Yritä tässä sydän pamppaillen alotella purjehtimista yksikseni. Jiippauksen ajattelin tehdä seuraavasti vahinkojiipin estämiseksi. Mitä sanotte seuraavista ohjeista, jotka mietin mielessäni, ja niiden järjestyksestä:
- ruoripinna kiinni keskelle
- tuo puomia keskelle levankia
- päästä genuan skuutti irti
- irrota pinna, käännä täysillä
- anna genuan siirtyä toiselle puolelle
- löysää isoa ja anna puomin siirtyä toiselle puolelle, kiinnitä skuutti
- kiinnitä genuan skuutti
Vene on 22-jalkanen Scanper.
Pitäskö jotakin muuttaa tai tehä toisin?
Yksinpurjehtijan jiippaus
Ykskätinen
22
2653
Vastaukset
- 20'
Vahinkojiippi on käytännössä mahdollinen ainoastaan täysmyötäisellä. Mielestäni yksinpurjehtijan kannattaa ensisijaisesti purjehtia pelkällä fokalla/genoalla/genaakkerilla täysmyötäiseen. Virsikirjalla ajelu vaatii keskittyineisyyttä ja useimmat rannikkomme reitit mutkittelevat siten että tuo vahinkojiippi tosiaan tapahtuu ennemmin tai myöhemmin - vaikka sitä kuinka yrittäisi vältellä. Tuloksena voi pahimmillaan olla rikivahinko tai vielä pahempi; saada puomista päähänsä.
Ehkä erityisen kevyellä tuulella voi käyttää isoa myös apuna. Kannattaa muuten huomata että bermudatakilaisen veneen isopurje ei myötäisillä tuulilla ole niin tehokas kuin voisi äkkiä kuvitella, se on optimoitu vastatuulipurjehdukseen. Ero esim. pelkkään genaakkeriin on usein melko pieni, varsinkin kun ilman isoa ko. genaakkeri saa vapaammin tuulta.- FF 27 Charlotta
Yksinpurjehdus saaristossa (matkapurjehdus) kevyellä myötätuulella (< 6 m/s) on mielestäni siitä haastavaa, että purjepinta-ala pitää saada maksimoitua. Omassa veneessäni se tarkoittaa käytännössä spinaakkerin käyttöä. Sen nosto ja lasku vaatii ison suojaa. Alkaen 6 m/s päästään jo riittävään matkanopeuteen ( 5 solmua) pelkällä isolla. 10 m/s tuulella alkaa taas tulla ongelmaksi suhteellisen tuulen kasvaminen kun vanha konstruktio ei nouse plaaniin. Jossain vaiheessa pitää alkaa pienentämään ison pinta-alaa jotta homma pysyy hanskassa. Ts. 6 - 10 m/s kelit on ehkä helpoimmat. Jos etapit ovat lyhyitä ja ETA:lla ei ole väliä voi tietysti purjehtia sellaisella setillä kun haluaa. 7-8 m/s myötäisellä nopeusero 40 jalkaiseen moderniin pelkällä genoalla purjehtineeseen cruiseriin oli luokkaa 2 solmua (itsellä spinnu). Päiväpurjehduksella tuosta tulee eroa jo melkoisesti. Pienten veneiden etu on, että niitä on helpompi purjehtia täysiä.
- Selkokieli
FF 27 Charlotta kirjoitti:
Yksinpurjehdus saaristossa (matkapurjehdus) kevyellä myötätuulella (< 6 m/s) on mielestäni siitä haastavaa, että purjepinta-ala pitää saada maksimoitua. Omassa veneessäni se tarkoittaa käytännössä spinaakkerin käyttöä. Sen nosto ja lasku vaatii ison suojaa. Alkaen 6 m/s päästään jo riittävään matkanopeuteen ( 5 solmua) pelkällä isolla. 10 m/s tuulella alkaa taas tulla ongelmaksi suhteellisen tuulen kasvaminen kun vanha konstruktio ei nouse plaaniin. Jossain vaiheessa pitää alkaa pienentämään ison pinta-alaa jotta homma pysyy hanskassa. Ts. 6 - 10 m/s kelit on ehkä helpoimmat. Jos etapit ovat lyhyitä ja ETA:lla ei ole väliä voi tietysti purjehtia sellaisella setillä kun haluaa. 7-8 m/s myötäisellä nopeusero 40 jalkaiseen moderniin pelkällä genoalla purjehtineeseen cruiseriin oli luokkaa 2 solmua (itsellä spinnu). Päiväpurjehduksella tuosta tulee eroa jo melkoisesti. Pienten veneiden etu on, että niitä on helpompi purjehtia täysiä.
Tässä suomennoksia edelliseen:
"Konstruktio"
Venetyyppi, knoppailjat puhuvat konstruktioista kun viittaavat nk. uppoumarunkoiseen eli ei-liukuvaan veneeseen.
