avohuollon tukitoimia

terveisin sossu

"Puhe oli avotyöstä, mitä sossu niin kovasti toitottaa, aina huostien yhteydessä.
"Kun koettiin avotyö riittämättömäksi".

Hallinto-oikeuteen lähetettävään huostaanottohakemukseen täytyy aina yksityiskohtaisesti selvittää, mitä avohuollon tukitoimia on annettu, miksi, mihin tarkoitukseen, milloin, sekä miten ne on todettu riittämättömiksi tai epäsopiviksi. Tätä ei todelllakaan voi huostaanottohakemuksessa kuitata vain yhdellä lauseella.

Avohuollon tukitoimia voivat olla: Sosiaalityöntekijän tapaamiset, verkostoyhteistyö lapsen asioissa yhdessä vanhempien ja muiden viranomaisten kanssa (päiväkoti, koulu, lasten-, nuorten- ja aikuispsykiatria, neurologia yms.), perhetyö (moninaista ja perheelle räätälöityä), perheohjaus (moninaista ja perheelle räätälöityä), päivähoitopaikka, perhekerhotoiminta, lapsille suunnattu ryhmätoiminta, vanhemmille suunnattu ryhmätoiminta, tukihenkilö (vapaaehtoistoistyöntekijä), tukihenkilö (ammatillinen), taloudellinen tuki perheen kriiseissä, taloudellinen tuki isompiin hankintoihin, taloudellinen tuki harrastustoimintaan, taloudellinen tuki lapsen ja vanhemman yhteiseen toimintaan, tukiperhe, taloudellinen tuki kulkemiseen (julkisilla tai omalla autolla kilometrikorvaus), lapsen avohuollon sijoitus (tutkimus-ja arviojakso, sijoitus vanhemman ollessa sairaalahoidossa, sijoitus vanhempien ollessa pidätetttyinä), lapsen ja vanhemman yhteinen avohuollon sijoitus (tutkimus- ja arviojakso, perhekuntoutus, sijoitus Turvakotiin, sijoitus Ensikotiin) jne.

Yllä joitakin sellaisia avohuollon tukitoimia, joita olen itse myöntänyt sosiaalityöntekijänä.

Jos poimin listastani yhden kokonaisuuden, eli perhetyön, voin kertoa siitä seuraavaa: Se on vaihdellut juuri synnytyksestä kotiutuneen yksinäisen äidin käytännön arjessa auttamisesta pikkulapsen ja äidin vuorovaikutuksen ohjaamiseen ja tukemiseen, vanhemman erotilanteessa tukemiseen, keskustelutukeen vanhempien ollessa eron partaalla, monilapsisen perheen lasten väliaikaiseen koulukuljetukseen, protestoivan teinin aamuherätyksiin ja kouluun saattamiseen, masentuneen vanhemman viemiseen kodin ulkopuolelle harrastuksiin, väliaikaiseen lapsenvahtina toimimiseen kun äiti on oikeudenkäynnissä, lääkärissä yms., lomakkeiden täyttämisessä auttamiseen, ruuanlaiton ja kodinhoidon opettamiseen, uupuneen äidin kodin siivoamiseen jne. jne. (kirjoitin nyt äidistä, mutta yhtä lailla näitä palveluita annetaan isille)

Avohuollon tukitoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen.

84

1008

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kenen tuki?

      Se, että avohuollon tukitoimia esiintyy sosiaalitoimen mainosesitteissä, ei tarkoita, että asiakkaat saisivat niitä käytännössä.
      Jos itse teet työsi kunnolla ja pykälien mukaan ei tarkoita, että kaikki muutkin tekevät.
      Ongelma on , että lastensuojelun laillisuus, käytännöt ja laatu vaihtelevat valtavasti riippuen täysin työntekijästä ja paikkakunnasta. Myös lastensuojelutoimien laillisuuden valvonta vaihtelee riippuen paikkakunnasta. Sosiaalityöntekijöiltä puuttuvat vastuu- ja korvausvelvoitteitteet, joten työn kunnollinen hoito lepää sosiaalityöntekijän oman halun, pätevyyden ja eettisen oikeamielisyyden varassa. Vain alireagoinnista rangaistaan vaikka myös ylireagointi tappaa, joten sosiaalityöntekijän kannattaa mielummin ylireagoida. Rajuin käytössä oleva seuraustoimi virheistä lienee aikarajoitettu hyllytys virasta ( jos asiakas kuolee ja tapauksella on iso mediajulkisuus). Laittomista huostista ala-arvoisiin laitoksiin, vaikka nekin johtaisivat lasten tai vanhempien ennenaikaiseen kuolemaan ei seuraa mitään.

      Lainsäädäntö on jo kauan taannut sosiaalityöntekijälle mahdollisuudet ja resurssit keksiä perheelle avohuollon tukitoimia. Se, että olet tukenut perheitä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki tukisivat.
      Tiedossa on , että vain sellainen tuki, joka on asiakaslähtöistä, oikeinkohdennettua ja asiakasta voimaannuttavaa, auttaa. Valitettavan yleistä edelleenkin on , että sosiaalityöntekijä määrittelee asiakkaiden tuen tarpeet ja muodot asiakkaita kuulematta ja listaa huostahakemuksensa kumileimasimen varmuudella siunaavalle hallinto- oikeudelle tukitoimiksi toimenpiteitä, joita asiakkaat eivät ole tienneet, pyytäneet, halunneet tai kokeneet saavansa tai jotka ovat tosiasiallisesti huonontaneet perheen tilannetta entisestään esim. epätieteelliset , salaisesti suoritetut "arvioinnit". Vallalla on myös kallis ja tuhoisa harhakäsitys, että peruspalveluiden puutteen takia lastensuojeluun ajautuneesta/pakotetusta perheestä on pakko löytää lastensuojelullisen tuen tarve.

      Avohuollon tukitoimien pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen mutta käytännössä näin ei ole vaan esim. kiireellistä sijoitusta tai huostaanotolla uhkaamista käytetään yleisesti keinona pakottaa perheet julkisrahoitteeseen laitosvankeuteen ( esim. ensi- ja turvakotien "vanhemmuudenarvioinnit", "perhekuntoutus"), jonka ainoaksi sisällöksi jäävät kalliit, ennakkoasenteiset ja epätieteelliset epäpätevän henkilökunnan suorittamat huostahakuiset "arvioinnit". Tämä käytäntö olisi helposti todettavissa esim. kysymällä laitoksissa olevilta perheiltä oliko arviointijakso vapaaehtoinen vai pakotettu ja mitä pakotteita esitettiin. Valitettavasti useimmat epäeettisiä ja -tieteellisiä arviointeja huippuhintaan tekevät laitokset kieltävät toimiensa tutkimisen niin asiakasvalinnan, hinnan, vaikuttavuuden kuin tulostenkin osalta.

      Mainostamasi perhetyön sisältö ja laatu vaihtelee myös luvattoman paljon työntekijästä ja paikkakunnasta riippuen. Parhaimmillaan se voi olla aitoa kodin- ja lastenhoitoa sisältävää tukea, huonoimmillaan kaikesta käyttökelpoisesta ja tarvitusta avusta riisuttu epäeettisen ja tarkoitushakuisen valvonnan muoto ja oikeusturvariski.
      "Sosiaalitoimen standardinomaisesti tarjoama perhetyö on menettänyt uskottavuuttaan, kun perhetyöntekijöiden lausuntoja perheen elämästä käytetään huostaanottoasioissa perhettä vastaan. Perhetyön omat ”ruutuvihkomuistiinpanot” perheen arkaluontoisista asioista vaarantavat perheiden oikeusturvan ja nämä rekisterit kulkevat sosiaalitoimen asiakaskirjausten ulkopuolella eikä niitä luovuteta perheille." lainaus Leeni Ikonen
      "Monet ovat pettyneet perhetyöntekijöihin, joiden tavoitteena ei ollutkaan konkreettisesti auttaa, vaan etsiä vikoja perheestä ja sitten raportoida niistä eteenpäin. Useissa tapauksissa perhetyöntekijä on lisäksi mennyt huostaanotto-oikeudenkäyntiin todistamaan perhettä vastaan. Tällainen toiminta vie pohjan luottamukselta, emmekä voi suositella kenellekään lastensuojelun perhetyötä. Ko. perhetyöntekijän toimenkuvaa tulee muuttaa sellaiseksi, että perheet saavat tarvitsemaansa apua sen sijaan että tulevat lannistetuiksi." lainaus Sukupuu ry

      Itse en tunne ainoatakaan perhettä, joka olisi saanut pyytämiään ja tarvitsemiaan avohuollon tukitoimia. Yhä useammin lastensuojeluprosessit tuntuvat alkavan kiireellisellä hatarasti perustellulla sijoituksella, jota ennen ja jonka jälkeenkään perheet eivät saa mitään tukea ja jota yritetään automaattisesti jatkaa pysyväksi huostaanotoksi.

      On hieno kuulla, että haluat ja osaat antaa perheille asiakaslähtöistä ja tarpeenmukaista tukea. Valitetettavasti kaikki eivät halua eivätkä osaa. Yhä useamman sosiaalityöntekijän koko työaika kuluu lastensuojeluilmoitussuman perkaamiseen ja negatiivisen näytön etsimiseen vanhemmista hätäisten sijoitusten oikeuttamiseksi.

    • OIKAISUA

      Kerropa vielä, mistä kunnasta nyt puhuta, jos tuo on totta yleensä!

      Jos todella olet tai olet joskus ollut sosiaalityössä, niin olethan sinä sitten tietoinen siitäkin, miten suuria kuntien välisiä eroja Suomessa on näissä asioissa. Niin että ihmettelyt sikseen.

      Minä olen kyllä pitänyt kädessäni sellaista HO:oon oikeuteen laadittua huostaanottohakemusta, jossa perustelut on kuitattu yhdellä lauseella ilman yhden ainoaa erittelyä.

      Turha tänne on tulla lämpimikseen mitään yleistäviä väitteitä esittämään.

    • onpa touhua

      Tuo avohuollon tukitoimi on minunkin mielestäni naurettava käsite. Kyllä sitä varmaan annetaan joissain kunnissa ja joillekin, mutta kehumaan en sillä menisi.

      Otetaan esimerkki: Perheen tilanne on todettu sellaiseksi, että avohuollon tukitoimia tarvitaan. Vaikka että perheessä epäillään/ tai on jaksamattomuutta, masennusta tms. Paperiin kirjataan avotyön aloittaminen perheessä. Kuluu tovi jos toinenkin, kunnes joku taho soittaa ja kysyy puhelimitse "Mites teillä nyt menee?"
      Vanhempi antaa oman arvionsa ja sovitaan taas avotyön aloittamisesta.
      Taas kuluu se tovi jos toinenkin ja yhtäkkiä sosiaalityöntekijä toteaa lasten olevan kiireellisen huostan tarpeessa. Ja siis koko aikana ei ole ollut kuin se yksi puhelu, "Mites teillä menee"?
      Niin että tämäkinkö luetaan avotyöksi?

