Uskonnolliset tilaisuudet koulussa

Et-opelta

Jos koulussasi on uskonnollisia päivänavauksia (aamuhartauksia) ja koululaisjumalanpalveluksia, miten on toteutunut niiden vaihtoehtona samaan aikana järjestetty muu ohjelma?

: "...toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään."

Voidaan tietysti keskustella, mitä olisi samankaltaisuus, mutta tuon tekstin tarkoitus kuitenkin on, että uskonnoton ohjelma olisi uskonnottomien ja toisuskoisten sekä jumalanpalvelukseen osallistumattomien luterilaistenkin yhdenvertaisuutta kunnioittavaa. (Tiesithän että kirkoon kuuluvienkaan ei ole pakko osllistua uskonnollisiin tilaisuuksiin.)

Papillisen aamuhartauden vaihtoehtona olisi tietekin uskonnoton päivänavaus.
Jumalanpalveluksen vaihtoehtona voisi olla monenlaista ohjelmaa... Ei muuta kuin ideoimaan ja esittämään rehtorille. (Esim.Lähtekää luontoon!)

48

935

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Et-opelta

      Niin, taustaksi vielä se, että uskonnonharjoittaminen ei kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin, ja opetuksen tulisi olla uskonnollisesti tunnustuksetonta ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta. Jos koulussasi ei enää ole lainkaan koululaisjumalanpalveluksia, se on ihan oikein kaikille. (Kaikillahan on mahdollisuus muuten hilautua jumalanpalveluksiin vaikka joka sunnuntai.)

    • kaikkivaan

      tääl oli joku miinustanut mut ei perustellut, niin voi vain kysyä, mitä pahaa aloituksen infoilussa on

      tai tietty, rippikoulussahan oli se lähetyskäsky, jossa piti saada kaikki uskoon, että sitä valinnanvapaus vähän haittaa

    • sry

      Uskontopainotteinen päivänavaus ei tietaakseni ole uskonnollinen tilaisuus joten siitä ei voi laistaa

      • Huhhahhaiejaa

        Siis Opetushalituksne ohjeissa sanotaan, että seurakunnan edusajan pitämät päivänavaukset (käytännössä aamuhartaudet) on uskonnolisia tilaisuuksia. Niihin ei ole pakko osallistua...

        Mutta uskallatteko olla pois? Miksi et uskalla?


      • Anonyymi
        Huhhahhaiejaa kirjoitti:

        Siis Opetushalituksne ohjeissa sanotaan, että seurakunnan edusajan pitämät päivänavaukset (käytännössä aamuhartaudet) on uskonnolisia tilaisuuksia. Niihin ei ole pakko osallistua...

        Mutta uskallatteko olla pois? Miksi et uskalla?

        No kai uskonnollisen päivänavauksen voi pitää vaikka henkilökunta ei siihen seurakuntaa vaadita.
        On jollakin murheet ja pienet kuviot.


    • 4454

      Uskonnollinen (mm. seurakunnan pitämä) aamunavaus on laillinen syy poistua luokkahuoneesta.

      • vapauttamisesta

        Kyllä opetushallituksen (muuten huono) ohje mainitsee selvästi, että uskonnolisia tilaisuuksia ovat koululaisjumalanpalvelukset ja seurakunnan pitämät päivänavaukset.

        Ohjeen huonous on mm. siinä, että siinä puhutaan vapauttamisesta, siis uskonnollisesta tilaiuudesta vapauttamisesta.

        Vapautus antaa kuvan kuin uskonnollinen ohjelma olisi ensisijainen, josta sitten haetaan vapautusta

        tosin onhan vapautuksen toinen merkitys, tulkinta, että tosiaan saa vapauden pakkouskonnosta


    • Useampi näkökulma

      : "...toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään."

      Jännittävää, että valitsit juuri tuon sitaatin. Ei kannata et-opiskelijan hirveesti ruinata; kun me kirkkoon kuuluvat tylsistytään kuoliaiksi joulukirkossa et-opiskelijat ja muihin uskontoihin kuuluvat katselevat leffoja ja syövät pipareita. Niin missä kohtaa tämä ongelma olikaan...? Ei kuulosta kovin samankaltaiselta toiminnalta.

