mahdollisuus päästä lääkikseen?

jokuvaan3

Mitä mieltä olette pääsymahdollisuuksistani lääkikseen? Olen 30v nainen, työskentelen terveydenhoitajana. Kirjoitin aikanaan kemiasta C, lyhyt matikka C, englanti B ja äidinkieli B. Ei siis hääppöiset paperit. Olen lukenut fysiikkaa n. 5kurssia ja kemiasta siis kaikki pakolliset. Anatomia ei tuota hankaluuksia paitsi tuo perinnöllisyyspuoli on hieman unohtunut muistista. Olen käynyt kaksi kertaa lääkiksen pääsykokeissa eikä paikka aole irronnut. Nyt iski toivottomuus. LÄhtöpisteitä on niin pirun vähän että pääsykokeista täytyy saada helvetin hyvät pisteet päästäkseen sisään. Tuntuu että suurinosa sisäänpäässeistä on niitä joilla on jo korkeat lähtöpisteet lisäpisteitä tuoreesta yo-lakista. En tiedä enää jaksaako kolmatta vuotta yrittää jos tämä on pelin henki. Elämänkokemuslisää kun ei saa vaikka motivaatio ois 100% ja alalta olisi työkokemustakin. :) Onko kellään samanlaisia fiiliksiä?

35

2347

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Zorbas the doc

      Tuoreesta yo-lakista ei saa mitään pisteitä lääkikseen hakiessa. Ei ainakaan toistaiseksi. Noista mahdollisuuksista: mitä olet tehnyt noiden pääsykokeiden eteen? Meinaatko että joskus muinoin käymäsi lukio olisi riittävä että tasosi riittäisi lääkikseen?

      Kaikilla on mahdollisuus päästä, mutta kyllä nuo kaikki biologian, fysiikan ja kemian oppimäärät pitää hallita. Pelkkä lukeminen ei riitä, vaan pitää olla huolellinen valmistautuminen kertauksineen ja yo-tehtävien yms. tekeminen melkeinpä välttämätöntä. Matematiikan tulee myös olla hyvällä tasolla, joskin lyhyt matematiikka kyllä riittää sinänsä. Joskus pääsykokeissa on kyllä tehtäviä, missä tarvitaan pitkää matematiikkaa kuten tänä keväänä.

      Perus yhtälönratkaisut yms. pitää todella tulla selkäpiistä, samoin trigonometria ja logaritmien ja potenssien laskusäännöt.

      Tee töitä, niin kyllä pääset sisään. Haaveilu eikä näennäinen oppiminen auta.

    • jokuvaan3

      Kiitos vastauksesta. Tottahan tuo on että opiskelumotivaatiota täytyy löytyä ja lukea täytyy. Olen nyt kaksi vuotta lukenut aktiivisesti (kerrannut lukion kursseja (fyysikasta puuttuu n 4 kurssia), tehnyt yo tehtäviä, ja koittanut laajasti opiskella asioita. Mielestäni olen näissä jo kiitettävästi tehnyt töitä ja omaksunut paljon asiaa. Motivaatio on ollut kokoajan korkealla mutta nyt sitä rupee miettimään että mitä jos taidot eivät riitäkkään, mitä jos lukiosta juuri valmistuneet menevät ohi jokatapauksessa tms. Täysin oman pään sisällä tämä asenne ehkäpä. Tuntuu vaan että Suomessa pidetään taso niin korkealla että tuntuu että kova työkään ei aina riitä jos ei ole huippulahjakas matemaattisissa aineissa.
      Itse olen ollut aina sitä mieltä että jos jotain haluaa sen voi saavuttaa mutta tässä asiassa rupeaa pikkuhiljaa usko hiipumaan.
      Tokihan moni hakee 3-4 kertaakin että tämä minun kaksi yritystä ei vielä ole maailmanloppu. Toisaalta pidän nykyisestä työstänikin ja sen suhteen on helpotus että on ammatti jo pohjalla eikä tipu ihan tyhjän päälle. Teen vaan päivittäin töitä lääkäreiden kanssa joten sekin on kuin isku selkään. Huoh :) :)

      • Zorbas the doc

        Kaksi vuotta opiskellut, mutta silti vasta neljä fysiikan kurssia? Oikeasti? KOKO oppimäärä pitää hallita alusta loppuun, ei ole mitään oikoteitä tai poisjätettäviä asioita! Ei tarvitse edes olla huippulahjakas tai missään määrin lahjakas matematiikassa, pitää olla vain kiinnostusta ja ahkeruutta isolla A:lla.

        Myös motivaatio on täysin turhaa, jos oikeasti ei panosta täydellisesti tekemäänsä. Opiskelupäiväkirja, soveltavat tehtävät, säännöllinen kertaaminen (päivittän, viikoittain, kuukausittain pidemmällä ajanjaksolla) on täysin välttämätöntä! Kaikkia tietoja tulee osata soveltaa monella tapaa.

        Kaikki muutkin hakijat tekevät näin, joten yhtään vähemmällä et tule pääsemään. Vaikuttaa siltä, että elät liiaksi haavekuvissa. Suomessa ei pidetä tasoa mitenkään keinotekoisesti korkealla, sen "aiheuttavat" innokkaat, hyvin motivoituneet ja ahkerat pyrkijät. Jokaista paikkaahan hakee useampi yrittäjä.


      • jokuvaan3
        Zorbas the doc kirjoitti:

        Kaksi vuotta opiskellut, mutta silti vasta neljä fysiikan kurssia? Oikeasti? KOKO oppimäärä pitää hallita alusta loppuun, ei ole mitään oikoteitä tai poisjätettäviä asioita! Ei tarvitse edes olla huippulahjakas tai missään määrin lahjakas matematiikassa, pitää olla vain kiinnostusta ja ahkeruutta isolla A:lla.