    • Perheiden auttaminen
    • HO ei välitä

      Hallintovirkamiesten oma lumeoikeus l. hallinto- oikeus, jossa ei ole edes ammattituomareita eikä normaalin fair trial- oikeudenkäynnin periaatteita ei todellakaan välitä siitä, onko aitoja tukitoimia annettu tai ei.

      Hallinto- oikeusprosessin keskiössä ei ole lapsen tosiasiallisen tilanteen selvittäminen vaan sosiaalityöntekijän huostahakemus, jonka väitteille ei tarvitse esittää mitään näyttöä. Asiakkaalla sen sijaan on käänteinen todistustaakka.

      Hallintotuomioistuimilta avohuollon tukitoimien arvioiminen jää yleensä tekemättä, vaikka huostaanoton yksi ja tärkein edellytys on niiden käyttäminen ennen huostaanottoon ryhtymistä. Tuomioistuimille riittää, että viranomainen on tehnyt jonkinlaisen luettelon avohuollon toimista, joiden ei tarvitse olla asiakkaan tarpeen mukaisia. Tukitoimiksi voidaan merkitä esim. tyhjänpäiväinen kokous, puhelinsoitto, uimahallin lippu, asiakkaan oma käynti työvoimatoimistossa tai asiakkaan vakuutusturvan turmeleva turha huumeseulaus.

      "Hallintolainkäyttö ei sovellu lapsen asian käsittelyyn eikä takaa lapsen eikä perheenjäsenten oikeusturvaa. Oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä viranomaisen on näytettävä menetelleensä oikein kajotessaan perus- ja ihmisoikeuksiin. Hallinto-oikeudessa todistustakka on käänteinen eli kansalaisen tulee "puhdistautua" viranomaisen väitteistä.

      Tuomaritoiminnan ydin eli tosiseikkojen selvittäminen jää hallinto-oikeudessa tekemättä, kun päätökseen poimitaan lastensuojeluviranomaisen näkemystä tukevat seikat. Yksittäisen lapsen asia jää tutkimatta, ja menettely halvaantuu viranomaisen sekaviin asiakirjoihin ja prosessin hämäryyteen.

      Päätökseen voidaan kirjata "hallinto-oikeudella ei ole syytä epäillä sosiaalityöntekijän lausuntojen luotettavuutta siitä huolimatta, että äiti kertoo asiasta toisin". Perheet ajetaan syvään epätoivoon, kun tuomioistuin luopuu puolueettoman tutkijan roolista.

      Kun yhteiskuntaa puhuttavat sosiaalityöntekijöiden heikko koulutus ja mielivaltaiset työtavat, hallinto-oikeus pitää heitä asiantuntijoina.

      Käytännössä tilanne on kestämätön suojelua tarvitsevan lapsen ja perheen kannalta." Lainaus Leeni Ikonen

      • vain yksi oma tuki

        Lastensuojelu voi tietysti väittää toisten hallinnonalojen palveluja esim. päiväkotia , terveydenhuoltoa jne. omiksi tukitoimikseen. Helpompaa ja halvempaa olisi jos perheet saisivat nämä toisten hallinnonalojen palvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta ja lastensuojelun sotkeentumista elämäänsä.

        Oikeasti lastensuojelulla ei ole kuin yksi oma "tuki"/ työmenetelmä : huostaanotto ja siihen tähtääviä pohjustustoimia esim. vanhemmuudenarviointeja ja perhetyötä


    • Kenekä vastuu?
      • Lapsiuhrit.

    • pelotevaikutus

      Avohuollon tukitoimiksi kutsuttujen kontrolli- ja valvontatoimien todellinen tehtävä ehkä onkin pelottaa ihmiset pois hakemasta apua. Tässä onkin onnistuttu hyvin:

      "Ainakin Helsingissä on nykyään psykiatrisissa sairaaloissa käytäntönä tehdä aina järjestelmällisesti tai lähes tulkoon aina sisään otetuista, myös vapaaehtoisesti hoitoon tulleista, lasten vanhemmista lastensuojeluilmoitus. Tämähän on paitsi rahan tuhlausta, leimaavaa ja kaiken kaikkiaan hoitoon negatiivisesti vaikuttavaa näennäisauttamisen kaapuun verhottua valvontaa.
      Ongelma olisi ehkä pienempi, jos sitten siellä lastensuojelun päässä olisi tiedossa tarkistamisen, valvomisen ja mielivaltaisuuden sijaan jotain apua ja tukea. Tällä hetkellä näin ei kuitenkaan näytä omien tai ystäväperheiden kokemusten mukaan olevan.

      Jos sairaaloissa on huolta koko perheen tilanteesta, niin mikäänhän ei estäisi koko perhettä tukevien hoitokäytäntöjen käynnistämistä, mutta lastensuojelu ei vaikuta lähtevän koko perhettä yhdistävistä ja tukevista näkökulmista liikkeelle vaan valmiista vastakkainasettelusta, jossa ongelma täytyy olla, lapsi täytyy pelastaa ja kun tarpeeksi etsitään, löydetään joku peruste toimia.
      Jos minä potilaana menen ja luotan hoitotahoihin ja kerron mikä minua vaivaa ja missä on ongelmia, niin on erittäin kyseenalaista, että noita luottamuksellisia sairaudentilaani liittyviä tietoja saavat sitten rutiininomaisissa lastensuojeluilmoituksissaan kaivaa, tulkita, tiivistää ja välittää eteenpäin. Jos hoito onkin osa valvontakoneistoa, jonne luotettu tieto ja avunpyyntö tarkoittaa, että mitä enemmän ongelmia sinulla on, sitä järeämmin perheeseesi puututaan, niin kovin vaikeaksi se avun saaminen tehdään! Eihän silloin jää enää kuin fundamentalistisesti vaitiolovelvollisuuteen sitoutuneet papit vaihtoehdoksi, joille voi kipeimmät ja raskaimmat ongelmansa luottaa, jos kaikki muut osat yhteiskunnan näennäisauttamiskoneistoista on valjastettu huostaanottobisneksen ja perheen tilanneselvitysbisneksen käyttöön.

      Eivätkö nuo automaattiset lastensuojeluilmoitukset vie resursseja pois niin sairaanhoidosta kuin lastensuojelustakin?

Miten voidaan lähteä siitä, että apua tarvitseva tai tietyillä diagnooseilla varustettu ihminen on lähtökohtaisesti ongelmallinen vanhempi ja että jos vikaa ei löydetä, kysymys on vain siitä ettei ole tutkittu tarpeeksi tarkasti?
En ymmärrä mitä tällaisenkin potilaan nyt kuuluisi tehdä. Odottaa kunnes lapsi on täysi-ikäinen?

      Perheeni on siis tehokkaasti ajettu umpikujaan, joka ei rasita hoitojärjestelmää, sillä hoitoahan en voi saada ennen kuin lapseni täysi-ikäistyy tai jos sellaista haenkin, niin tulen samalla riskeeraamaan lapseni tulevaisuuden mielivaltaisten päättäjien osallistuessa puutteellisella osaamisella ja säännöstelyllä elämäämme."
      http://jormaheikkinen.wordpress.com/2013/08/28/miten-lastensuojelun-kustannukset-kertyvat/

      Nykyinen lastensuojelulinjaus takaa turvallisen kasvun ja kehityksen vain (tutkimattomalle ja valvomattomalle) sijaishuoltobisnekselle. Perheille se takaa pysyvän ahdingon ja valtiolle yhteiskuntarauhan menetyksen ja kestämättömät kustannukset niin kansantaloudellisesti kuin inhimillisesti.

      • Kommentoija69

        Mitä jos hakisit apua ulkomailta, kuten Virosta? Ota yhteyttä virolaiseen psykiatriin. Hinnat ovat varmasti halvemmat kuin Suomen yksityisellä sektorilla.


    • Vaikuttivatko?

      Ratkaisevan tärkeää tukien eettisyyden, toimivuuden ja vaikuttavuuden kannalta on, että tukitoimet ovat asiakkaan pyytämiä ja asiakkaan tarpeiden mukaisia, ei sosiaalityöntekijän määräämiä, tuputtamia tai pakottamia ja että tukitoimien vaikutuksia seurataan.

      Perusturva l. taloudellinen tuki l. toimeentulotuki on yleensä aina toivottua ,tarvittua ja toimivaa samoin kotiapu ja perheiden itsensä toivomat toisten hallinnonalojen(esim. terveydenhoito) ja 3. sektorin( esim. tukihenkilö, mummola) palvelut.

      Oikeusturvaongelmia ja huonoja tai kurjistavia vaikutuksia perheet raportoivat perhetyöstä, verkostotyöstä, perhekuntoutuksesta, ( avohuollon) sijoituksista ja vanhemmuudenarvioinneista.

      Kysyitkö asiakkailta tukitoimien vaikutuksista?

      • eanelia

        Tokihan se raha varmasti kelpaa, vaikkei sen eteen mitään oltaisikaan valmiita tekemään.


    • Tältä se tuntuu

      Kuin lahkon armoilla

      Tässä fiktiivinen kertomus siitä, miltä avohuollon tukitoimien kohteena oleminen tuntuu:

      Lapsellasi on hammassärkyä, joka vaivaa päivin ja öin. Päivystyksestä ilmoitetaan, että valitettavasti hammashoitoon pääsee enää seurakunnan kautta, joka huolehtii hoitoonohjaukset ja jatkotoimenpiteet.

      Menet seurakuntaan pyytämään lähetettä hammaslääkäriin. Sinulle sanotaan, että lähetteen saadaksesi sinun tulee liittyä seurakunnan jäseneksi. Sinulle maalaillaan laveasti seurakuntaan liittymisen etuja ja lupaillaan erityisen hyviä ja hienoja palveluja. Taivaspaikkaakin väläytellään.
      Käytäntö tuntuu oudolta, koska et ole erityisen uskonnollinen mutta liityt seurakuntaan, koska lapsesi särky on pahentunut ja hoitoon pitäisi päästä välittömästi.
      Seurakunnasta sanotaan, että jäsenyydestäsi huolimatta hammaslääkärilähetettä ei anneta ilman rippiä, sillä voihan olla, että hammassärky johtuu jostakin muusta syystä esim. tunnustamattomista synneistä. Lapsesi menee itkeskellen rippiin , tunnustaa leikkineensä kerran tulitikkuleikkejä ja palaa kotiin lausuttuaan papin määräämät sata ave mariaa.
      Seurakunnasta sanotaan, että valitettavasti et saa hammaslääkärilähetettä ennenkuin koko perhe on ripittäytynyt, sillä voihan olla ,että särky johtuukin jonkun toisen perheenjäsenen tunnustamattomasta synnistä.

