Harhaopeista

EU maksoi

1 France ¬10 012 million
2 Germany ¬6 522 million
3 Spain ¬6 432 million
4 Italy ¬5 528 million
5 United Kingdom ¬4 347 million
6 Greece ¬2 756 million
7 Ireland ¬1 822 million
8 Poland ¬1 542 million
9 Netherlands ¬1 268 million
10 Austria ¬1 237 million
11 Denmark ¬1 228 million
12 Belgium ¬1 048 million
13 Sweden ¬957 million
14 Finland ¬904 million

Valehtelet.. kirjoitti:

EU maksoi

1 France ¬10 012 million
2 Germany ¬6 522 million
3 Spain ¬6 432 million
4 Italy ¬5 528 million
5 United Kingdom ¬4 347 million
6 Greece ¬2 756 million
7 Ireland ¬1 822 million
8 Poland ¬1 542 million
9 Netherlands ¬1 268 million
10 Austria ¬1 237 million
11 Denmark ¬1 228 million
12 Belgium ¬1 048 million
13 Sweden ¬957 million
14 Finland ¬904 million

Lue lisää

Jos tiloilla talousosaaminen on tätä luokkaa niin se selittääkin paljon että miksi maatiloilla on taloudellisesti vaikeaa ja miksi tukia tarvitaan...

Mikä oli vaikeaa asiassa "prosenttia liikevaihdosta"? Kun lykkäsit tuohon vertailuksi vuosittaiset kokonaistuet. Pistähän rinnalle maatalouden liikevaihto niin aletaan olla samalla hehtaarilla. Vinkkina voin kertoa että esimerkiksi tuon Tanskan maidontuotanto on suurempi kuin Suomen, Tanskan yhden kuukauden sikatuotanto kattaa suomalaisen vuosituotannon ja sitä rataa. Siitä saatkin haarukan ja huomaat että liikevaihtoon suhteutettuna tuet ihan toisinpäin, missään EUssa ei ole yhtä paljon tukien osuus liikevaihdosta kuin meillä, ei edes lähellä. Lisäksi kun huomaat että Suomen osalta tuossa on vain EU-tuet ja kokonaistuet EU kansalliset on noin 2.100 miljoonaa eli lähes tuplat Tanskaan nähden niin alat olla oikealla hehtaarilla. Ehkä...

näinhän ne ovat palkkaerotkin maailmalla.
jossain maissa työskennellään koko vusi suomalaisen lomarahan suuruisella summalla.
jos suomalaisten palkat alennettaisiin kiinalaisten tasolle , olisi hätä kädessä suomiduunarilla , joka on tottunut hieman korkeampaan elintasoon

Talousosaaminen? kirjoitti:

Jos tiloilla talousosaaminen on tätä luokkaa niin se selittääkin paljon että miksi maatiloilla on taloudellisesti vaikeaa ja miksi tukia tarvitaan...

Mikä oli vaikeaa asiassa "prosenttia liikevaihdosta"? Kun lykkäsit tuohon vertailuksi vuosittaiset kokonaistuet. Pistähän rinnalle maatalouden liikevaihto niin aletaan olla samalla hehtaarilla. Vinkkina voin kertoa että esimerkiksi tuon Tanskan maidontuotanto on suurempi kuin Suomen, Tanskan yhden kuukauden sikatuotanto kattaa suomalaisen vuosituotannon ja sitä rataa. Siitä saatkin haarukan ja huomaat että liikevaihtoon suhteutettuna tuet ihan toisinpäin, missään EUssa ei ole yhtä paljon tukien osuus liikevaihdosta kuin meillä, ei edes lähellä. Lisäksi kun huomaat että Suomen osalta tuossa on vain EU-tuet ja kokonaistuet EU kansalliset on noin 2.100 miljoonaa eli lähes tuplat Tanskaan nähden niin alat olla oikealla hehtaarilla. Ehkä...

Lue lisää

Ja taas vedetään Tanska kuviin...huokaus...

Tanskalaiset maatilat tekevät tappiota. Tuotannon tehostaminen on tullut tanskalaisille todella kalliiksi. Liikevaihto ei kerro koko totuutta.

Täytyy hallita kokonaisuus pystyäkseen tulkitsemaan yksittäisiä tunnuslukuja.

...huokaus... kirjoitti:

Ja taas vedetään Tanska kuviin...huokaus...

Tanskalaiset maatilat tekevät tappiota. Tuotannon tehostaminen on tullut tanskalaisille todella kalliiksi. Liikevaihto ei kerro koko totuutta.

Täytyy hallita kokonaisuus pystyäkseen tulkitsemaan yksittäisiä tunnuslukuja.

Lue lisää

MOT ohjelmassa...

"Aina kun possulasti lähtee ulkomaille, tanskalaisteurastamot ovat hätää kärsimässä. Ne menettävät jatkuvasti teurassikoja porsasviennin takia. Vienti myös kiihtyy koko ajan. Määrät kasvavat miljoonalla porsaalla vuodessa. Sama on jatkunut jo kolme vuotta. On ollut puhetta, että ellei vientiä saada loppumaan, jopa tuhat tanskalaista teurastamotyöläistä menettää työnsä.)

Miksi siitä puhutaan juuri nyt? Koska poliitikot ovat tajunneet, että Tanska ei pärjää ilman maataloutta. He koettavat kaikin voimin
saada työpaikat takaisin Tanskaan.

Bisnes on bisnestä. Jos poliitikot eivät saa siantuotantoa kuntoon Tanskassa, meidän pitää löytää toinen paikka, missä tuottaa sikamme. Tuotetaan sitten ulkomailla. En voi ottaa harteilleni koko Tanskan taloutta, vain omani".

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/09/europorsaan-rekkaralli-kasikirjoitus

porsasralli kirjoitti:

MOT ohjelmassa...

"Aina kun possulasti lähtee ulkomaille, tanskalaisteurastamot ovat hätää kärsimässä. Ne menettävät jatkuvasti teurassikoja porsasviennin takia. Vienti myös kiihtyy koko ajan. Määrät kasvavat miljoonalla porsaalla vuodessa. Sama on jatkunut jo kolme vuotta. On ollut puhetta, että ellei vientiä saada loppumaan, jopa tuhat tanskalaista teurastamotyöläistä menettää työnsä.)