        Myös motivaatio on täysin turhaa, jos oikeasti ei panosta täydellisesti tekemäänsä. Opiskelupäiväkirja, soveltavat tehtävät, säännöllinen kertaaminen (päivittän, viikoittain, kuukausittain pidemmällä ajanjaksolla) on täysin välttämätöntä! Kaikkia tietoja tulee osata soveltaa monella tapaa.

        Kaikki muutkin hakijat tekevät näin, joten yhtään vähemmällä et tule pääsemään. Vaikuttaa siltä, että elät liiaksi haavekuvissa. Suomessa ei pidetä tasoa mitenkään keinotekoisesti korkealla, sen "aiheuttavat" innokkaat, hyvin motivoituneet ja ahkerat pyrkijät. Jokaista paikkaahan hakee useampi yrittäjä.

        Mielestäni 5 kurssia kemiaa, lyhyet matematiikkan kurssit, 4 kurssia fysiikkaa, kaikki lukion bilsat paljon yo-tehtäviä ei ole huono saavutus töiden ohella 2 vuoden sisällä. Nyt vaan sitten ilmeisesti loput fysiikat...tiedän toki että tässä se heikkous varmasti on :) En mielestäni elä missään mielessä haavekuvissa vaan olen erittäin realistinen asian suhteen. Ja myös kys.työhön liittyvä käytännön realiteetti on hallussa enkä senkään suhteen elä haavekuvissa....erittäin haastavaa ja vaikeita potilaita ja pitkiä vuoroja :) Moni lääkäri on itseasiassa sanonut että mieti kaksi kertaa mihin oot ryhtymässä :)


      • Zorbas the doc
        jokuvaan3 kirjoitti:

        Mielestäni 5 kurssia kemiaa, lyhyet matematiikkan kurssit, 4 kurssia fysiikkaa, kaikki lukion bilsat paljon yo-tehtäviä ei ole huono saavutus töiden ohella 2 vuoden sisällä. Nyt vaan sitten ilmeisesti loput fysiikat...tiedän toki että tässä se heikkous varmasti on :) En mielestäni elä missään mielessä haavekuvissa vaan olen erittäin realistinen asian suhteen. Ja myös kys.työhön liittyvä käytännön realiteetti on hallussa enkä senkään suhteen elä haavekuvissa....erittäin haastavaa ja vaikeita potilaita ja pitkiä vuoroja :) Moni lääkäri on itseasiassa sanonut että mieti kaksi kertaa mihin oot ryhtymässä :)

        Mutta ymmärräthän että jokaiseen pääsykoeyritykseen pitää käydä kaikki nuo asiat uudelleen läpi. Ei ole mitään hyötyä käydä vain osaa ja todeta ettei sisälle päässyt. Tuo pääsykoe on koko homman vaikein asia.

        Hyvin monet käy työn ohella kyllä nuo kaikki kurssit läpi. Yhden vuoden aikanakin täytyy tosiaan useasti kerrata jo opeteltuja asioita. Ei millään pahalla, mutta tuo ei vain riitä kun kaikki sisään päässeet ja ulosjääneistä suurin osa on kaikki käynyt niin huolella läpi. Tämä vaatii perslihaksia ja kuria x100. Käypä vierailemassa seuraavalla foorumilla -> http://epione.fi/alyvuoto/ ja lueskele huolella kirjoituksia ja osallistu myös itse. Se ehkä avaa silmäsi sen osalta, mitä tämä urakka vaatii.


    • ...?

      Siis... Lääkiksissä on tyypillisesti 2 kiintiötä. Yhteispisteet ja koepisteet. Noin 2/3 sisäänpääseistä on päässyt yhteispistekiintiössä, ja loput pelkässä koepistekiintiössä. Ollaksesi edes mukana yhteispistekiintiössä täytyy yo-paperien olla LLLE-tyyppisiä. "Tuore ylioppilas" ei saa tällä hetkellä mitään etua muihin hakioihin nähden.

      Joka tapauksessa jopa optimi tilanteessa mahdollinen hyöty yo-pisteistä on pieni, muutaman pisteen luokkaa. Pääsykokeen täytyy mennä hyvin kaikilla. Eli pääsykokeesta vaadittava piste-ero LLLL-rivin omaavan ja AAAA-rivin omaavan hakijan on vain pari pistettä. Toki ne voivat olla ne ratkaisevat pari pistettä, mutta silti...pari pistettä. Täysin sama ero on LLLL ja EEEE hakijoiden välillä: Yhteispistekiintiö vs. Koepistekiintiö. Siihen on siis turha vedota.

      Kerronpa nyt oman tarinani: Rivi oli (tai on) CMMM, 3:lla kerralla sisään yleiselle, opiskelua sisäänpääsy kerralla marraskuusta maaliskuuhun n.40h/vk ja maaliskuun lopusta kokeeseen n.50-60h/vk. Alueen hallinta oli aika lailla absoluuttista, ei tarvinnut miettiä että mitä ne mahtaa kysyä, kun koki olevansa valmis aikalailla kaikkeen. Silti koe yllätti, mutta sisään päästiin muutaman pisteen turvin.

      Motivaatio ei ole sinulla lähellekään 100%. Lääkikseen on hyvin vaikea päästä jos luetaan "työn ohella"... muut lukevat siinä "työkseen". Se, että olet edes yrittänyt sisään ilman muutamaa (tärkeimpiä ja vaikeimpia) fysiikan kurssia vihjaa siihen, ettet edes käsitä kuinka suuri urakka tässä olisi nyt kyseessä. Kilpailet muita vastaan, et jotain haamurajaa. Jos muut lukevat 40-50h/vk keskimäärin, halliten koko alueen, millä keinoin kuvittelet pärjääväsi heitä paremmin "en ole edes lukenut puolia fysiikasta"-asenteella?