      Kysyt miten vanhempien rippi auttaa hammassärystä kärsivää poikaa ja saat kuulla, että se nyt vaan on hyväksi todettu käytäntö, jota vaaditaan kaikilta.
      Menette puolisosi kanssa rippiin ja yritätte keksiä jotakin tunnustettavaa tylsästä ja tavallisesta elämästänne. Pappi torjuu rippinne "ulkokultaisena" ja syyttää teitä synnintunnottomuudesta. Kysytte millainen synnintunnustus kelpaa hammaslääkärilähetteen saamiseen mutta pappi suuttuukin kysymyksestä eikä osaa vastata muuta kuin, että " kyllä teidän tulisi se itse tietää". Lapsi huutaa jo yöt läpeensä ja tunnustatte puolisosi kanssa, että olette olleet huonoja ja kelvottomia kristittyjä ja tehneet syntiä niin Jumalaa kuin taivasta vastaan ettekä ansaitse mitään armoa. Pappi vaikuttaa nyt tyytyväiseltä mutta ette saa lähetettä vieläkään. Sen sijaan teidät ohjataan sielunhoitoon, jossa nuori naimaton mies esittää outoja kysymyksiä avioelämästänne. Erityisen tarkasti hän haluaa tietää seksuaalikäyttäytymisestänne ja istunnoissa on selvästi tirkistelyn makua.

      Käytte sielunhoidon läpi alkavasta suuttumuksesta huolimatta mutta hammaslääkärilähete ei järjesty vieläkään. Sen sijaan teidät ohjataan avioliittoleirille, jonka luvataan ratkaisevan kaikki ongelmanne. Ihmettelette kommenttia, sillä ennen seurakuntaa ette tienneet teillä olevankaan muuta ongelmaa kuin pojan hammassärky. Ilmoitatte, että ette voi olla töistä poissa niin kauaa ja lapsen koulukin kärsii mutta pappi vain kohauttaa olkapäitään ja vaatii miettimään kummat asiat ovat teille tärkeämpiä, maalliset vai taivaalliset. Mies saa palkatonta vapaata mutta sinulle sanotaan, että oma loma tarkoittaa potkuja. Irtisanoudut töistä koska lapsen hammas mätii jo ja pelkäät , että tulehdus leviää koko kehoon... jatkuu

      • avohuollon tuet

        Tältä tuntuu "tukitoimien " kohteena olo

        ..Avioliittoleiri järjestetään seurakunnan homeisessa kurssikeskuksessa kaukana kaupungista ja saat heti hengitysoireita. Onnellisen perhe-elämän opetus typistyy papin ja hänen vaimonsa jutusteluiksi omasta avioelämästään. Keskeyttäminen ei silti tule kuuloonkaan, sillä keskeyttäjät saavat jumalankieltäjän leiman.

        Toisetkin perheet vaikuttavat ahdistuneilta mutta teillä ei ole lupa kommunikoida heidän kanssaan, ainoastaan papin ja hänen vaimonsa. Leirillä lapselle nousee korkea kuume ja vaadit lähteä sairaalaan. Siihen ei suostuta vaan pappi aloittaa rukouspiirin. Annat pojalle salaa tulehduskipulääkettä, jota olet tuonut paikalle leirin sääntöjen vastaisesti ja pojan kuume laskee. Kuumeen lasku tulkitaan papin rukousten ansioksi. Sinua vaaditaan herätyskiertueelle antamaan todistuspuheenvuoroja ihmeparantumisesta.
        Kieltäydyt suuttuneena ja silloin pappi uhkaa ottaa lapsesi seurakunnan haltuun.

        Uhkaatte puolisosi kanssa palkata juristin mutta silloin pappi ilmoittaa , että liittyessänne seurakuntaan luovuitte samalla kaikista ihmis- ja kansalaisoikeuksistanne. Hän näyttää teille allekirjoittamanne paperin, jonka täytitte seurakuntaan liittyessänne. Pienellä präntillä, jota tuskin erottaa paperin alakulmasta todella ilmoitetaan ihmis- ja kansalaisoikeuksien peruuntumisesta. Ette voi uskoa uutista todeksi ja uhkaatte tehdä valituksen. Pappi ilmoittaa voitonriemuisesti, että seurakunta on itsehallinnollinen yksikkö , jota eivät koske muun yhteiskunnan lait ja säännöt ja nyt myös yksityisomaisuutenne oli seurakunnan yhteistä omaisuutta. Teille ilmoitetaan, että jos asetutte vastustamaan seurakuntaa, lapsen menetys on varmaa ettekä saisi apua keneltäkään.

        Pappi ilmoittaa epäilevänsä teitä saatananpalvonnasta ja vaatii teitä jäämään puhdistautumisjaksolle homeiseen kurssikeskukseen. Jäätte murtuneina keskukseen ja kiroatte omaa typeryyttänne. Ihmettelette miksi kukaan ei varoittanut teitä etukäteen ja saatte kuulla toiselta keskukseen pakotetulta perheeltä, että seurakunnalla on hyvät yhteydet mediaan , joka sensuroi pois kaiken kritiikin. Pyydät, että puoliso saisi sentään palata työpaikkaansa, mutta se ei käy koska "perheitä tulee hoitaa kokonaisuutena". Itkette, koska joudutte luopumaan lapsestanne, asunnostanne ja ystävistänne, mutta pappi lupaa, että "lapseton on saava moninkertaisesti enemmän asuntoja, ystäviä ja lapsia", jos palvelee hyvin seurakunnassa. Lapseltasi kuulet, että häntä on hakattu ja lähennelty seurakunnan ripissä ja lastenhoidossa ja vetoat pappiin, että lapsi sentään saisi jatkaa koulussaan, jossa viihtyy. Se ei käy. Sen sijaan lapsi ohjataan lähentelijän pitämään seurakunnan omaan raamattukouluun, jossa hänen luvataan oppivan "kaikki tarvittava kunnon kristityksi kasvaakseen".

        Tajuatte olevanne satimessa, josta ei ole poispääsyä. Kukaan ulkopuolinen ei tietäisi seurakunnan toimintatavoista eikä uskoisi kertomustanne, joka sensuroitaisiin pois vaikka antaisitte sen medialle. Muu maailma pitäisi teitä loppuun asti epäilyttävinä saatananapalvojina. Tuska, jota tunnette on sanoinkuvaamaton ja ensi kertaa elämässänne teillä on ongelma, josta ei ole mitään ulospääsyä.

        Vaikka tarina on fiktiivinen, kuvatut kommunikaatio- ja toimintatavat ovat tosia, samoin vanhempien tunnekokemus. Uskon, että lastensuojeluun ja psykiatriaan pakotetun as-lapsen äiti tunnistaa itsensä tästä kertomuksesta.


      • kustannustehokkuus?
        avohuollon tuet kirjoitti:

        Tältä tuntuu "tukitoimien " kohteena olo

        ..Avioliittoleiri järjestetään seurakunnan homeisessa kurssikeskuksessa kaukana kaupungista ja saat heti hengitysoireita. Onnellisen perhe-elämän opetus typistyy papin ja hänen vaimonsa jutusteluiksi omasta avioelämästään. Keskeyttäminen ei silti tule kuuloonkaan, sillä keskeyttäjät saavat jumalankieltäjän leiman.

        Toisetkin perheet vaikuttavat ahdistuneilta mutta teillä ei ole lupa kommunikoida heidän kanssaan, ainoastaan papin ja hänen vaimonsa. Leirillä lapselle nousee korkea kuume ja vaadit lähteä sairaalaan. Siihen ei suostuta vaan pappi aloittaa rukouspiirin. Annat pojalle salaa tulehduskipulääkettä, jota olet tuonut paikalle leirin sääntöjen vastaisesti ja pojan kuume laskee. Kuumeen lasku tulkitaan papin rukousten ansioksi. Sinua vaaditaan herätyskiertueelle antamaan todistuspuheenvuoroja ihmeparantumisesta.
        Kieltäydyt suuttuneena ja silloin pappi uhkaa ottaa lapsesi seurakunnan haltuun.

        Uhkaatte puolisosi kanssa palkata juristin mutta silloin pappi ilmoittaa , että liittyessänne seurakuntaan luovuitte samalla kaikista ihmis- ja kansalaisoikeuksistanne. Hän näyttää teille allekirjoittamanne paperin, jonka täytitte seurakuntaan liittyessänne. Pienellä präntillä, jota tuskin erottaa paperin alakulmasta todella ilmoitetaan ihmis- ja kansalaisoikeuksien peruuntumisesta. Ette voi uskoa uutista todeksi ja uhkaatte tehdä valituksen. Pappi ilmoittaa voitonriemuisesti, että seurakunta on itsehallinnollinen yksikkö , jota eivät koske muun yhteiskunnan lait ja säännöt ja nyt myös yksityisomaisuutenne oli seurakunnan yhteistä omaisuutta. Teille ilmoitetaan, että jos asetutte vastustamaan seurakuntaa, lapsen menetys on varmaa ettekä saisi apua keneltäkään.

        Pappi ilmoittaa epäilevänsä teitä saatananpalvonnasta ja vaatii teitä jäämään puhdistautumisjaksolle homeiseen kurssikeskukseen. Jäätte murtuneina keskukseen ja kiroatte omaa typeryyttänne. Ihmettelette miksi kukaan ei varoittanut teitä etukäteen ja saatte kuulla toiselta keskukseen pakotetulta perheeltä, että seurakunnalla on hyvät yhteydet mediaan , joka sensuroi pois kaiken kritiikin. Pyydät, että puoliso saisi sentään palata työpaikkaansa, mutta se ei käy koska "perheitä tulee hoitaa kokonaisuutena". Itkette, koska joudutte luopumaan lapsestanne, asunnostanne ja ystävistänne, mutta pappi lupaa, että "lapseton on saava moninkertaisesti enemmän asuntoja, ystäviä ja lapsia", jos palvelee hyvin seurakunnassa. Lapseltasi kuulet, että häntä on hakattu ja lähennelty seurakunnan ripissä ja lastenhoidossa ja vetoat pappiin, että lapsi sentään saisi jatkaa koulussaan, jossa viihtyy. Se ei käy. Sen sijaan lapsi ohjataan lähentelijän pitämään seurakunnan omaan raamattukouluun, jossa hänen luvataan oppivan "kaikki tarvittava kunnon kristityksi kasvaakseen".

        Tajuatte olevanne satimessa, josta ei ole poispääsyä. Kukaan ulkopuolinen ei tietäisi seurakunnan toimintatavoista eikä uskoisi kertomustanne, joka sensuroitaisiin pois vaikka antaisitte sen medialle. Muu maailma pitäisi teitä loppuun asti epäilyttävinä saatananapalvojina. Tuska, jota tunnette on sanoinkuvaamaton ja ensi kertaa elämässänne teillä on ongelma, josta ei ole mitään ulospääsyä.

        Vaikka tarina on fiktiivinen, kuvatut kommunikaatio- ja toimintatavat ovat tosia, samoin vanhempien tunnekokemus. Uskon, että lastensuojeluun ja psykiatriaan pakotetun as-lapsen äiti tunnistaa itsensä tästä kertomuksesta.

        Mielenkiintoista olisi tutkia myös tukitoimien kustannusvaikuttavuus.

