Daniel Nissen kysyy Simon Elolta sydin.fi:ssä

Palan halusta vastata Daniel Nissenille itse.
Mutta odottelen ensin mitä Elo vastaa. Jos pystyn odottamaan...

Kuule tee se Sydinissä siellähän hän esitti kysymyksensä. Eihän aiheesi ollenkaan liity RKPhen. Tämähän on Persujen otsikon alle kuuluva. Maan ruotsinkielisissä peruskouluissa opimme että pysytään otsikon antamassa aiheessa

Simon Elohan on persu? Toki tää tänne kuuluu

Nisse voisi käydä kysymässä ahvenanmaalaisilta, että onko heillä jokin rajoitus kielten oppimisessa, koska eivät koe tarpeelliseksi opiskella kotimaansa pääkieltä.

Noniin,
en pystynyt odottamaan....
Vastaan osaltani Nissenille:

Ruotsin kieli ei ole sen vaikeampi kieli kuin muutkaan. Kyse on PAKOSTA. Enemmistölle ei tule PAKOTTAA pientä kieltä.

PAKKOruotsi estää VALITSEMASTA monien kielten joukosta ne kielet jotka kukin halauaisi oppia. Mitenkökö?
No, siten, että kun PAKKOruotsi ottaa kaikilla opintoasteilla yhden kielen paikan, ei käytännössä lukujärjestysten tila riitä kuin englannille, jonka lähes kaikki haluavat oppia, ja sitten kolmas kieli jää vähemmälle oppimiselle.
Tärkeitä kieliä ovat ensinnäkin englanti.
Ruotsissahan on pakkoenglanti kaikille peruskoulussa ja lukiosssa, eli Ruotsi katsoo, että kaikkien ruotsalaisten tulee osata englantia. Suomessa englannin valitsevat lähes kaikki. Ruotsia ei juurikaan tarvita Suomessa. Pohjoismaiden kanssa osin, mutta englannilla pärjää. Kas kun Ruotsissa on se pakkoenglanti.
Muista kielistä tärkeitä ovat esim. ranska ja saksa, jotka ovat EU:n käyttökieliä. Edelleen venäjä, kiina, espanja, arabia...
Pakkoruotsi estää kaikkien näiden oppimista, koska se vie yhden kielen paikan.

Kuinka monta kieltä ihminen, perussuomalainen tai tosisuomalainen voi oppia, on aivan yksilöllistä. Joku oppiii yli 10 kieltä(esim. Halla-aho), joku taas ei yhtään vierasta kieltä. Kaikki eivät puhu edes äidinkieltään, jos eivät siihen vamman vuoksi pysty.

Kysymys ei ole siitä onko kieli vaikeata vai ei vaan, että saa valita sen kielen itse jota luulee tarvitsevansa omassa tulevassa elämässään.

Aivan.
Ruotsinkielisessä pikkulehdessä, joka ilmestyy Närpiössä ja Kristiinankaupungissa, esitetään mukamas kysymyksiä suuren puolueen nuorten puheenjohtajalle. Mitään kontaktia tuskin Eloon on otettu. Keskellä kesää ei tieto taida kulkea täältäkään Elolle.
Ei Nissen oikeasti halua, että Simo Elo kirjoittaisi vastauksen Sydösterbotten-lehteen. Lehti ei suurin surminkaan haluaisi antaa tilaa Elolle ja keilipoliittisille totuuksille.

Vaikka sääntöhän on, että jos lehdessä nomi mainitaan, pitää antaa mahdollisuus vastata.

Jokin iso solmu tässä on, vaikka periaatteessa voisimme "elää ja antaa elää" kovin mielellämme.

Kun taannoin radiossa keskusteltiin Ahvenanmaasta ja jotkut kritisoivat ahvenanmaalaisia siitä, etteivät nämä halua oppia suomea (suomihan ei ole pakollinen Ahvenanmaan kouluissa missään vaiheessa), niin heti soittelivat ahvenanmaalla asuvat suomenkieliset ja puolustivat naapureitaan: eihän täällä kuule suomea, kuinka sitä täällä oppisi ja miten sellaista voitaisiin edes vaatia.