      Mutta tietenkään ketään ei pidä pakottaa sinne kirkkoon, siellä kiltisti aina käyneenä ymmärrän hyvin miksi joku ei halua mennä ja olen huomannut miten herkkänahkaisia moni ateisti on aina kun tulee puhe uskonnosta. Ei suotta ärsytetä heitä ;) Jokainen saa kumminkin päättää mihin uskoo, mutta en oikein käsitä miksi on oikein ateistin tuputtaa kristityille omaa propagandaansa. Jos vaikka molemmat puolet antaisivat toisen harjoittaa vakaumustaan rauhassa?

      Omassa koulussani on niin paljon eri uskontokuntiin kuuluvia ja valtavasti myös sellaisia, jotka eivät kuulu mihinkään uskontoon, että meillä on joulukekkerit jaettu useampaan tilaisuuteen, viikolla on et-tilaisuus ja samaan aikaan kirkollinen joulujuhla ja sitten viimeisenä päivänä vitetetään perinteisempää "pakanallista" joulua tunnustuksettomassa puurojuhlassa.

      Meillä on kerran vuodessa ollut läheisen seurakunnan pastori puhumassa aamunavauksessa, ei ole ketään pahemmin haitannut, koska se on kuitenkin ollut enemmän muistutuksia siitä lähimmäisenrakkaudesta jnejne. Ei sitä edes välttämättä tunnistaisi papin puheeksi jos ei erikseen kerrottaisi. Ei ole islaminuskoisia tai ateisteja kauheasti häirinnyt. Pointsit siitä, miinusta siitä että meidän joulukirkkomme on tappavan tylsä, edellisessä koulussa saarna oli sentään muokattu edes etäisesti peruskoululaisia kiinnostavaksi.

      • Kuudes pykälä

        Sitaatti on "historiallinen" sikäli, että kun kyseisiä pykäliä (13a) ei koululakiin tullutkaan, vaan perustuslakivaliokunta poisti koko asian, niin asiaan tarttunut Opetushallitus jätti tuon sitaatin ajatuksen syrjään omassa ohjeessaan.

        Uskonnonharjoittaminen koulussa ei ole lakiin perustuvaa toimintaa, sellainen ei siis kuulu koulun tehtäviin.


      • Kuudes pykälä

        Hei, kiitos kertomuksestasi. Hyvä että yhteisenä juhlana on puurojuhla...
        Mutta semmoinen juttu tuosta kritillisen uskonnonhrjoituksen (koululaisjumalanpalvellus) vaihtoehdosta, että sen ei tuisi olla "vain" et-juhla, siis elämänkatsomustiedon opiskelijoiden tapahtuma, vaan kirkolliselle tilaisuudelle samaan aikaan tarjolla oleva juhla on kaikille, et-oppilaiden lisäksi myös, kuuluipa kirkkoon tai johonkin muuhun uskontokunaan taikka oli uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton mutta silti uskononopetuksessa.


      • Kuudes pykälä

        niin, ja vielä kommenttina, että itsensa kritityksi tai ateistiksi identifioivien lisäksi siinä välissä on paljon agnostikkoja, skeptikkoja, uskontojen suheen väöinpitämättömiä tai niihin väliä pitäviä (mikäli mahdollist).

        Kirkon tutkimuskeskusken laajan tutkimuksen mukaan vain 27 % uskoo "kristinuskon opttamaan Jumalaan" ja 15-29-vuotiaiden keskuudessa tuo luku oli 15 %.

        Koulu on siis kirkollisempi kuin seurakuntalaiset, ja se asia täytyisi saada balanssiin.

        Nimimerkistä: Perustuslain 6 § oikeuttaa yhdenvertaiseen kohteluun uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta.


    • Ei lähetystyötä

      Kirkolla on oikein suunnitelma koulujen hyödyntämiseen kirkon sanoman levitystyössä. Siellä sanotaan muun muassa seuraavaa: "Uskonnollisella päivänavauksella on luonnollisesti oma paikkansa, koska koulun kasvatustehtävään kuuluu uskontokasvatus."

      Koulu toki kasvattaakin mm. hyviin tapoihin, ja opetus on opetussuunnitelman mukaan tunnustuksetonta. Koulun tehtäviin ei kuitenkaan kuulu tunnustuksellinen, uskonnonharjoituta sisältävä "uskontokasvatus". Kirkon keksimä uskonkasvatus on itse asiassa sisälähetystyötä.