        Jos esim. neurologisesta häiriöstä kärsivä lapsi saisi heti tarvitsemansa tutkimukset ja avun oikealta hallinnonalalta eli terveydenhuollosta, kustannukset jäisivät pariin tonniin. Kun mukaan sotketaan lastensuojelu, alkaa kalliiden ja hyödyttömien tukitoimiksi kutsutun puoskaroinnin rumba; loputtomat palaverit, verkostotyö ja kasvatuskumppanuus psykiatrian kanssa, perheen tilanneselvitykset, vanhemmuuden arviot, laitostutkimusjaksot ja sijoitus johonkin EHO:a tai intensiivihoitoa tarjoavaan yksikköön, jonka seurauksena veronmaksajien lasku on helposti 300.000 , vanhemmat työttömiä ja lapsen vointi romahtanut.


    • sala- asiakkuus

      Tukitoimi- jotain jota perhe ei halua, tiedä tai koe saavansa?

      Ei riitä, että lastensuojelun avohuollon tukitoimi on usein viranomaislähtöinen, pakotettu ja asiakkaan tarvetta vastaamaton ja tämän tilannetta tosiasiallisesti kurjistava. Se voi olla myös täysin salainen!

      "Lastensuojelussa asiakkaalle ei usein kerrota onko asiakas asiakas, mistä asiakkuus on alkanut , minkä takia, mitä asiakkaalta odotetaan tai miten asiakkuuden voi lopettaa.

      Joissain kunnissa esim. Oulussa on ollut käytäntö, että esim. toimeentulotukea lasten harrastuksiin hakeva vanhempi merkitään automaattisesti lastensuojelun asiakkaaksi ja lapsen harrastukseen myönnetty toimeentulotuki lastensuojelun avohuollon tukitoimeksi, joka on siis mitä hyvänsä mitä sosiaalityöntekijä keksii sen olevan riippumatta perheen tarpeista tai edes siitä haluaako, tietääkö tai kokeeko perhe saavansa "tukitoimia".

      Kun tällaiseen sala-asiakkuuteen yhdistyy kouluttamaton sosiaalityöntekijä ilman vastuu- ja korvausvelvoitteita, rajoittamaton tiedonsaantioikeus ja ala-arvoinen dokumentointi vailla asiakkaan korjausoikeutta ja mahdollisuutta puolueettomaan tutkintaan ja oikeudenkäyntiin, katastrofi on valmis.
      Ala-arvoisen ja asenteellisen dokumentoinnin tuottama rikkinäisen puhelimen efekti vain pahenee kun soppaa hämmentämään kutsutaan muiden ammattien edustajat.

      Kun jo asiakkuuden ja tiedon kriteerit ovat näin epäselvät ei ole ihme, että lastensuojelun piiriin on tilastoitu lähes 100 000 lasta. Tällä kyseenalaisella tilastotiedolla sitten ratsastavat ja rahastavat monikansallisiksi piiloyrityksiksi muuttuneet ja muuttuvat lastensuojelubisneksessä toimivat "järjestöt" .

      • Valetta

        Valeasiakkaat sopivatkin hyvin vastaanottamaan valesossujen ja valepsykiatrien valetukea ja valehoitoja. Ja kaiken valheen suojaa salassapitovelvoite!


    • Kausaalisuhde?

      Koulutetut sosiaalityöntekijät ja nykyiset "avohuollon tuet" eivät vähennä huostaanottoja vaan lisäävät niitä

      Mantra siitä, että koulutettu sosiaalityöntekijä onnistuisi vähentämään huostaanottoja avohuollon tuin on osoittautunut harhaksi eikä väitteelle löydy minkäänlaista tieteellistä evidenssiä.

      Sosiaalityöntekijöiden määrän lisäämisen on sen sijaan todettu lisäävän lasten tuen tarpeita. Sosiaalikoneisto voi tietysti selittää löydöksen parhain päin niin, että sosiaalityöntekijät vain tunnistaisivat paremmin jo olemassaolevat lasten tuentarpeet. Epäilen tätä tulkintaa. Luulen, että tuentarpeiden lisääntyminen on yhteydessä paitsi lastensuojelumielivaltaan myös puuttuvan sosiaalisen ja historiallisen ymmärryksen myötä lisääntyneeseen yksilöpsykopatologisoivaan työotteeseen, uusliberalistiseen rakenneongelmien yksityistämiseen ja sosiaalityön koulutusten ja kouluttajien ruokkimaan pakkomielteeseen löytää jokaisesta puuttuvien peruspalvelujenkin takia lastensuojeluun siirretystä lapsesta psykiatrinen diagnoosi ja juuri lastensuojelullisen tuen tarve vaikka väkisin.

      Tämä lastensuojelun varhaisen puuttumisen huoli-koulutuksista kaikkialle levinnyt tarve diagnosoida avunpyytäjät juuri psykiatrisella diagnoosilla on käsittämätön. Ilmeisesti juuri psykiatrian katsotaan oikeuttavan kovan ja mielivaltaisen vallankäytön ja ihmisten ala-arvoisen kohtelun.

      Lastensuojeluun ajautuneita lapsia ja vanhempia pidetään jo lähtökohtaisesti psyykkisesti sairaina ja vuorovaikutuksen häiriöstä on tullut lastensuojelun uusi muotidiagnoosi. Ei ihme, kun sosiaalityöntekijöitä kouluttavat vuorovaikutusprosessien tutkimuskeskuksen tutkijat leimaavat ja tyypittelevät yleensä lasten koulunkäyntivaikeuksien takia lastensuojeluun ajettuja asiakasperheitä mm. ghetto-, mafia- ja autistisiksi perheiksi ja luulottelevat perheissä esiintyvän insesti- ja homoseksuaalisuus-periaatteita.

      http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10224/3859/psykologia1998_4-10.pdf?sequence=1
      Missä tahansa muussa kontekstissa paitsi lastensuojelussa teksti täyttäisi viharikoksen tai ainakin solvauksen, räikeän asenteellisuuden ja ihmisoikeusrikkomuksen kriteerit. Ei siis ihme, että huostabisnes lihoo ja että perheiden "tilanne- ja huostaanotontarpeenselvityksistä" , "vanhemmuudenarvioinneista" ja "perhekuntoutuksista" on tullut miljoonabisnes, johon sosiaalityöntekijät työntävät veronmaksajien rahoja kottikärryillä.
      Kirjoittajat ovat Helena Lounavaara-Rintala, Esko Varilo, Pirjo Vuornos ja Jan-Christer Wahlbeck.
      Tästä nelikosta tai oikeammin heidän asenteistaan varoittaa myös varatuomari Leeni Ikonen kirjoituksessaan puoskareiden markkinat
      http://www.knuutilaki.net/node/31

      Varmaa on vain, että lastensuojelun nykylinjaus, jossa asiakaslähtöisen avun sijaan tarjotaan viranomaislähtöistä kontrollia ja turhia tutkimuksia, leimaamista, huostaanottoja ja niihin tähtäävää perhetyötä lisää niin lasten kuin perheiden kaikkia tuen tarpeita; taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja terveydellisiä.

    • avosossu

      Itselläni on ollut satoja asiakkaita - niitä avohuollon tukitoimien piirissä olevia. Huostaanottoja olen tehnyt 3 kappaletta. 2 heitä oli nuoria, joiden kohdalla vanhemmat toivoivat itse sijoitusta laitokseen, toisessa lapsi itsekin halusi pois kotoa. (Mutta ehkä olin vain salakavalasti manipuloinut heidät haluamaan huostaanottoa?)

      Se yksi tahdonvastainen huostaanotto tapahtui tilanteessa, jossa mielenterveysongelmainen (useita psykiatrisia diagnooseja psykiatrisen pakkohoidon aikana tehtyinä) ja psykiatrisesta avohoitokontaktista kieltäytyvä äiti majoitti jatkuvasti päihde- ja mileenterveysongelmaisia miehiä luokseen, joiden kanssa sitten tappeli niin että poliisi kävi usein asunnolla. Tämä äiti oli sitä mieltä, että hän pystyy edellä mainitusta käytöksestään ja perheen tilanteesta huolimatta vastaamaan lapsensa tarpeisiin. Lastensuojeluilmoituksia sateli eri tahoilta. Äiti kieltäytyi kaikista lastensuojelun avohuollon tukitoimista. Ennen kaikkea hän kieltäytyi psykiatrisesta hoitokontaktistaan ja lääkityksestään. Näin sitten tapahtui tahdonvastainen huostaanotto. (Rahan ja bonuksien kiilto silmissäni naputtelin tätäkin perheen historiaa ylitöinä)

      Ketjussa joku totesi, että huostaanotetut lapset oireilevat ja voivat huonommin kuin kotonaan asuvat. Näin varmasti on. Tämäkin tahdonvastaisesti huostaatotettu lapsi voi huonosti sijaishuoltopaikassaan. (Hän voi tietenkin huonosti sen takia, että hänet on huostaanotettu. Ei missään nimessä siksi, mitä hän on hetinyt kotona äitinsä hoivissa kokea)

      • Häh?

        Huostaanottamasi lapsen voinnin pitäisi kuitenkin kohentua suhteellisen pian, mikäli sijaishuoltopaikan valintasi oli onnistunut. Mikäli lapsen vointi sijoituksessa huononee tai ei korjaannu, olet tehnyt huonon päätöksen.

        Kertomastasi paikasta lapsi pitää tietenkin pelastaa, mutta tuo että lapsi voisi huonosti edelleen sijoituksessa, kertoo sinun kyvyttömyydestäsi suoriutua tehtävistäsi.


      • eanelia
        Häh? kirjoitti:

        Huostaanottamasi lapsen voinnin pitäisi kuitenkin kohentua suhteellisen pian, mikäli sijaishuoltopaikan valintasi oli onnistunut. Mikäli lapsen vointi sijoituksessa huononee tai ei korjaannu, olet tehnyt huonon päätöksen.

        Kertomastasi paikasta lapsi pitää tietenkin pelastaa, mutta tuo että lapsi voisi huonosti edelleen sijoituksessa, kertoo sinun kyvyttömyydestäsi suoriutua tehtävistäsi.

        Jaa että vakavasti traumatisoitunut ihminen toipuu välittömästi pääatyään pois trauman aiheuttajan ulottuvilta? Voitkin lähteä ihan kiertueelle kertomaan tätä ilosanomaa kaikille raiskatuille, pahoinpidellyille, sotaa paenneille, sotaveteraaneille, onnettomuudessa vammautuneille... he varmasti ottaisivat ilosanomasi avosylin vastaan. Valitettavasti toipuminen on pitkä ja hidas prosessi, joka ei välttämättä pääty koskaan. Olisiko siis parempi, että raiskauksen uhri jäisi raiskaajansa lähelle vain koska toipuminen ei tapahdu välittömästi? Pitäisikö pahoinpideltyjen elää lopun ikäänsä hakkaajansa kanssa saman katon alla vain koska henkiset traumat paranwvat hitaammin kuin mustelmat ja ruhjeet? Pitäisikö kolariuhri jättää autonromun sisälle, koska toipumisennuste on huono?


    • pysytään asiassa

      Kukaan ei ole väittänyt etteikö vastuuttomia vanhempia, tarpeellisia huostia tai hyviä sossuja ja asiallisia tukitoimia olisi olemassa. Kukaan ei ole epäillyt , etteikö sosiaalialalle hakeutumisen motiivi usein olisi vilpitön halu auttaa.
      Kukaan ei myöskään vähättele tai kiistä aidon hädän , kärsimyksen , perhehelvettien tai kammottavien huoltajuuskiistojen olemassaoloa ja niissä auttamisen vaikeutta.

