Meillä yhteenmuutto ja uusperhe-elämä muutti parisuhteen. Itselläni on yksi aikuinen lapsi, miehelläni kolme alaikäistä, jotka asuvat meillä muutaman viikon välein viikonloppuisin, muuten asumme kaksistaan. Avomiehen asenne minua kohtaan muuttuu kun lapset ovat paikalla. Hän haluaa toki viettää laatuaikaa lastensa kanssa ja sen tekee mahdolliseksi se että minä olen heidän palvelijanaan. Vaatimukset lisääntyvät koko ajan, meillä täytyy ikään kuin järjestää juhlat lapsille, hän antaa ohjeet millaista ruokaa tulee valmistaa, ja mielellään usemmanlaista koska jokaisella on lempiruokansa. Hän juttelee lasten kanssa siitä onko ruoka hyvää vai ei kuin minua ei olisi olemassakaan. Lisäksi hän muuttuu itsekin erilaiseksi, kuin vetäisi jotain roolia lapsilleen. Itse hän ei osallistu ruuanlaittoon eikä vaadi lapsia osallistumaan askareisiin. Minulta ei kysytä, sopiiko että lapset tulevat, hän vaan ilmoittaa sen päivää paria aikaisemmin. Kun lapset lähtevät, näytelmä on ohi ja hän on mielestään sankari, jos kaikki on mennyt käsikirjoituksen mukaan.
parisuhde ja uusperhe
17
638
Vastaukset
- miesvm1967
Pelle se on kun ei itse hoida lastensa huoltoa vaan orjuuttaa sut siihen. Toinen juttu, toki lasten mielipiteitä voi kuunnella ruokatoiveissa mutta että kaikille tehdään omat safkat niin huhhuh. Kyllä se on niin että porukalla pitäis miettiä ruoka joka kelpaa kaikille tai ellei sellaista löydy niin joko aukuiset päättävät tai yksi lapsista vuorollaan mitä tehdään ja sen on kelvattava kaikille tai pärjätköön leivällä ellei kelpaa.
- justsaying
Pelle, sankari kun pystyisi huomioimaan sekä sinut että lapsensa tasa-arvoisesti. Mielestäni tekee myös hallaa lasten äidille. Jos lapset saavat joka kerta isänsä luona erityiskohtelua, he voivat tottua siihen ja silloin äiti on vaikeuksissa. Voit toki koettaa muuttaa pellen sankariksi puhumalla asiasta, sillä asiat tuskin muuten muuttuvat.
- miesvm1967
Aivan kyllä tuossa on vakavan keskustelun paikka. Yksi asia tuossa ap:n tekstissä häiritsee minua..
"Minulta ei kysytä, sopiiko että lapset tulevat"
Kyllä sen valitettavasti on sinullekin sovittava jos olet etukäteen tiennyt tästä järjestelystä ja että lapsia on. Lasten on saatava tulla kotiinsa MILLOIN tahansa vaikka ilman etukäteistietoa ja vaikka keskellä yötä. Hyvä että sentään ilmoittaa pariakin päivää ennen.
Ei teillä vielä ole uusioperhettä vaan epämäärinen lössi joka ei ole muovautunut vielä minkäänlaiseksi perheeksi. Toki ymmärrän että miehesi pelleily juurikin estää sen yhteensulamisen. Ihannetilanteessa kaikki tekevät yhdessä työtä yhteisen edun vuoksi, nyt teillä on tilanne jossa miehesi uuvuttaa sut säännöllisesti tipahtaen itse pellerooliinsa mikä puolestaan aiheuttaa sen että kohta et voi hänen "kakaroitaan" edes sietää silmissäsi ja se on lopun alkua se. Tiedän tämän ihan omasta kokemuksesta :)
Joten nyt tiukka palaveri, kirjoittakaa sovitut asiat vaikka paperille joka on hyvä lukaista ennen jokaista lapsiviikonloppua kertauksen vuoksi että molemmat muistaa mitä tulikaan sovittua. Siinä paperissa ydinsisältö pitäisi olla että KAIKKI osallistuvat kykyjensä mukaan siihen yhteiseen työhön, ruoanlaitto, siivous etc. etc. Pieninkin muksu osaa varmasti laittaa vaikka roskan roskikseen, edes yhden :D - aivan...
