Tristan 820 ja kulutus

kakkosella alkaa kulutus l/nm.

Alkaa olla rasittava tämä "myytti" Volvon pieniruokaisuudesta. Sellaista Volvoa ei ole edes tehty. Jostain syystä Volvo-ihmiset ovat kovia valehtelemaan moottorinsa kulutuksia.

Ei vähäruokainen kirjoitti:

kakkosella alkaa kulutus l/nm.

Alkaa olla rasittava tämä "myytti" Volvon pieniruokaisuudesta. Sellaista Volvoa ei ole edes tehty. Jostain syystä Volvo-ihmiset ovat kovia valehtelemaan moottorinsa kulutuksia.

Lue lisää

mwhahahahah teidän kulutuksianne :)

Normi perätuupparit ajaa käytännössä yhtä kovaa kaikkialla muualla paitsi avomerellä johon teidänkaltaiset laituripostailijat ei KOSKAAN mene, ja ne ajaa koko kesän sillä bensamäärällä mitä te poltatte päivässä.

Hauskaa kesää vaan

Väärä mies vastaamaan sillä yhtään ei ole kokemusta tristanista (hienoja kyllä ovat). Tuntuu kuitenkin perin ihmeelliseltä jos A4 potkureilla saavutat vain tuon nopeuden 3600rpm kierrosluvulla. Perän välityssuhde tietty vaikuttaa asiaan. Mulla muistaakseni on i=1.95 ja pääsen A4 parilla 20kn 3100rpm.

patrol_ kirjoitti:

Väärä mies vastaamaan sillä yhtään ei ole kokemusta tristanista (hienoja kyllä ovat). Tuntuu kuitenkin perin ihmeelliseltä jos A4 potkureilla saavutat vain tuon nopeuden 3600rpm kierrosluvulla. Perän välityssuhde tietty vaikuttaa asiaan. Mulla muistaakseni on i=1.95 ja pääsen A4 parilla 20kn 3100rpm.

Lue lisää

Toisaalta aloittajan putkurit lienevät oikean kokoiset, koska moottori ottaa niillä oikeat huippukierrokset. Kyllä dieselinkin huippukierrokset nousevat yli suositellun jos potkurit ovat liian pienet, ei toki yli ryntäyskierrosten mutta siitähän ei tässä ole kyse.

Omassa aikoinaan omistamassani Tiiskeri 770 P veneessä oli AD41/290SP (DP vetolaitteita ei 80-luvulla vielä myyty viranomaiskäyttöön). Partiokäyttöön valmistettu Tiiskeri 770 oli hieman huvimallia raskaampi muutenkin suuremman laminaattipaksuuden ansiosta, jonka lisäksi tässä yksilössä oli puinen ajohytti ja kajuutta jotka oli jossain vaiheessa huollon yhteydessä kuidutettu veistämöllä, eli painoa ajovarustuksessa oli n. 3.800 kg. Yli 3.000 tuntia ajettu moottori antoi 3.600 kierroksella 28-29 solmun huiput, ja kulutti matkakierroksilla 3.400 (23-24 solmua polttoaine- ja kuormamäärästä riippuen aika tasan 30 l tunti). Joten ei kovinkaan kevytkulkuisen liukuvan veneen kulutus matkanopeudella oli melko tarkkaan 1,3 l/mpk (veneessä oli kaksi samankokoista tankkia, joten kulutus mitattiin vaihtamalla täyteen tankattuun tankiin matkanopeudella ja mittaamalla sillä ajettu aika pidemillä yli tunnin kestävillä osuuksilla. Laskettaessa tai nostettaessa nopeutta vaihdettiin takaisin toiselle tankille. Sitten vain täyteen tankkauksen yhteydessä jaettiin siihen huvennut polttoaine määrä käytetyllä ajalla).

Eli aloittajalla taitaa olla harvinaisen raskaskulkuinen vene (toivottavasti ei ainakaan puoliliukuva)..

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Toisaalta aloittajan putkurit lienevät oikean kokoiset, koska moottori ottaa niillä oikeat huippukierrokset. Kyllä dieselinkin huippukierrokset nousevat yli suositellun jos potkurit ovat liian pienet, ei toki yli ryntäyskierrosten mutta siitähän ei tässä ole kyse.

Omassa aikoinaan omistamassani Tiiskeri 770 P veneessä oli AD41/290SP (DP vetolaitteita ei 80-luvulla vielä myyty viranomaiskäyttöön). Partiokäyttöön valmistettu Tiiskeri 770 oli hieman huvimallia raskaampi muutenkin suuremman laminaattipaksuuden ansiosta, jonka lisäksi tässä yksilössä oli puinen ajohytti ja kajuutta jotka oli jossain vaiheessa huollon yhteydessä kuidutettu veistämöllä, eli painoa ajovarustuksessa oli n. 3.800 kg. Yli 3.000 tuntia ajettu moottori antoi 3.600 kierroksella 28-29 solmun huiput, ja kulutti matkakierroksilla 3.400 (23-24 solmua polttoaine- ja kuormamäärästä riippuen aika tasan 30 l tunti). Joten ei kovinkaan kevytkulkuisen liukuvan veneen kulutus matkanopeudella oli melko tarkkaan 1,3 l/mpk (veneessä oli kaksi samankokoista tankkia, joten kulutus mitattiin vaihtamalla täyteen tankattuun tankiin matkanopeudella ja mittaamalla sillä ajettu aika pidemillä yli tunnin kestävillä osuuksilla. Laskettaessa tai nostettaessa nopeutta vaihdettiin takaisin toiselle tankille. Sitten vain täyteen tankkauksen yhteydessä jaettiin siihen huvennut polttoaine määrä käytetyllä ajalla).