    • Huhhahheijaa

      Rehtorit ei tunne lakia! Törkeä veto! Nää pitäs saada kuriin.
      http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/vaasan-lyseo-ja-uskonnonvapaus-1.1443610

      "Vaasan lyseon lukio ilmoitti nettisivuillaan opiskelijoille, että lukuvuosi alkaa Vaasan kirkossa.
      16-vuotias tuleva lukion ensiluokkalainen lähetti kansliaan asiallisen sähköpostin, jossa kertoi olevansa uskonnoton ET-opiskelija. Hän ilmoitti, ettei halua osallistua uskonnolliseen tilaisuuteen ja kysyi, missä ja milloin hän voi näin ollen aloittaa lukionsa.
      Lyseon apulaisrehtori Vesa Neste vastasi lyhyesti: ”Koulu alkaa kaikilla ma 12.08. klo 9 Vaasan kirkossa. Se on koulun info-tilaisuus. Muuta yhteistä aloitusta ei ole.”
      Tuleva lukiolainen tulkitsi, että hänellä ei ole vaihtoehtoa ja meni paikalle kirkkoon. Tilaisuudessa pidettiin kaksi papin puhetta, laulettiin kaksi virttä ja siunattiin opiskelijat isän, pojan ja pyhän hengen nimeen. Uskonnonharjoituksen osuus kesti opiskelijan arvion mukaan 20-30 minuuttia, reilun puolet koko tilaisuuden kestosta.
      Suomessa on uskonnonvapaus. Se tarkoittaa myös vapautta uskonnonharjoituksesta, johon henkilö ei syystä tai toisesta halua osallistua. Syitä, miksi joku ei halua osallistua luterilaiseen uskonnonharjoitukseen, voivat olla esimerkiksi se että henkilö on agnostikko, ateisti, Jehovan todistaja, mormoni, muslimi tai vain uskonnollisesti välinpitämätön. Tällaisia ihmisiä – luterilaiseen kirkkoon kuulumattomia – on Suomessa reilu miljoona. Osa heistä toki haluaa osallistua koulun avajaisjumalanpalvelukseen, ja vapaaehtoispohjalla se on täysin suotavaa.
      Yhteiskunta, joka kunnioittaa uskonnonvapautta, pyrkii järjestämään verorahoilla kustannetun koulun alkajaistilaisuuden niin, että opiskelija voi aloittaa koulutiensä ilman että hänen tarvitsee osallistua vastoin tahtoaan uskonnolliseen tilaisuuteen. Vaasan lyseon lukio ei nyt kunnioittanut uskonnonvapautta.
      Koska 16-vuotias opiskelija ei saanut asialliseen kysymykseensä asiallista vastausta, joudun minä kysymään tätä nyt julkisesti. Miten Vaasan lyseon lukio aikoo järjestää koulun aloituksen elokuussa 2014 niin, että opiskelijoita ei pakoteta vastoin tahtoaan uskonnolliseen tilaisuuteen ja miten se aikoo tiedottaa tästä mahdollisuudesta?
      Juha Tuomikoski
      varavaltuutettu (vihr.) Vaasa"

    • Paavillisempigogö

      Miten tää asia esitetään koulussasi? Pidetäänkö koululaisjumalanpalveluksia jotenkin "normaalina" vaihtoehtona ja siitä pois jäämistä "erikoisena"? Jos niin, asia olisi sitten ihan nurinkurinperinpäin, sillä aikuisten oikeessa elämässä "kirkossa käynti" sunnuntaisin on erikoista ja ihan joku muu sitä "normaalia".

      Miksi koulu on "kirkollisempi kuin seurakuntalaiset itse"? ("Paavillisempi kuin paavi itse") Vai onko?

      • Useampi näkökulma

        No tossa aiemmin jo kertoilin meikäläisten järjestelyistä. Meillä porukat jakaantuu aikalailla fifty-fifty kirkkoon ja et-tilaisuuteen, ehkä vähemmän kirkkoon kumminkin. Meillä on paljon maahanmuuttajia ja luonnotieteilijöitä, se varmasti selittää paljon.

        Ja siis se kirkkohan on oikeen kerran vuodessa, meillä ei pääsiäistä noteerata mitenkään. Ei se koulu niin kirkollinen ainakaan lukiossa ole. Uskonnon kurssit on aika kuivia, käsitellään maailmanuskontoja ja kirkkohistoriaa (ei siis harjoiteta uskontoa tai käysä läpi raamatun kertomuksia vaan käydään läpi kirkkoinsituution vaiheita alkuseurakunnasta nykypäivään).