"Jos lapset saavat joka kerta isänsä luona erityiskohtelua, he voivat tottua siihen ja silloin äiti on vaikeuksissa."
Mitä todennäköisimmin tuo juuri on kyseisen isän tavoite. Hän kilpailee lasten suosiosta näiden äidin kanssa, ja parhaiten se onnistuu sillä tavalla että "iskän luona on kivempaa".
Jos keskustelu miehen kanssa ei auta, voisi aloittaja keksiä itselleen jotain menoa ("Voi harmi, just sinä viikonloppuna olen luvannut visiteerata vanhempieni/lapseni/ystäväni luona, enkä voi peruuttaa menoani.") ja jättää isän selviytymään yksin lastensa "juhlista". - kaeliina
miesvm1967 kirjoitti:
Aivan kyllä tuossa on vakavan keskustelun paikka. Yksi asia tuossa ap:n tekstissä häiritsee minua..
"Minulta ei kysytä, sopiiko että lapset tulevat"
Kyllä sen valitettavasti on sinullekin sovittava jos olet etukäteen tiennyt tästä järjestelystä ja että lapsia on. Lasten on saatava tulla kotiinsa MILLOIN tahansa vaikka ilman etukäteistietoa ja vaikka keskellä yötä. Hyvä että sentään ilmoittaa pariakin päivää ennen.
Ei teillä vielä ole uusioperhettä vaan epämäärinen lössi joka ei ole muovautunut vielä minkäänlaiseksi perheeksi. Toki ymmärrän että miehesi pelleily juurikin estää sen yhteensulamisen. Ihannetilanteessa kaikki tekevät yhdessä työtä yhteisen edun vuoksi, nyt teillä on tilanne jossa miehesi uuvuttaa sut säännöllisesti tipahtaen itse pellerooliinsa mikä puolestaan aiheuttaa sen että kohta et voi hänen "kakaroitaan" edes sietää silmissäsi ja se on lopun alkua se. Tiedän tämän ihan omasta kokemuksesta :)
Joten nyt tiukka palaveri, kirjoittakaa sovitut asiat vaikka paperille joka on hyvä lukaista ennen jokaista lapsiviikonloppua kertauksen vuoksi että molemmat muistaa mitä tulikaan sovittua. Siinä paperissa ydinsisältö pitäisi olla että KAIKKI osallistuvat kykyjensä mukaan siihen yhteiseen työhön, ruoanlaitto, siivous etc. etc. Pieninkin muksu osaa varmasti laittaa vaikka roskan roskikseen, edes yhden :D"Kyllä sen valitettavasti on sinullekin sovittava jos olet etukäteen tiennyt tästä järjestelystä ja että lapsia on. Lasten on saatava tulla kotiinsa MILLOIN tahansa vaikka ilman etukäteistietoa ja vaikka keskellä yötä. Hyvä että sentään ilmoittaa pariakin päivää ennen. "
Ainakaan minä en allekirjoita tätä kirjoitusta. Parisuhteessa toki pitää pystyä joustamaan sen takia, että toisella on lapsia. Ja sen kenellä on lapsia pitää joustaa myös. Minun kotini on ensi sijassa minun kotini! Kun puolisoni lapset tulevat haluan tietää siitä etukäteen ja vaadin että minulta kysytään mielipidettä. Miten muuten voisin olla osa tätä perhekokonaisuutta jos minun mielipiteelläni ei ole väliä. Ja kyllä minäkin kerron kun sisareni tulee yökylään ja varmistan että se sopii puolisolle.
- 11+10
Kaiken muun ymmärrän mutten sitä, että miksi suostut olemaan palvelijana.
- Jadette
Vai molemmat? Sankaripelle.
Toki on ymmärrettävää, että miehen asenne muuttuu, kun lapset tulevat. Roolisi muuttuu asetelmassa väkisin, halusit tai et.
Sekin ymmärrettävää, että miehen koko huomio kiinnittyy lapsiinsa ja jäät sivusta katsojaksi.