Eli aloittajalla taitaa olla harvinaisen raskaskulkuinen vene (toivottavasti ei ainakaan puoliliukuva)..

Lue lisää

Niin minun veneeni on Fjord Attache 24 ,tiedätte varmaan veneen rungon sama runko kuin 24 weekedereissä ,mutta yläosa korkeempi ja ei niin virtaviivaisempi.Kone tuo Volvon AD 41 B ja vetari 290 DP.Vene varmaan täydessä polttoainekuormassa ja matka varusteissa ehkä lähempänä 2800 kg kuin tuota 2600kg.Nyt epäilen olisikohan A5 potkurit kokeilemisen arvoiset ,noilla A4 potkureilla tosiaan kierrokset 3600 ja vauhtia vain 21-22 on.Kyllä tolla koneella ja liukuvalla rungoilla pitäisi olla lähempänä 26-27 noilla kierroksilla.Vai olenko ihan kadoksissa näitten asioiden kanssa.Eli apuja tarvittaisiin.Kiitos etukäteen.

Veneilijää kirjoitti:

Niin minun veneeni on Fjord Attache 24 ,tiedätte varmaan veneen rungon sama runko kuin 24 weekedereissä ,mutta yläosa korkeempi ja ei niin virtaviivaisempi.Kone tuo Volvon AD 41 B ja vetari 290 DP.Vene varmaan täydessä polttoainekuormassa ja matka varusteissa ehkä lähempänä 2800 kg kuin tuota 2600kg.Nyt epäilen olisikohan A5 potkurit kokeilemisen arvoiset ,noilla A4 potkureilla tosiaan kierrokset 3600 ja vauhtia vain 21-22 on.Kyllä tolla koneella ja liukuvalla rungoilla pitäisi olla lähempänä 26-27 noilla kierroksilla.Vai olenko ihan kadoksissa näitten asioiden kanssa.Eli apuja tarvittaisiin.Kiitos etukäteen.

Lue lisää

No jokin on selkeästi pielessä. Asensin aikoinaan AQD 41:sen (150 hv) Fjord 725 SE:hen, ja se kelasi 23-24 solmun huiput ja matkanopeutena pystyi pitämään 21 solmua. 725 SE on tietenkin vähän kevyempi kuin Attaché, mutta runko on käytännössä sama. Yhdellä perhetutulla oli 80-luvulla 24 Weekender jossa AQAD 40 (uusin eli 165 hv versio), ja se kulki 27-28 solmua.

Eli potkurinvaihtoa kannattaa kokeilla, tee se vain jollain diilillä jossa et joudu ostamaan potkureita jos ne eivät sovikaan. Seuraava vaihtoehto on että moottoristasi uupuu tehoja, mutta sen selvittäminen on kallimpaa ja työläämpää kuin potkurin vaihto. Eli aloita potkureista.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

No jokin on selkeästi pielessä. Asensin aikoinaan AQD 41:sen (150 hv) Fjord 725 SE:hen, ja se kelasi 23-24 solmun huiput ja matkanopeutena pystyi pitämään 21 solmua. 725 SE on tietenkin vähän kevyempi kuin Attaché, mutta runko on käytännössä sama. Yhdellä perhetutulla oli 80-luvulla 24 Weekender jossa AQAD 40 (uusin eli 165 hv versio), ja se kulki 27-28 solmua.

Eli potkurinvaihtoa kannattaa kokeilla, tee se vain jollain diilillä jossa et joudu ostamaan potkureita jos ne eivät sovikaan. Seuraava vaihtoehto on että moottoristasi uupuu tehoja, mutta sen selvittäminen on kallimpaa ja työläämpää kuin potkurin vaihto. Eli aloita potkureista.