      Lääkikseen pääsy ei ole mikään ufo-juttu: Työtä, oikeaa motivaatiota ja ajanhallintaa se vaatii. Valitettavasti kuulostaa kuitenkin siltä, ettei lääkikseen pääsyn realiteetit ja sinun näkemyksesi siitä eivät kohtaa. "Suomessa "pidetään" taso korkealla", "kova työkään ei aina riitä" ym. viittaa vahvasti siihen.

      Pohjimmiltaan lääkiksen koe on motivaatio ja stressinsieto koe. Motivaatiota hakea useaan kertaan ja stressinsietoa pitämään pää kylmänä itse kokeessa. Mieti nyt vielä, että uskotko itsekkään rehellisesti osaavasi alueen paremmin kuin lukioiden eliitti luonnontieteiden saralla? Mieti myös uutta määritelmää sanalle "motivaatio", se ei tunnu olevan tarpeeksi korkealla.

    • Valmennuskurssille

      Itse en olisi ikinä päässyt lääkikseen ilman valmennuskursseja. Luin jotenkin ihan vääriä juttuja. Valmennuskursseilla annettiin hyviä tärppejä ja muutenkin ohjattiin luku-urakkaa oikeaoppisesti.

      Itselläni oli paljon epäselviä kohtia fysiikasta ja kemiasta, joihin sain kurssin opettajilta vastaukset. Aikaa säästyy, kun laskujen ratkaisut voi kysyä ammattilaisilta.

      Itse olin hyvin pienituloinen ja menin ilmoittautumaan vielä hyvin kalliille kurssille. Sitten ei ollutkaan varaa maksaa kurssin viimeistä erää. Piti soittaa toimistoon ja anella lisäaikaa laskun maksamiseen- no vuosia on kulunut noista ajoista ja valmistun aivan lähitulevaisuudessa lääket. lisentiaatiksi.

      • jokuvaan3

        Kiitos tästä vastauksesta. Voitko tarkentaa mikä oli lähtötaustasi eli siis luitko näitä aineita paljon lukiossa, kirjoititko hyvät arvosanat tms? Pohdin vakavissani valmennuskurssille menoa joka alkaisi tammikuussa. Tähän mennessä luen fysiikasta puuttuvat kurssit joten ei pitäisi olla enää niiden suhteen aukkoja. Itselläni on nimittäin iskenyt nyt sellainen vaihe että en suoraan sanottuna tiedä mitä lukisin bilsasta tai kemiasta, olen kolunut kirjat läpi :) Ja laskenut kaikki tehtävät mitä lukion kursseista löytyy. Ehkäpä valmennuskurssi avaisi hieman näitä asioita eri kantilta :)


      • Valmennuskursseille
        jokuvaan3 kirjoitti:

        Kiitos tästä vastauksesta. Voitko tarkentaa mikä oli lähtötaustasi eli siis luitko näitä aineita paljon lukiossa, kirjoititko hyvät arvosanat tms? Pohdin vakavissani valmennuskurssille menoa joka alkaisi tammikuussa. Tähän mennessä luen fysiikasta puuttuvat kurssit joten ei pitäisi olla enää niiden suhteen aukkoja. Itselläni on nimittäin iskenyt nyt sellainen vaihe että en suoraan sanottuna tiedä mitä lukisin bilsasta tai kemiasta, olen kolunut kirjat läpi :) Ja laskenut kaikki tehtävät mitä lukion kursseista löytyy. Ehkäpä valmennuskurssi avaisi hieman näitä asioita eri kantilta :)

        Osasin esimerkiksi kemian laskut todella hyvin. Siitä huolimatta vasta valmennuskursseilla kemian opettajan avustuksella sain laskurutiineja. Ja valmennuskursseilla kemian opettaja neuvoi laskemaan tietyt laskut aina verrannolla. Asia jota en tiennyt mutta jatkossa käytin aina kemian laskuissa. Verrannon käyttäminen teki laskuista tosi simppeleitä.

        Tämä kemian ope oli sellainen lihava, vähän vanhempi mieshenkilö (helsingissä). En millään muista nimeä. Todella pätevä pääsykoekemian opettaja. Pääsykoekemia eroaa vähän lukiokemiasta.

        Valmennuskurssien teho riippuu täysin kurssin opettajasta. Edellisvuonna kurssilla voi olla huippuope, seuraavana keväänä samalla kurssilla voi olla vetäjänä joku tohelo! Meillä kävi kursseilla niin, että me ei oltu tyytyväisiä yhteen opettajaan ja vaadimme yksissä tuumin opettajan vaihtoa. Ja saimme tilalle paremman opettajan. Eli kannattaa olla tarkkana alusta asti, jos ope ei ole hyvä, vaatikaa uutta tilalle. Itse uskon, että parhaat opettajat ovat opettaneet edellisvuosinakin.

        Biologiassa luin ihan vääriä juttuja. Opettelin todellakin esimerkiksi joitain valtimoita ja laskimoita ulkoa! Ajattelin, että osaan biologiaa ilman opetustakin. Onneksi menin kuitenkin biologian kursseille. Siellä huomasin, että en osaa sydämen läppiä ja toimintaa, luin itsekseni ihan väärin.

        Minulle sanoi äiti, että miksi et mene valmennuskursseille, kun kaikki muutkin käyvät niitä! Sanoin, että en tarvitse kursseja, osaan lukea itsekin. Sitten innostuin yhden hirveän kalliin kurssin aikatauluista. Heillä oli mm. koko päivän kestäviä kursseja. Ainoa ongelma oli se, että kurssit taisivat olla aikoinaan kalleimmat markkinoilla olevat. Äitikin sanoi, että pitääkö sinun nyt sitten mennä sinne kaikkein kalleimmille kursseille.