Miksi siitä puhutaan juuri nyt? Koska poliitikot ovat tajunneet, että Tanska ei pärjää ilman maataloutta. He koettavat kaikin voimin
saada työpaikat takaisin Tanskaan.

Bisnes on bisnestä. Jos poliitikot eivät saa siantuotantoa kuntoon Tanskassa, meidän pitää löytää toinen paikka, missä tuottaa sikamme. Tuotetaan sitten ulkomailla. En voi ottaa harteilleni koko Tanskan taloutta, vain omani".

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/09/europorsaan-rekkaralli-kasikirjoitus

Lue lisää

"Maatalousvelka suurin Tanskassa ja Hollannissa.
Tanskan maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste on kivunnut jo 50 prosenttiin, ja Hollannissakin se ylittää 40 prosenttia. Tanskalainen viljelijä maksoi vuonna 2008 luotoistaan keskimäärin 7 prosentin korkoa, kun suomalainen viljelijä maksoi lainoistaan tuolloin keskimäärin 4,1 prosentin korkoa.
Myös tanskalainen viljelijä maksoi kotitalouksien asuntoluottoihin verrattuna merkittävää 3,5 prosenttiyksikön riskilisää.

Tanskalainen viljelijä on saanut taseisiinkin kirjattujen kiinteistöjen hintojen nousun kautta pääomalleen jo kahdenkymmenen vuoden ajan keskimäärin yhdeksän prosentin tuoton. Tämä odotettuihin myyntivoittoihin perustuva tuotto, joka ei ole investoivalle aktiiviviljelijälle koskaan realisoitunut rahana, on kannustanut ostamaan mm. peltoa velkarahalla kovaan hintaan. Investoija on odottanut, että jo yksin hintojen nousu ylittää selvästi velkojen korkokustannuksen.".

http://www.smts.fi/Talouden riskien hallinta/Pieyola_Velkakriisi.pdf

Tämä laskukaavasi, jota esittelet tämän tästä, on tyypillinen sosialistinen laskukaava. Siinä kaikki saadaan näyttämään hyvältä, kun ensin on päätetty tulos. Jos asiat toimisivat todellisuudessa tällä tavoin, meidän kannattaisi siirtyä kaikessa tukitalouteen. Subventoisimme kaikkea mahdollista ja uskoisimme kovasti, että sillä tavalla hyvä tulee.

Joku tuossa jo mainitsikin, että jos tällainen on esimerkki maatalousyrittäjien laskupäästä, ei pidä ihmetellä maatalouden kannattamattomuutta.

Suorat maataloustuet rasittvat veronmaksajia juuri sen 1,9 miljardin edestä. Kun tähän pannaan vielä päälle toinen mokoma kaikenlaisia piilotukia, rasitus on vähintään 3 miljardia euroa. Kaiken maksavat suomalaiset veronmaksajat, vaikka osa rahasta kierrätetään EU:n kautta. Koska oleme EU:ssa nettomaksajia, maksamme tämän lisäksi myös muiden maiden maataloustuista osamme.

Meillä oli vielä 80-luvulla paljonkin "omaa" vaatetusteollisuutta, kun punaisia verkkareita ja sukkahousuja meni kaupaksi itäiseen naapuriimme. Jos olisimme silloin alkaneet vimmalla puolustamaan oman rättiteollisuutemme erinomaisuutta ja vaatetuksen huoltovarmuuden tärkeyttä, kusessa olisimme olleet. Toimittiin oikien, kun kannattamaton hylättiin ja valittiin tilalle kannattavia liiketoimialoja etunessä it-teollisuus. Markkinataloudessa vain markkinaehtoisesti kannattava liiketoiminta tuo yhteiskuntaan pitkällä tähtäimellä pysyviä hyötyjä. Toinen asia on sitten se, jos lähdemme sosialismin tielle, johin sinä näytät viehtyneen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tämä laskukaavasi, jota esittelet tämän tästä, on tyypillinen sosialistinen laskukaava. Siinä kaikki saadaan näyttämään hyvältä, kun ensin on päätetty tulos. Jos asiat toimisivat todellisuudessa tällä tavoin, meidän kannattaisi siirtyä kaikessa tukitalouteen. Subventoisimme kaikkea mahdollista ja uskoisimme kovasti, että sillä tavalla hyvä tulee.

Joku tuossa jo mainitsikin, että jos tällainen on esimerkki maatalousyrittäjien laskupäästä, ei pidä ihmetellä maatalouden kannattamattomuutta.

Suorat maataloustuet rasittvat veronmaksajia juuri sen 1,9 miljardin edestä. Kun tähän pannaan vielä päälle toinen mokoma kaikenlaisia piilotukia, rasitus on vähintään 3 miljardia euroa. Kaiken maksavat suomalaiset veronmaksajat, vaikka osa rahasta kierrätetään EU:n kautta. Koska oleme EU:ssa nettomaksajia, maksamme tämän lisäksi myös muiden maiden maataloustuista osamme.

Meillä oli vielä 80-luvulla paljonkin "omaa" vaatetusteollisuutta, kun punaisia verkkareita ja sukkahousuja meni kaupaksi itäiseen naapuriimme. Jos olisimme silloin alkaneet vimmalla puolustamaan oman rättiteollisuutemme erinomaisuutta ja vaatetuksen huoltovarmuuden tärkeyttä, kusessa olisimme olleet. Toimittiin oikien, kun kannattamaton hylättiin ja valittiin tilalle kannattavia liiketoimialoja etunessä it-teollisuus. Markkinataloudessa vain markkinaehtoisesti kannattava liiketoiminta tuo yhteiskuntaan pitkällä tähtäimellä pysyviä hyötyjä. Toinen asia on sitten se, jos lähdemme sosialismin tielle, johin sinä näytät viehtyneen.

Lue lisää

No jaa, sanoisin tuohon, että ehkäpä elintarviketeollisuus on pikkasen tärkeämpi kuin vaateteollisuus. Aika tyhmää tuoda tähän tälläinen esimerkki.

Vaateteollisuus toi silti kuitenkin työtä ja sen siirtyminen halvemman (lue:orja-) työvoiman maihin, ei auta Suomea millään lailla. Jos olisimme satsanneet laatuun ja luoneet brändin vaateollisuuden ympärille, voisimme edelleen saada siitä huomattavia vientituloja ja työllisyyden kannalta asia olisi tietenkin enemmän kuin hyvä. Työllistäisihän ala nimenomaan suurinjoukoin naisia. Ehkäpä 80-luvun mieslähtöisen ajattelutavan aikoihin nähtiin tälläinen naisvaltainen ala turhana. En näe mitään syytä miksei panostuksella ja työllä Suomessa voisi olla tänäpäivänä Guccin tai Versacen kaltainen muotitalo.