Lue lisää

Kone mielestäni toimii hyvin ,ei savuta ,turbo tulee hyvin mukaan noin2500 kierroksen kohdilla, nousee hyvin palaaniin ,ei mitään ylimääräisiä ääniä koneesta.Kone asennettu veneeseen 2005 ja en usko,että sitä ei olisi peruskunnostettu ennen veneeseen laittamista.Vene oli seissyt neljä vuotta ennenkuin ostin sen viime syksynä.Eli kone on ollut veneessä 8 vuotta josta 4 vuotta vene on seissyt maissa.Oliskohan pitkä seisonta tukkeuttanut esim välijäähdyttimen tai jotain vastaavaa.Varapotkureina on uudet A3 set jos joku vaikka vaihtaisi noihin A5 potkureihin ja jättäisin noi A4 set varapotkureiksi.Tää on nyt tätä kun ostin veneen kuolinpesältä ,eikä vanha kapteeni ole veneestä kertomassa.Olet oikeassa joku nyt mättää.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

No jokin on selkeästi pielessä. Asensin aikoinaan AQD 41:sen (150 hv) Fjord 725 SE:hen, ja se kelasi 23-24 solmun huiput ja matkanopeutena pystyi pitämään 21 solmua. 725 SE on tietenkin vähän kevyempi kuin Attaché, mutta runko on käytännössä sama. Yhdellä perhetutulla oli 80-luvulla 24 Weekender jossa AQAD 40 (uusin eli 165 hv versio), ja se kulki 27-28 solmua.

Eli potkurinvaihtoa kannattaa kokeilla, tee se vain jollain diilillä jossa et joudu ostamaan potkureita jos ne eivät sovikaan. Seuraava vaihtoehto on että moottoristasi uupuu tehoja, mutta sen selvittäminen on kallimpaa ja työläämpää kuin potkurin vaihto. Eli aloita potkureista.

Lue lisää

Paljonko muuten ottaa moottorikierroksia pois kun suurennetaan yhdellä pykälällä? Esim. A4->A5. Ajelen A4 parilla ad41b ja i=1.95 moottori antaa 4150 rpm 29kn. Paino yhteensä noin 2.6 ton.

patrol_ kirjoitti:

Paljonko muuten ottaa moottorikierroksia pois kun suurennetaan yhdellä pykälällä? Esim. A4->A5. Ajelen A4 parilla ad41b ja i=1.95 moottori antaa 4150 rpm 29kn. Paino yhteensä noin 2.6 ton.

Lue lisää

Kyselisin tuota samaa kuin patrol_ noista potkureista. Olisi hienoa jos joku osaisi kertoa tästä asiasta ,itselläni suunnilleen samanlainen paketti kuin patrolilla.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

No jokin on selkeästi pielessä. Asensin aikoinaan AQD 41:sen (150 hv) Fjord 725 SE:hen, ja se kelasi 23-24 solmun huiput ja matkanopeutena pystyi pitämään 21 solmua. 725 SE on tietenkin vähän kevyempi kuin Attaché, mutta runko on käytännössä sama. Yhdellä perhetutulla oli 80-luvulla 24 Weekender jossa AQAD 40 (uusin eli 165 hv versio), ja se kulki 27-28 solmua.

Eli potkurinvaihtoa kannattaa kokeilla, tee se vain jollain diilillä jossa et joudu ostamaan potkureita jos ne eivät sovikaan. Seuraava vaihtoehto on että moottoristasi uupuu tehoja, mutta sen selvittäminen on kallimpaa ja työläämpää kuin potkurin vaihto. Eli aloita potkureista.

Lue lisää

Yes, Mun 24 weekenderissä oli 165 AQAD 40 290DP 1,95 välityksellä ja meni 27-28 solmua A5 potkureilla. (3600rpm)
Vaihdoin siihen AD41P/DPE paketin v. 2000 ja sillä päästiin 32 solmua A7 potkureilla (3900rpm). Tämä oli paras setti, koska sillä sai ajettua 21 solmun vauhtia edullisesti.
Viime keväänä Fjordini sai voimanlähteeksi 300h ajetun nurkissani lojuneen KAD44EDC moottorin DPE 1,68 vetarilla ja C5 teräspotkureilla. Tuolla Fjordi kelaa 38 solmun huiput 3950 kirerroksella ja matkanopeus 2600 rpm:llä on 24 solmua. 24 solmun vaudilla KAD kuluttaa hiukan vähemmän, kuin 41 samalla nopeudella. 41:n l/mpk oli kutenkin paras 20-21 solmun kohdalla.
Fjord tuntuu pitävän voimasta, sillä sen ajo-ominaisuudet on todella hyvät vielä 35 solmun nopeuksissa.

Eivätköhän ne erot selity lähinnä ylläpidon tasolla.

On pakko ymmärtää, että samalla hetkellä kun tehdasuusi moottori asennetaan veneeseen ja käynnistetään ensimmäsitä kertaa, niin alkaa huoltotarve. Jokaisessa moottorissa on mukana käsikirja joka kertoo milloin mitäkin huoltoja tulee tehdä. Jos et tee niitä silloin kun kuuluu ("tämähän toimii ihan loistavasti, määräajat ovat vain ahneiden vamistajien rahastusta"), niin seurauksena on ennenaikaisesti loppuunkulunut moottori.

Pahimmat laminlyönnit AD 41:ssä ovat venttiilien säädöt määrättynä aikana (ei, se ei vaadi mitään erokoistyökaluja), sekä suutinhuoltojen laiminlyönti (kyllä maksaa vähän ajallaan tehtynä, pirusti kun kärjet joutuu vaihatmaan. Lisäksi turbokin tuhoutuu, muutama tonni lisää kuluja).