        Peruskoulussa oli jouluna pakollinen yhteislaulutilaisuussa, jossa oli myös kristillisiä lauluja seassa, siellä et-opiskelijoita oli aika vähän ja hehän tietty vetivät keilapallot kumpaankin sieraimeen siitä hyvästä. Tässä koulu varmasti menettelikin väärin, varsinkin kun opettajat oli määrätty katsomaan, että kaikki varmasti lauloivat ihan oikeasti.


    • Uteliaanah

      Onko täällä alakoulun oppilaita (tai opettajia)? Tai ex-sellaisia...
      Pitääkö paikkansa, että kun seurakunnan edustaja käy pitämässä aamuhartauden eli uskonnollisen päivänavauksen, se pidetäänkin jossain salissa koulun yhteisenä tilaisuutena, mutta tavallisena päivänä päivänavaukset hoidetaan kotiluokissa luokanopettajan toimesta?

      Käykö koulussanne joitakin muita ulkopuolisia tahoja pitämässä päivänavauksia?

      • Useampi näkökulma

        Meillä ainakin on aina tullut päivönavaukset koulun keskusradion kautta, myös papin löpinät. Eipä pahemmin sitä pappia lukuunottamatta ole ulkopuolisia käynyt. Ne on sitten olleet semmosia missä on raahattu koko jengi saliin tai poliisisetä tullut luennoimaan kotiluokkaan.


      • Uteliaanah
        Useampi näkökulma kirjoitti:

        Meillä ainakin on aina tullut päivönavaukset koulun keskusradion kautta, myös papin löpinät. Eipä pahemmin sitä pappia lukuunottamatta ole ulkopuolisia käynyt. Ne on sitten olleet semmosia missä on raahattu koko jengi saliin tai poliisisetä tullut luennoimaan kotiluokkaan.

        Ok, kiitos. Olisko tuo yläasteella tavanomaista, mutta entä alakoulussa? Eikös olisi aika kohtuullisa, että välillä kävisi aamuhöpinöitä tms. pitämässä esim. kunnan nuorisotyöntekijä, joka liikuntapuolen heppu, kulttuuristakin... Ja sitten joidenkin paikallisten järjestöjen edustajia (MLL, 4H, luonnonsuojeluyhdistys...)


      • Hauska idea.
        Uteliaanah kirjoitti:

        Ok, kiitos. Olisko tuo yläasteella tavanomaista, mutta entä alakoulussa? Eikös olisi aika kohtuullisa, että välillä kävisi aamuhöpinöitä tms. pitämässä esim. kunnan nuorisotyöntekijä, joka liikuntapuolen heppu, kulttuuristakin... Ja sitten joidenkin paikallisten järjestöjen edustajia (MLL, 4H, luonnonsuojeluyhdistys...)

        Olishan nuo varmaan hauskoja, mutta ei meillä koskaan ole tuommoisia ollut. Ei edes siellä ala-asteella.

        Tosin kaikenmaailman kulttuuripäiviä ja suvaitsevaisuuspäiviä järjestettiin koko koululle, myös siis ala-astelaisille, joten se vähän paikkaa sitten tuota.


      • Oppilaskuntaa
        Hauska idea. kirjoitti:

        Olishan nuo varmaan hauskoja, mutta ei meillä koskaan ole tuommoisia ollut. Ei edes siellä ala-asteella.

        Tosin kaikenmaailman kulttuuripäiviä ja suvaitsevaisuuspäiviä järjestettiin koko koululle, myös siis ala-astelaisille, joten se vähän paikkaa sitten tuota.

        Oppilaskunta voisi esittää, että aletaan pyytää!


    • Sekularisti

      : "...toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään."

      Tämähän on tekstiä, joka oli Perusopetuslakia koskevan lakiesityksen perusteluissa esitettyyn 13a §:ään vuonna 2002. Perustuslakialiokunta kuitenkin poisti kokonaan esitetyn 13 a §:n, kun sen mielestä Perustuslain 11 § ei kaivannut sääntelyä lakiin.

      Laatiessaan huonon ohjeen uskonnollisista tilaisuuksista kouluissa Opetushallitus pullautti pois tuon lakiesityksen perusteluissa olleen jutun pois. Ohjeessa sanotaan vain, että pitää järjestää "muuta ohjelmaa" eikä mitään sen "luonteesa".

      Tulemana on, että muu, vaihtoehtoinen ohjlema on usein huonoa!? Vai kuinka? Kuitenkin sen tulisi esim. "joulukirkon" aikaan olla juhlanomaista!
      Samoin pääsiäiskirkon vaihtoehtona olevan ohjelman pitöisi olla kevätpäivän tasauksen "kevätjuhlaan" liittyvää kivaa ja rennonjuhlavaa.