No hyvä, kun emme ole luovuttaneet kaikilla teollisuuden aloilla samoin kuin vaateteollisuudessa...

kerropa mikä sitten joustaa tuotantokustannuksissa???
lomarahakin pitäis maksaa suoraan matkailuyrittäjälle , eikä suomiduunarin taskuun.
Samoin loma-ajan palkka .

jos ruoan alvi on vuositasolla 1,4 miljardia (14%) niin koko ruokasysteemi on vähän yli 10 miljardia. jos kaikki tuodaan ulkoa.
sanot että lakkauttamalla kansallinen maataloustuki 1,1 miljardia ( on muuten 0,5 miljardia) ja lomarahat 0,2 mrd ( samalla vois lopettaa duunarien lomarahat vai onko se joku pyhä lehmä ???
sun säästöhommaan jää nyt noin 9 miljardin aukko.
Etkö osaa laskea vai oletko hönö ???

eli ruoka maksaa noin 2 euroa per päivä per asukas???
miksi maatalous on hampaissa jos ruokamenot ovat tuota luokkaa???
eli promille kokonaispalkasta .

"ensin pitää realisoida heidän tuotanto-omaisuutensa"
siis mihin tarkoitukseen ??
varmaan on pellosta kova kysyntä, jos tuotanto ostetaan ulkomailta ???
Entä metsä ? tuottaisko kaupunkilaisella metsänomistajalla paremmin jos teettää kaiken hoitotyön ulkopuolisella???
taidat olla tyhmä matemaatikko ???
tuotantorakennukset ???
koneet ?
revitään varmaan käsistä ??
varmaan valtava kysyntä ???
olen edelleenkin sitä mieltä, että olet jopa_vain jotenkin MIELISAIRAS

Niin...

"jos viljelijä saisi tuotteistaan hinnan jolla kattaa tuotantokustannukset kaikkineen j"

Juu. Mutta kenen kustannukset??? Noin niinkuin esimerkin omaisesti suomalaisilla maatiloilla tuet keskimäärin noin 55% liikevaihdosta, tanskalaisilla tiloilla keskimäärin 8% liikevaihdosta. Yleensä EUssa tuet luokkaa 10-15% liikevaihdosta.

Nyt jos tanskalaisilta poistettaisiin tuet niin hinnat eivät juurikaan heilahtaisi yhtään mihinkään ja sama pätee lähes kaikkiin EU-maihin. Paitsi Suomeen.

Mutta joo. Poistetaan vain tuet kaikilta. Ei halvan ruuan aika edelleenkään olisi ohi jos hinta nousisi 10%. Sen sijaan suomalaisille viljelijöille voisi tulla hätä käteen...

Kustannukset... kirjoitti:

Niin...

"jos viljelijä saisi tuotteistaan hinnan jolla kattaa tuotantokustannukset kaikkineen j"

Juu. Mutta kenen kustannukset??? Noin niinkuin esimerkin omaisesti suomalaisilla maatiloilla tuet keskimäärin noin 55% liikevaihdosta, tanskalaisilla tiloilla keskimäärin 8% liikevaihdosta. Yleensä EUssa tuet luokkaa 10-15% liikevaihdosta.

Nyt jos tanskalaisilta poistettaisiin tuet niin hinnat eivät juurikaan heilahtaisi yhtään mihinkään ja sama pätee lähes kaikkiin EU-maihin. Paitsi Suomeen.

Mutta joo. Poistetaan vain tuet kaikilta. Ei halvan ruuan aika edelleenkään olisi ohi jos hinta nousisi 10%. Sen sijaan suomalaisille viljelijöille voisi tulla hätä käteen...

Lue lisää

Mistä sinä tuon 55% liikevaihdosta olet kaivanu? Meillä on maitotila c-alueella ja tuet ovat 25% liikevaihdosta.

Kyllä muuten takuuvarmasti tanskan maajussit nousisi barrikaadeille, jos tuet otettaisiin pois. Tanskalaiset kolleegat ovat korviaan myöten velkahirressä ja maatilat tuottaa tappiota, joten valtion on tehtävä jatkuvasti korjaavia toimenpiteitä, ettei maatalous vajoa konkurssiaaltoon.

???????????????????? kirjoitti:

Mistä sinä tuon 55% liikevaihdosta olet kaivanu? Meillä on maitotila c-alueella ja tuet ovat 25% liikevaihdosta.

Kyllä muuten takuuvarmasti tanskan maajussit nousisi barrikaadeille, jos tuet otettaisiin pois. Tanskalaiset kolleegat ovat korviaan myöten velkahirressä ja maatilat tuottaa tappiota, joten valtion on tehtävä jatkuvasti korjaavia toimenpiteitä, ettei maatalous vajoa konkurssiaaltoon.

Lue lisää

Tuo 55% on muistaakseni MTTn taloustohtorista, joutuu ottamaan pari tulostetta ja laskemaan. Sieltä saa myös vertailut muihin, mm Tanskaan.

Karkean suuruusluokan saa jo tästä uutisesta:

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2010/Maataloustuloon%20pudotus%20-%20alam%C3%A4ke%C3%A4%20l%C3%A4hes%20kolmannes%20kolmessa%20vuodessa

"MTT arvioi, että maa- ja puutarhataloustuotteiden myyntituloista kertyy tänä vuonna yhteensä 2,2 miljardia euroa eli viisi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Kotieläintuotannon osuus myyntituloista on runsaat 67 prosenttia, kasvinviljelyn vajaat 15 prosenttia ja puutarhatalouden runsaat 18 prosenttia. Maa- ja puutarhatalouden saama tukisumma pysyy viime vuoden tasolla noin 1,9 miljardissa eurossa. "

Jos myyntitulot 2,2 ja tuet 1,9 niin liikevaihto = 4,1 miljardia ja siitä tuet siis 46% liikevaihdosta. Suuruusluokka. Onnittelen jos sinun tukesi vain 25% liikevaihdosta, tuo nyt kuitenkin tuo todellisuus on toinen. Ja muistelisin että Taloustohtorin luvut ilman puutarhataloutta joka on markkinavetoisempaa eli ei tuo 55% tuet liikevaihdosta kaukana ole. Jos jaksan niin tarkistan Taloustohtorista tilanteen.