Eli ihan turha itkeä, jos moottori ei anna tehija käytettynä, niin huolto on laimilyöty!!

P.S. Tämä muuten koskee kaikkia korkeaviritteisiä merimoottoreita, merkistä riippumatta!

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Eivätköhän ne erot selity lähinnä ylläpidon tasolla.

On pakko ymmärtää, että samalla hetkellä kun tehdasuusi moottori asennetaan veneeseen ja käynnistetään ensimmäsitä kertaa, niin alkaa huoltotarve. Jokaisessa moottorissa on mukana käsikirja joka kertoo milloin mitäkin huoltoja tulee tehdä. Jos et tee niitä silloin kun kuuluu ("tämähän toimii ihan loistavasti, määräajat ovat vain ahneiden vamistajien rahastusta"), niin seurauksena on ennenaikaisesti loppuunkulunut moottori.

Pahimmat laminlyönnit AD 41:ssä ovat venttiilien säädöt määrättynä aikana (ei, se ei vaadi mitään erokoistyökaluja), sekä suutinhuoltojen laiminlyönti (kyllä maksaa vähän ajallaan tehtynä, pirusti kun kärjet joutuu vaihatmaan. Lisäksi turbokin tuhoutuu, muutama tonni lisää kuluja).

Eli ihan turha itkeä, jos moottori ei anna tehija käytettynä, niin huolto on laimilyöty!!

P.S. Tämä muuten koskee kaikkia korkeaviritteisiä merimoottoreita, merkistä riippumatta!

Lue lisää

Kyse oli lähinnä uusista, veistämöllä uusiin veneiisiin asennettujen moottorien ominaisuuksista.
Kaikki huollot tehtiin kuten suositeltiin maahantuojan toimesta, eivätkä saaneet tehoja takaisin, eivätkä osanneet edes selittää mistä ne erot johtuvat.

Äläkä viitsi alkaa taas räpeltämään ja selittelemään. Tämä on asia, josta on todellista omakohtaista kokemusta kymmenien moottorien kohdalta.
Näin ne vaan Volvot, ainakin tuon aikakauden toimivat, tai olivat toimimatta.

Muussakka kirjoitti:

Kyse oli lähinnä uusista, veistämöllä uusiin veneiisiin asennettujen moottorien ominaisuuksista.
Kaikki huollot tehtiin kuten suositeltiin maahantuojan toimesta, eivätkä saaneet tehoja takaisin, eivätkä osanneet edes selittää mistä ne erot johtuvat.

Äläkä viitsi alkaa taas räpeltämään ja selittelemään. Tämä on asia, josta on todellista omakohtaista kokemusta kymmenien moottorien kohdalta.
Näin ne vaan Volvot, ainakin tuon aikakauden toimivat, tai olivat toimimatta.

Lue lisää

Samanlaiset kokemukset uusien ja uutena veistämöllä asennettujen Volvojen jumalattomista yksilöeroista. Identtinen vene voi kulkea samanlaisella moottorilla joko 21 tai 29 solmua, ja Volvon jätkät pihalla, tehdasta myöden :)

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Eivätköhän ne erot selity lähinnä ylläpidon tasolla.

On pakko ymmärtää, että samalla hetkellä kun tehdasuusi moottori asennetaan veneeseen ja käynnistetään ensimmäsitä kertaa, niin alkaa huoltotarve. Jokaisessa moottorissa on mukana käsikirja joka kertoo milloin mitäkin huoltoja tulee tehdä. Jos et tee niitä silloin kun kuuluu ("tämähän toimii ihan loistavasti, määräajat ovat vain ahneiden vamistajien rahastusta"), niin seurauksena on ennenaikaisesti loppuunkulunut moottori.

Pahimmat laminlyönnit AD 41:ssä ovat venttiilien säädöt määrättynä aikana (ei, se ei vaadi mitään erokoistyökaluja), sekä suutinhuoltojen laiminlyönti (kyllä maksaa vähän ajallaan tehtynä, pirusti kun kärjet joutuu vaihatmaan. Lisäksi turbokin tuhoutuu, muutama tonni lisää kuluja).

Eli ihan turha itkeä, jos moottori ei anna tehija käytettynä, niin huolto on laimilyöty!!

P.S. Tämä muuten koskee kaikkia korkeaviritteisiä merimoottoreita, merkistä riippumatta!

Lue lisää

Heti kun joku täyspäinen kirjoittaa ikäviä totuuksia niin tulee miinuksia.

Muuttaisin tuota PS:ää niin että "tämä muuten koskee kaikkia moottoreita, merkistä riippumatta". Maakulkuneuvossakin on tärkeää pitää kaikki puhtaana ja öljyttynä ja merillä tämä on tärkeää potenssiin kaksi. Ja moottori ei suorastaan nuorennu jos sitä ajaa väärillä säädöillä.