      Pelkkä ET-elokuvan video hikisessä luokassa ei kelpaa.
      Oppilaskunnat asialle!?

      • Hjuuumor

        Niin no tuntuu niillä tunnustuksettomaan tilaisuuteen osallistuneilla olleen aina paljon hauskempaa kuin kirkkoon menneillä. Että ehkei siitä videosta ihan hirveesti kannata valittaa.

        Eikä monissa kouluissa mennä pääsiäiskirkkoon ja jos mennään niin kristillisenä pääsiäisenähän kuuluu olla kurjaa ainakin siihen ylösnousemukseen asti, joten eikös silloin kurjaa pitäisi olla myös niillä et-opiskelijoilla...?


    • koululainen1

      mielestäni uskonnollisia tilaisuuksia voisi vähentää sillä harva oppilas pitää niistä ja minusta ne ovat ajanhukkaa

    • Monipuolistamisex

      Eikö päivänavauksia "koulun ulkopuolisen vuorolla" voisi kutsua joidenkin uskonnollisesti sitoutumattomien järjestöjen puhujia, esim. MLL, SPR, Luonnonsuojeluliitto..?! Ja kunnan nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripuolen edustajia..?

      Koulun ikkunat auki muuallekin kuin kirkonmäelle päin!

      • Et-opelta

        Jatkojutussa lukiolaisen Sofian haastattelu:
        http://areena.yle.fi/tv/1994085


      • Et-opelta
        Et-opelta kirjoitti:

        Jatkojutussa lukiolaisen Sofian haastattelu:
        http://areena.yle.fi/tv/1994085

        http://www.vapaa-ajattelijat.fi/node/333
        Vapaa-ajattelijat lahjoittavat stipendin Sofia Nykäselle: Tiedote 25.9.2013

        Ylen Suora Linja -ohjelmassa käsiteltiin 16.9. uskonnon harjoittamista kouluissa. Lähetyksessä esiintyi Sofia Nykänen, lukiolainen, joka kokee uskonnonharjoituksen koulussa loukkaavan hänen katsomusvapauttaan ja vakaumustaan. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenasta http://areena.yle.fi/tv/1994085.

        - Vapaa-ajattelijain liitto haluaa kiittää Nykästä rohkeasta esiintymisestä ja kasvojen antamisesta koulujen pakollisesta uskonnonharjoituksesta kärsiville. Liitto on päättänyt palkita Nykäsen 300 euron stipendillä kannustaakseen häntä ja kaikkia, niin oppilaita kuin opettajia, tuomaan jatkossakin julki koulujen ihmisoikeusrikkomukset, toteaa Vapaa-ajattelijain Liiton puheenjohtaja Petri Karisma.
        ...


      • jeeespoks
        Et-opelta kirjoitti:

        http://www.vapaa-ajattelijat.fi/node/333
        Vapaa-ajattelijat lahjoittavat stipendin Sofia Nykäselle: Tiedote 25.9.2013

        Ylen Suora Linja -ohjelmassa käsiteltiin 16.9. uskonnon harjoittamista kouluissa. Lähetyksessä esiintyi Sofia Nykänen, lukiolainen, joka kokee uskonnonharjoituksen koulussa loukkaavan hänen katsomusvapauttaan ja vakaumustaan. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenasta http://areena.yle.fi/tv/1994085.

        - Vapaa-ajattelijain liitto haluaa kiittää Nykästä rohkeasta esiintymisestä ja kasvojen antamisesta koulujen pakollisesta uskonnonharjoituksesta kärsiville. Liitto on päättänyt palkita Nykäsen 300 euron stipendillä kannustaakseen häntä ja kaikkia, niin oppilaita kuin opettajia, tuomaan jatkossakin julki koulujen ihmisoikeusrikkomukset, toteaa Vapaa-ajattelijain Liiton puheenjohtaja Petri Karisma.
        ...

        Jatkoa vielä http://areena.yle.fi/tv/2009717


    • Et-opelta

      Kokkolan kaupungissa toimivien Halkokarin ja Rytimäen koulujen tiedotteessa koteihin (alla, liite 1) ilmoitetaan kohdassa USKONNOLLISET TAPAHTUMAT KOULUN TOIMINNASSA seuraavaa: ”Pääsääntönä on pidettävä, että evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuulu¬vat oppilaat osallistuvat ko. tilaisuuksiin.”