      Tässä(kin) keskustelussa keskiössä on ollut kokonaiskuva : Miksi tietyt näkökulmat korostuvat auttamistyössä ja kenen etu se on ? Millaisin argumentein mitäkin käytäntöjä oikeutetaan ja minkälaisiin valta- ja toimintamahdollisuuksiin ihmisiä sijoitetaan ? Keiden näkökulma ja etu on esillä? Kenen ääni ei kuulu?

      Lastensuojelun kokeneet ihmiset ovat täällä kertoneet havainnoistaan ja arvostelleet sosiaalisten ja rakennenäkökulmien katoamista sosiaalityöstä, lisääntyvää ongelmien yksilöpsykologisointia , lastensuojelun, sijaishuollon ja psykiatrian asenteita, valvomatonta valtaa, tuen korvautumista kontrollilla ja riskiarvioinneilla, epäasianmukaisia ja kalliita avohuollon tukitoimia, jotka eivät ole aitoa apua , hallinto- oikeuden luopumista tuomaritoiminnan keskeisimmästä sisällöstä ja puolueettomasta tutkijanroolista ja lastensuojelun ja sijaishuollon puuttuvaa tutkimusta ja valvontaa.

      En ole huomannut, että tämä(kään) keskustelu hyökkäisi henkilöitä/ ap:tä vastaan. Mielestäni aika hyvin on pysytty asiassa eli lastensuojelun avohuollon tukitoimissa.

      Joten tarvetta etukäteispuolustautumiseen tai selittelyyn ei liene.

      • eanelia

        Jatkuvastihan täällä niin väitetään ja hyökätään melko törkein sanankääntein niin sossuja, sijareita, tuomareita kuin jopa lapsia vastaan! Luetaanko me sun kanssa ihan eri palstaa vai onko meillä vaan näin eri käsitykset siitä, mikä on asiallista ja mikä ei?


    • väärinpäin?

      Ketjusta:

      "Ala-arvoisen ja asenteellisen dokumentoinnin tuottama rikkinäisen puhelimen efekti vain pahenee kun soppaa hämmentämään kutsutaan muiden ammattien edustajat."

      Eli yhteistyö yhdessä asiakkaan kanssa perheen muiden auttavian/hoitavien tahojen kanssa vain pahentaa tilannetta?

      Jos taas ei oteta mukaan muita auttavia/hoitavia tahoja, voidaan syyttää päällekkäisen työn tekemisestä, resurssien tuhlaamisesta, punaisen langan ja kokonaiskäsityksen puutteesta, selän takana toimimiseat, toisen tahon kyseenlaistamisesta jne.

      Eli teki työntekijä niin tai näin, niin aina "väärinpäin" - jos asiakas tai tämän palstan kirjoittaja niin haluaa tulkita.

    • "sossu"-raukalle

      Onpa sossuun kolahtanut pahasti ne kertomukset, joissa lapsen vointi on SOSSUJENKIN MUKAAN huonontunut huomattavasti NIMENOMAAN huostaanoton jälkeen!

      Näin meillä tapahtui, loukkasi tämä tieto sitten jotain tuntematonta sossua tai sellaisena esiintyvää miten paljon tahansa.

      Turhaan sinä siitä(kin) kirjoittajille piruilet.

      Juuri sen takia lapseni kotiutettiin, koska sossu itse NÄKI, miten huonoon kuntoon lapsi huostaanotettuna meni. Ja näiden sossujen mielestä huostaanottoon ei ollut mitään syytä alun alkaenkaan.

      Tämä tapahtui 7 vuotta sitten, eli muutaman kuukauden laiton huostaanotto, lapsen kotiutus ja siitä asti hän on saanut olla kotona ilman viranomaisten pienintäkään puuttumista kuvioihin. Eli turhaan sinä raukka suutasi soitat ja vihjailet lapsia huonosti kohtelevista äideistä yhtään mitään.

    • huono kirjaaminen

      Kyse ei nyt ole yksittäisestä työntekijästä vaan siitä, minkälaisia ongelmia huolimaton kirjaaminen ja dokumenttien käsittely moniammatillisessa työssä voi perheille aiheuttaa.

      "Äiti kertoo olevansa väsynyt. Lääkäri merkitsee papereihin masennusepäilyn ja tekee pakollisen lastensuojeluilmoituksen , joka muuttuu seuraavassa kirjauksessa masennukseksi ja lastensuojelutarpeeksi . Paperit kiertävät viranomaiselta toiselle ja kukin kirjaa oletusten ja tarkistamattomien kirjausten jatkoksi omia havaintojaan masentuneeksi leimatusta äidistä. Äiti ei saa nähdä eikä korjata itsestään tehtyjä väittämiä, joita levitellään totuuksina viranomaiselta toiselle.

      Äitiä aletaan epäillä riittämättömästä vanhemmuudesta ja lasten hoidon laiminlyönnistä, sitten lasten pahoinpitelyrikoksesta ja lopulta henkirikoksen suunnittelusta. Lapset huostataan ja heitä tutkitaan eri paikoissa sosiaalityöntekijän ennakkotietojen ja aiempien dokumenttien mukaan.
      Kukaan ei vaivaudu selvittämään lasten mielipidettä. Kukaan ei liitä asiakirjanivaskaan dokumentteja siitä ,että tutkimuksissa äidiltä ei löytynyt mitään mt- häiriötä eikä lapsilta merkkejä pahoinpitelystä. Soppa paisuu, lapset sijoitetaan ala- arvoiseen perhekotiin, jossa heidän tapaamisiaan vanhempiin rajoitetaan koko ajan ja koko perhe kärsii ja joutuu elämään vuosia erossa toisistaan kunnes tulee uusi järkevä sosiaalityöntekijä, joka lopettaa hulluuden ison mediajulkisuuden painostamana.

      Tämä tapahtumaketju on todella tapahtunut eikä ole edes mitenkään harvinainen.

      • Samassa suossa

        Asiakas- sossu vastakkainasettelu on täysin turhaa , koska molemmat ryhmät ovat samalla keskitysleirillä. Ulkoistettaviksi määrättyjen asukkien vartijatkaan eivät hääppöistä statusta nauti ja hekin ovat tulevaisuudessa ulkoistamisvaarassa.

        "He ovat saman järjestelmän uhreja kuin asiakkaansa - pelkkiä pelinappuloita ahneuden, koventuvien asenteiden ja kontrollin, eriarvoistettujen lasten ja syrjäytettyjen ihmisten , rapautuvien peruspalvelujen ja katoavan huolenpidon ja kunnioituksen maailmassa.
        Toivoa ja vastuuta ahneuden valtakunnan muutoksesta ei voi ladata leirin asukkaiden ja vielä vähemmän heidän kapojensa niskaan. "

        Molempien tulisi lopettaa toistensa syyttely ja älytä katsoa ulos parakin ikkunasta. Lainsäädännön , politiikan ja hallinnon hullutukset pitävät molempia ryhmiä vankeinaan ahneen bisneksen pystyttämissä vankiloissa.
        Kaikki keinotekoiset jaot , puheet ja vastakkainasettelut kannattaa lopettaa ja paeta leiriltä vielä kun aikaa on!


    • "sossu"-raukalle

      Ja koska ketjun aloituksessa jo leveilet tukitoimilla, niin lisään vielä, että meillä ei ollut mitään tekemistä ls:n kanssa ennen kuin lähdin hakemaan lapselle apua itse omatoimisesti. Koska neurologian kuntoutusta ei sairaanhoitopiirissämme ole, vaan ainakin silloin lähes 10 vuotta sitten tilanne oli se, että lasten psykiatrian ylilääkäri oli kuuluisa laittomista huostaanotoistaan neurologian oireyhtymien lapsille. Itse omatoimisesti hakeuduin siis perheneuvolaan, jossa meidät huijattiin uskomaan, että keskussairaalan lasten psykiatrian ylilääkäri kirjoittaa tarvittavat lähetteet sieltä. Se oli valhe, mitään neurologian kuntoutusta ei tarjottu. Sen sijaan annettiin lähete lastenkodin intensiivihoitoon, jonne taas laitos vaati huostaanoton lapsen sinne ottamiseksi.

      Siinä koko laittomuuksien kuvio.
      Luvallani otettiin sitten olemassa olevan lähetteen takia yhteys lastensuojeluun.

      Sossut tutustuivat meihin pitkään ja perusteellisesti, olivat oikein mukavia ja miellyttäviä.

      Sossut eivät löytänyt perheessämme huostaanottoperusteita (siis se oli laiton), mutta lähetteen takia he päättivät tehdä ns. hoidollisen huostaanoton.
      Laitos vaati huostaanottoa kahdeksi vuodeksi, minkä intensiivihoito yleensä kuulema kestää.

      Mutta se oli tragedia lapselle, niin nopeasti hän meni niin huonoon kuntoon laitoksen järkyttävässä kohtelussa. Hänelle huudettiin ja karjuttiin, lyötiin, tuupittiin, läimäyteltiin, uhkailtiin jne. Sossuille valkeni hyvin nopeasti, että myös heille oli valehdeltu laitoksen mainos- ja markkinointitilaisuuksissa JA TÄMÄ ON MERKITTÄVÄ HAVAINTO KOKO LS:a AJATELLEN!

      Tapauksemme ei ikinä ehtinyt hallinto-oikeuteen, minun ei tarvinnut koskaan edes ajatella vieväni asiaa sinne. Sossut tapasivat lapsen muutaman kuukauden odottelun jälkeen laitoksessa ja sanalla sanoen olivat järkyttyneitä lapsen näkemisestä, sekä kaikesta siitä, miten laitoksessa käyttäydyttiin.

      Lapsi sai jäädä heti kotiin. En vain yksinkertaisesti palauttanut häntä enää kotilomalta laitokseen ja sossut antoivat luvan jäädä kotiin heti ensimmäisessä puhelinkeskustelussa.

      Laitoksessa raivottiin ja uhkailtiin myös sossuja tämän jälkeen, mutta silti lapsi on saanut olla kotona kaikki nämä 7 vuotta, mitä noista hänen elämänsä hirveimmistä tapahtumista nyt on kulunut.

    • Tyhmä muttei tuhma

      Ainakin minun avohuollon tukitoimet saneli sossu yksin enkä hyötynyt niistä yhtään, päinvastoin.
      Vuosi piti ravata turhissa tutkimuksissa kun sossulla oli epäily mielenterveys- ja päihdeongelmasta. Sossu olisi pompottanut vielä useamman vuoden mutta toiset kyllästyivät ja vihelsivät pelin poikki.
      Ja puhtaita tuloksiani ei tietystikään merkitty minnekään. Eli olen pulassa vakuutusyhtiön kanssa loppuikäni tästäkin hyvästä. Ja typerintä on, että kaikki alkoi siitä, että menin tyhmä itse hakemaan apua!

    • kukaan ei tiedä

      Salassapito pimittää ihmisiltä kaiken tiedon.