"plaani"
Yleensä leveämpien veneiden ominaisuus, jossa vene nousee liukuun eli veneen nopeus vähentää sen uppoumaa. Liu'ussa olevassa veneessä pinnan alla on siis vähemmän venettä ja vastustavat voimat ovat pienempiä mistä johtuen veneen on mahdollista saavuttaa suurempi vauhti.
"ETA"
Estimated Time of Arrival. Gps:ää käyttäville tuttu, tarkoittaa oikeasti arvioitua saapumisaikaa.
"cruiser"
Matkaveneilyyn tarkoitettu purjevene.
Aloittelijan on hyvä tietää myös seurrava ero:
"Fokka"
Yleensä etummaisen maston etupuolella oleva keulapurje
"Genoa"
Yleensä etummaisen maston takapuolelle ulottuva keulapurje
Sitten itse asiaan:
Eli myötätuulipurjehduksesta yleisemmin.
Windex eli tuuliviiri maston huipussa on olennainen apuväline myötätuuleen ajettaessa. Windexiin säädetty kulma osoittaa toisaalta, miten vene luovii vastaisella (viirin pyrstö on pällekkäin viirin "viiksen" kanssa kun nousukulma on paras mahdollinen), mutta myös sen, miten bermuda- eli kolmiopurjeilla varustettu vene kulkee myötätuuleen. Kun viirin kärki osoittaa viiksien etupuolelle, kulkee vene hyvin sekä keula- että isopurjeella. Kun kärki osuu viiksien väliin takapuolella, häiritsee isopurje keulapurjeen toimintaa. Näin myötäiseen ajettaessa ollaan vahinkojiipin vaaravyöhykeellä etenkin aallokossa ajettaessa.
Ensinnäkin on hyvä pitää isopurje riittävän levällään, mikä vähentää vahingon mahdollisuutta. Varovaisesti keskelle säädetty isopurje on vaarassa mennä yli herkemmin.
Toiseksi on hyvä tietää nk. kikkitalja ja sen käyttö myötätuulella. Puomin alapuolella oleva puomin alasvetäjä eli yleensä kikkitalja kiristää tiukalle vedettynä isopurjeen takaliikkiä eli -reunaa. Löysä liikki lepruilee helpommin puolelta toiselle ja voi aiheuttaa vahinkojiipin. Vahinkojiipin helpoin ehkäisykeino onkin siis pitää kikkitalja tilanteen mukaisesti (kevyellä tuulella vähemmän, kovalla tuulella enemmän) kireällä.
Virsikirjalla purjehdus myötätuulessa on mielestäni simppeliä hommaa kokoluokkasi veneillä. Isopurjetta on syytä pitää silmällä etenkin Windexin osoittamalla riskivyöhykkeellä. On aina turvallisempaa ajaa myötäiseen hieman viistosti siten, että tuuli pitää isopurjeen paikallaan eli tulee eri puolelta kun millä iso on, mutta tällöin myös keulapurje alkaa kasvavassa määrin temppuilemaan. Temppuilua voi vähentää tuntuvasti käyttäen esimerkiksi pallopurjeen puomia pitämässä keulapurjeen kulmaa omalla puolellaan, mutta sen virittelyä voi aloittelijalle suositella vain kevyellä tuulella ja pitemmällä suoralla reitillä.
Jiippaus virsikirjalla puolelta toiselle sujuu esimerkiksi seuraavin vaihein (kevyt tuuli):
1) Ajetaan ensimmäistä suuntaa isopurje ja keulapurje omilla puolillaan
2) Käännyttäessä otetaan kiinni isopurjeen skuutista eli jaluksesta (koko ryppäästä) ja veneen kääntyessä uudelle suunnalle purje heilautetaan kädellä auttaen toiselle puolelle.
3)Tarkistetaan, että suunta on oikea.
4) Keulapurje siirretään toiselle puolelle ja säädetään.
Navakalla tuulella seuraavin muutoksin:
2) Isopurjetta kiristetään keskelle ennen sen auttamista käsin puolelta toiselle. Näin purje ei pääse pamahtamaan rajusti puolelta toiselle. Käännöksen jälkeen isopurje löysätään taas paremmin levälleen. Keulapurjetta voi ennen käännöstä kiristää hieman myös, jolloin sillä ei ole niin paljon voimaa vääntää venettä ei-haluttuihin suuntiin.
Navakalla myötäisellä etenkin aallokossa kannattaa mieluummin luovia, kuin ajaa virsikirjalla. Tällöin Windexin osoitin pysyy viiksen etupuolella ja jiippaukset tehdään kuten edellä paitsi, että kohdassa 1) purjeet ovat samalla puolella. - FF 27 Charlotta
Selkokieli kirjoitti:
Tässä suomennoksia edelliseen:
"Konstruktio"
Venetyyppi, knoppailjat puhuvat konstruktioista kun viittaavat nk. uppoumarunkoiseen eli ei-liukuvaan veneeseen.