        Summa summarum: Minä en olisi ikinä päässyt lääkikseen ilman valmennuskursseja. Varmasti Suomessa on sellaisia älykköjä, jotka pääsevät lääkikseen ilman valmennuskursseja. Itse en vain kuulu siihen porukkaan.


      • pyrkijöitä erilaisia
        jokuvaan3 kirjoitti:

        Kiitos tästä vastauksesta. Voitko tarkentaa mikä oli lähtötaustasi eli siis luitko näitä aineita paljon lukiossa, kirjoititko hyvät arvosanat tms? Pohdin vakavissani valmennuskurssille menoa joka alkaisi tammikuussa. Tähän mennessä luen fysiikasta puuttuvat kurssit joten ei pitäisi olla enää niiden suhteen aukkoja. Itselläni on nimittäin iskenyt nyt sellainen vaihe että en suoraan sanottuna tiedä mitä lukisin bilsasta tai kemiasta, olen kolunut kirjat läpi :) Ja laskenut kaikki tehtävät mitä lukion kursseista löytyy. Ehkäpä valmennuskurssi avaisi hieman näitä asioita eri kantilta :)

        Mielestäni se, että olet laskenut kaikki kemian laskut lukion kirjoista riittää mainiosti, itselläni kemia oli vahvin aine, enkä todellakaan ollut laskenut kaikkia kirjan laskuja läpi.

        Se, että et ole lukenut kaikkia fysiikan kursseja toki selittää sen, että et ole ilmeisesti menestynyt fysiikan laskuissa.

        Itse ajattelen, että täällä sivustoilla on sellaisiakin henkilöitä, jotka yrittävät oikein lannistaa muita hakijoita. Jokainen hakija joka lopettaa pääsykokeisiin lukemisen ja menemisen sikseen, parantaa kyseisen henkilön omia mahdollisuuksia päästä sisälle. Kannattaa pitää yllä sellaista illuusiota, että lääkikseen pääsevän tulee olla aivan erityisen lahjakas.

        Pääsykokeisiin osallistuu paljon sellaisiakin henkilöitä joka kevät, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä sisälle.

        Itse muistan yhden tytön, joka tuli kokeisiin ilman kynää, kumia ja laskinta ja oli hirvittävän kiukkuinen yliopistolle siitä, että kyseisiä tavaroita ei yliopiston puolelta jaeta.

        Yksi tyttö ei ollut lukenut yhtään kemian tai fysiikan kurssia lukiossa eikä ollut ehtinyt ostaakaan näitä kirjoja vielä pääsykoepäivään mennessä. Hän kyseli minulta ihan tosissaan, että onko hänellä mitään mahdollisuuksia päästä sisälle. Itse olen vähän ylikiltti ja yritin sanoa tytölle jotain ympäripyöreätä. Olihan hän joka tapauksessa tullut jo pääsykoepaikalle, joten ei kai hän mitään menettänyt vaikka kävikin lukemassa kysymykset salissa?

        Joten, jos pyrkijöitä on vaikka 900, niin joukossa voi olla jo heti muutama sata sellaista, jotka ovat halunneet intistä vapaapäivän tai käyvät pääsykokeissa esimerkiksi vanhempiensa mieliksi. Kun sukulaiset kysyvät, mitä poika tekee, niin onhan se hyvä vastaus, että lukee pääsykokeisiin ja pappa betalar.


      • Jokuvaan3
        pyrkijöitä erilaisia kirjoitti:

        Mielestäni se, että olet laskenut kaikki kemian laskut lukion kirjoista riittää mainiosti, itselläni kemia oli vahvin aine, enkä todellakaan ollut laskenut kaikkia kirjan laskuja läpi.

        Se, että et ole lukenut kaikkia fysiikan kursseja toki selittää sen, että et ole ilmeisesti menestynyt fysiikan laskuissa.

        Itse ajattelen, että täällä sivustoilla on sellaisiakin henkilöitä, jotka yrittävät oikein lannistaa muita hakijoita. Jokainen hakija joka lopettaa pääsykokeisiin lukemisen ja menemisen sikseen, parantaa kyseisen henkilön omia mahdollisuuksia päästä sisälle. Kannattaa pitää yllä sellaista illuusiota, että lääkikseen pääsevän tulee olla aivan erityisen lahjakas.

        Pääsykokeisiin osallistuu paljon sellaisiakin henkilöitä joka kevät, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä sisälle.

        Itse muistan yhden tytön, joka tuli kokeisiin ilman kynää, kumia ja laskinta ja oli hirvittävän kiukkuinen yliopistolle siitä, että kyseisiä tavaroita ei yliopiston puolelta jaeta.

        Yksi tyttö ei ollut lukenut yhtään kemian tai fysiikan kurssia lukiossa eikä ollut ehtinyt ostaakaan näitä kirjoja vielä pääsykoepäivään mennessä. Hän kyseli minulta ihan tosissaan, että onko hänellä mitään mahdollisuuksia päästä sisälle. Itse olen vähän ylikiltti ja yritin sanoa tytölle jotain ympäripyöreätä. Olihan hän joka tapauksessa tullut jo pääsykoepaikalle, joten ei kai hän mitään menettänyt vaikka kävikin lukemassa kysymykset salissa?

        Joten, jos pyrkijöitä on vaikka 900, niin joukossa voi olla jo heti muutama sata sellaista, jotka ovat halunneet intistä vapaapäivän tai käyvät pääsykokeissa esimerkiksi vanhempiensa mieliksi. Kun sukulaiset kysyvät, mitä poika tekee, niin onhan se hyvä vastaus, että lukee pääsykokeisiin ja pappa betalar.