Kyllä, päättäjät kyllä lopettavat maataloustuet jos aihetta on, ei se täällä paljon auta lukujen esittäminen, ei näitä meidän päättäjämme lue.

Tuntuu vain aika oudolta että kokoomuksen edustajatkin tekevät tuollaisia lakialoitteita kuin yllä olevasta voimme lukea.
Ai niin, Sarvamaa ja Koskinen siinä tyynnyttelevät maanviljelijöitä kuten katainen aiemmin´, niinhän se olikin...

"Viidennes suomalaisten maatilojen liikevaihdosta valuu ulkomaille tuontipanoksista maksettuina hintoina.
Asia käy ilmi MTT:n taloustutkimuksen eilen julkistetusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomen elintarvikemarkkinoiden riippuvuutta tuonnista".
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suomessa-ei-olisi-maataloutta-ilman-tuontia-1.22744

Jos saamme ulkomaille myydystä maitolitrasta vaikkapa 70c ja kun tuottajahinta on noin 40c, josta siis viidennes on ulkomailta tuotuja tuotantopanoksia, eli 8c

Yhteenvetona, ulkomaille myydystä maitolitrasta saamme siis 70c jossa on 8c ulkolaisen tuonnin osuutta.
Tuossa 70c on 30c suomalaista elintarvikealan, kuljetuksen ja kaupan työtä.
40c alkutuotannon osuudessa taas on maidontuottajienn työn lisäksi rehun ja lannoitteenvalmistajien, maatalouskoneiten valmistajien, maatalouskaupan, kuljetuksen, navetanrakentajain ja niihin tarvikkeita toimittavien työtä.

Toinen vaihtoehto olisi siis nimimerkki "Maksu..."n mielestä ostaa maito ulkoa.
Säästäisimme 6c verorahoja koska 4c on EU-tukia joita emme siis saisi.

Pöötelkööt lukujat tuo hyvä ratkaisu

... kirjoitti:

"Viidennes suomalaisten maatilojen liikevaihdosta valuu ulkomaille tuontipanoksista maksettuina hintoina.
Asia käy ilmi MTT:n taloustutkimuksen eilen julkistetusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomen elintarvikemarkkinoiden riippuvuutta tuonnista".
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suomessa-ei-olisi-maataloutta-ilman-tuontia-1.22744

Jos saamme ulkomaille myydystä maitolitrasta vaikkapa 70c ja kun tuottajahinta on noin 40c, josta siis viidennes on ulkomailta tuotuja tuotantopanoksia, eli 8c

Yhteenvetona, ulkomaille myydystä maitolitrasta saamme siis 70c jossa on 8c ulkolaisen tuonnin osuutta.
Tuossa 70c on 30c suomalaista elintarvikealan, kuljetuksen ja kaupan työtä.
40c alkutuotannon osuudessa taas on maidontuottajienn työn lisäksi rehun ja lannoitteenvalmistajien, maatalouskoneiten valmistajien, maatalouskaupan, kuljetuksen, navetanrakentajain ja niihin tarvikkeita toimittavien työtä.

Toinen vaihtoehto olisi siis nimimerkki "Maksu..."n mielestä ostaa maito ulkoa.
Säästäisimme 6c verorahoja koska 4c on EU-tukia joita emme siis saisi.

Pöötelkööt lukujat tuo hyvä ratkaisu

Lue lisää

Näihin

"Yhteenvetona, ulkomaille myydystä maitolitrasta saamme siis 70c jossa on 8c ulkolaisen tuonnin osuutta. Tuossa 70c on 30c suomalaista elintarvikealan, kuljetuksen ja kaupan työtä. 40c alkutuotannon osuudessa"

"Toinen vaihtoehto olisi siis nimimerkki "Maksu..."n mielestä ostaa maito ulkoa.
Säästäisimme 6c verorahoja koska 4c on EU-tukia joita emme siis saisi."

Niin ensinnäkin se 70c jakaantuu niin että siinä on 40c tuottaja, 10c veronmaksajan tukiaiset ja 20c teollisuus, kuljetus ym...

Ja toisekseen tuo 10c on sitten ihan kokonaan omilta veronmaksajilta kerätyt tuet. EU kun ei maksa maidon litratuesta yhtään mitään. Siihen litratukeen kun lisätään vielä kotimaiset peltotuet niin... Mutta tästä tuesta mitään ei siis tue EUlta joten ei ole mitään mitä ei voisi saada kun ei saadakaan mitään.

Korjaus... kirjoitti:

Näihin

"Yhteenvetona, ulkomaille myydystä maitolitrasta saamme siis 70c jossa on 8c ulkolaisen tuonnin osuutta. Tuossa 70c on 30c suomalaista elintarvikealan, kuljetuksen ja kaupan työtä. 40c alkutuotannon osuudessa"

"Toinen vaihtoehto olisi siis nimimerkki "Maksu..."n mielestä ostaa maito ulkoa.
Säästäisimme 6c verorahoja koska 4c on EU-tukia joita emme siis saisi."

Niin ensinnäkin se 70c jakaantuu niin että siinä on 40c tuottaja, 10c veronmaksajan tukiaiset ja 20c teollisuus, kuljetus ym...

Ja toisekseen tuo 10c on sitten ihan kokonaan omilta veronmaksajilta kerätyt tuet. EU kun ei maksa maidon litratuesta yhtään mitään. Siihen litratukeen kun lisätään vielä kotimaiset peltotuet niin... Mutta tästä tuesta mitään ei siis tue EUlta joten ei ole mitään mitä ei voisi saada kun ei saadakaan mitään.

Lue lisää

Onko jopa_vain siis täysi pelle vai hönö ???

Ja elintarvikkeet menevät hyvin kaupaksi ulkomaille tuoden juurikin niitä kipeästi tarvittavia vientituloja. Suomalainen GMO-vapaa elintarvike viedään mm. USA:ssa käsistä, sillä laatutietoiset kuluttajat haluavat terveellistä ruokaa hinnalla millä hyvänsä. USA:n oma elintarviketuotanto on jo pääosin geenimuunneltua, suomalaista enemmän lisä-ja muita haitallisia aineita (mm. hormooneja ja antibiootteja) sisältävää sekä maissitärkelyksellä jatkettua. Myös maku koetaan paremmaksi ja aidommaksi. Muualla ihmetellään suomalaisten halveksuntaa omaa elintarviteollisuutta kohtaan, joka on rajojemme ulkopuolella arvostettua ja tutkitusti laadukasta.