      Mielestäni tällainen ilmaisu vesittää todellisen oikeudellisen pääsäännön eli Perustuslain 11 §:n ilmauksen vapausoikeudesta. Tiedotteen omavaltainen ilmaisu on tosiasialliselta luonteeltaan jopa normatiivinen tai ainakin sopimattomalla tavalla kantaa ottava, ohjaileva, tosiasiallisesti vanhempia ja oppilaita uskonnonharjoitukseen osallistumiseen painostava.

      Voi myös kysyä, mihin rehtorin ”pääsääntöisyys” perustuu. Onko rehtori käynyt laskemassa, miten oppilaiden vanhemmat osallistuvat luterilaisen kirkon jumalanpalveluksiin? Onhan valtakunnallisten tutkimusten mukaan tosiasiallisesti niin, että vain varsin pieni osa kirkon jäsenistä, vanhemmista ja lapsista, osallistuu vapaaehtoisesti luterilaisen kirkon jumalanpalveluksiin edes kerran vuodessa, puhumattaan osallistumisesta useammin kuin kerran vuodessa. Kotien ”pääsääntönä” Suomessa ei ole jumalanpalveluksiin osallistuminen viisi kertaa vuodessa niin kuin viranomaisena toimiva rehtori on koulun ohjelmaan liittänyt, vaikka koulun opetustoiminnan tulisi opetussuunnitelman perusteiden mukaan olla uskonnollisesti tunnustuksetonta.

      • Et-opelta

        Tiedotteen tosiasiallista painostusluonteisuutta vanhempia ja oppilaita kohtaan lisää se, että tiedotteessa ei ole kuvattu vaihtoehtoista ohjelmaa mitenkään muuten kuin että se on valvottua. Se, että Opetushallituksen uskonnollisia tilaisuuksia koskevassa valtakunnallisessa, monessa suhteessa huonossa tiedotteessa ei tarkemmin luonnehdita vaihtoehtoista ”muuta toimintaa”, ei oikeuta sitä, että konkreettista toimintaa harjoittava instituutiokaan ei kerro vanhemmille millaista ”muuta valvottua toimintaa” on tarjolla. Koulujen ei pidä pantata ”muun toiminnan” sisällöstä kertomista, vaan tiedottaa siitä yhdenvertaisesti samalla tavalla kuin uskonnonharjoituttamisestakin, jos sellaista koulutyöhön viranomaisena toimivan rehtorin toimesta liitetään, vaikka Opetushallitus tiedotteestaan jostain syystä karsikin pois hallituksen lakiesityksen (HE 170/2002) yksityiskohtaisissa perusteluissa olleen linjauksen, jonka mukaan "...toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään."


      • Et-opelta
        Et-opelta kirjoitti:

        Tiedotteen tosiasiallista painostusluonteisuutta vanhempia ja oppilaita kohtaan lisää se, että tiedotteessa ei ole kuvattu vaihtoehtoista ohjelmaa mitenkään muuten kuin että se on valvottua. Se, että Opetushallituksen uskonnollisia tilaisuuksia koskevassa valtakunnallisessa, monessa suhteessa huonossa tiedotteessa ei tarkemmin luonnehdita vaihtoehtoista ”muuta toimintaa”, ei oikeuta sitä, että konkreettista toimintaa harjoittava instituutiokaan ei kerro vanhemmille millaista ”muuta valvottua toimintaa” on tarjolla. Koulujen ei pidä pantata ”muun toiminnan” sisällöstä kertomista, vaan tiedottaa siitä yhdenvertaisesti samalla tavalla kuin uskonnonharjoituttamisestakin, jos sellaista koulutyöhön viranomaisena toimivan rehtorin toimesta liitetään, vaikka Opetushallitus tiedotteestaan jostain syystä karsikin pois hallituksen lakiesityksen (HE 170/2002) yksityiskohtaisissa perusteluissa olleen linjauksen, jonka mukaan "...toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään."

        Tuossä esille tuleva dokumentoitu painostustapa on vain ”jäävuoren huippu” laajasta ongelmasta kouluissa. Useimmissa kouluissa faktinen painostus uskonnonharjoitukseen osallistumiseen normatiivisen luontoisena ”pääsääntönä” toteutetaan suullisesti ja vetoamalla vanhaan tapaan vuosikymmeniltä, jolloin kaikilla ei ollut muodollistakaan mahdollisuutta valita vapaasti tässä asiassa.

        Vai millaisia kokemuksia?