        Kiitos mahtavista esimerkeistä :) Ihmettelen myös itse näitä negatiivisten kommenttien määrä. Jos olen lukenut kuitenkin kaikki kemiat ja bilsat matikassa kertausta ja vielä nuo fysiikat niin en pitänyt lähtökohtiani niin surkeana.
        Olen nyt siis lukenut pari vuotta mutta hitaan tahdin selittää ehkä sen että A olen lukenut töiden ohessa B fysiikan aloitin nolla tasosta C olen lukenut asiat niin tarkasti että mitään ei jää epäselväksi. Voin melkein sanoa millä sivulla on mikäkin tehtävä :)

        Tuntuu tosiaan että moni yrittää lannistaa haaveeni vaan sanomalla " sori et ole lukenut koko aluetta, et pääse ikinä sisään". Tai sitten tämä mun ikä :) no siitä en ota stressiä koska töitä ehtii tekemään vielä riittävästi vanhempanakin :)

        Ensi vuodesta on tulossa epäilemättä raskas kun käyn illat valmennuskurssilla mutta varmasti siitä selviää. Toivotaan että pääsen hyvälle valmennuskurssille. Olen myös ajatellut että pääsen itseopiskelulla kyllä sisään mutta juurikin esim tuossa kemiassa kaipaisin uusia laskuvinkkejä mitä en vain itseopiskelulla osaa ajatella.

        Kiitos teille vielä näistä positiivista vastauksista.


    • PahaltaNäyttää

      Tilanteessasi on hankala. Annat liikaa etumatkaa nuoremmille hakijoille ja en näe viestissäsi sellaista päättäväisyyttä jolla kuroisit nuorten etumatkan kiinni.

      - Käyt töissä, et opiskele pääsääntöisesti
      - Sulla ei ole vahvaa opiskelukokemusta( lukio-opinnoista on aikaa ja ne hoidettu huonosti)
      -Et ole tässä vaiheessa käynyt kaikkia kursseja läpi. Kestää aikaa oppia soveltamaan kurssien sisältöjä pääsykoetilanteessa.

      Jos haluat lääkikseen, suosittelen että lähtisit ulkomaille opiskelemaan(esim. Tartoon tai Riikaan)

      • kypsäkandi

        Suomen lääkisten opiskelijoiden enemmistö on parikymppisia, mutta ei 30vee mikään harvinaisuus ole. 30veet pääsevät sisään siinä missä abitkin, kunhan käsitys pääsykokeessa vaadittavasta lukion fyssan, kemman ja bilsan osaamisesta on realistinen. Valintakokeessa fykebi-asiat on osattava laudatur-tasoisesti vaikka kirjoituksista olisi jo aikaa tai ne olisivat menneet penkin alle.

        Sisäänpääsyyn tarvitaan lisäksi hyvät takapuolilihakset, kovaa motivaatiota, aimo annos sitkeyttä ja ripaus nöyryyttä päntätä ja laskea koko lukion fykebi-oppimäärä täysillä. Sisäänpäässeiden joukossa on aina myös lukion fykebi-oppimäärän kokonaan itsenäisesti ilman lukiota opiskelleita, joten ei se mahdotonta ole.

        Aloittaja ennättää vielä
        - ilmottautumaan korottamaan yo-arvosanojaan kevään kirjoituksissa, jos kaipaa välitavoitteita ennen ensi kevään pääsykoetta.
        - ilmottautumaan nyt syksyllä alkaville kandiseurojen valmennuskursseille, taidot ja ymmärrys valintakoevaatimuksista kasvaa, mutta aikaa on riittävästi paikata aukot osaamisessa ennen pääsykoetta

        Koevaatimukset ovat samat kaikille.
        Kun kokemuksesta ei valintakoekäytännön mukaan saa pisteitä, ei asiasta kannata ruikuttaa. Fykebi-osaamisesta, hyvistä luetun ymmärtämistaidoista ja stressinsietokyvystä jaossa on pisteitä sitäkin enemmän ja siksi niihin kannattaa panostaa.


    • realisti nen

      Anteeksi suorapuheisuuteni, mutta pidän mahdollisuuksiasi aika vähäisinä. Ensinnäkin lääkikseen pääseminen vaatii hyvin kurinalaisen ja tuloksekkaan itseopiskelun (jota moni tehostaa valmennuskurssilla).

      Työn ohella lukeminen kuulostaa lähinnä harrastelulta. Toki jotkut ovat työn ohella tämän pänttäyksen tehneet ja sisään päässeet, mutta kokemukseni mukaan kyse on henkilöistä, jotka ovat hyvin lahjakkaita ja jotka ovat "kokeneita pänttääjiä".

      Ainakaan yo-kirjoituksesi eivät olleet tehokkaan pänttäyksen tulos. Sori. Lyhyt matikka C ? Pänttäys on sitä, että istutaan laskemassa niin kauan että lasku onnistuu, piste. Miten pärjäät fysiikassa ja kemiassa, jos et pärjää matikassa?

      Periaatteessa voihan ihminen parantaa tuloksiaan ja työskentelytapojaan. Sinun kohdallasi se nyt vaatisi täyspäiväisen satsauksen. Kuulostaa melkein siltä, että selittelet itsellesi elämänkokemuksen, alan töiden ja motivaation olevan se juttu, jolla nyt kuitenkin pitäisi jotenkin takaovesta päästä luikahtamaan... Ei. Jos lasku ei onnistu niin se ei onnistu.