Nokia on pääosin menetetty, metsäteollisuus supistuu vauhdilla, metalliteollisuus on osin myöskin ulkolaisten sijoittajien hallinnassa... Nyt ei kannata tappaa lypsävää lehmää, vaan pitää tiukasti kiinni olemassa olavasta teollisuudesta, johon lukeutuu myöskin oma hyvin menestyvä elintarviketeollisuutemme. Elintarviketeollisuudelle elintärkeää on saada raaka-ainetta läheltä ja halvalla. Maataloustukien merkitys elintarviketeollisuudelle on se, että näin se saa raaka-ainetta puolet halvemmalla ja kykenee sen avulla työllistämään sekä kehittymään. Ei mikään ihan pieni merkitys!

Myös muita yrityksiä ja teollisuutta valtio rahoittaa tukien muodossa (vaikka tavoite hallituksella on ollut leikata yritystukia, maksetaan niitä koko kehyskaudella entisten lisäksi jopa miljardi euroa lisää). Kone Oyj on tuensaajia siinä missä muutkin, vaikka vienti tekisi kuinka suurta voittoa. Mikä maataloustuessa sitten kaihertaa? Sekö, että agraariyhteiskunta koetaan jotenkin halveksittavana ja vanhanaikaisena vai se, että tuottajille kohdistettu tuki kuvitellaan tuottajan henkilökohtaiseksi tueksi ja palkkaa vastaavaksi, eikä huomioida tuen oikeaa merkitystä? Maataloustuki on osa suurta järjestelmää, jonka alasajo ei ole mahdollista ilman kompensoivia toimenpiteitä. Ymmärrän, että tavallisen tallaajan on vaikea hahmottaa näin suurta koneistoa, mutta epämääräisiä laskelmia tukien poiston vaikutuksista ilman kokonaisuuden hallintaa ja käsitystäkään järjestelmän moninaisuudesta, ovat naiveja ja yltiöpositiiviset kuvitelmat ruoanriittävyydestä globaalisesti kertovat sellaisesta tyhmyydestä, jota ei voi kuin ihmetellä. Jo nyt on todellinen haaste saada ruoka riittämään jatkuvasti kasvavalle maailmanväestölle ja kuten jokainen varmasti tietää, on ruoka-avun varassa suuri joukko ihmisiä. Maapallon kestävyys on myös koetuksella ruokaa tuotettaessa. Haaste on siis myöskin ruokkia ihmiset kestävällä tavalla kuormittamatta maapalloamme enää yhtään enempää. Miksi siis laittaa Suomen pellot kasvamaan pajua lopettamalla ruoantuotanto täällä ja lisätä kuormitusta maapallon muissa osissa? Vai olisiko tavoitteenne myydä maaomaisuutemmekin Nokian tavoin ulkolaisille, jolloin esim. Monsanton kaltainen yhtiö pääsisi rikastumaan pelloillamme ja saastuttamaan ne kuten se on tehnyt monissa muissa maissa?

Hmmm... kirjoitti:

Ja elintarvikkeet menevät hyvin kaupaksi ulkomaille tuoden juurikin niitä kipeästi tarvittavia vientituloja. Suomalainen GMO-vapaa elintarvike viedään mm. USA:ssa käsistä, sillä laatutietoiset kuluttajat haluavat terveellistä ruokaa hinnalla millä hyvänsä. USA:n oma elintarviketuotanto on jo pääosin geenimuunneltua, suomalaista enemmän lisä-ja muita haitallisia aineita (mm. hormooneja ja antibiootteja) sisältävää sekä maissitärkelyksellä jatkettua. Myös maku koetaan paremmaksi ja aidommaksi. Muualla ihmetellään suomalaisten halveksuntaa omaa elintarviteollisuutta kohtaan, joka on rajojemme ulkopuolella arvostettua ja tutkitusti laadukasta.

Nokia on pääosin menetetty, metsäteollisuus supistuu vauhdilla, metalliteollisuus on osin myöskin ulkolaisten sijoittajien hallinnassa... Nyt ei kannata tappaa lypsävää lehmää, vaan pitää tiukasti kiinni olemassa olavasta teollisuudesta, johon lukeutuu myöskin oma hyvin menestyvä elintarviketeollisuutemme. Elintarviketeollisuudelle elintärkeää on saada raaka-ainetta läheltä ja halvalla. Maataloustukien merkitys elintarviketeollisuudelle on se, että näin se saa raaka-ainetta puolet halvemmalla ja kykenee sen avulla työllistämään sekä kehittymään. Ei mikään ihan pieni merkitys!

Myös muita yrityksiä ja teollisuutta valtio rahoittaa tukien muodossa (vaikka tavoite hallituksella on ollut leikata yritystukia, maksetaan niitä koko kehyskaudella entisten lisäksi jopa miljardi euroa lisää). Kone Oyj on tuensaajia siinä missä muutkin, vaikka vienti tekisi kuinka suurta voittoa. Mikä maataloustuessa sitten kaihertaa? Sekö, että agraariyhteiskunta koetaan jotenkin halveksittavana ja vanhanaikaisena vai se, että tuottajille kohdistettu tuki kuvitellaan tuottajan henkilökohtaiseksi tueksi ja palkkaa vastaavaksi, eikä huomioida tuen oikeaa merkitystä? Maataloustuki on osa suurta järjestelmää, jonka alasajo ei ole mahdollista ilman kompensoivia toimenpiteitä. Ymmärrän, että tavallisen tallaajan on vaikea hahmottaa näin suurta koneistoa, mutta epämääräisiä laskelmia tukien poiston vaikutuksista ilman kokonaisuuden hallintaa ja käsitystäkään järjestelmän moninaisuudesta, ovat naiveja ja yltiöpositiiviset kuvitelmat ruoanriittävyydestä globaalisesti kertovat sellaisesta tyhmyydestä, jota ei voi kuin ihmetellä. Jo nyt on todellinen haaste saada ruoka riittämään jatkuvasti kasvavalle maailmanväestölle ja kuten jokainen varmasti tietää, on ruoka-avun varassa suuri joukko ihmisiä. Maapallon kestävyys on myös koetuksella ruokaa tuotettaessa. Haaste on siis myöskin ruokkia ihmiset kestävällä tavalla kuormittamatta maapalloamme enää yhtään enempää. Miksi siis laittaa Suomen pellot kasvamaan pajua lopettamalla ruoantuotanto täällä ja lisätä kuormitusta maapallon muissa osissa? Vai olisiko tavoitteenne myydä maaomaisuutemmekin Nokian tavoin ulkolaisille, jolloin esim. Monsanton kaltainen yhtiö pääsisi rikastumaan pelloillamme ja saastuttamaan ne kuten se on tehnyt monissa muissa maissa?