Lapset tulevat suht harvoin ja siksi koko jutusta muodostuu kuin juhla.
Näissä kohdin olisi viisasta joustaa ja antaa populan juhlia keskenään.
MUTTA asiallista olisi odottaa, että mies osallistuu ruoanlaittoon ja käytännön järkkäämiseen.
Lapset voivat myös tehdä osansa.
Se ei ole oikein, että joudut palvelijaksi.
Joten ymmärrystä ja vaatimusta 50% ja 50%, molempia.
Et kertonut, kuinka kauan tätä palvelijana oloa on jatkunut.
Jos se on ollut alle vuoden, niin helpompi setti lähteä purkamaan.
Riitelemällä tuskin muutosta tulee, mutta voisitko jonkin kerran tehdä niin, että lapsien vierailun ajaksi järjestät itsellesi viikonloppukurssia tai muuta, että saat hyvän syyn häipyä päiväksi pois palvelemasta sakkia.
Jos ei nyt ihan yöksi pääsisikään pois, niin ainakin päivän ajan.
Ihan omaan arvoonsa voisit jättää miehen sankarina olon. Olkoon, mitä haittaa. Mies kai tarvitsee sitä itsetuntonsa vuoksi.
Se taas, että sinulta ei kysytä milloin lapset tulevat, niin ihmettelen, että eikö lasten tapaamisista ole sopimusta lasten äidin kanssa?
Outoa, jos siitä ei ole etukäteisjärjestelyä.
Olet tiennyt uusioperheen "äidiksi" ryhtyessäsi, että tilanne ei ole helppo ja miehen joutuu ikään kuin jakamaan monelle taholle.
Kuitenkin on niin, että miehellä on isän rooli ja se ei pitäisi aiheuttaa sinussa mustasukkaisuutta tai muuta negatiivista asennetta.
Koeta järkätä niiksi tapaamispäiviksi itsellesi jotain mielekästä puuhaa/kurssia/ harrastetta.- drftghljö1515
Oletko, Jadette, itse uusperheen "äiti" vai kenties se äiti, jonka lapset käyvät isänsä ja tämän uuden kumppanin luona?
Aloittajan kuvio vaikuttaa todella omaperäiseltä... Olen itse uusperheellinen niin, että meillä on yksi yhteinen lapsi ja miehellä kaksi kouluikäistä, jotka ovat säännöllisesti luonamme. Toki touhuamme näille pojille mieleisiä asioita ja laitan sellaista ruokaa, jonka tiedän heille erityisesti maistuvan - mutta me olemme ensisijaisesti "tiimi" eikä niin, että minun hommani on passata, kun muut odottavat palvelua ja esittävät vaateita. Toki ruuanlaitto pitkälti on minun hommaani, mutta mies vastaavasti viettää aikaa lastensa, kaikkien kolmen kanssa silloin. Olen alusta asti tuntenut olevani "tiimin jäsen" - yhteinen lapsemme syntyi 5 vuoden parisuhteen jälkeen ja pojat olivat melko pieniä minun heihin tutustuessa.
"Miehen joutuu ikään kuin jakamaan monelle taholle"? Miten niin? Kyllä yhdestä miehestä on nitomaan koko paketti kasaan eli olemaan lasten kanssa niin, ettei uusi elämänkumppani tunne olevansa mikään kokki-sisäkkö! Lapset, kaiken ikäiset, oppivat kyllä siihen, että isän tai äidin uusi kumppani on osa perhettä eikä mikään hyvinvointiautomaatti! - jadette
drftghljö1515 kirjoitti:
Oletko, Jadette, itse uusperheen "äiti" vai kenties se äiti, jonka lapset käyvät isänsä ja tämän uuden kumppanin luona?
Aloittajan kuvio vaikuttaa todella omaperäiseltä... Olen itse uusperheellinen niin, että meillä on yksi yhteinen lapsi ja miehellä kaksi kouluikäistä, jotka ovat säännöllisesti luonamme. Toki touhuamme näille pojille mieleisiä asioita ja laitan sellaista ruokaa, jonka tiedän heille erityisesti maistuvan - mutta me olemme ensisijaisesti "tiimi" eikä niin, että minun hommani on passata, kun muut odottavat palvelua ja esittävät vaateita. Toki ruuanlaitto pitkälti on minun hommaani, mutta mies vastaavasti viettää aikaa lastensa, kaikkien kolmen kanssa silloin. Olen alusta asti tuntenut olevani "tiimin jäsen" - yhteinen lapsemme syntyi 5 vuoden parisuhteen jälkeen ja pojat olivat melko pieniä minun heihin tutustuessa.