Muistakaa että teillä on varaa vain sellaiseen veneeseen jota on varaa huoltaa.

moottoripää kirjoitti:

Heti kun joku täyspäinen kirjoittaa ikäviä totuuksia niin tulee miinuksia.

Muuttaisin tuota PS:ää niin että "tämä muuten koskee kaikkia moottoreita, merkistä riippumatta". Maakulkuneuvossakin on tärkeää pitää kaikki puhtaana ja öljyttynä ja merillä tämä on tärkeää potenssiin kaksi. Ja moottori ei suorastaan nuorennu jos sitä ajaa väärillä säädöillä.

Muistakaa että teillä on varaa vain sellaiseen veneeseen jota on varaa huoltaa.

Lue lisää

LKV täyspäinen? 99% täyttä skeidaa, googleviisastelua, arvattua jne.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Eivätköhän ne erot selity lähinnä ylläpidon tasolla.

On pakko ymmärtää, että samalla hetkellä kun tehdasuusi moottori asennetaan veneeseen ja käynnistetään ensimmäsitä kertaa, niin alkaa huoltotarve. Jokaisessa moottorissa on mukana käsikirja joka kertoo milloin mitäkin huoltoja tulee tehdä. Jos et tee niitä silloin kun kuuluu ("tämähän toimii ihan loistavasti, määräajat ovat vain ahneiden vamistajien rahastusta"), niin seurauksena on ennenaikaisesti loppuunkulunut moottori.

Pahimmat laminlyönnit AD 41:ssä ovat venttiilien säädöt määrättynä aikana (ei, se ei vaadi mitään erokoistyökaluja), sekä suutinhuoltojen laiminlyönti (kyllä maksaa vähän ajallaan tehtynä, pirusti kun kärjet joutuu vaihatmaan. Lisäksi turbokin tuhoutuu, muutama tonni lisää kuluja).

Eli ihan turha itkeä, jos moottori ei anna tehija käytettynä, niin huolto on laimilyöty!!

P.S. Tämä muuten koskee kaikkia korkeaviritteisiä merimoottoreita, merkistä riippumatta!

Lue lisää

Tämä on muuten aivan totta. Ostamaani 41 Volvoon laitettiin uutena A6 potkurit Volvon asentajan toimesta. Hyvin ajetun sisäänajon jälkeen kone piristyi ja alkoi kiertää liikaa (4100).
Volvon miehet päivittivät potkurit A7:ksi. (3950)
Moottori toimi moitteetta siihen asti, kun otin sen pois. Tehoa ei kadonnut. Kone oli puhdas. Venttiilin säädöt tein 150-200h välein. Jäähdytysnesteet vaihdettiin joka 3. vuosi. Öljyt joka syksy, suuttimenkärjet 700h kohdalla jne.
Huolto kannattaa!
Ystäväni osti Flipperiinsä samaisen moottorin vuoden myöhemmin. Sitä poljettiin kuin naapurin tytärtä uudesta asti. Ongelmia on ollut runsaasti. Mm. Jäähdytysjärjestelmä on täynnä ruskeaa moskaa, öljynpaineet kateissa, tehot hävinneet ja potkurit vaihdettu pari kertaa loivempiin. Poijunpaino.
Eli VälittäjäLKV:n kommentti on asiaa. Haistan myös, että hänellä on kommentin tukena myös kokemusta. Ehkä jo toisessa polvessa.

Keskitytäänkö siis asiaan eikä ilkeillä muille.

Taitaa olla aikalailla uppisajoa tuossa kulutuksessa mukana, kuten muutenkin näissä surullisissa volvomiesten 1,2 - 15 L/nm. kulutuksissa. Plaanissa matkavauhtia veivatessa ei tuollaisella kulutuksella Volvossa ole juurikaan mitään muuta kuin tarinan ja vitsin arvo. Oikeat kulutuslukemat aivan jotain muuta.

Omituista höpinää kirjoitti:

Taitaa olla aikalailla uppisajoa tuossa kulutuksessa mukana, kuten muutenkin näissä surullisissa volvomiesten 1,2 - 15 L/nm. kulutuksissa. Plaanissa matkavauhtia veivatessa ei tuollaisella kulutuksella Volvossa ole juurikaan mitään muuta kuin tarinan ja vitsin arvo. Oikeat kulutuslukemat aivan jotain muuta.

Lue lisää

Vähän on sentään liioittelua jopa volvolle tuollainen 15 L/nm. On siis 1,5 L/nm.

Omituista höpinää kirjoitti:

Taitaa olla aikalailla uppisajoa tuossa kulutuksessa mukana, kuten muutenkin näissä surullisissa volvomiesten 1,2 - 15 L/nm. kulutuksissa. Plaanissa matkavauhtia veivatessa ei tuollaisella kulutuksella Volvossa ole juurikaan mitään muuta kuin tarinan ja vitsin arvo. Oikeat kulutuslukemat aivan jotain muuta.

Lue lisää

Heippa "Omituista höpinää".