Lue lisää

Maatalosutukijärjestelmässä voi olla hyviäkin piirteitä, mutta nykyisellään se sisältää paljon haittoja, jotka eivät edistä mainitsemiasia asioita. Meillä tuotetaan enemmän sellaisia tuotteita, mistä saa suurimat tuet sen sijaan, että panopiste olisi sellaisessa, mistä saisi parhaimman markkinahinnan. Maatalouden alueellinen painopiste on täysin vääristynyt. Meillä tuetaan eniten heikkokasvuisia alueita ja heikennetään parempien luonnonolosuhteiden yrittäjien pärjäämistä. Ruotsissa asia on tyystin toisin, kun maatalous on valtaosaltaan keskittynyt Tukholmasta etelään. Ruotsi ei ohjaakaan maataloutta alueperusteisesti sinne tänne pitkin valtakuntaa.

Elintarviketeollisuus sen paremminkin kuin kauppakaan ei aina tunnu haluavan ensisijaisesti lähellä tuotettua kotimaista raaka-ainetta. Sille kelpaa kyllä ulkomainenkin eikä ulkomaisen käyttäminen ole suistanut elintarviketeollisuutta suinkaan vararikkoon.

Osa tuotannostamme kuormittaa suuresti ympäristöä. Kasvihuonemaataloutemme on hyvin energiaintensiivistä. Ulkomailta tuotujen tomaattien hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin kotimaisten kasvihuonekasvien. Mitä kestävää tällaisessa on?

Ohjaamalla tuen kuluttajille, viljelijät joutuisivat suuntaamaan maataloutensa sellaiseen, mistä saa parhaan markkinahinnan ja maatalous alkaisi painottua alueellisesti kysynnän mukaan. Jos kotimainen tuotanto on elintarviketeollisuudelle elämän ja kuoleman kysymys, se suosisi silloin kotimaisia raaka-aineita ja tarjoaisi niitä kuluttajille, vaikka tukijärjestelmä olisi toisenlainen. Maatalousyrittäjien piirissähän on pitkään ollut vallalla ajatus siitä, että maataloustuki on kuluttajien syömätukea. Jos he ovat kerran oikeassa, ohjataan tuki oikeaan osoitteeseen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Maatalosutukijärjestelmässä voi olla hyviäkin piirteitä, mutta nykyisellään se sisältää paljon haittoja, jotka eivät edistä mainitsemiasia asioita. Meillä tuotetaan enemmän sellaisia tuotteita, mistä saa suurimat tuet sen sijaan, että panopiste olisi sellaisessa, mistä saisi parhaimman markkinahinnan. Maatalouden alueellinen painopiste on täysin vääristynyt. Meillä tuetaan eniten heikkokasvuisia alueita ja heikennetään parempien luonnonolosuhteiden yrittäjien pärjäämistä. Ruotsissa asia on tyystin toisin, kun maatalous on valtaosaltaan keskittynyt Tukholmasta etelään. Ruotsi ei ohjaakaan maataloutta alueperusteisesti sinne tänne pitkin valtakuntaa.

Elintarviketeollisuus sen paremminkin kuin kauppakaan ei aina tunnu haluavan ensisijaisesti lähellä tuotettua kotimaista raaka-ainetta. Sille kelpaa kyllä ulkomainenkin eikä ulkomaisen käyttäminen ole suistanut elintarviketeollisuutta suinkaan vararikkoon.

Osa tuotannostamme kuormittaa suuresti ympäristöä. Kasvihuonemaataloutemme on hyvin energiaintensiivistä. Ulkomailta tuotujen tomaattien hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin kotimaisten kasvihuonekasvien. Mitä kestävää tällaisessa on?

Ohjaamalla tuen kuluttajille, viljelijät joutuisivat suuntaamaan maataloutensa sellaiseen, mistä saa parhaan markkinahinnan ja maatalous alkaisi painottua alueellisesti kysynnän mukaan. Jos kotimainen tuotanto on elintarviketeollisuudelle elämän ja kuoleman kysymys, se suosisi silloin kotimaisia raaka-aineita ja tarjoaisi niitä kuluttajille, vaikka tukijärjestelmä olisi toisenlainen. Maatalousyrittäjien piirissähän on pitkään ollut vallalla ajatus siitä, että maataloustuki on kuluttajien syömätukea. Jos he ovat kerran oikeassa, ohjataan tuki oikeaan osoitteeseen.

Lue lisää

Siis tämä:

"Meillä tuotetaan enemmän sellaisia tuotteita, mistä saa suurimat tuet sen sijaan, että panopiste olisi sellaisessa, mistä saisi parhaimman markkinahinnan. Maatalouden alueellinen painopiste on täysin vääristynyt. Meillä tuetaan eniten heikkokasvuisia alueita ja heikennetään parempien luonnonolosuhteiden yrittäjien pärjäämistä. Ruotsissa asia on tyystin toisin, kun maatalous on valtaosaltaan keskittynyt Tukholmasta etelään. Ruotsi ei ohjaakaan maataloutta alueperusteisesti sinne tänne pitkin valtakuntaa."

Jos tietäisitte paljonko tukia joku pohjoisen tukihaikkula saa per tuotettu lihakilo niin tajuaisitte miten kalliisti meillä tuotetaan...