      • jokuvaan3

        Kiitos näistä vastauksista. Vastausten perusteella olen tullut siihen päätökseen että koluan fysiikat läpi joulukuuhun mennessä ohessa luen muita asioita PALJON.Tammikuussa valmennuskurssille joka takaa sen että varmasti tulee luettua ja opittua asioita eri kantilta. Nämä kommentit antavat sopivanlaista kovuutta ( olen kuitenkin 2v tehnyt töitä itsenäisesti saamatta minkäänlaista palautetta). Todennäköisesti jatkan valitsemallani tiellä :) Tottapuhuen tuntuisi helvetin tyhmältä luovuttaa tässä kohtaa.


      • kandi 5v
        jokuvaan3 kirjoitti:

        Kiitos näistä vastauksista. Vastausten perusteella olen tullut siihen päätökseen että koluan fysiikat läpi joulukuuhun mennessä ohessa luen muita asioita PALJON.Tammikuussa valmennuskurssille joka takaa sen että varmasti tulee luettua ja opittua asioita eri kantilta. Nämä kommentit antavat sopivanlaista kovuutta ( olen kuitenkin 2v tehnyt töitä itsenäisesti saamatta minkäänlaista palautetta). Todennäköisesti jatkan valitsemallani tiellä :) Tottapuhuen tuntuisi helvetin tyhmältä luovuttaa tässä kohtaa.

        Mielestäni jotta sinulla olisi REALISTISET mahdollisuudet päästä sisään lääkikseen niin sinun pitäisi VÄHINTÄÄN tehdä seuraavat asiat.

        1. Hae jonnekin muualle kuin Helsinkiin (eniten hakijoita ja todennäköisesti vaikein päästä)
        2. Ota vähintään koko ensi kevät virkavapaata/ järjestä muuten täyspäiväisesti vapaaksi.
        3. Mene valmennuskurssille, mielellään sellaiselle mistä löydät hyvät sisäänpääsyprosentit ja hyviä opiskelijakokemuksia.
        4. Aloita KOKOPÄIVÄINEN opiskelu VIIMEISTÄÄN tammikuun alussa. Tarkoittaa 6-8 tuntisia päiviä 5-6 päivää viikossa joka viikko kokeeseen asti.
        5. Opiskelussasi pääpaino ehdottomasti laskuilla. Kemia, fysiikka ja matikka (soveltuvin osin) pitää EHDOTTOMASTI sujua nopeasti ja virheettömästi UNISSAANKIN.

        Mikäli noita ohjeita noudatat, niin sinulla on n. 50-30% mahdollisuus päästä lääkikseen. Perustan tämän omaan hakuprosessiini ja lähes 100 muun lääkisläisen sisäänpääsytarinoihin.

        Itse huomattavasti paremmalla lähtötasolla (9 kurssia kemiaa ja fysiikkaa käytynä, pitkää matikkaa 12) tarvitsin silti 3 hakukertaa, joista kahdessa viimeisessä noudatin tuota yllä olevaa reseptiä.

        Ja tosiaan lähtöpisteitä sain todistuksesta L,E,M.


      • ei matikkaa

        Matikkaa ei tarvitse osata lukiofysiikan takia. Itse opiskelin aika pitkälti fysiikan laskut ulkoa. Jos siellä on jokin lukion matikan juttu, asian voi mielestäni opiskella siinä yhteydessä.

        Jos lukiomatikassa on 5 juttua, joita tarvitaan fysiikan laskuissa, ei kannata niiden takia lukea koko lukion matikkaa.


      • Kandi 5v
        ei matikkaa kirjoitti:

        Matikkaa ei tarvitse osata lukiofysiikan takia. Itse opiskelin aika pitkälti fysiikan laskut ulkoa. Jos siellä on jokin lukion matikan juttu, asian voi mielestäni opiskella siinä yhteydessä.

        Jos lukiomatikassa on 5 juttua, joita tarvitaan fysiikan laskuissa, ei kannata niiden takia lukea koko lukion matikkaa.

        Juuri sen takia kirjoitin matikan perään (soveltuvin osin). Pääsykokeessa ei sinällään matikkaa tarvita, muuta kuin siten että riittävä laskutaito pitää olla fysiikan (ja kemian) suhteen. Jos ei sitä ole, (kuten aloittajan huonot arvosanat antavat ymmärtää) niin voi olla fiksua kerrata ihan niitä ensimmäisiä matematiikan kursseja ja hankkia ne mekaniset laskemisen perusteet sieltä. Muuta ei kannata. Jos taas kokee sen vain sekoittavan ajattelua entisestään niin ei sitten kannata.

        Ja vielä aloittajalle: Pystytkö ratkaisemaan (siis laskemaan alusta loppuun virheettömästi) 9/10 kemian ja fysiikan yo-tehtävistä ensimmäisellä yrittämällä?

        Se on se taso mihin sinun pitää pyrkiä, koska todennäköisesti vähempi ei riitä. Ja kaiken lisäksi et saisi käyttää oikeastaa yhteenkään laskutehtävään 15-20 min kauempaa. Muuten kasvaa riski ettet saa koetta tehtyä loppuun.


      • realisti nen
        ei matikkaa kirjoitti:

        Matikkaa ei tarvitse osata lukiofysiikan takia. Itse opiskelin aika pitkälti fysiikan laskut ulkoa. Jos siellä on jokin lukion matikan juttu, asian voi mielestäni opiskella siinä yhteydessä.

        Jos lukiomatikassa on 5 juttua, joita tarvitaan fysiikan laskuissa, ei kannata niiden takia lukea koko lukion matikkaa.

        Kyse ei ole pelkästään matematiikan oppimäärästä (siitä että onko se pitkä vai lyhyt) eikä siitä, että onko kaikki kurssit suoritettu. Kyse on siitä, että tiettyjen laskujen pitää tulla ihan selkäytimestä ja on opittava hahmottamaan, että miten tällaista ylipäätään ruvetaan laskemaan.

        Jos lyhyestä matikasta on tullut C, matikka ei ole riittävällä tasolla.