    • Et-opelta

      Rippikoululeirien markkinointi ei kuulu koulun varsinaiseen toimintaan. Oikeuskäytännön mukaan vanhempien tulisi saada päättää, millaisen markkoinoin kohteeksi alaikäinen lapsi joutuu. Koulujen tulisi hankkia vanhempien suostumus markkointiin. Mutta henkilökunnan työaikaa ei sellaiseen pidä käyttää.

      Poikkeamista ilmoitus kilpailu- ja kuluttajavirastoon!

      • ihan itse vain

        Kirkko hoitakoon itse markkinointinsa.


    • Kuudes pykälä

      Perusoikeudet koskevat myös lapsia. Sikäli jo peruskoulussa varsinkin 12 vuotta täyttäneet voisivat itse päättää, että eivät osallistu koululaisjumalanpalveluksiin.

      • Hevarilta

        Jos vanhemmat itse eivät käy jumalanpalveluksissa, miksi ne silti ruksaavat lapsensa käymään koulun kautta koululaisjumalanpalveluksiin? Omituinen RISTIRIITA... Eihän sitä edes tiedä, mitä se pappi siellä saaarnaaa.

        Nyt stoppi pakkokirkotukselle! Ei mennä! Ei mennä!

        Jotain kunnon ohjelmaa tilalle!


    • Huhhahheijaa

      Opetussuunnitelman mukaan opetuksen tulee olla uskonnollisesti tunnustuksetonta ja poliitisesti sitoutumatonta. Eikös tämän säädöksen ajatuksen tulisi ohjata myös koulun "muuta toimintaa"!? Miten joku ihme "muu" toiminta voidaankin järjestää uskonnollisesti tunnutuksellisena? Eihän koulun lakisääteisiin tehtäviin kuulu uskonnonharjoitus ja se organisointi koulutyöpäivään?

      Eikä opettajien oikeuksiin ja velvollisuuksiin työaikana pitäisi kuulua jopa matkoineen yli tunnin kestävä jumalanpalvelus kirkossa? Kai opekin ruokarukouksen itsekseen suorittaa, mutta ei hänen hommiin sa kuulu vaatia oppilailta äänen lausuttavaa ruokarukousta.

      Pitääkö paikkansa, että Rauman norssissa on ääneen lausuttu ruokarukous luokissa ennen ruokalaan lähtöä?

    • Kysynvaan

      Takoittaako tämä, että joulukirkkoon ei ole pakko mennä?

      • Et-opelta

        Niin, kenenkään ei ole pakko mennä. Peruskouluille annettu OPH:n ohje tosin sanoo, että asiasta päättävät ja ilmoittavat koululle oppilaan huoltajat. Lukiolainen päättää itse.

        Nyt sitten uutta ilmoitusta tekemään, jos joskus taannoin vanhemmilta on menyt lappu, että lapsi osallistuu... Pieni lappu tai soitoo riittää, ei tarvi mitään "lomaketta".


      • Kymysys
        Et-opelta kirjoitti:

        Niin, kenenkään ei ole pakko mennä. Peruskouluille annettu OPH:n ohje tosin sanoo, että asiasta päättävät ja ilmoittavat koululle oppilaan huoltajat. Lukiolainen päättää itse.

        Nyt sitten uutta ilmoitusta tekemään, jos joskus taannoin vanhemmilta on menyt lappu, että lapsi osallistuu... Pieni lappu tai soitoo riittää, ei tarvi mitään "lomaketta".

        Olisiko kevätlukukauden alku sopiva hetki tehdä ilmoitus?


    • Humanistisesti

      Armeijassa on ollut kirkon jäsenille pakko osallistua hartauksiin, jumalanpalveuksiin ja "kirkolllisen työn" oppitunneille. Nyt eduskunnan oikeusasiamies on 30.12.2013 tehnyt päätöksen, jonka mukaan varusmiehet voivat valita, osallistuvatko kirkollisen työn vai elämänkatsomustiedon tunneille sekä osallistuvatko uskonnonharjoitukseen vaiko ei. Jo aiemmin on voinut valita uskontoneutraalin sotilasvakuutuksen ja uskonnollisen sotilasvalan välillä.

      Uusi käytäntö vastaa (pian) aikuislukoissa olevaa järjestelmää, jossa kaikki 18 vuotta täyttäneet, myös kirkkoon kuulöuvat voivat valita vapaasti katsomusaineen elämänkatsomustiedon ja uskonnon välillä.