      Joku sossu, joka tekee työnsä kunnolla ei tiedä eikä usko, että viereisessä huoneessa työkaveri, joka vaikuttaa aina ystävälliseltä palavereissa muuttukin ihan toiseksi tyypiksi kun todistajia ei ole ympärillä.
      Ja kyykyttää asiakkaitaan miten tahtoo. Ja nämähän eivät yleensä uskalla kertoa kenellekään.

      Hälytyskellojen pitäisi soida, jos yhden ja saman tyypin asiakkaat putoavat saikulle, työttömiksi, eläkkeelle tai muuttavat pois paikkakunnalta annetun avun jälkeen.

      Mutta näitähän ei kukaan seuraa.

    • Suostun, en suostu..

      Avohuollon tukia ei käytetä estämään huostaa vaan valmistelemaan sitä.
      Avohuollon tuiksi kutsuttujen kontrollien läpäiseminen ei myöskään estä huostaa.

      Perheestämme tai vanhemmuudestani ei avohuollon arviointien jälkeen löytynyt mitään vikaa mutta SILTI sossu halusi tehdä sijoituksen.

      Eli nk. avohuollon tukitoimiin suostuminen oli täysin turhaa, koska sossu oli päättänyt kaikesta jo etukäteen.

      Onneksi huosta ei onnistunut mutta harmittaa, että suostuin turhiin ja alentaviin arviointeihin. Toisaalta, jos en olisi suostunut, kieltäytymistä olisi käytetty huostan perusteena.

    • oikein kohdennettu

      Vain tarvetta vastaava tukitoimi auttaa

      Jos menet pyytämään kipsia katkenneeseen jalkaan, et ilahdu vaikka lekuri kampaisi hiuksesi kuinka nätisti.

      Jos joudut liikenneonnettomuuteen, et pidä siitä, että ambulanssin sijaan paikalle soitetaan älykkyystestin tekijä

      Neurologisesta häiriöstä kärsivää lasta ei auta paikka psykiatrian osastolla vaan neuron kuntoutus

      Uupunutta suurperheen äitiä ei auta lastiksen perhetyö vaan kotiapu

      Syöpää sairastava äiti ei tarvitse lapsensa sijoitusta vaan lastenhoitoapua kotiin.

      Epävarma nuori äiti ei tarvitse tarkkailujaksoa ensi- kodissa vaan konkreettista apua uuden vauvan hoitoon

      Hakattu äiti ei tarvitse turvakodin vanhemmuudenarviointia vaan uuden asunnon

      Koska näin yksinkertainen asia menee perille?

    • Sosiaalityntekijälle

      Minusta sinä sosiaalityöntekijä teet ihan oikeata työtä.
      Kannustan jatkamaan sitä työtä, mitä teet.
      Olen itse ollut työssä psykiatrisella osastolla ja tiedän,
      miten hankalia oikeasti mielenterveys- ja päihdepotilaat voivat olla.
      Täysipäisten vanhempien lapset sen sijaan eivät tarvitse lastensuojelun palveluita. Ne palvelut pitää löytyä jostain muualta.

    • Onnea matkaan

      Toisen kuuleminen, yhteyteen kurottaminen, läsnäolo, arvostava, kunnioittava ja hienotunteinen kohtaaminen ja yhteiseen ihmisyyteen suostuminen voi konkreettisesti pelastaa henkiä.
      Palauttaa uskon itseen, toisiin ja koko yhteiskuntaan.
      Ilahduttaa ja parantaa.

      Auttaminen on vaikea ja suurta nöyryyttä ja sydämen sivistystä vaativa taitolaji, jossa pyhä konkretisoituu.

      Muodollinen koulutus, äly tai hyvä elämänhallinta ei sitä mahdollista vaan pikemminkin kontrollista ja tietämisestä hellittäminen, kivuliaaseen epävarmuuteen ja rukoukseen suostuminen .

      Onnea vaativaan palvelutehtävääsi.

      " Kaikki maailman kauniit mielipiteet ovat vähemmän arvoisia kuin yksi rakastava teko"

    • Häirikölle

      "Täysipäisten vanhempien lapset sen sijaan eivät tarvitse lastensuojelun palveluita. Ne palvelut pitää löytyä jostain muualta. "

      Sinä et siis usko sossujakaan, jos sossut sanovat, että perheessä ei ollut lainmukaisia kriteerejä huostaanotolle? .... jaa ...

      Kyllä niitä vain ihan "täysipäistenkin" vanhempien lapsille tehdään laittomia huostaanottoja, koska palveluja ei yksinkertaisesti löydy kaikissa sairaanhoitopiireissä, vaikka pitäisi lakien mukaan.

      Jos ei tämän palstan kirjoituksia usko, niin usko edes Valtion tarkastusviraston vuoden alussa julkaistua raporttia.

      Jotka muuta väittävät ovat täysin tietämättömiä todellisuudesta tai haluavat vain valehdella, ilkeillä ja häiriköidä tällä palstalla tai yleensä netissä.

    • Tutkimustietoa.

      Emeritiusprofessori Jorma Sipilän mukaan lapset ovat tärkein investointi tulevaisuuteen. Varhaiskasvatus hyödyttää lasta enemmän, kuin mikään koulutus.
      Sipilän mukaan tämä kansainvälinen tutkimustieto tulisi lopultakin ottaa vakavasti myös Suomessa.Varhaiskasvatuksesta hyötyvät erityisesti huono-osaiset perheet.
      Hyväosaiset eivät välitä toisten lapsista sanoo Jorma Sipilä Ylen ajantasan haastattelussa.

      Yle uutiset 12.9.2013.

      http://yle.fi/uutiset/lapset_ovat_tarkein_investointi_tulevaisuuteen/6827642
      ---------

    • tuki=diagnoosi

      Nykypäivän huostaanottoihin liittyy miltei aina psykiatrinen lausunto, olipa lapsen käytöksen syy mikä tahansa. Sosiaalityöntekijät tuntevat suurta kiinnostusta erilaisiin terapioihin ja psykiatrisiin tutkimuksiin ja jopa määrittelevät itse lasten tai vanhempien terveydentilaa ja mielenterveyttä. On havaittavissa, että sosiaalityöntekijät haluavat usein varmistaa huostaanoton lastenpsykiatrisilla lausunnoilla. Hallinto-oikeudet, joissa ei ole olemassa kriteereitä asiantuntijuudelle, hyväksyvät poikkeuksetta kaikenlaiset sosiaalitoimen hankkimat lausunnot.

      Olen ollut läsnä neuvotteluissa päiväkodeissa, joissa sosiaalityöntekijä ehdottaa lastenpsykiatrista tutkimusta ”liian ujolle lapselle”. Eräässä tapauksessa terveyskeskuslääkäri kirjoitti lapselle lähetteen lastenpsykiatrisiin tutkimuksiin sosiaalityöntekijän puhelinsoiton perusteella ilman, että oli edes tavannut lasta. Tällä hetkellä sosiaalityöntekijät kertovat odottavansa uuden lastensuojelulain voimaantuloa, koska se sisältää mahdollisuuden lasten tutkituttamiseen ilman vanhempien lupaa pyytämällä siihen hallinto-oikeudelta lupa. Tämä lainkohta uudessa laissa valjastaa hallinto-oikeudet hallinnon jatkeeksi eikä millään tavoin sovellu oikeusvaltioon, jossa on oltava riippumaton tuomioistuinlaitos.

      Uusi lastensuojelulaki korostaa moniammatillisia tiimejä ja ns. asiantuntijoiden valtaa. Nämä moniammatilliset tiimit ovat jo vuosien ajan toimineet lapsia medikalisoiden ja luokitellen. Lasten asioita käsitellään salassapitosäännöksistä piittaamatta erilaisissa verkostoissa, tiimeissä, tukiryhmissä, koulujen oppilashuollossa ilman, että vanhemmat ovat niissä mukana tai edes ovat näistä tapaamisista tietoisia (vrt. liitteenä olevan anoreksianuoren tapaus). Tällä tavoin heikennetään vanhempien autonomiaa ja kasvatusvaltaa ja lisätään viranomaisvaltaa, kun suuntauksen tulisi tietysti olla päinvastainen. Näillä keinoin hyvinvointivaltio muuttuu pahoinvointi- ja kontrollivaltioksi.

      Terveydenhuollon avohoitovaihtoehdot ovat jääneet kehittämättä, kun maamme psykoanalyyttisesti suuntautuneet lastenpsykiatrit ovat keskittyneet todistelemaan vanhemmat epäkelvoiksi kasvattajiksi esittäen ratkaisuksi lapsen erottamista perheestään. Moniammatillisessa työskentelyssä ei lopulta kukaan ota vastuuta lapsen tilanteesta ja hänestä annetusta lausunnosta.

      Psykoanalyyttisesti lapsiin suhtautuvat lastenpsykiatrit luokittelevat lastensuojeluperheet eri tavoin sairaiksi. Erään tunnetun lastenpsykiatrin jaottelua käyttäen heidät voidaan diagnostisoida ulkonäön ja käytöksen perusteella eri ryhmiin. Tämän eri tahoilla asiantuntijana toimineen lääkärin mukaan siisteistä perheistä käytetään nimitystä ”kovat ja kiiltävät” ja niissä on keskeisenä tunteena häpeä ja niissä valehdellaan. ”Vanhemmista, joilla on usein villapaita ja jotka ovat lihavia käytetään nimitystä ”pehmeät ja pörröiset”. Näissä perheissä on kypsymätöntä rakkautta, kotieläimiä ylenmäärin ja niissä rahat loppuvat usein ennen tilipäivää. Lastensuojeluperheissä ja erityisesti romaniperheissä valehtelu on äärimmäisen yleistä."

      Veronmaksajain rahoilla maamme sosiaalialan työntekijät käyvät kuuntelemassa tällaisia oppeja omaksuen sosiaalityöhön vanhempia ylenkatsovaa ja loukkaavaa asennetta. Ei ole mikään ihme, että sosiaalitoimi suhtautuu asiakkaisiinsa kuin sairaisiin, jotka on hoidettava sen sijaan, että he antaisivat perheille palveluja, jotka heille lain mukaan kuuluvat. Erityisen huolestuttava on tilanne, mikäli hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenenä toimii tällaisen oppisuunnan edustaja.
      lainaus Leeni Ikonen

    • jännää tukea

      "Moniammatillisessa työskentelyssä ei lopulta kukaan ota vastuuta lapsen tilanteesta ja hänestä annetusta lausunnosta."

