Lamellihirsimökistä kysyttävää

puu 'jäätyy' kylmällä jos ei jatkuvaa lämpövaikutusta. pikaisesti lämmitettynä sisäpinnat kostuvat ja kalusteiden,pehmusteiden homehtumisriski kasvaa. käytännössä mitä ohuempaa 'hirttä' niin nopeammin kuivuu, toki lämpötaloudellisuus ei ole tällöin kaiken kannattavinta... nooh mökillä harvoin.
sisä ja ulkopintojen käsittelyssä kannattaa muistaa erittäin hyvä pohjustus, ja pinnat homeenestoainein varustetuilla maaleilla. vesipohjaiset uudet peittosuojat hengittävät, vanhat öljymaalit eivät (kuten erheellisesti joskus väitetään).
eristyksenä näkisin mineraalivillaa parempana (hiirienkin takia) uretaania tai eps levyä (mm finnfoam). riittävällä (100mm) tuuletusvälillä katolla, harjatuuletus suositeltavaa. eristyksenä mökille riittää ala ja yläpohjassa 200mm.
talvella kylmiä lattioita tiedossa ellei rakenna eristeen päälle koolauksiin lämmityskaapelia (suosittelen, mukavuuslämmityksenä). lisäksi kannattaa tutustua painovoimaiseen ilmanvaihtoon, jotta tulee riittävät poistokanavat ja tulot (ylimääräinen hormi tms. ja venttiilit ikkunoihin).
rakentamisen iloa.

Kaikki mahdolliset myrkyt, hengittävät pinnoitteet mitä teollisuus tarjoaa ja eristykseksi muovia, logiikka?

On kaksi koulukuntaa peruskylmän mökin kosteuskäyttäytymiseen suhtautumisessa. Toinen vannoo hengittävien materiaalien perään että rakenteisiin sitoutunut kosteus pääsee haihtumaan ja toinen laittaa muovit joka paikkaan ettei kosteus pääse rakenteisiin. Herää vain kysymys mitä järkeä on vuorata hirrellä pullotalo?

Kosteusteknisesti rakennukselle on pahinta oli se millä tahansa materiaaleilla varustettu se, että rakennusta pidetään kylmänä ja lämpimänä satunnaisesti läpi talven. Jäinenkin mökki pysyy kunnossa kun keväällä kosteus poistuu lämmittämällä mutta jos talvella rakennuksen lämmittää ja päästää taas kylmäksi toistuvasti, kosteusongelmien uhka on huom. suurempi. Pienikin peruslämpö olisi rakenteille ja käyttäjälleen parempi vaihtoehto. Siinä mielessä kannattaisi AINA laittaa kunnon eristykset esim. lattiaan ja kattoon ja seinät kunnon hirrestä jne. vaikka tarkoitus olisi käyttää vain kesäisin. Asia on ok jos on ihan varma ettei mökin käyttöaste koskaan muutu kesäkäytöstä ympärivuotiseen. Jos mieli muuttuu ja haluaakin käyttää mökkiä myös talvisin, lisäeristykset jne. on jälkiasennuksena huom. isompitöisiä. Välikatolle nyt saa usein helpohkosti lisäeristyksiä mutta lattia on jo isompi ongelma koska esim. ovet rajoittaa eristevahvuuksien kasvattamista jne. Siinä mielessä miel. 30cm lattiaan ja kattoon vaikka 40cm vaikka kesäkäyttö olisikin alkuperäinen käyttöajatus.

Hiirelle kelpaa mineraalivilla oikein hyvin. Hiiristä ei pääse eroon kuin verkoilla tms. estämällä hiirien pääsy eristeisiin pesiä rakentamaan

Kiitoksia tähänastisista vastauksista.

Mökki tulee tosiaan pääasiassa kesäkäyttöön ja todennäköisesti myös silloin tällöin talvikäyttöön. Verkkosähköäkään ei välttämättä tule (peruslämpö poissuljettu) mutta paneelit ja invertterin kautta 230V koko tupaan vähintään.

Lisätään sen verran että mökki (ison valmistajan toimittama) tulee pilariperustuksille ja tuo verkkohomma on ollut mielessä jyrsijöitä ajatellen. Toinen vaihtoehto (minusta parempi) jota ajattelin on pilarien yläpään pellitys ("tippalista") joka estänee noiden elikoiden pääsyn rakenteisiin.

Puunsuojaukseen ulkopintaan olen ajatellut esim. Tikkurilan Akvacoloria tai vastaavaa vesiohenteista puunsuoja-ainetta juuri tuon hengittävyyden vuoksi.

Tuon muovi/ei-muovia (ylä- ja alapohjaan) kysymyksen esitin juuri siksi että haluan todella punnita kumpi vaihtoehto tässä on parempi. Villaa tulee todennäköisesti 200mm yläpohjaan ja 150 alapohjaan. Jos laittaa höyrynsulkupaperin (jossa siinäkin on muovia) pitää eriste olla jotain muuta kuin mineraalivillaa että pystyy luovuttamaan kosteutta- näin olen ymmärtänyt.