"plaani"
Yleensä leveämpien veneiden ominaisuus, jossa vene nousee liukuun eli veneen nopeus vähentää sen uppoumaa. Liu'ussa olevassa veneessä pinnan alla on siis vähemmän venettä ja vastustavat voimat ovat pienempiä mistä johtuen veneen on mahdollista saavuttaa suurempi vauhti.
"ETA"
Estimated Time of Arrival. Gps:ää käyttäville tuttu, tarkoittaa oikeasti arvioitua saapumisaikaa.
"cruiser"
Matkaveneilyyn tarkoitettu purjevene.
Aloittelijan on hyvä tietää myös seurrava ero:
"Fokka"
Yleensä etummaisen maston etupuolella oleva keulapurje
"Genoa"
Yleensä etummaisen maston takapuolelle ulottuva keulapurje
Sitten itse asiaan:
Eli myötätuulipurjehduksesta yleisemmin.
Windex eli tuuliviiri maston huipussa on olennainen apuväline myötätuuleen ajettaessa. Windexiin säädetty kulma osoittaa toisaalta, miten vene luovii vastaisella (viirin pyrstö on pällekkäin viirin "viiksen" kanssa kun nousukulma on paras mahdollinen), mutta myös sen, miten bermuda- eli kolmiopurjeilla varustettu vene kulkee myötätuuleen. Kun viirin kärki osoittaa viiksien etupuolelle, kulkee vene hyvin sekä keula- että isopurjeella. Kun kärki osuu viiksien väliin takapuolella, häiritsee isopurje keulapurjeen toimintaa. Näin myötäiseen ajettaessa ollaan vahinkojiipin vaaravyöhykeellä etenkin aallokossa ajettaessa.
Ensinnäkin on hyvä pitää isopurje riittävän levällään, mikä vähentää vahingon mahdollisuutta. Varovaisesti keskelle säädetty isopurje on vaarassa mennä yli herkemmin.
Toiseksi on hyvä tietää nk. kikkitalja ja sen käyttö myötätuulella. Puomin alapuolella oleva puomin alasvetäjä eli yleensä kikkitalja kiristää tiukalle vedettynä isopurjeen takaliikkiä eli -reunaa. Löysä liikki lepruilee helpommin puolelta toiselle ja voi aiheuttaa vahinkojiipin. Vahinkojiipin helpoin ehkäisykeino onkin siis pitää kikkitalja tilanteen mukaisesti (kevyellä tuulella vähemmän, kovalla tuulella enemmän) kireällä.
Virsikirjalla purjehdus myötätuulessa on mielestäni simppeliä hommaa kokoluokkasi veneillä. Isopurjetta on syytä pitää silmällä etenkin Windexin osoittamalla riskivyöhykkeellä. On aina turvallisempaa ajaa myötäiseen hieman viistosti siten, että tuuli pitää isopurjeen paikallaan eli tulee eri puolelta kun millä iso on, mutta tällöin myös keulapurje alkaa kasvavassa määrin temppuilemaan. Temppuilua voi vähentää tuntuvasti käyttäen esimerkiksi pallopurjeen puomia pitämässä keulapurjeen kulmaa omalla puolellaan, mutta sen virittelyä voi aloittelijalle suositella vain kevyellä tuulella ja pitemmällä suoralla reitillä.
Jiippaus virsikirjalla puolelta toiselle sujuu esimerkiksi seuraavin vaihein (kevyt tuuli):
1) Ajetaan ensimmäistä suuntaa isopurje ja keulapurje omilla puolillaan
2) Käännyttäessä otetaan kiinni isopurjeen skuutista eli jaluksesta (koko ryppäästä) ja veneen kääntyessä uudelle suunnalle purje heilautetaan kädellä auttaen toiselle puolelle.
3)Tarkistetaan, että suunta on oikea.
4) Keulapurje siirretään toiselle puolelle ja säädetään.
Navakalla tuulella seuraavin muutoksin:
2) Isopurjetta kiristetään keskelle ennen sen auttamista käsin puolelta toiselle. Näin purje ei pääse pamahtamaan rajusti puolelta toiselle. Käännöksen jälkeen isopurje löysätään taas paremmin levälleen. Keulapurjetta voi ennen käännöstä kiristää hieman myös, jolloin sillä ei ole niin paljon voimaa vääntää venettä ei-haluttuihin suuntiin.
Navakalla myötäisellä etenkin aallokossa kannattaa mieluummin luovia, kuin ajaa virsikirjalla. Tällöin Windexin osoitin pysyy viiksen etupuolella ja jiippaukset tehdään kuten edellä paitsi, että kohdassa 1) purjeet ovat samalla puolella.Kiitos selvennyksistä tekstiini. Tabletilla tulee kirjoitettua lyhyesti. Kontruktiolla tarkoita rakennetta. Ja niin sanakirjakin sen kääntää. Työni puolesta tuo sana on minulle aika vakiintunut. Mistään "knoppailusta" ei ole kysymys.