"Miehen joutuu ikään kuin jakamaan monelle taholle"? Miten niin? Kyllä yhdestä miehestä on nitomaan koko paketti kasaan eli olemaan lasten kanssa niin, ettei uusi elämänkumppani tunne olevansa mikään kokki-sisäkkö! Lapset, kaiken ikäiset, oppivat kyllä siihen, että isän tai äidin uusi kumppani on osa perhettä eikä mikään hyvinvointiautomaatti!drftghljö1515:
En nyt kirjoittanutkaan teistä!
Tottakai aloittajan kuvio on omaperäinen, ei kai hän muuten sitä ongelmaksi kokisi.
Kai minä sen tajusin.
Mistä osaat sanoa, onko aloittajan miehestä nitomaan koko paketti kasaan? Kun ei näytä olleen tähän mennessä, niin ei varmaan ihan helpolla ole näköpiirissä hetkessä samanlaista ihanteellista kuin sinun miehesi pystyy järkkäämään.
Nämä ukkelit kun ovat erilaisia! Valitettavasti.
Jos aloittajasta olisi kiinni, niin totta vie hän olisi ukkonsa saanut tosi kivaksi paketiksi ja tiimiksi koko sakin.
Mutta jos se isä/lapsi -ryhmä tajua sitä, niin ei sitten.
Se on vaan elettävä sen mukaan ja koetettava pikku hiljaa ohjata tilannetta normaaliin suuntaan.
Siitä olen kyllä edelleen sitä mieltä, että isän rooli lapsille on eri kuin miehen rooli vaimolle. Eli on hyväksyttävä, että perheen SISÄLLÄ on eri rooleja ja kuitenkin ollaan se tiimi.
- U-u-u-uusio
Sinuna ottaisin asian puheeksi NYT ennen kuin tuo naurettava käytös syö yhtään enempää suhdettanne. Ei se tilanne siitä miksikään muutu jos vain pysyt hiljaa ja raadat kyökissä joka kerta.
Mies yrittää joko tietoisesti- tai alitajuisesti saada lapset pitämään itsestään enemmän kuin äidistä tai potee syyllisyyttä erosta ja yrittää siksi järjestää lapsille jotain kivaa, tosin saisi kyllä itse ne juhlaruuat tehdä eikä vain vaatia sinua tekemään miljoonaa eri laatua pöytään. Jos hyvin käy tuo on vain ohi menevä vaihe ja mies alkaa pikku hiljaa vaatia lapsilta niitä kotitöitäkin.
Ja mitä niiden lasten tuloon tulee niin totta kai heillä on oikeus nähdä isäänsä. Puhut uusioperheestä, mutta et oikein tunnu ymmärtävän mikä sellainen on kun sinulle tuntuu tulevan joka kerta yllätyksenä että lapset ovat tulossa tapaamaan isäänsä. Varmasti tiesit tästä järjestelystä jo aikaisemmin. Toki lapsia on varmaan hankala yrittää ajatella lämpimästi kun tietää mitä lasten tulo tuo tullessaan; millaiseksi mies heittäytyy ja mitä hän odottaa sinulta. Raskastahan tuo on.- miesvm1967
"Jos hyvin käy tuo on vain ohi menevä vaihe ja mies alkaa pikku hiljaa vaatia lapsilta niitä kotitöitäkin."
Ei kun niitä pitää vaatia, sillä on monta hyvää puolta. Esimerkiksi se että lapset oppivat oikeasti tekemään jotakin kotiaskareita ettei tule taas sukupolvi uusavuttomia.