      Maassamme tulisi tehdä puolueeton tutkimus siitä, kuinka monen huostaanoton ja kodin ulkopuolelle sijoituksen takana on psykiatrinen lausunto ja mikä on sen laatu. Tutkimus voisi paneutua myös keskussairaaloidemme lastenpsykiatristen osastojen toimintatapoihin, kun lapset eristetään vanhemmista tapaamisia usein ankarasti rajoittaen ilman, että asiassa annetaan valituskelpoista päätöstä. Samalla voitaisiin tutkia, kuinka moni lastenpsykiatriselle osastolle joutunut lapsi päätyy lastenkotiin / palautuu kotiinsa.

      http://yle.fi/uutiset/potilasturvallisuus_vaarantui_pitkaan_keski-suomen_lastenpsykiatriassa/6805857
      http://yle.fi/uutiset/ksshp_lastenpsykiatrian_ongelmat_ratkottu_-_paitsi_laakaripula/6807000

      http://yle.fi/uutiset/ksshpn_lastenpsykiatrian_ylilaakari_sivuun/6504456

      • Ikuinen riesa

        Tiedän tapauksen, jossa parhaillaan pienen, kiireellisesti huostaanotetun lapsen (noin kaksivuotias) äitiä syyllistetään siitä, että hän on ollut itse teinivuosinaan sijoitettuna AVOHUOLLON TUKITOIMENA. Eli äitiä ei ole itseään otettu pakolla huostaan, vaan perhe on suostunut siihen. Jopa tällaisestakin yhteistyöstä sosiaalityöntekijät nyt syyllistävät nuorta äitiä itseään.

        Sossut ovat saaneet avohuollon huostaanoton takia syyllistettyä samalla kätevästi myös pikku lapsen isovanhempia. Sehän on mainiota. Näin isovanhemmat saadaan näyttämään epäilyttäviltä ja kelvottomilta. Pikku lasta ei tarvitse siis sijoittaa isovanhempien luokse.

        Pikku lapsen äidin omasta sijoituksesta on kulunut jo kauan aikaa, hän on ollut täysi-ikäinenkin jo pitkään. Äiti on 23-vuotias. Eikö äidin oman sijoituksen pitäisi jo vanhentuakin jossain ajassa? Sossut eivät saisi vetää sitä mukaan pikku lapsen tapaukseen.

        Ihmiset eivät tajua, millaiseen suohon heidät voi joskus tulevaisuudessaan johtaa se, että perhe on aikoinaan tehnyt sosiaalityöntekijöiden kanssa yhteistyötä ja suostunut lapsen tai nuoren sijoittamiseen kodin ulkopuolelle AVOHUOLLON tukitoimena!!!!

        Kyseisestä 23-vuotiaasta äidistä on tehty nyt ensi- ja turvakodissa jopa vanhemmuuden arviointi, äiti eleli lapsensa kanssa kyseisessä laitoksessa pitkään. Ja kärsi. Hänet pakotettiin laitokseen useiksi kuukausiksi. Nyt on hän vapaa, mutta lapsi tempaistiin kiireellisesti huostaan.

        Lapsi muuten sijoitettiin sijaisperheeseen, jossa on kissa ja koira. Äiti oli ensi- ja turvakodissa ja myös omille sossuilleen kertonut moneen kertaa, että hänen lapsensa on allerginen. Ja niinpä olikin.

        Punaisena helottava ja tuskainen parivuotias on nyt palautettu allergian takia perhetukikotiin, koska sijaisperheessä hän sai hirveitä allergisia reaktioita.


    • perusteet?

      "Sossut ovat saaneet avohuollon huostaanoton takia syyllistettyä samalla kätevästi myös pikku lapsen isovanhempia. "

      Kun käsitteet ovat sekaisin, niin ne totisesti ovat sitä oikein kunnolla. Mutta kovasti ollaan silti jotakin mieltä koko ajan.......

      "Kyseisestä 23-vuotiaasta äidistä on tehty nyt ensi- ja turvakodissa jopa vanhemmuuden arviointi, äiti eleli lapsensa kanssa kyseisessä laitoksessa pitkään. Ja kärsi. Hänet pakotettiin laitokseen useiksi kuukausiksi. Nyt on hän vapaa, mutta lapsi tempaistiin kiireellisesti huostaan. "

      Ja mitkä olivatkaan huostaanoton perusteet? Mitä hallinto-oikeus asiasta päätti, kun kerran sinne tietenkin valititte?

      • Käsiteharhaa

        "Kun käsitteet ovat sekaisin, niin ne totisesti ovat sitä oikein kunnolla. Mutta kovasti ollaan silti jotakin mieltä koko ajan......."

        Kenen käsitteet ovat sekaisin?
        Sosiaalityöntekijöiden yleisimmin käyttämä käsite ja vallan väärinkäytön väline on lapsen paras tai "lapsen etu", jota käytetään samaan tapaan kuin lahkoissa käsitettä " Jumalan tahto" . Tämän "lapsen edun" katsotaan tarkoittavan, että sosiaalityöntekijällä yksin on oikeus määritellä ja päättää mitä lapselle ja perheelle tehdään ja ohittaa niin lasten kuin perheiden kuuleminen ja näkemys.

        Myös sosionomikoulutuksissa on kiinnitetty huomiota tähän vain lastensuojeluun vihkiytyneiden salatieteelliseen mantraan:

        ”…aikoinaan penäsin, että mistä löytyy määritteet lapsen parhaasta, en saanut kuin kiukkuisia kannanottoja. Se kuulemma oli niiiiin itsestään selvä juttu. Ellen kuulemma sitä ymmärtänyt, oli aivan väärällä alalla.

        Te jotka olette alalla tai opiskelette sille, nostakaa ihmeessä asia esiin kaikissa mahdollisissa paikoissa. Ellei alan eettisiä ja moraalisia näkökulmia avata ja keskustella niistä kriittisesti sekä avoimesti, ei minusta voida puhua kovin kummoisesta ammatillisuudestakaan. "

        Monet tahot mm. Elina Pekkarinen ja Leeni Ikonen ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että lastensuojelusta ja sen käytännöstä puuttuu kokonaan tutkimustieto ja työ käytäntöineen perustuukin lähinnä oletuksille ja selkiytymättömien käsitteiden pyöritykselle:

        "Tutkimusten mukaan sosiaalityöntekijät eivät käytännössä lainkaan käytä tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöksenteossa, vaan väittämät ja teoreettiset käsitteet ohjaavat työtä. Empiiriseen näyttöön tai omiin havaintoihin perustuva työtapa on miltei tuntematon asia."
        http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/54-takapakkia-tuusulassa

        Kielenkäyttö on myös vallankäyttöä ja hämärät käsitteet ja hokemat ovat omiaan kätkemään vallan väärinkäytön.
        Yksi lastensuojeluväkivaltaa ylläpitävä käytäntö on alan oma jargon , orwellilainen lapsen edun uusiokieli. Tätä todellisuudesta vieraantunutta byrokraattisen väkivallan kieltä yritetään syöttää myös muille sosiaalipalvelujärjestelmän toimijoille:

        Ylenmääräisellä touhukkuudella , seminaareilla, "kumppanuuskoulutuksilla" ja kokoustamisella , johon kaikkia päivähoidon työntekijöitä ja muita lastensuojelun "kumppaneita" velvoitetaan osallistumaan ja valheellisten termien ja ylisanojen jatkuvalla pakkosyötöllä on tarkoitus.

        Niillä ihmisiä estetään tekemästä havaintoja, luottamasta omiin jo tehtyihin havaintoihin, ajattelemasta itsenäisesti ja rationaalisesti ja kuulemasta omantuntonsa ääntä .

        Kiero tutkimattomia hoitoja ja menetelmiä markkinoiva sosiaalipalvelukauppias käyttää täsmälleen samoja huijauksen menetelmiä kuin kiero autokauppias.

        Huijari
        - käyttää aina ylisanoja- esim. parhaat käytännöt , tuki, intensiivinen, erityinen huolenpito, vierihoito, turvaistaminen
        - antaa harhaanjohtavaa, puutteellista ja valheellista tietoa tutkimustuloksista tai salaa, ettei tieteellisesti tutkittua tietoa ole olemassakaan
        - luo ryhmäpainetta ja ryhmäindoktrinaatiota
        - ei kerro kaupan todellisista seurauksista ja kustannuksista
        - kieltää ja hävittää henkilökohtaisen vastuun
        - luo kiire/ paniikkimielialan- esim. on toimittava välittömästä, " aika loppuu",
        - estää henkilökohtaisen ja kiireettömän tutustumisen kohteeseen

        Lastensuojelu vilisee käänteistotuuksia ja sumuttavia käsitteitä. Tässä suomennokset:

        varhainen tuki= varhainen leimaaminen
        moniammatillinen yhteistyö= ryhmäpanettelu, joukkojuoruaminen
        lapsen etu= sosiaalibyrokraattien ja - yrittäjien etu
        intensiivihoito= tehopahoinpitely
        kehittäminen= alasajo
        perhetyö= erhetyö
        asiakas= alamainen


    • tuesta huoli

      Avohuollon tukitoimena annetusta vapaaehtoisesti vastaanotetusta "tuesta" tuleekin "huoli" ja sijoituksen perustelu

      Eli pikkulapsen äidin ja pikkulapsen isovanhempien( eli äidin vanhempien) kasvatuskyky ja huoltajuus kyseenalaistettiin sillä perusteella, että äidillä oli ollut murroiässä lyhyt , vapaaehtoinen ja väliaikainen sijoitusjakso, joka oli annettu avohuollon tukitoimena. Äidin vanhemmat olivat siis aikoinaan oma-aloitteisesti lähteneet hakemaan apua lastensuojelusta tyttärensä murrosiän kuohuntaan.
      Äidillä ei ollut mt- tai päihdeongelmaa vaan vaikeudet liittyivät koulunkäyntiin.

      Myöhemmin äidin oman pikkulapsen kiireellisen sijoituksen perusteena ja esteenä isovanhempien sukulaissijoitukselle toimi siis äidin nuoruudenaikainen sijoitusjakso, joka johti sosiaalityöntekijän subjektiiviseen huoleen äidin vanhemmuudesta ja jonka katsottiin kyseenalaistavan sekä tähän aiempaan avohuollon tukitoimeen suostuneen äidin että lastensuojelun avohuoltoon hänet luovuttaneiden vanhempien kasvatuskyvyn.

      Huostaanottoa ajaneen pahamaineisen asiattomuuksista huomautuksia saaneen lastensuojelun juristin mukaan siis äidin vuosientakainen ja vapaaehtoinen "avohuollon tukena" annettu elämänjakso sijaishuollossa tekee hänestä arveluttavan vanhemman. Näin huostaanottoklusterissa todellisuudessa ajatellaan sijoitusten vaikutuksista lapsiin ja nuoriin!
      Huostaanottoklusteri tarvittaessa vakuuttaa, että huostaanotto vaurioittaa, jos siitä vain on hyötyä uudessa huostaanotossa eli seuraavan sukupolven huostaanottamisessa.

    • oma kokemus

      Tämä on kamalaa, valittettavasti lastensuojelun asiakkuutta yritetään periyttää.

      Omasta kokemuksesta voin kertoa sen, että kun aikoinaan lapseni huostaanotto todettiin perusteettomaksi, niin lastensuojelun asiakkuus pyyhkäistiin papereista saman tien pois, siis ikään kuin ei sitä koskaan olisi ollutkaan.
      Nyt kuitenkin kun lapsellani on jo oma pikkuinen hiipii mieleen aina pelko...
      Ei hänen vanhemmuuttan kohtaa vaan sitä herääkö sossuilla taas kerran turha HUOLI.