      Sorry, tää nyt koskee lähinnä peruskoulun jälkeisiä.... Kai silti hyvä tietää esim. yhteiskuntaopissa...

      • HUmanistisesti

        Niin, onhan monissa kouluissa iät ajat rehtorit antaneet vaikutelmaa, että jumalanpalveluksiin ja aamuhartauksiin olisi mukia pakko osallistua...
        Mutta eikös asiaa ole alettu korjata?

        Vai onko jollekin yhä kerrottu, että pakko on, kuuluu uskontoon tai jotain?


    • Kannatetaaan
    • Humanistisesti

      Vapaa-ajattelijain liiton kannanotossa on ihan tärkeää asiaa muuhunkin kuin lukion tuntijakoon, vaikka kyllä sekin on tärkeä asia:

      Vapaa-ajattelijain liiton lausunnossa perustellaan seikkaperäisesti lukion ja peruskoulun koko toiminnan uskonnollista tunnustuksettomuutta. Oppilaitoksen tehtäviin ei kuulu uskonnon harjoittamisen järjestämistä koulutyöpäivän yhteyteen.

      Liiton lausunto kokonaisuudessaan:
      http://www.vapaa-ajattelijat.fi/node/378

      Vapaa-ajattelijain liitto kannattaa filosofian, elämänkatsomustiedon, historian ja yhteiskuntaopin sekä luonnontieteiden opetuksen pakollisuutta lukiossa yleissivistyksen turvaamiseksi. Sen sijaan uskonnon kurssit on syytä lopettaa lukiossa; uskontoja kulttuurisena ja historiallisena ilmiönä on mahdollista käsitellä muiden oppiaineiden yhteydessä. Liitto on antanut lausuntonsa lukio tuntijakoehdotuksesta.

      Vapaa-ajattelijat kannattavat lukion sekä peruskoulun lainsäädännön avaamista myös elämänkatsomustiedon vapauttamiseksi kaikille. Mikäli uskonnonopetus säilyy, kirkkoon liitetyn lukiolaisen tai peruskoulun oppilaan huoltajan tulee saada päättää, valitseeko oppilaalle elämänkatsomustiedon uskonnonopetuksen sijaan.

    • Hevarilta

      Helsingin opetuslautakunta hyväksyi äänin 5-4 (2 tyhjää) päätöksen, jossa "siunattiin" koulupäivän ohjelmaan ympätyt jumalanpalvelukset ja hartautilaisuudet, kun lautakunta käsitteli Helsingin vapaa-ajattelijain kirjelmää asista http://www.vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/ ha suoraan http://www.vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/index.php?option=com_content&view=article&id=292:uskonnon-harjoittaminen-osana-koulupaeivaeae-loukkaa-ihmisoikeuksia&catid=50:uutisia&Itemid=80

      Lautakunta toisin sanoen torjui tuon ehdotuksen, mutta sitä torjuntaa itse asiassa oli kannattamassa vähemmistö lautakunnasta (5/11). Harmi, että tyhjää äänestäneet eivät kannattaneet vastasitystä, jonka mukaan asiaa olisi tutkittu ihmisikeusperusteisesti enemmän.

    • Humanisti-vaparilta
    • Loppunytt

      Koulukirkkoon en enää mene!

    • Hevarilta

      Vantaan opetuslautakunt 10.3.2014:
      Esittelijä tarkensi päätösesitystään seuraavasti:
      Jokaista lasta ja nuorta tulee kohdella yhdenvertaisesti. Uskonnon harjoittaminen kuuluu pääsääntöisesti perheille. Mikäli kouluissa järjestetään uskonnon harjoittamiseen liittyviä tapahtumia, kuten hartauksia, tulee koulun varmistaa, että tarjolla on samaan aikaan vaihtoehtoista ja laadukasta toimintaa. (Tämä teksti muokattiin tähän muotoon yksimielisesti)

      Lautakunta hyväksyi selvityksen.

    • Anonyymi

      Onhan uskonnollinen toiminta saanut toisenlaista ohjelmaa, kun se on korvattu oppilaiden taholta mm. Puukotukset, huumeet jne.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      127
      1964
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      100
      1700
    3. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      56
      1336
    4. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      73
      1285
    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      31
      1028
    6. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      47
      926
    7. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      51
      923
    8. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      44
      882
    9. Tavoitteeni onkin ärsyttää

      Sua niin turhaudut ja unohdat koko homman
      Ikävä
      108
      840
    10. Olet myös vähän ärsyttävä

      Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.
      Ikävä
      37
      830
    Aihe