Meillä (pojat) 13v. paistoi jauhelihat ja 8v. vatkasi munamaidon kunhan neuvoin miten hommat tehdään ja molemmat olivat lähinnä ylpeitä saavutuksistaan. Vanhempi osaa pestä jo omat pyykkinsäkin jos tiukka paikka tulee. Roskat osataan viedä roskiin ja tiskit tiskiin, lisäksi molemmat siivoavat omat huoneensa. Tosin se on taas retuperällä kun en ole valvonut riittävästi mutta asiassa palataan päiväjärjestykseen kyllä.
Ei se, että vaan hyysää kullannuppuja, loppupeleissä ole kenenkään etu. Kyllä lapsiltakin voi vaatia, toki aikuisella on velvoite silloin neuvoa ja ohjata.
- Ikisinkku M
Miksi h..ssä suostut kaikki toiveet täyttäväksi kotitalouskoneeksi? Seuraavan kerran kun ilmoittaa lasten olevan tulossa sanot että jatkossa vähintään viikkoa ennen tiedettävä että saat hotellin ajoissa. Lähdet sitten hotelliin, sukulaisiin tms. siksi tulevaksikin viikonlopuksi ja annat ukon passata itse pentunsa. Aika äkkiä varmaan oppii tekemään ne sapuskat eikä voi syyttää sinua mistään, sinähän vain lähdet pois tieltä.
, - Ai ei kelpaa
"hän muuttuu itsekin erilaiseksi"
Tottakai aikuinen mies muuttuu kun lapset ovat paikalla, hän muuttuu isäksi.
"yhteenmuutto ja uusperhe-elämä muutti parisuhteen."
Tottakai parisuhde muuttui, kun päätit, että omaan kotiisi sisältyy suurperhe.
Jotenkin tässä kalskahtaa se että mies kelpaa, mutta hänen lapsensa eivät. Etkö ap aatellut, silloin kun oli vielä aikaa pohtia, millaista kolmen lapsen perheessä elämä todella on? Nyt kun sulla on suurperhe, ihan omasta halustasi ja aikuisen päätöksellä, se ei sitten kelpaa sulle.
Nämä naiset osaavat rikkoa isän ja lasten suhteet.- ???
Ja sinunko mielestäsi ainoa vaihtoehto kyseisessä tilanteessa on se, että nainen on pelkkä palvelija tuossa suurperheessä? Häntä ei oteta mukaan perheenjäseneksi, vaan piiaksi. Noinko asia mielestäsi kuuluukin olla?
- Ei ole helppoa aina
Ei tuollainen käytös ole mistään kotoisin.
Kyllä isän täytyisi muistaa, että hän on isä ja aikuinen, jonka tehtävä on huolehtia lapsista silloin, kun he ovat teillä ja tehdä sitä kautta oma osuutensa kasvatustyössä. Tosin täytyy sinunkin ottaa huomioon se silloin, mutta ei siten, että lapsille järjestestetään sirkushuveja ja kaikkia herkkuja silloin, joskus voidaan tehdä poikkeus.
Eli uusioperheessä täytyy olla mukana täysillä ja olla aikuinen lasten kanssa.
Heitä pitää kohdella aivan, kun olisivat omia. Itse kohtelen kaikkia lapsia siten, että jos ovat minun kanssa, saavat olla aika rauhassa, mutta tiettyjä käytöstapoja ja muita edellytän ja tämän teen kaikille 6 sisarien lapsille, omia ei ole (otan huomioon, sen että osa on alle kouluikäisiä ja osa teinejä).
Tälläinen käytös vaan syö sen lähivanhemman autoriteettia, eli hänellä on aina hiukan tekemistä, kun lapset palaavat kotiin.
Itselläni ei ole siis lapsia, mutta huomaan heti sisaren lapsista, koska ovat käyneet isällä. Heitä ei voi yhtään komentaa ja ollaan tosi levottomia koko seuraava päivän, pojalla menee tosi lujaa silloin ja hermot heti, jos ei onnistu joku asia.
Heidän isällä ei ole uutta puolisoa, mutta hänen hermot eivät pidä lasten kanssa.
Hän on nyt viimeisen 3 vuoden aikana rikkonut lasten tietokoneita ja puhelimia, kun ovat olleet siellä. Ja aina on minulla korjattavana, kun olen atk-suunnittelija ja mieheni mekaanikko.