- 20'
Selkokieli kirjoitti:
Tässä suomennoksia edelliseen:
"Konstruktio"
Venetyyppi, knoppailjat puhuvat konstruktioista kun viittaavat nk. uppoumarunkoiseen eli ei-liukuvaan veneeseen.
"plaani"
Yleensä leveämpien veneiden ominaisuus, jossa vene nousee liukuun eli veneen nopeus vähentää sen uppoumaa. Liu'ussa olevassa veneessä pinnan alla on siis vähemmän venettä ja vastustavat voimat ovat pienempiä mistä johtuen veneen on mahdollista saavuttaa suurempi vauhti.
"ETA"
Estimated Time of Arrival. Gps:ää käyttäville tuttu, tarkoittaa oikeasti arvioitua saapumisaikaa.
"cruiser"
Matkaveneilyyn tarkoitettu purjevene.
Aloittelijan on hyvä tietää myös seurrava ero:
"Fokka"
Yleensä etummaisen maston etupuolella oleva keulapurje
"Genoa"
Yleensä etummaisen maston takapuolelle ulottuva keulapurje
Sitten itse asiaan:
Eli myötätuulipurjehduksesta yleisemmin.
Windex eli tuuliviiri maston huipussa on olennainen apuväline myötätuuleen ajettaessa. Windexiin säädetty kulma osoittaa toisaalta, miten vene luovii vastaisella (viirin pyrstö on pällekkäin viirin "viiksen" kanssa kun nousukulma on paras mahdollinen), mutta myös sen, miten bermuda- eli kolmiopurjeilla varustettu vene kulkee myötätuuleen. Kun viirin kärki osoittaa viiksien etupuolelle, kulkee vene hyvin sekä keula- että isopurjeella. Kun kärki osuu viiksien väliin takapuolella, häiritsee isopurje keulapurjeen toimintaa. Näin myötäiseen ajettaessa ollaan vahinkojiipin vaaravyöhykeellä etenkin aallokossa ajettaessa.
Ensinnäkin on hyvä pitää isopurje riittävän levällään, mikä vähentää vahingon mahdollisuutta. Varovaisesti keskelle säädetty isopurje on vaarassa mennä yli herkemmin.
Toiseksi on hyvä tietää nk. kikkitalja ja sen käyttö myötätuulella. Puomin alapuolella oleva puomin alasvetäjä eli yleensä kikkitalja kiristää tiukalle vedettynä isopurjeen takaliikkiä eli -reunaa. Löysä liikki lepruilee helpommin puolelta toiselle ja voi aiheuttaa vahinkojiipin. Vahinkojiipin helpoin ehkäisykeino onkin siis pitää kikkitalja tilanteen mukaisesti (kevyellä tuulella vähemmän, kovalla tuulella enemmän) kireällä.
Virsikirjalla purjehdus myötätuulessa on mielestäni simppeliä hommaa kokoluokkasi veneillä. Isopurjetta on syytä pitää silmällä etenkin Windexin osoittamalla riskivyöhykkeellä. On aina turvallisempaa ajaa myötäiseen hieman viistosti siten, että tuuli pitää isopurjeen paikallaan eli tulee eri puolelta kun millä iso on, mutta tällöin myös keulapurje alkaa kasvavassa määrin temppuilemaan. Temppuilua voi vähentää tuntuvasti käyttäen esimerkiksi pallopurjeen puomia pitämässä keulapurjeen kulmaa omalla puolellaan, mutta sen virittelyä voi aloittelijalle suositella vain kevyellä tuulella ja pitemmällä suoralla reitillä.
Jiippaus virsikirjalla puolelta toiselle sujuu esimerkiksi seuraavin vaihein (kevyt tuuli):
1) Ajetaan ensimmäistä suuntaa isopurje ja keulapurje omilla puolillaan
2) Käännyttäessä otetaan kiinni isopurjeen skuutista eli jaluksesta (koko ryppäästä) ja veneen kääntyessä uudelle suunnalle purje heilautetaan kädellä auttaen toiselle puolelle.
3)Tarkistetaan, että suunta on oikea.
4) Keulapurje siirretään toiselle puolelle ja säädetään.
Navakalla tuulella seuraavin muutoksin:
2) Isopurjetta kiristetään keskelle ennen sen auttamista käsin puolelta toiselle. Näin purje ei pääse pamahtamaan rajusti puolelta toiselle. Käännöksen jälkeen isopurje löysätään taas paremmin levälleen. Keulapurjetta voi ennen käännöstä kiristää hieman myös, jolloin sillä ei ole niin paljon voimaa vääntää venettä ei-haluttuihin suuntiin.