Sen lisäksi tämä on aika lailla totta:

http://www.hs.fi/mielipide/Kansallinen maataloustuki on yhtenäistettävä/a1378705130359

"Ongelmalliseksi asian tekee tukien jatkuvan laskun myötä se, että Suomeen on muodostunut kansallisten tukien osalta kaksi täysin toisistaan poikkeavaa tukialuetta: Pori–Imatra-linjan yläpuolella oleva pysyvän 142-tuen alue ja eläintuotannosta luopumaan joutuva 141-alue. Tiloilla tukierot 141- ja 142-alueiden välillä ovat tälläkin hetkellä jopa kymmeniätuhansia euroja vuodessa.

Näyttää siltä, että kysymys on muustakin kuin tuotanto-olojen tasoittamisesta. Harjoittaako Suomi kansallisilla tuilla aluepolitiikkaa siirtämällä kotieläintuotannon, maatalouden investoinnit ja elintarviketalouden työpaikat pois eteläisestä Suomesta?"

Hmmm... kirjoitti:

Ja elintarvikkeet menevät hyvin kaupaksi ulkomaille tuoden juurikin niitä kipeästi tarvittavia vientituloja. Suomalainen GMO-vapaa elintarvike viedään mm. USA:ssa käsistä, sillä laatutietoiset kuluttajat haluavat terveellistä ruokaa hinnalla millä hyvänsä. USA:n oma elintarviketuotanto on jo pääosin geenimuunneltua, suomalaista enemmän lisä-ja muita haitallisia aineita (mm. hormooneja ja antibiootteja) sisältävää sekä maissitärkelyksellä jatkettua. Myös maku koetaan paremmaksi ja aidommaksi. Muualla ihmetellään suomalaisten halveksuntaa omaa elintarviteollisuutta kohtaan, joka on rajojemme ulkopuolella arvostettua ja tutkitusti laadukasta.

Nokia on pääosin menetetty, metsäteollisuus supistuu vauhdilla, metalliteollisuus on osin myöskin ulkolaisten sijoittajien hallinnassa... Nyt ei kannata tappaa lypsävää lehmää, vaan pitää tiukasti kiinni olemassa olavasta teollisuudesta, johon lukeutuu myöskin oma hyvin menestyvä elintarviketeollisuutemme. Elintarviketeollisuudelle elintärkeää on saada raaka-ainetta läheltä ja halvalla. Maataloustukien merkitys elintarviketeollisuudelle on se, että näin se saa raaka-ainetta puolet halvemmalla ja kykenee sen avulla työllistämään sekä kehittymään. Ei mikään ihan pieni merkitys!

Myös muita yrityksiä ja teollisuutta valtio rahoittaa tukien muodossa (vaikka tavoite hallituksella on ollut leikata yritystukia, maksetaan niitä koko kehyskaudella entisten lisäksi jopa miljardi euroa lisää). Kone Oyj on tuensaajia siinä missä muutkin, vaikka vienti tekisi kuinka suurta voittoa. Mikä maataloustuessa sitten kaihertaa? Sekö, että agraariyhteiskunta koetaan jotenkin halveksittavana ja vanhanaikaisena vai se, että tuottajille kohdistettu tuki kuvitellaan tuottajan henkilökohtaiseksi tueksi ja palkkaa vastaavaksi, eikä huomioida tuen oikeaa merkitystä? Maataloustuki on osa suurta järjestelmää, jonka alasajo ei ole mahdollista ilman kompensoivia toimenpiteitä. Ymmärrän, että tavallisen tallaajan on vaikea hahmottaa näin suurta koneistoa, mutta epämääräisiä laskelmia tukien poiston vaikutuksista ilman kokonaisuuden hallintaa ja käsitystäkään järjestelmän moninaisuudesta, ovat naiveja ja yltiöpositiiviset kuvitelmat ruoanriittävyydestä globaalisesti kertovat sellaisesta tyhmyydestä, jota ei voi kuin ihmetellä. Jo nyt on todellinen haaste saada ruoka riittämään jatkuvasti kasvavalle maailmanväestölle ja kuten jokainen varmasti tietää, on ruoka-avun varassa suuri joukko ihmisiä. Maapallon kestävyys on myös koetuksella ruokaa tuotettaessa. Haaste on siis myöskin ruokkia ihmiset kestävällä tavalla kuormittamatta maapalloamme enää yhtään enempää. Miksi siis laittaa Suomen pellot kasvamaan pajua lopettamalla ruoantuotanto täällä ja lisätä kuormitusta maapallon muissa osissa? Vai olisiko tavoitteenne myydä maaomaisuutemmekin Nokian tavoin ulkolaisille, jolloin esim. Monsanton kaltainen yhtiö pääsisi rikastumaan pelloillamme ja saastuttamaan ne kuten se on tehnyt monissa muissa maissa?

Lue lisää

"Kone Oyj on tuensaajia siinä missä muutkin, vaikka vienti tekisi kuinka suurta voittoa. Mikä maataloustuessa sitten kaihertaa? "

Tässä on vissi ero? Kone & Nokia & co ovat mahdollisesti saaneet tukia tuotekeitykseen tms vastaavaan mutta tuet tyypillisesti 0,x prosenttia liikevaihdosta, murusia siis. Ja tulevat nopeasti takaisin maksettuina veroina. Eli kun yritys tuottaa ja maksaa veroja niin niillä nuo tuet on kuitattu jos alle vuodessa yrityksen maksamina veroina.

Maataloudesta puolestaan tulee mieleen se että ei kannettu vesi kaivossa pysy. Maatalouden liikevaihdosta noin puolet on tukia. Vuodessa. Joka vuosi. Jotta siis saisi euron liikevaihdon niin pitää pistää toinen euro tukia. Jos muita yrityksiä tuettaisiin samalla kaavalla niin pari suurinta jo olisi sama kuin koko valtion budjetti. Lisäksi tuet eivät koskaan tule veroina takaisin. Miten voisikaan? Kun maataloustulo on pienempi kuin saadut tuet ja verothan maksetaan voitosta joka noin suurinpiirtein on maataloustulo. Verot aina joku prosentti siitä voitosta.

Kaihertaa... kirjoitti:

"Kone Oyj on tuensaajia siinä missä muutkin, vaikka vienti tekisi kuinka suurta voittoa. Mikä maataloustuessa sitten kaihertaa? "

Tässä on vissi ero? Kone & Nokia & co ovat mahdollisesti saaneet tukia tuotekeitykseen tms vastaavaan mutta tuet tyypillisesti 0,x prosenttia liikevaihdosta, murusia siis. Ja tulevat nopeasti takaisin maksettuina veroina. Eli kun yritys tuottaa ja maksaa veroja niin niillä nuo tuet on kuitattu jos alle vuodessa yrityksen maksamina veroina.