        Monet tosin hahmottavat niinpäin, että matikka nimenomaan auttaa fysiikan ja kemian kanssa. Itse oli matikassa kympin ja ällän oppilas, fysiikka tökki. Kemia onnistui. Koin, että ilman matikkaa ja matemaattista pärjäämistä hommasta ei olisi tullut mitään.

        Toki ihmiset oppivat eri tavalla, ehkä on niitä jotka onnistuvat fysiikassa vaikka matikka on vaikeaa. Aloittaja ei kuitenkaan vaikuta kuuluvan tähänkään ryhmään, joten sen suorituksen tason olisi aika näkyä edes jossakin.


      • Jokuvaan3
        Kandi 5v kirjoitti:

        Juuri sen takia kirjoitin matikan perään (soveltuvin osin). Pääsykokeessa ei sinällään matikkaa tarvita, muuta kuin siten että riittävä laskutaito pitää olla fysiikan (ja kemian) suhteen. Jos ei sitä ole, (kuten aloittajan huonot arvosanat antavat ymmärtää) niin voi olla fiksua kerrata ihan niitä ensimmäisiä matematiikan kursseja ja hankkia ne mekaniset laskemisen perusteet sieltä. Muuta ei kannata. Jos taas kokee sen vain sekoittavan ajattelua entisestään niin ei sitten kannata.

        Ja vielä aloittajalle: Pystytkö ratkaisemaan (siis laskemaan alusta loppuun virheettömästi) 9/10 kemian ja fysiikan yo-tehtävistä ensimmäisellä yrittämällä?

        Se on se taso mihin sinun pitää pyrkiä, koska todennäköisesti vähempi ei riitä. Ja kaiken lisäksi et saisi käyttää oikeastaa yhteenkään laskutehtävään 15-20 min kauempaa. Muuten kasvaa riski ettet saa koetta tehtyä loppuun.

        Tuolloin kun kirjoitin matikan en ollut milläänlailla motivoitunut enkä valmistautunut tälläisiin suunnitelmiin. En itseasiassa tiennyt yhtään mitä halusin. Toki olen päivittänyt matikan osaamistasoani ja lukea nuo kurssit tammikuuhun mennessä jolloin aloitan valmennuskurssin. Tuo 9/10 voi olla ihan hyvä mittari ja nyt kun olen tehtäviä tehnyt niin ei nuo nyt mitään kauhein vaikeita ole ollut. Ongelmana on ehkä se matikan soveltaminen käytäntöön. Nuo lyhyenmatikam esimerkit on niin peruskauraa. Mutta kiitos vinkeistä :)


    • Kandi--

      Voisitko harkita esim. virkavapaata kevään ajaksi? Itse pääsin lääkikseen 27-vuotiaana, joten kyllä meitä vanhempia löytyy :)

    • kypsäkandi

      Jos vaan mahdollista hakeudu sinua lähellä sijaitsevan kandiseuran kurssille, niissä on paras hinta-laatusuhde. Kursseja järjestäviä kandiseuroja ainakin:
      Helsingissä kandidaattikustannus.fi
      Turussa www.turunkandivalmennus.fi
      Tampereella www.tampereenkandit.fi/?id=04&subid=02
      Oulusta ja Kuopiosta en osaa sanoa.

      Suosittelen myös, että testaat osaamistasi jo ihan tästä syksystä alkaen tekemällä vanhoja pääsykokeita kellon kanssa ilman muita kuin pääsykokeeessa sallittuja apukeinoja. Laske vastausanlyysin perusteella pisteesi. Näin saat käsityksen siitä mitkä osa-alueet kaipaavat eniten paranamista. Ainakin Eximialta on saatavissa valintakokeet 1991-2013 vastausanalyyseineen (kyseisen yrityksen valmennuskursseja en suosittele).

      • Jokuvaan3

        Mihin perustuu ajatuksesi että et suosittele Eximian valmennuskursseja? Muita vertaamalla tässä oli se parasta että kun maksan 300 euroa lisää saan takuun opiskella valm. Kurssilla myös seuraavan vuoden ilmaiseksi jos ekalla ei tärppää. Muilla kokemuksia kursseista?


    • Asenne_ratkaisee2

      Eximian lääkiskurssia käyvillä ei kovin usein tärppää, eikä Eximian maine lääkisläisten keskuudessa ole kehuttava.
      Oman Eximia-valmennusryhmäni reilusta 30:sta opiskelijasta vain muutama sai opiskelupaikan, kun eräänkin kandiseuran kurssilla sisäänpäässeitä oli tänäkin vuonna reilu kolmannes kurssilaisista. Jotain kertonee sekin, että enemmistö Eximian lääkiskurssien opiskelijoista on usein takuukurssilaisia.

      Eximian kurssimateriaaleissa on liikaa helppoja perustehtäviä ja aivan liian vähän pääsykoetyyppisiä haastavampia tehtäviä. Kurssilla voi pärjätä kivasti, vaikka taidot eivät olisi lähelläkään pääsykokeessa vaadittua.

      Opettajien ja opetuksen taso on Eximiassa kirjavaa, eikä opettajien tietoja ei saa ennen kurssin alkua. Jos hyvä tuuri käy, yksi kolmesta kurssilla opettavasta ihan oikeasti on perehtynyt pääsykoevaatimuksiin ja osaa opettaa. Joillain kursseilla yksikään opettaja ei osaa opettaa, eikä johto oikein reagoi opiskelijoiden valituksiin opetusten tasosta.