Navakalla myötäisellä etenkin aallokossa kannattaa mieluummin luovia, kuin ajaa virsikirjalla. Tällöin Windexin osoitin pysyy viiksen etupuolella ja jiippaukset tehdään kuten edellä paitsi, että kohdassa 1) purjeet ovat samalla puolella.Erinomaisia ohjeita. Vielä yksi ohje virsikirjapurjehdukseen. Myötätuuleen purjehdittaessa kannattaa istua suojan puolella/puomin puolella jolloin vene kallistuu suojan puolelle. Tällöin puomi joutuu nousemaan ylämäkeen halssin vaihdossa. Kokemukseni mukaan tämä vähentää vahinkojiipin riskiä huomattavasti.
- Seppomartti
20' kirjoitti:
Erinomaisia ohjeita. Vielä yksi ohje virsikirjapurjehdukseen. Myötätuuleen purjehdittaessa kannattaa istua suojan puolella/puomin puolella jolloin vene kallistuu suojan puolelle. Tällöin puomi joutuu nousemaan ylämäkeen halssin vaihdossa. Kokemukseni mukaan tämä vähentää vahinkojiipin riskiä huomattavasti.
Eikös tämä ole juuri väärin päin. "Suojanpuolta"ei tosin virsarilla purjehtiessa yksiselitteisesti ole. Pikkuveneessä kevyellä kelillä platlenssissä istutaan puomin vastakkaisella puolella eli vahinkojiiippi tapahtuisi myötämäkeen kallistuksen puolelle. Krysissä sitten kannattaa istua leen puolella vähäisessä tuulessa.
- 7+16
Kiristä puomi keskelle jiipin ajaksi tai käännä keula vastatuuleen kautta toiselle halssille niin puomi käyttäytyy rauhallisesti.
- donitsit
22-jalkaisella ei voimat ole vielä kovin suuret. Keskituuleen (eli alle 8 m/s) asti voi varmasti tehdä näin:
1) Ohjaa täysmyötäisen ja vedä iso ylitse käsin, älä välitä, jos keulapurje hetken pakkaa tai lätisee.
2) ohjaa hieman yli äskeisen myötätuulen ja vedä keulapurje uudelle halssille.
3) done, enjoy!
Aina voi myös tehdä nk. lehmänkäännöksen eli noin 340 astetta. En häpeä ainakaan ite viime viikkojen navakoissa pohjoistuulissa. - Latvalerkki
Koko homman pointti on toimia rauhassa, ja järjen kanssa. Sitten käytäntöä:
- Kun olet päättänyt jiipata:
- vedä ison skuutti kokonaan sisään, niin että puomi jää keskelle venettä.
- Käännä rauhassa pinnasta kunnes purje täyttyy toiselta puolelta.
- Löysää skuuttia, kunnes puomi on taas ulkona.
- Keulapurjeen voit antaa olla "viriskirjalla", jos haluat laskettaa hetken täysmyötäiseen. Tämä on joskus tehokastakin, jos saa tuulen pysymään keulapurjeessa. Tarvittaessa voi rauhassa siirtää sen yli ottamalla toisenpuolen skuutin valmiiksi vinssille/käteen, ja sitten päästelet toisesta löysää ja otat toisesta sisään kunnes purje on vedossa oikein.
Oleellista on, että et anna sen isopurjeen puomeineen lyödä vauhdilla yli. Se on ensinnäkin täysin turhaa, toisekseen se lisää riskiä kalustotappioihin ja kolmanneksi se on sitten porukalla purjehdittaessa jopa riski.
Yksin Scanperilla voit hoitaa koko jiippaamisen istualteen, siinä pitäisi olla kaikki kutakuinkin riittävän lähellä. - näin minä
Kaikenlaista ohjetta on jo tullut, tässä yhdet lisää. Aiemmin olen minäkin vetänyt isoa keskelle ennen jiippiä, mutta en enää. Skuuti kun pitäisi saada nopeammin löysälle uudella halssilla kuin on mahdollista. Ja keskelle vedetystä skuutista seuraa ankara vääntö pinnaan. Kikin pitää olla vähintään kohtuullisen kireällä, mutta sitten vain käänetään suunta toiselle halssille, otetaan ison suutista nippuna kiinni ja autetaan se yli. Rämähdyskin on pienempi sillä tavalla. Kun iso on saatu yli ja suunta vakautettu, jiipataan etupurje. Sillä ei ole niin kiire. Scanperin purjeet ovat joka tapauksessa niin pienet, että käsivoimatkin riittävät moneen.
- 7+2
käännä ja anna ison mennä yli kaikessa rauhassa. ei tuon kokoluokan veneessä olevoimat sellaisia, että paikat rikkoontuisi
- älä pelkää....