Maataloudesta puolestaan tulee mieleen se että ei kannettu vesi kaivossa pysy. Maatalouden liikevaihdosta noin puolet on tukia. Vuodessa. Joka vuosi. Jotta siis saisi euron liikevaihdon niin pitää pistää toinen euro tukia. Jos muita yrityksiä tuettaisiin samalla kaavalla niin pari suurinta jo olisi sama kuin koko valtion budjetti. Lisäksi tuet eivät koskaan tule veroina takaisin. Miten voisikaan? Kun maataloustulo on pienempi kuin saadut tuet ja verothan maksetaan voitosta joka noin suurinpiirtein on maataloustulo. Verot aina joku prosentti siitä voitosta.

Lue lisää

"Lisäksi tuet eivät koskaan tule veroina takaisin".

Tulevatko esimerkiksi terveydenhoitoon tai koulutukseen suunnatut varat veroina takaisin.
Otetaan seimerkiksi apteekki joka saa valtiolta kelakorvauksina osan lääkkeiden hinnasta aivan kuten maanviljelijä saa valtiolta tukea joka menee kulujen kattamiseen.
Paljonko siis apteekki maksaa veroja suhteessa saamiinsa kelakorvauksiin.

Maatalouden menot ovat noin 3.5 miljardia, tukien kanssa tai ilman tukia.
Suomessa tuotantokustannukset ovat vielä suuremmat kuin eteläeuroopassa
johtuen ilmasto-oloistamme.

... kirjoitti:

"Lisäksi tuet eivät koskaan tule veroina takaisin".

Tulevatko esimerkiksi terveydenhoitoon tai koulutukseen suunnatut varat veroina takaisin.
Otetaan seimerkiksi apteekki joka saa valtiolta kelakorvauksina osan lääkkeiden hinnasta aivan kuten maanviljelijä saa valtiolta tukea joka menee kulujen kattamiseen.
Paljonko siis apteekki maksaa veroja suhteessa saamiinsa kelakorvauksiin.

Maatalouden menot ovat noin 3.5 miljardia, tukien kanssa tai ilman tukia.
Suomessa tuotantokustannukset ovat vielä suuremmat kuin eteläeuroopassa
johtuen ilmasto-oloistamme.

Lue lisää

"Tulevatko esimerkiksi terveydenhoitoon tai koulutukseen suunnatut varat veroina takaisin."

On laskettu että satsaus koulutukseen kannattaa eli tulee takaisin jollakin aikavälillä.

Terveydenhoidossa se vähän riipuu. Itse elän ns jatkoaikaa eli meinasi käydä kalpaten nuorena miehenä. Terveydenhoitojärjestelmämme ansiosta olen elossa ja maksanut veroja paljon enemmän mitä pelastamiseni maksoi. Että kohdallani kannatti, kannattaako jokaisen kohdalla niin on asia erikseen mutta kyse onkin inhimillisyydestä.

"Otetaan seimerkiksi apteekki joka saa valtiolta kelakorvauksina osan lääkkeiden hinnasta aivan kuten maanviljelijä saa valtiolta tukea joka menee kulujen kattamiseen.
Paljonko siis apteekki maksaa veroja suhteessa saamiinsa kelakorvauksiin."

Apteekki ei saa senttiäkään kelakorvauksia. Apteekki ostaa lääkkeet lääketukuista ja maksaa niistä jotakin. Apteekki myy lääkkeet ulos käsittääkseni säännellyllä myyntihinnalla. KELA-korvausten ansiosta asiakas ei maksa täyttä hintaa vaan KELA asiakkaan puolesta maksaa apteekille. Ennenhän homma toimi niin että asiakas maksoi täyden hinnan ja sai sitten anomuksesta KELAlta rahaa takaisin. Tietotekniikan yms kehitys on mahdollistanut että turhat kierrokset jää pois mutta korvaus on kuitenkin asiakkaan hyväksi, ei apteekin.

Olet väärässä. Vaihtotaseongelma pitää korjata joko lisäämällä vientiä tai vähentämällä tuontia. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että emme jatka yli varojen elämistä. Tuonnin korvaaminen kotimaisella tarkoittaa sitä, että jatkamme yli varojen elämistä ja panostamme sellaiseen, joka johtaa pitkällä aikavälillä umpikujaan. Oikea ja terveellinen lääke on lisätä vientituloja ja mukauttaa tuontimenot niihin, jotta pääsemme tasapainoon. Viennin näivettäminen kotimaista suosimalla on todella idioottimaista.

Kyse on kreikkalaisesta ongelmasta.

Kreikka ja etelä-Euroopan valtiot ja eräät muutkin Eu-valtiot kuten Puola tuottavat suhteellisen paljon elintarvikkeita. Jos siis saksalaiset ja pohjoismaalaiset alkavat tietoisesti suosia vain kotimaista, se tarkoittaa, että nuo maatalouspainotteiset maat eivät saa vientituloja, joilla voisivat ostaa saksalaisia autoja, pohjoismaista osaamista ja kaikkea muuta muualla tuotettua. Kun he ovat kuitenkin sitä halunneet ostaa, ne on ostettu velaksi. Nyt on tultu tilanteeseen, missä velaksi ostaminen ei enää onnistu. Kun taas vientimaat alkavat harjoittaa osta kotimaista politiikkaa, se tarkoittaa, etteivät Kreikan tapaiset maat saa vientiinsä vauhtia, minkä jälkeen saksalaisten autojen kauppa niissä tyrehtyy. Kaikki kärsivät tällaisesta protektionistisesta ajattelusta.

Markkinataloutta pitää vedossa jatkuva kilpailu, missä kuluttajat ostavat hinta-/laatusuhteeltaan parasta. Silloin kussakin maassa tuotetaan sellaisia tuotteita, jotka ovat hintakilpailukykyisiä. Suomessa sellaisia tuotteita ovat olleet EU-aikana erityisesti teknologiateollisuuden ja metalliteollisuuden aikaansaamat tuotteet. Mitä enemmän me saamme niitä myydyksi, sitä suuremmiksi kasvavat vientitulomme ja sitä enemmän voimme ostaa omiin tarpesiimme niin kotimaisia kuin ulkoa tuotuja hyödykkeitä.