Mielelläni kuulisin lisää nimenomaan tähän tapaukseen liittyen.

Pääasiassa sulan kelin käytössä oleva möksä meilläkin, joulu-maaliskuu kylmillään. Pilariperustus, alapohjassa 200mm selluvillaa ilmansulkupaperilla ja yläpohjassa 150mm pellava samaisella paperilla. Peltejä ei ole pilareiden päällä eikä mitään verkkoja alapohjassa, en ymmärrä mistä hiiret tulisivat jos ei sinne karmeita rakoja jätetä. Hirret on maalattu tervamaalilla joka on aikaisemmin hyväksi havaittu, merkkiä en mainosta mutta muutama valmistaja löytyy haulla.

älä herrajumala näiltä palstoilta tietoa hae. Tämä on kuuluisa palsta siitä, että ammattilaiset käy lukemassa näitä sivuja kun huvituksia kaipaavat, niin tyhmiä näiden palstojen vakioviisastelijoiden pätemisentulokset ovat.

Eli villan kanssa höyrynsulkumuovit.
Itsellä nyt 8. vuosi menossa tällaisen rakenteen omaavan hirsimökin kanssa. Talvisin on satunnaista käyttöä, mutta tosiaan pääosin kesäisin.
Kun vain muistaa huolehtia mökin kuivatuksesta lähtiessä, niin pysyy raikkaana.
Itse jätän lähtiessä tulipesiin hitaat tulet, niin kuivuu paikat hyvin. Tällöin on syytä varmistaa paloturvallisuus.

Ei "tuoksu" petivaatteet mökille.

Noista pintakäsittelykysymyksistä en ole kovin hyvin perillä. Itse soittelisin niistä asiantuntijalle - esimerkiksi Tikkurilan maalauslinjalle.

Eristykseen laittaisin itse puukuitueristeet ja ilmansulkukankaat tai -paperit. Rakenne, joka kykenee kuivumaan molempiin suuntiin lienee parempi ratkaisu noiss aoloissa, kun lämpötilat ja kosteuden virtaussuunnat saattavat vaihdella. Puukuitueristeillä eristetty rakenne on myös hitusen vähemmän herkkä kosteudelle, koskapa puukuitueristeen kyky "varastoida" kosteutta on paljon mineraalivillaa parempi.

Ei se hirsirakennus homehdu ainakaan satunnaisen talvilämmityksen takia,

Kiitokset kaikille vastaajille!
Olen hieman tutkiskellut asiaa lisää ja taidan laittaa ala- ja yläpohjaan sekä noihin yläkerran päätyihin puukuitueristeen ja ilmansulkupaperin. Saa sitten tupa (ja myös saunarakennuksen erillinen tupaosa) hengitellä ihan vapaasti.

Samoja kysymyksiä itsekin taannoin mietin ja etsin vastauksia. Nyt on mökki ollut käytössä ja pari kesää ja ainakin vielä vaikuttaisi valintani kelvollisilta, saa nähdä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä mikä on tilanne... Mutta hyvin tuo on talvehtinut. En ole lämmittänyt talvella ollenkaan mutta käynyt säännöllisesti katsomassa että kaikki on kunnossa.

Minulle tuli 180 mm paksusta lamellihirrestä rakennus joka on talvet täysin kylmänä. En antanut laittaa mitään muovikalvoja mihinkään, selluvillasta (300 mm) tuli kattoeristys ilmansulkupaperi ja lattiaan muistaakseni 250 mm ja paperit ennen lankkuja. Sisäseinät käsittelin kertaalleen suvi-saunasuojalla (puhtaanapidon helpottamiseksi) ja ulkopinnat heti rakennuskesänä värittömällä kuultavalla puunsuoja-aineella. Tänä kesänä sitten värillisellä (Pinotex) kertaalleen ja kaunis tuli. Otsalaudat, vuorilaudat ja terassin pylväät maalasin ensin öljypohjalla ja sitten akryylimaalilla päälle. Nyt jos tekisin niin värittäisin nuokin kohdat vain kuultavalla (nykymaalit on huonoja peittämään, etenkin valkoinen).

Puu ei tarvitse mitään suojaa kestääkseen sen sata vuotta ja hirret vieläkin pidempään, mutta harmaantumisprosessin aikana ulkonäkö ei välttämättä ole kaunein mahdollinen ja se vaihe kestää kymmeniä vuosia tai ainakin sen kymmenen. Puunsuoja-aineet ovat vain väritystä, ei ne sitä puun elinkaarta sen ihmeemmin paranna, jossain tapauksissa jopa lyhentävät jos on kalvoa eikä kosteus pääse puusta pois. Siksi ohut kuultava on minusta paras, siitä en ole kuullut moitteen sanaa mistään. Liekö väliä onko kuultava vesiliukoinen vaiko tärpättiohenteinen, itse suosin jälkimmäistä.