-pitää vaan varoa ettei puomi tai skuutti osu kehenkään
-varsinkin aallokossa olisi hyvä virittää preventteri, jos on pitkä myötis
Se preventteri on liina (naru, ohut köysi) jonka toinen pää on sidottu puomin päähän tai skuuttiplokin puomihelaan ja toinen pää viety vaikkapa keulaknaapin kautta istuinlaatikkoon. Kun jiippi tehdään, preventeriä höllätään hitaasti. Silloin puomi ei paukahda vauhdilla yli.
- jaaettäpakollinennim
Purjehdin 35 jalkaisella yksin aika paljon. Tai aina. Jiipissä ensin irroitan preventterin ja sen jälkeen vedän ison skuutin keskelle ( samoin levangin) ennen jiippiä. Sitten käännän kurssin ja sen jäkeen skuuttaan genoan. Sen jälkeen löysään ensin levangin ja sitten skuutin uudelle halssille. Genoan skuuttaan yleensä vasta ison jälkeen. Vene saattaa välilllä vähän käydä kallellaan, mutta so what? Lopuksi kiinnitän prenventterin jos tuntuu, että sitä tarvitaan. Jos tuulta on tarpeeksi, en sitten välttämättä nosta isoa olenkaan. Jos tuulta on todella vähän, korvaan genoan genaakkerilla, kun nykyisessä veneessäni ei ole spinnua.
- 9231
Tässä kokeneen yksinpurjehtijan ohje jiipata yli 10 m/s tuulessa.
Ensin harkitaan, että uskaltaisko niin kauan kun vene on ehtinyt paikkaan jossa se on pakko tehdä nyt.
Sitten aletaan hinaamaan puomia lähemmäs itseäj a valmistaudutaan Ladallaajohanskat kädessä rysäyttämään se iso toiselle puolelle, pinna on tässä vaiheessa polvitaipeessa jotta vene pysyy suunnassa. sitten vaan kääntämään pinnasta, samalla huomaten, että löysällä olena barduuna on puomin ja itseni välissä.
Sitten kiivetään sinne puomille toinen jalka pinnassa ja yritetään vempauttaa se barduuna puomin toiselle puolelle, yleensa onnistuu 5-6 kerran jälkeen.
Nyt jos rantaa tai kivikkoa ei ole vielä ihan kohdalle, ja vene on vielaä plattiksesa,
syöksytään sen toisen barduunan lukon kimppuun ja avataan se. Sitten takaisin pinnaan, vedetään ison skuutista puomi melkein keskelle, käännetään vähän pinnasta,annetaan puomin vaihtaa puolta jarruttamalla Ladallaajohanskoilla, ja toivotaan, ettei se avattu barduuna hirtä mihinkään. Jos kaikki meni hyvin niin ollaan edelleen plattiksessa ja iso toisella puolella. Sitten vielä syöksytään sen tuulepuolen barduunaa kiristämään, jotta masto pysyisi pystyssä. Keulapurjeen kadonneet skuutit voi sitten myöhemmin kerätä merestä. Sitten vielä varoituksen sana, yleensä tämän operaation aikana ainakin joku köysi on jossain vaiheessa kaulan ympärillä, eikä sitä siinä hässäkässä välttämättä huomaa, tietenkin kysymyksessä voi olla jokin harmiton köysi, mutta josta ei niin tarvitse välittää, mutta jos se on ison skuutti, niin se onkin hankalampi juttu. - 22-jalk barskat?
9231 kirjoitti:
Tässä kokeneen yksinpurjehtijan ohje jiipata yli 10 m/s tuulessa.
Ensin harkitaan, että uskaltaisko niin kauan kun vene on ehtinyt paikkaan jossa se on pakko tehdä nyt.
Sitten aletaan hinaamaan puomia lähemmäs itseäj a valmistaudutaan Ladallaajohanskat kädessä rysäyttämään se iso toiselle puolelle, pinna on tässä vaiheessa polvitaipeessa jotta vene pysyy suunnassa. sitten vaan kääntämään pinnasta, samalla huomaten, että löysällä olena barduuna on puomin ja itseni välissä.
Sitten kiivetään sinne puomille toinen jalka pinnassa ja yritetään vempauttaa se barduuna puomin toiselle puolelle, yleensa onnistuu 5-6 kerran jälkeen.
Nyt jos rantaa tai kivikkoa ei ole vielä ihan kohdalle, ja vene on vielaä plattiksesa,
syöksytään sen toisen barduunan lukon kimppuun ja avataan se. Sitten takaisin pinnaan, vedetään ison skuutista puomi melkein keskelle, käännetään vähän pinnasta,annetaan puomin vaihtaa puolta jarruttamalla Ladallaajohanskoilla, ja toivotaan, ettei se avattu barduuna hirtä mihinkään. Jos kaikki meni hyvin niin ollaan edelleen plattiksessa ja iso toisella puolella. Sitten vielä syöksytään sen tuulepuolen barduunaa kiristämään, jotta masto pysyisi pystyssä. Keulapurjeen kadonneet skuutit voi sitten myöhemmin kerätä merestä. Sitten vielä varoituksen sana, yleensä tämän operaation aikana ainakin joku köysi on jossain vaiheessa kaulan ympärillä, eikä sitä siinä hässäkässä välttämättä huomaa, tietenkin kysymyksessä voi olla jokin harmiton köysi, mutta josta ei niin tarvitse välittää, mutta jos se on ison skuutti, niin se onkin hankalampi juttu.Pari kommenttia juttuusi:
- aloittaja kyseli 22-jalkaisen Scanper-veneensä jiippaamisesta. Siinä ei ole barduunoita!