Eipä tuota 1.2 l/nm niin vaikea ole saavuttaa.
Mittasin aikoinaan omasta veneestäni tarkasti kulutuksen.
Kyseessä oli ad41 200hp, jonka ostin uutena vuonna 2000.
Sillä pääsi hyvässä kelissä n.1 l/nm @ 20 solmua ja 1.2l /nm 22 solmua.
Vene on hyvin liukuva ja syvä v-pohjainen norjatar, joka painaa 2900kg.
Eli en usko, että "tristan kuski"n kommentti on mitenkään vääristelty.
Hänen veneensä on omaani pidempi ja loivemmalla v-pohjalla.
Isoissa veneissä, joissa 41:n on selvästi alamittainen kulutukset on helposti yli 2 l/nm.
Onko sinulla oikeaa kokemusta asiasta? Laita speksiä millaisella setupilla väität ym. kulutuslukemia vääristetyiksi.

Omituista höpinää kirjoitti:

Taitaa olla aikalailla uppisajoa tuossa kulutuksessa mukana, kuten muutenkin näissä surullisissa volvomiesten 1,2 - 15 L/nm. kulutuksissa. Plaanissa matkavauhtia veivatessa ei tuollaisella kulutuksella Volvossa ole juurikaan mitään muuta kuin tarinan ja vitsin arvo. Oikeat kulutuslukemat aivan jotain muuta.

Lue lisää

Onhan noita lukuisia testejä, niin kotimaisissa, kuin ulkomaisissakin lehdissä, mistä selviää asian todellinen laita.

Faktahöpinää kirjoitti:

Onhan noita lukuisia testejä, niin kotimaisissa, kuin ulkomaisissakin lehdissä, mistä selviää asian todellinen laita.

Joo, ja näistä faktahöpinöistä selviää sekin että D3, D4 ja D6 koneet vievät vielä reilusti vähemmän. D3 vie 2 tonnin veneessä 0,7 l/mpk pakkeilla jopa alle. D4 vie 3,5 tonnin veneessä juuri yli litran.

Ihmettelen muuten näitä suomalaisten venelehtien mitattuja kulutuksia. Joku toistaitoinen jankuttaa palstalla että eivät pidä paikkaansa. Eivät niin, ovat liian korkeita. Minulla oli aiemmin DC perämoottori yhdistelmä, jolla ajoin 5 kesässä noin 4000 mailia. Keskikultus oli 0,87 l/mpk. Suomalainen lehti raportoi tasan litran. Vi Båtaägare oli oikeammassa, alin kulutus 0,84. Vetää veneen kevyen liu'un alarajalle kaasulla, ja trimmaa nopeuden maksimiinsa, se on siinä. Alkaa itkijöidenkion veneet kuluttaa "höpinäkulutuksia". Ajoa vaan, ja opettelemaan. Eipä toisaalta ihme kun katsoo miten rumasti könöllään tai kyntäen yleisesti ajellaan, että ainetta kuluu.

Nyt mulla on korkeahko koppivene jossa on D4-260. Venelehti raportoi alimmaksi plaanikulutukseksi noin 1,2 l/mpk. Nyt kahden kesän ja 2000 mpk jälkeen keskikulutus on aika tarkkaan 1,05 l/mpk. Toki näissä on uppouma ajoa, mutta niin on myös lämppärin ja hellan kulutus, joutokäynti ja esim 12 somua Tallinnaan ajamista rytyyttävässä vasta-aalokossa.

iloinen volvomies kirjoitti:

Joo, ja näistä faktahöpinöistä selviää sekin että D3, D4 ja D6 koneet vievät vielä reilusti vähemmän. D3 vie 2 tonnin veneessä 0,7 l/mpk pakkeilla jopa alle. D4 vie 3,5 tonnin veneessä juuri yli litran.

Ihmettelen muuten näitä suomalaisten venelehtien mitattuja kulutuksia. Joku toistaitoinen jankuttaa palstalla että eivät pidä paikkaansa. Eivät niin, ovat liian korkeita. Minulla oli aiemmin DC perämoottori yhdistelmä, jolla ajoin 5 kesässä noin 4000 mailia. Keskikultus oli 0,87 l/mpk. Suomalainen lehti raportoi tasan litran. Vi Båtaägare oli oikeammassa, alin kulutus 0,84. Vetää veneen kevyen liu'un alarajalle kaasulla, ja trimmaa nopeuden maksimiinsa, se on siinä. Alkaa itkijöidenkion veneet kuluttaa "höpinäkulutuksia". Ajoa vaan, ja opettelemaan. Eipä toisaalta ihme kun katsoo miten rumasti könöllään tai kyntäen yleisesti ajellaan, että ainetta kuluu.

Nyt mulla on korkeahko koppivene jossa on D4-260. Venelehti raportoi alimmaksi plaanikulutukseksi noin 1,2 l/mpk. Nyt kahden kesän ja 2000 mpk jälkeen keskikulutus on aika tarkkaan 1,05 l/mpk. Toki näissä on uppouma ajoa, mutta niin on myös lämppärin ja hellan kulutus, joutokäynti ja esim 12 somua Tallinnaan ajamista rytyyttävässä vasta-aalokossa.