Kun viime vuonna Ahtisaaren lausunnot, joissa hän ilmoitti olevansa huolissaan ruotsivastaisuudesta Suomessa, levisivät Ruotsiin, tämä herätti siellä keskustelua. Vastasin eräälle naiselle, joka oli blogissaan taivastellut mokomaa ruotsivastaisuutta, ja kerroin miten paljon murhetta pakkoruotsi aiheuttaa esimerkiksi kielellisen oppimisongelman omaaville ja maahanmuuttajataustaisille lapsille. Hän oli heti hirmuisen ymmärtäväinen ja piti näiden erilaisten oppijoiden puolta. Itse asiassa hän ymmärsi heti koko kielivapauden periaatteen.

Mutta olen lukemattomia kertoja koettanut selittää täällä Suomessa ruotsinkielisessä keskustelussa, miten hankala pakkoruotsi on. En muista kertaakaan kokeneeni sellaista, että joku palstan ruotsinkielisistä olisi noussut puolustamaan suomalaisia samaan tapaan kuin nuo Ahvenanmaan suomenkieliset puolustivat ruotsia puhuvia naapureitaan. En muista kertaakaan, että joku olisi suostunut katsomaan asiaa erityisoppilaiden kannalta, kuten tuo ruotsalaisnainen automaattisesti teki. Hyvin kipakasti on tullut sellaisia kommentteja kuin "meillä puhutaan viittä kieltä", "meilläkin on lapsilla lukivaikeus ja hyvin osaavat ruotsia ja suomea ja englantia", "ovatko suomenkieliset lapset tyhmempiä kuin ruotsinkieliset", "ruotsia eivät opi vain laiskat ja asenneongelmaiset", "heikkolahjaisille lienee omia koulujaan, joissa ei ole ruotsia", "maahanmuuttajat tietävät kyllä, mihin maahan tulevat, täällä sitoudutaan kahteen kansalliskieleen"...

Yleinen mielipide ruotsinkielisellä puolella on saatu käännettyä armottomaksi. Ruotsinkieliset uskovat tietävänsä kaiken tietämisen arvoisen kielten opiskelusta ja kielten tarpeellisuudesta. Samanaikaisesti kuvitellaan, että kuulutaan siihen suvaitsevaiseen kansanosaan ja fennot ovat niitä kulttuurinsyöjiä.

Usein sanotaan, etteivät suomenkieliset tunne ruotsinkielisten todellisuutta eivätkä ole kiinnostuneita heidän ongelmistaan. Varmaan näin. Silti virallisesti meiltä vaaditaan koko ajan eläytymistä ja ymmärrystä ruotsinkielisten erityisyydelle ja läpi elämän kestävää ruotsinopiskelua, jotta suomenruotsalaisuus ja sen elintila säilyisivät. Aina välillä kimahtaa otsaan "fennot ette tunne historiaanne, olette ruotsalaisia" -dokumentteja, joita pitäisi katsoa nyökytellen. Kyse on läpi elämän kestävästä koulutusohjelmasta.

Sen sijaan ruotsinkielisten ei tunnu tarvitsevan lainkaan katsoa asioita muiden kieliryhmien kannalta. Heille jätetään kuvitelma siitä, että he ymmärtävät kaikkia muita kieliryhmiä, koska ovat usein kaksikielisiä ja heillä on läheisyydessään suomenkielisiä tai muunkielisiä (perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä), joiden identiteettiin ruotsin kieli jo oleellisesti kuuluu, ja juuri nämä läheiset ovat heistä finländereiden aidoimmat edustajat, muilla on vain asenneongelmia. Tosiasiassa he vierastavat enemmistön suomalaisuutta ja asenneongelma on heillä.

Tätä solmua pitäisi avata rauhallisesti, vastatkaa ihmeessä Nissenille.

Tyypillistä svekoilua taas. Surusveko kyselee ilman sopimusta ja henkilön tietämättä periferian surumediassa joutavuuksia. Eikä varmaan ole kiinnostunut vastauksista. Kunhan surumedia puhelee itsekseen. Tällaista on surusvekojen keksustelukulttuuri.