- jos itselläsi on ongelmia barduunoittesi kanssa kovan tuulen jiipeissä, harkitse esim kuminauhaa barduunan ja takastaagin välille tai muuta systeemiä estääksesi löysänä heiluvaa barduunaa jäämästä puomin väärälle puolelle. Moni myös laittaa isoon reivin kovassa tuulessa, jolloin veneestä riippuen molemmat barduunat voi pitää kireällä. Kuvailemasi monivaiheinen jiippi on varmasti aika konstikas pilkkopimeällä avomerellä tai vaikka kovassa ukkospuuskassa ja aallokossa. Kokenaana purjehtijana tietysti hallitset homman, mutta nyt oli kysymys aloittelevalle purjehtijalle annettavista ohjeista.
Aloitteleville purjehtijoille näkyy olevan hyviä youtube-videoita jiippaamisesta, reivaamisesta ym. Niitäkin voisi suositella . - iso alas
22-jalk barskat? kirjoitti:
Pari kommenttia juttuusi:
- aloittaja kyseli 22-jalkaisen Scanper-veneensä jiippaamisesta. Siinä ei ole barduunoita!
- jos itselläsi on ongelmia barduunoittesi kanssa kovan tuulen jiipeissä, harkitse esim kuminauhaa barduunan ja takastaagin välille tai muuta systeemiä estääksesi löysänä heiluvaa barduunaa jäämästä puomin väärälle puolelle. Moni myös laittaa isoon reivin kovassa tuulessa, jolloin veneestä riippuen molemmat barduunat voi pitää kireällä. Kuvailemasi monivaiheinen jiippi on varmasti aika konstikas pilkkopimeällä avomerellä tai vaikka kovassa ukkospuuskassa ja aallokossa. Kokenaana purjehtijana tietysti hallitset homman, mutta nyt oli kysymys aloittelevalle purjehtijalle annettavista ohjeista.
Aloitteleville purjehtijoille näkyy olevan hyviä youtube-videoita jiippaamisesta, reivaamisesta ym. Niitäkin voisi suositella .Myötisten ajo isolla yli kympin tuulessa on aivan turhaa itsensä kiusaamista. Pelkällä keulapurjeella mennään yhtä kovaa ja purjehdus on pelkkää rallattelua, jiippeineenkin. En muista ikinä reivanneeni myötäisillä, ison olen kyllä useinkin laskenut kokonaan. Ja tämähän pätee yhtä hyvin Scanperille kuin 40-jalkaiselle. Omat kokemukset on hankittu tuolla kokovälillä, aloittaen vielä vähän Scanperia pienemmästä Tema 6:sta.
- 9231
iso alas kirjoitti:
Myötisten ajo isolla yli kympin tuulessa on aivan turhaa itsensä kiusaamista. Pelkällä keulapurjeella mennään yhtä kovaa ja purjehdus on pelkkää rallattelua, jiippeineenkin. En muista ikinä reivanneeni myötäisillä, ison olen kyllä useinkin laskenut kokonaan. Ja tämähän pätee yhtä hyvin Scanperille kuin 40-jalkaiselle. Omat kokemukset on hankittu tuolla kokovälillä, aloittaen vielä vähän Scanperia pienemmästä Tema 6:sta.
Se on vaan vähän noloa ajaa kilpailuissa ilman isoa, kun muilla on se spinnukin.
Voisin kyllä antaa ohjeet, miten se tapahtuu spinnun kanssa, mutta siitä tulis niin pitkä juttu, että antaa olla. - maan tavalla
9231 kirjoitti:
Se on vaan vähän noloa ajaa kilpailuissa ilman isoa, kun muilla on se spinnukin.
Voisin kyllä antaa ohjeet, miten se tapahtuu spinnun kanssa, mutta siitä tulis niin pitkä juttu, että antaa olla.No en tartte ohjeita, jopa ne barskat on hallussa. Spinnun kanssa mennäänkin kovempaa kuin muilla yhdistelmillä, joten kisassa silleen. Ja miksei muutenkin, jos mukana on toisena vaikka poika, eikä vaimo, saati sitten isompi kisamiehistö. Neuvoa kuitenkin kysyttiin yksinpurjehtijan jiippiin. Ja siitä huolimatta, että tiedän miten spinnulla ajetaan kovassa tuulessa, ajan yli kympin myötikset pelkällä ykkös- tai kakkosgenualla, kun oon vaimon kanssa liikkeellä. Kuten sanottua, meno on silloin pelkkää rallattelua. Ja tappio siihen spinnulla ajavaankin marginaalinen, joskin kisassa aivan ratkaiseva.