      Muiden kokemukset vaikuttavat samansuuntaisilta omieni kanssa;
      https://epione.fi/alyvuoto/index.php?topic=13256.msg84552#msg84552

    • lääkikseenvoismennä

      Itse lukenut joka päivä klo 10-14 vuorotellen fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja yhden kurssin saan käytyä 2 päivässä, tai oikeastaan kurssikirjan kannesta kanteen enkä silti päässyt ekalla yrittämälläni. Toka yritys edessä, mutta täytyy todeta että aika kovasti joutuu pänttäämään ja huom. 2 päivässä vedän kurssin et kyl pitää ymmärtää mikä tasoki on.

    • j.n.

      Tuon tekstin perusteella en usko, että tulet koskaan pääsemään lääketieteelliseen tiedekuntaan. Vaikutat aika lepsulta haahuilijalta ja ikääkin on jo aika paljon...

    • jhtgevwt

      kahdessa päivässä per kurssikirja...? Ei ihme, ettet päässyt sisään. Ei niitä kirjoja vain lueta, ne on myös opittava!!!

    • sdck

      Itselläni oli lähtöpisteitä alle 10 ja jouduin lähtemään ihan nollista pääsykoelukujen kanssa ja nyt sisällä lääkiksessä! Mikä vain on mahdollista jos tarpeeksi haluaa ja tekee töitä sen eteen!

      • joista

        ainakaan tuota työnteko osaa aloittaja ei ole osoittanut.


      • vvvvvvvvvvvv

        Kaikki ei ole kaikille mahdollista. Ihmiset ovat erilaisia.


    • gfhjhgfd

      Jotkut kuvittelevat lääkiksen pääsykokeiden olevan vaikeita. On monia muitakin pääsykokeita, jotka ovat vieläkin vaativampia. Lääkiksen pääsykokeen vaativuus on vain siihen opiskelu, koska opiskeltava määrällisesti paljon. Jos katsotte vanhoja lääkiksen pääsykokeita esim nyt kaksi viimeisintä, huomaatte kuinka laskut ovat peruslaskuja. Vaativuus on, että kaikki fy, kem ja bi lukion kurssien opiskelu vie aikaa. Ei niitä kahdessa kuussa sisäistä. Ne on opittavissa, jos työskentelee sen eteen.

      • Stadin kandi

        Sehän se tekee siitä ns. vaikean, kun niin moni sinne hakee. Pakko ne erot jostain saada. Vaikka kuin osaa 18 kurssin oppimäärät läpi matikat, niin aina joutuu muiden kanssa kilpailemaan.

        PS. Onko täällä ketään tänään Kalleen lähtijöitä?


      • Artilleristi

        Mikä muu seikka on pääsykokeen vaikeudessa mukana kuin sen osaamiseen tarvittava työmäärä? Anna joku esimerkki.


      • Toinen kandi
        Artilleristi kirjoitti:

        Mikä muu seikka on pääsykokeen vaikeudessa mukana kuin sen osaamiseen tarvittava työmäärä? Anna joku esimerkki.

        Se on siinä vaikeaa, että pitää pystyä soveltamaan tietojaan tarpeeksi hyvin ja nopeasti. Suurin osa osaa asiat todella hyvin, sinun pitää osata paremmin. Perusteluna vaikka tämän vuoden pääsykoe. Tee se ilman vastausanalyysi ihan kellon kanssa.


      • Artilleristi
        Toinen kandi kirjoitti:

        Se on siinä vaikeaa, että pitää pystyä soveltamaan tietojaan tarpeeksi hyvin ja nopeasti. Suurin osa osaa asiat todella hyvin, sinun pitää osata paremmin. Perusteluna vaikka tämän vuoden pääsykoe. Tee se ilman vastausanalyysi ihan kellon kanssa.

        Tein sen jo toukukuussa, luonnollisesti ilman vastausanalyysiä ja 5 tunnin aikana; nyt sisällä lääkiksessä. Itse sanoisin tuon tiedon sovelluksenkin tulevan lähinnä rutiinin ja yhteyksien löytämisen kautta. Rutiinin luomiseen tarvitaan työtä. Eli työn määrästä tässäkin nyt olisi kuitenkin pohjimmiltaan kyse.

        Eipä tuo minun edelleinen postaus ollut kovin selkeä... mutta eipä tässä äidinkieltä tultukkaan lukemaan :) Tarkoitin, että kokeiden vaikeus perustuu pohjimmiltaan aina siinä vaadittavaan työmäärään ja pyysin esimerkkiä tapauksesta, missä näin ei olisi.


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenna teen sen

      Se on nyt päätetty. Pääsen pois tästä epätietosuudesta.
      Ikävä
      81
      3464
    2. Hakkarainen: persut Venäjän ja Pohjois-Korean tiellä

      Hakkarainen entisenä persujen kärkipoliitikkona tietää, mitä puhuu. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010422614.html
      Maailman menoa
      200
      2012
    3. Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!

      Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi2
      Suomalaiset julkkikset
      26
      1948
    4. Fuengirola.fi: Kohuissa rypenyt Jari Sillanpää, 58, harvinaisessa haastattelussa: "Minä haluan..."

      Ex-tangokuningas on kertonut kuulumisiaan Espanjan Aurinkorannikolta. Että ei muuta kuin elämässä etiäpäin, Jari Sillanp
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      1578
    5. Ootko muuten vieläkään hiffannut

      Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek
      Ikävä
      166
      1415
    6. Miten nyt sanoisin

      tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei
      Ikävä
      88
      1415
    7. Susta on tullut

      Ihana nainen. ❤️
      Ikävä
      52
      1119
    8. Mistä vuodesta

      lähtien olet ikävöinyt kaivattuasi?
      Ikävä
      97
      1058
    9. Tämä ei voi jatkua

      Näin. Eilisen jälkeen tulin siihen tulokseen.
      Ikävä
      55
      864
    10. Voitko vain unohtaa

      Minut. En ole sinun arvoisesi
      Ikävä
      59
      850
    Aihe