Lue lisää

Lokin toimiminen tai toimimattomuus voi aiheuttaa erittäin merkittäviä poikkeamia/virheitä kulutuslukemien arvioinnissa. Eräällä sukulaisellani on veneessä 260 hv D4:n ja loki näyttää reilusti pieleen (noin 20...30%).

En toki sano, että aina olisi tästä kyse, mutta se on kuitenkin eräs mahdollisuus?

Loki? kirjoitti:

Lokin toimiminen tai toimimattomuus voi aiheuttaa erittäin merkittäviä poikkeamia/virheitä kulutuslukemien arvioinnissa. Eräällä sukulaisellani on veneessä 260 hv D4:n ja loki näyttää reilusti pieleen (noin 20...30%).

En toki sano, että aina olisi tästä kyse, mutta se on kuitenkin eräs mahdollisuus?

Lue lisää

Ihan gepsillä ja tankkausten perusteella olen mitannut keskiarvoja. Voihan niissä heittoa olla, muttei kyllä hurjasti. Kahdella keinolla pääsee alhaiseen kulutukseen kuten sanoin: Ajelee vain todella hilljaa tai taloudellisinta liukuvauhtia ja jalksaa vielä trimmata optimiin. Eikä aina pidä tankkeja täynnä vaan antaa niiden mennä tyhjemmäksi.

Edellisellä veneellä ei Suomen lehdistö edes olllut viitsinyt mitata kulutusta 18 solmussa, mutta se oli kaikkein talloudellisin vauhti. Silloin kone kiersi 2800 rpm, huiput 5600 rpm ja 43 kn.Toinen vauhti millä ajoin oli 1100 rpm ja 5 solmua. Joskus luukutin minuutin.

Nykyisellä ajan 22-23 solmua ja 2400-2500 rpm tai 5,5-6 solmua ja 950 jengaa. Huom! en 7 solmua kuten useat näyttävät kyntävän. Jos uppouma ajo vie vaikkapa 0,6 l/mpk ja taloudellisin liuku 1,1, tällä erotuksella sitten tulee kuitattua pienet hellan ja lämppärin kulutukset ja havinaiset puoliliu'ut. Onhan monet 3,5 tonnisetkin vieneet testeissä 1,1,. Nimbus muistaakseni oli ainakin yksi. Omani testissä todettiin että keskinkertainen kulutus.

Hyvä kun sanoit lokista! Mulla tais jumahtaa viime kauden lopulla, pitää taristaa ennen laskua

Päätimpä minäkin kommentoida Tristan820 omistajana. Kone on Volvon 41-mallia.

Ajoin eilen 68 mailia Gepsillä mitattuna, lähdin täydellä tankilla ja normaali kahden hengen kuorma varusteineen vettä noin 80 l. Ajon jälkeen tankkiin meni 102 litraa dieseliä eli 1,5 l merimailille. Nopeus vaihteli 17 solmun ja 22 solmun välillä. Joku pikkupätkä hitaamminkin.

Keli oli lievä vastatuuli, millä on oma kulutusta nostava tekijä.

Ekaa kesää joten kulutus kiinnostaa.
87nm ja tankkiin meni 127L. Epäilen että nopeus mittari/matka näyttää liikaa, ainakin käytössä olleen tabletin mukaan. Joten tuo 1.5 kuulostaa oikealta.

iloinen volvomies kirjoitti:

Joo, ja näistä faktahöpinöistä selviää sekin että D3, D4 ja D6 koneet vievät vielä reilusti vähemmän. D3 vie 2 tonnin veneessä 0,7 l/mpk pakkeilla jopa alle. D4 vie 3,5 tonnin veneessä juuri yli litran.

Ihmettelen muuten näitä suomalaisten venelehtien mitattuja kulutuksia. Joku toistaitoinen jankuttaa palstalla että eivät pidä paikkaansa. Eivät niin, ovat liian korkeita. Minulla oli aiemmin DC perämoottori yhdistelmä, jolla ajoin 5 kesässä noin 4000 mailia. Keskikultus oli 0,87 l/mpk. Suomalainen lehti raportoi tasan litran. Vi Båtaägare oli oikeammassa, alin kulutus 0,84. Vetää veneen kevyen liu'un alarajalle kaasulla, ja trimmaa nopeuden maksimiinsa, se on siinä. Alkaa itkijöidenkion veneet kuluttaa "höpinäkulutuksia". Ajoa vaan, ja opettelemaan. Eipä toisaalta ihme kun katsoo miten rumasti könöllään tai kyntäen yleisesti ajellaan, että ainetta kuluu.

Nyt mulla on korkeahko koppivene jossa on D4-260. Venelehti raportoi alimmaksi plaanikulutukseksi noin 1,2 l/mpk. Nyt kahden kesän ja 2000 mpk jälkeen keskikulutus on aika tarkkaan 1,05 l/mpk. Toki näissä on uppouma ajoa, mutta niin on myös lämppärin ja hellan kulutus, joutokäynti ja esim 12 somua Tallinnaan ajamista rytyyttävässä vasta-aalokossa.