- Scanperin jiippi !
iso alas kirjoitti:
Myötisten ajo isolla yli kympin tuulessa on aivan turhaa itsensä kiusaamista. Pelkällä keulapurjeella mennään yhtä kovaa ja purjehdus on pelkkää rallattelua, jiippeineenkin. En muista ikinä reivanneeni myötäisillä, ison olen kyllä useinkin laskenut kokonaan. Ja tämähän pätee yhtä hyvin Scanperille kuin 40-jalkaiselle. Omat kokemukset on hankittu tuolla kokovälillä, aloittaen vielä vähän Scanperia pienemmästä Tema 6:sta.
Seilata voi monella tavalla ja monilla merillä. Sinä tykkäät ajella pelkällä keulapurjeella myötiksellä. Pitkänmatkanpurjehtijana ajan kyllä virsaria vuorokaudet ympäriinsä, jos on pitkä lenssi (kuten pasaatissa isojen vesien yli, jossa useimmiten puhaltaa yli 10 m/s). Täysmyötiksellä vedän kyllä isoon reivin, kun tuuli yltyy. Aika harvoin otan isoa kokonaan alas. Usein olen laittanut myötikselläkin isoon reivin yöksi, ettei tarvitsisi tehdä sitä vasta aamuyön sadekuurossa. Tuuliperäsin sai ohjata öin ja päivin, kun ajeltiin virsaria 2-3 viikkoa yhteen menoon...se oli elämää!
Scanper 20:llä purjemanööverit eivät varmaankaan tapahdu kaukana rannikoista, vaan saariston suojassa. Tuskin tavanomainen jiippikään on ongelma sillä purjekoolla. Olisikohan alkuperäinen kysymys liittynyt vahinkojiippeihin? - 9231
Scanperin jiippi ! kirjoitti:
Seilata voi monella tavalla ja monilla merillä. Sinä tykkäät ajella pelkällä keulapurjeella myötiksellä. Pitkänmatkanpurjehtijana ajan kyllä virsaria vuorokaudet ympäriinsä, jos on pitkä lenssi (kuten pasaatissa isojen vesien yli, jossa useimmiten puhaltaa yli 10 m/s). Täysmyötiksellä vedän kyllä isoon reivin, kun tuuli yltyy. Aika harvoin otan isoa kokonaan alas. Usein olen laittanut myötikselläkin isoon reivin yöksi, ettei tarvitsisi tehdä sitä vasta aamuyön sadekuurossa. Tuuliperäsin sai ohjata öin ja päivin, kun ajeltiin virsaria 2-3 viikkoa yhteen menoon...se oli elämää!
Scanper 20:llä purjemanööverit eivät varmaankaan tapahdu kaukana rannikoista, vaan saariston suojassa. Tuskin tavanomainen jiippikään on ongelma sillä purjekoolla. Olisikohan alkuperäinen kysymys liittynyt vahinkojiippeihin?Onko muuten kellään kommentoijsta purjehduskokemusta Scanperista, veikkaan että ei edes aloittajalla. Eli eiköhön ole sama mitä tänne kirjoitellaan. Kaikkia aloituksia (ei läheskään kaikkia) kannata ottaa tosissaan.
Ja jos jollain nyt sattuu olemaan barduunavene myynnissä, niin sori vaan. Toisaalta ei ne tosiostajat näitä juttuja lue.
- gullervo1
Yksinpurjehtijana rakensin veneeseeni peterpuomin keulapurjeelle, joka on fokka. Isonpurjeen puomiin rakensin ketjulenkeistä kitka jarrun. Lenkkienvälistä juokseva naru hidastaa sopivasti puomin siirtymistä toiselle puolelle. Vahinko jiippiä ei pääse muodostumaan. Krysillä ei tarvitse kuin kääntää pinnaa puolelta toiselle. Köysiin ei tarvitse välttämättä koskea.
Myötätuulessa peterpuomi pitää keulapurjeen oikeassa muodossa. Keulapurje pysyy siis hyvässä muodossa 180 astetta puolelta toiselle.
Sitten vielä suosittelen pinnapilotin hankkimista. Se hoitaa pinnamiehen virkaa sillä aikaa kun teet tarvittavia säätöjä purjeille. Voit esim. käydä katsomassa kelapurjeen muotoa etukanella, kun pinnapilotti ohjaa kompassisuuntaan.
Jos viestinketjun aloittaja haluaa lisä selvenystä, niin kysy pois, yritän vastata. - Anonyymi
Eihän hän ole kommunisti?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1263078
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2671255- 1011241
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt791051Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.651046Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr121010- 30956
IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku50937Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie42904- 44816