Kerran tietokonereppu oli isän mielestä tiellä, ei voinut siirtää vaan täytyi heittää seinään, näyttö paskana kaannettavasta, joka oli saatu joululahjaksi mummulta ja papalta ja alle 6 kuukautta vanha. UUTTA ei kuulemma voinut hankkia, kun ei ole rahaan. No, jokainen tietää, kuinka kävi. Ei ole suostunut sen jälkeen menemään isälle, kun ihan velvollisuudesta pari kertaa vuodessa ja silloinkin kun isä lupaa, että käydään toisen mummun luona kylässä, aina sekään houkutus auta.
Ero aikoinaan isän väkivallan ja äkkipikaisuuden vuoksi (äitiä kohtaan, ei lapsia).
Tosin poika on pari kertaa soittanut papalle, että isä riehuu ja äiti on töissä (vuorotyö), voitko tulla hakemaan (yleensä puhelu tullut yöllä, no aina on haettu pois). Aikoinaan pojan kanssa tehtiin tosi paljon työtä, että väkivalta ei ole oikein ja ei tarvitse alkaa riehua, heti kun joku ei mene niin kun haluaa.
Aina eron syynä ole toinen kumppaniehdokas.
Vaan eron syy voi olla myös se, ettei kertakaikkiaan voida asua yhdessä, kun elämä on liian levotonta.
Mielestäni sinä voit siis yrittää keskustella miehesi kanssa ja sopia pelisäännöistä, jos ei sovi sinulle voit tehdä omat ratkaisut ja jatkaa seurustelua miehen kanssa, mutta eri osoitteesta käsin. Näin tekisin minä. Minä en suostuisi olemaan mikään palvelija silloin, kun lapset ovat teillä. Minusta lasten olisi hyvä nähdä sinut isän elämän kumppanina joka on myös ymmärtäväinen ja muutenkin hyvä aikuinen ja erittäin tärkeä myös luotettava ja turvallinen. Mielestäni lapsella ei ole koskaan liikaa turvallisia aikuisia ympärillä. Ei heidän tarvitse uskotua, mutta luottaa siihen, ettei mitään pahaa ja pelottavaa tapahdu silloin, kun sinä olet läsnä.
Ja olen hoitanut lapsia tosi paljon, joten tiedän, kuinka helposti lapset tottuu ja alkaa vaatimaan sitä tiettyä erityskohtelua, jos sitä kerran on saanut. Uusperheistä eli uusperheparisuhteista hajoaa noin 70% Tyypillisesti siksi, että on pidetty liikaa kiirettä kun ei osata olla yksin ja siksi, että pelisääntökeskustelut on kokonaan käymättä. Sinä, minä, sinun lapset, minun lapset ja vielä mahdollisesti meidän lapset on paljon vaikeampi yhtälö kuin moni tajuaakaan. Siitä tässäkin vaikuttaa olevan kysymys. Seurauksena, että arki alkaa hiertää yhä pahemmin.
Miehen käytöksestä sen verran, että hän varmaan haluaa pistää parastaan lastensa aikana. Osoittaa lapsilleen, että vaikka ero on tullut ja äiti on se lähivanhempi, hän on silti rakastava ja omistautuva isä. Ja aikaa kerrallaan on vähän, jos joka toinen viikonloppu tai vastaavaa. Se voi mennä sitten överiksi; hän kiinnittää lapsiinsa kaiken huomion etteivät vaan ajattelisi, että uusi naisystävä on tärkeämpi... Varmaan tasoittuu ajan kanssa, ja ainahan voit ottaa asian puheeksi nätisti, että tunnet itsesi kotipiiaksi etkä uudeksi kumppaniksi. Ei tunnu kuitenkaan ylivoimaiselta ongelmalta, jos suhde muuten on kunnossa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1381628
- 1011200
- 1691182
Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia851083- 188892
- 39819
- 82802
- 89788
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt73714Naantalissa kohahtaa
Yli 4 vuotta puhelimeen, tietokoneelle murtautumista sekä Whatsapp urkintaa Naantalissa hakkeritiimin jäseniä137682