Lue lisää

En ymmärrä sun höpinääsi SYYTTÄÄ venelehteä, joka ilmoittaa kulutuksen ja nopeuden sekä moottorin kierrokset, se on sen hetken fakta!!!

Sinä ilmoitat oman keskikulutuksen joka on käytännön fakta, ja keskikulutusta alentaa joutokäynti ja kaikki ajo alle runkonopeuden...

Eli kaksi täysin eri asiaa keskikulutus kaudessa tai hetkittäinen kulutus...

Tuo 1,2 - 15 L/mpk tarkoittaa 1,2 - 1,5 L/mpk.

Kertoisitko millä kokemuksella asiaa kommentoit?? Ja jos on omaa kokemusta, niin kerro toki, minkälaisia kulutuslukemia olet mittaillut ja millä menetelmällä??

Luvut perustuvat Volvon elektroniikkaan. Se kertoo paljon. Ei toki kulutuksesta vaan elektroniikasta.

Mulla Tristanissa 820 vm1989 200hv koneessa 2v sitten uusittu turbo. 5v sitten dieselpajalla tarkistettiin dieselpumppu ja uusittiin monireikäiset suuttimet. Silloin myös venttiilit säädettiin. Nyt vain käynyt niin, että kierrokset max. 3600 ja max nopeus tuolla n.24 solmua. Potkurit aina olleet samalla nousulla. Olisiko jollain ideoita millä max. kierrokset saisi tonne alkuperäiseen 3800 kierroksiin.

Trissu kirjoitti:

Mulla Tristanissa 820 vm1989 200hv koneessa 2v sitten uusittu turbo. 5v sitten dieselpajalla tarkistettiin dieselpumppu ja uusittiin monireikäiset suuttimet. Silloin myös venttiilit säädettiin. Nyt vain käynyt niin, että kierrokset max. 3600 ja max nopeus tuolla n.24 solmua. Potkurit aina olleet samalla nousulla. Olisiko jollain ideoita millä max. kierrokset saisi tonne alkuperäiseen 3800 kierroksiin.

Lue lisää

Pitäiskö sille antaa sitten sitä polttoainetta, ja unohtaa taloudellisuusajot (muutamilla jutut netissä).

Trissu kirjoitti:

Mulla Tristanissa 820 vm1989 200hv koneessa 2v sitten uusittu turbo. 5v sitten dieselpajalla tarkistettiin dieselpumppu ja uusittiin monireikäiset suuttimet. Silloin myös venttiilit säädettiin. Nyt vain käynyt niin, että kierrokset max. 3600 ja max nopeus tuolla n.24 solmua. Potkurit aina olleet samalla nousulla. Olisiko jollain ideoita millä max. kierrokset saisi tonne alkuperäiseen 3800 kierroksiin.

Lue lisää

Yllättävän usein, ongelma on moottorin ilman saannissa.

NaftaSeVauhtiaAntaa kirjoitti:

Pitäiskö sille antaa sitten sitä polttoainetta, ja unohtaa taloudellisuusajot (muutamilla jutut netissä).

Kieltämättä meno paranee kummasti, kun lisätään polttoaineen syöttöä, niin että saa sitä edes tarvittavan määrän - ja ilmaa kanssa riittävästi.

Vain Volvo osaa luoda tehoa ilmasta, tai oikeammin Volvojen omistajat jostain syystä väittävät ajavansa ilmalla.

Volvollax kirjoitti:

Vain Volvo osaa luoda tehoa ilmasta, tai oikeammin Volvojen omistajat jostain syystä väittävät ajavansa ilmalla.

käsittääkseni kaikki koneet merkistä riippumatta tarvitsevat käydäkseen ilmaa=happea oikeammin, mitä enemmän sitä parempi palamis tulos, vai miksiköhän turbot on keksitty?

oletkoilmaavailla kirjoitti:

käsittääkseni kaikki koneet merkistä riippumatta tarvitsevat käydäkseen ilmaa=happea oikeammin, mitä enemmän sitä parempi palamis tulos, vai miksiköhän turbot on keksitty?

Lue lisää

Juuri tämän ongelman vuoksi volkkari ja muut dieselautot ovat vaikeuksissa päästöjen kanssa, diesel kun käy vaihtelevan runsaalla ilmaylimäärällä josta syystä typen oksideja ei voi pelkistää katalysaattorilla.
Palamistulos ei siten ole sen parempi, mitä suurempi ilmamäärä, turbot on tehoa lisäämässä.

Olisi fiksua myös ilmoittaa ko. Aluksen keskinopeus kauden moottoritunnit / kauden ajettu nm= keskinopeus

Sitten vois hieman peilailla kulutusta vs käyttö.

Tuohon 1,2-1,3 keskikulutukseen pääse vaikka 40' flybridge veneellä ajelemalla usein miten 6-7 kn ja silloin tällöin liuku nopeuksia, kertooko se siis totuuden kulutuksesta 2 x 380 hv dieseleillä?