    • Tapausesimerkki

      Äidin vuosien takainen psykoterapia- jota sivistysvaltiossa pidettäisiin osoituksena valistuneen ihmisen hyvästä elämänhallinnasta ja halusta hoitaa omaa terveyttään- kääntyikin suomalaisessa lastensuojelussa vauvan kuukausia kestäneen turhan , laittoman ja perhettä syvästi vaurioittaneen huostaanoton perusteeksi. Lastensuojelijat olivat salaa tilanneet psykoterapialausunnot ja peukaloineet niitä omiin tarkoituksiinsa laittomat toimensa oikeuttaakseen:

      Naantalissa asunut Ani Leikonniemi on yksi niistä äideistä, jonka lapsen sijoituksen hallinto-oikeus myöhemmin purki perusteettomana. Leikonniemi on koulutukseltaan sosiaaliohjaaja. Vertaistukea annetaan hänen perustamassaan yhdistyksessä, joka kantaa nimeä HOL ry, Huostaan Otetut Lapset - Rikotut perheet.
      Leikonniemen luottamukselliset keskustelut psykoterapeutille päätyivät hänen tietämättään lastensuojelun käsiin.

      "Järkyttävintä kohdallani on ollut se, että vasta tammikuussa 2012 käydyssä rikosoikeudenkäynnissä paljastui se, että viranomaiset ovat perustaneet koko sijoitus- ja huostaanottoprosessinsa minun psykoterapialausuntoihini irrottaen sieltä sanoja ja lauseita omiin tarkoituksiinsa."
      ”Sain kauhukseni lukea huostaanottohakemuksesta asiayhteyksistä irrotettuja sanoja tunnekokemuksistani vuosilta 1965-67. Poiminnat oli siirretty 2000-luvulle. Yhdestäkään lastensuojelun asiakirjasta ei löydy lainmukaista merkintää siitä, milloin ja mistä lastensuojelijat olivat lausunnot hankkineet. ”

      Kun hän pyysi tietojaan sosiaalityöntekijältä, tämä vaati yksilöimään halutut paperit. Kuitenkaan lastensuojeluasiakirjoihin ei ollut kirjattu, mitä tietoja sosiaalitoimessa oli. Asiakkaan oli mahdotonta yksilöidä tietoja, joita hän ei tiennyt olevan olemassa. Hän ei voinut puolustautua sellaisia huolia ja epäilyjä vastaan, joiden konkreettista sisältöä hän ei tiennyt.
      Ei, vaikka lain mukaan kirjaukset on näytettävä asiakkaalle.

      ”Tietosuoja joutuu outoon valoon, jos sen varjolla estetään ihmistä näkemästä häntä tai lastaan koskevaa tietoa. Korjaapa sitten siinä virheet.
      Nykyään lastensuojelu saa antaa, vastoin huoltajan suostumusta, välttämättömiksi määrittelemiään tietoja muille viranomaisille tai vaikkapa toisen kunnan toimeksiannosta toimivalle yksityiselle lastensuojelulaitokselle.

      - Lastensuojelussa käytetään ja jopa kerätään vanhoja ja virheellisiä tietoja eikä niitä edes vanhempien vaatimuksesta korjata, joten nämä vanhat ja virheelliset tiedot päätyvät viranomaisten päätöksiin. Hallinto-oikeudet eivät tutki lastensuojeluviranomaisten tekemien kirjausten oikeellisuutta vaan luottavat sokeasti siihen, että viranomaiset ovat tutkineet perheen tilanteen siten kuin lastensuojelulaki sen määrää tutkittavaksi.

      Ani Leikoniemen haastattelu Revanssi- lehdessä
      http://voikukkien.wordpress.com/2012/09/19/yksi-haastattelu-lastensuojelun-tilasta-maassamme/

      http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lastensuojelun-myytit-tietosuoja-on-este-viranomaiset-eivat-saa-vaihtaa-tietoja

    • avosta avioon

      Ei ehkä kannata vastaanottaa ainakaan perhetyötä tai psykoterapiaa "avohuollon tukitoimena" ellei halua lapsensa päätyvän sijaisbisneksen laitoshuollon tukitoimeksi.

      • luokittelubisnes

        VARPU( varhainen puuttuminen) - kaaoksen syy ja hyvää bisnestä

        "Huostaanottojen määrän valtaisa lisääntyminen ajoittuu juuri siihen ajankohtaan, kun varhaista puuttumista alettiin kunnissa soveltaa. Tällainen menettely on johtanut ilmiantokulttuuriin. Nähtävissä on siten kokonaan muunlainen kehitys kuin mihin ihmisoikeussopimusten periaatteet tähtäävät.

        Varhaisen puuttumisen malli kannustaa kaikki lapsen kanssa työskentelevät tahot määrittelemään lapsen käytöstä omista ennakkoluuloista ja lähtökohdista käsin. Se on johtanut lasten luokitteluun ja siihen, että kaikkea erilaisuutta pidetään sairautena.

        Seuloa (käsite ko. STM selvityksestä 2004:7) osaa kuka tahansa (=lastensuojeluilmoitukset, syyttäminen ja syyllistäminen). Auttaminen sen sijaan edellyttää korkeaa ammatillista osaamista, pysähtymistä ja asiakkaan kuuntelemista, mutta sitä ei valitettavasti ole tarjolla. Tämän päivän sosiaalitoimen työtavat perustuvat historialliseen asennevammaan, jossa viranomainen kuvittelee osaavansa määritellä lapsen edun ja asiakkaan avun tarpeen. Tässä työssä sosiaalitoimi tukeutuu kaikenlaisiin ammattilaisiin (=lausunnon antajiin) unohtaen maalaisjärjen käytön. .

        "Tutkimusten mukaan sosiaalityöntekijät eivät käytännössä lainkaan käytä tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöksenteossa, vaan väittämät ja teoreettiset käsitteet ohjaavat työtä. Empiiriseen näyttöön tai omiin havaintoihin perustuva työtapa on miltei tuntematon asia."
        http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/54-takapakkia-tuusulassa

        Eivätkös lastensuojelun "avohuollon tukitoimet" ole juuri tuota: sosiaalityöntekijä, joka kuvittelee osaavansa määritellä lapsen edun ja asiakkaan tarpeen näitä kuulematta tilaa veronmaksajien rahoilla omia oletuksiaan ja toimiaan oikeuttamaan pyrkiviä huippukalliita ja epäeettisiä ja -tieteellisiä arviointeja, selvityksiä, seulauksia , lausuntoja ja tarkkailu- ja tutkimuslähetteitä ja -osastojaksoja kaikenkarvaisilta tutkimattomilta ja valvomattomilta lapsibisnesyrittäjiltä ( jotka saattavat vielä olla tuttuja tai entisiä/nykyisiä/ tulevia bisneskumppaneita) ?


      • miettimään pistää

        Itse olen sitä mieltä, ettei Suomessa voi ottaa mitään ns. tukitoimia vastaan, ettei tule leimatuksi.
        Katselin maan. erilaiset äidit jaksoa, jossa nuori 18 vuotias tyttö, halusi lapsen kanssa asumaan ensikotiin, koska pelkäsi ettei pärjää vauvan kanssa alkuun kaksin.
        Mielestäni se oli nuorelta naiselta hienosti ajateltu, saa tukea ympärilleen.
        Heti vain tuli mieleen, että kirjattiinko tämäkin "palvelu" papereihin, negatiivisena ilmauksena "äidille jouduttiin antamaan tukea", jolloin taas saadaan yksi syy turhaan HUOLEEN.
        Tällaiseksi tämä touhu meidät ajaa, missään ei kouluissa, tarhassa, neuvolassa ym. voi ilmaista huoltaan mistään, ettei se käänny itseään vastaan.


    • ttt= huostariski

      Lastensuojelun avohuollon tukitoimeksi mainittu perusturva l. toimeentulotuki on nykyisin myös huostaanottoriski

      THL- seminaarissa ilmoitettiin, että toimeentulotuen saaminen lisää
      huostaanottoriskiä. Epäselväksi jäi onko  ongelma/ huostaanottoriski siis köyhyys vai  sen paljastuminen eli  avun pyytäminen taloudellisiin ongelmiin viranomaiselta?
      Luennosta sai käsityksen , että vaarallista ei ole niinkään köyhyys
      vaan köyhyyden paljastuminen ja julkisuus eli juuri
      toimeentulotukiasiakkuus. Luennolla kerrottiin, että  nuoren kasvu ja
      kehitys ei vaarannu köyhyyden vaan toimeentulotukiasiakkuuden vuoksi.
      Luento ei tarjonnut mitään tietoa rakenteellisesta köyhyydestä, sen
      syistä, ennaltaehkäisystä tai vaikutuksista perheiden elämään. Ei
      myöskään toimivia ehdotuksia siitä, miten köyhyyttä voisi
      ennaltaehkäistä tai lievittää . Sen sijaan se onnistui leimaamaan
      toimeentulotukiasiakkaan ja  toimeentulotukiasiakkuuden periytyväksi,
      puuttumista ja korjaavia lastensuojelutoimenpiteitä kaipaavaksi
      riskiksi.

      Luennon jälkeen kuulijat osasivat ainakin yhdistää mielessään
      toimeentulotuen saamisen periytyvään riskiin ja huostaanottotarpeeseen.
      Mitenhän he mahtavat reagoida työssään kuullessaan asiakkaansa saavan
      toimeentulotukea?
      Näinköhän niitä itsensä toteuttavia profetioita luodaan?

      Ratkaisuksi toimeentulotuen nauttimisen muodostamaan ongelmaan THL:n seminaarissa tarjottiin työntekoa!

      Seminaariväeltä on päässyt unohtumaan, että   "sosiaalisista
      ongelmista" kärsivät  on  THL:n ansiosta jo pakotettu tekemään työtä.  
      Tosin ilman palkkaa, ay- liikkeen turvaa ja työsuhde-etuja.
      Tietynlaisen "työn"  tekeminen  kuitenkin  estää aidon
      palkkatyöllistymisen.   Eikä edes palkkatyö  estä sitä, että joutuu
      hakemaan leimaavaa toimeentulotukea. Toimeentulotukiasiakkaissa on yhä
      enemmän palkkatyössä työssäkäyviä, joiden saama palkka ei 
      yksinkertaisesti riitä elämiseen. Opiskelijoilla on pakollinen, useita
      kuukausia kestävä palkaton työharjoittelu. Työttömillä on työvelvoite-
      ja työelämävalmennuspakko. Työn korvaukseksi saa 9 e päivässä
      ruokarahaa.  Yhä useampi toimeentulotuen asiakas on pakotettu
      ympärivuorokautiseen työhön hoitamaan kotonaan erityislapsiaan,
      vammaisiaan ja vanhuksiaan 300 euron kuukausikorvauksella 
      murenevan palvelujärjestelmän takia. Moni paikkaa asiantuntijoiden ja
      poliitikkojen yksissätuumin alasajamaa sosiaalisektoria omalla
      vapaaehtoistyöllään.  Myös  mielenterveyden häiriöistä  kärsivillä ja
      pitkäaikaistyöttömillä on kuntouttavaksi työtoiminnaksi kutsuttu
      velvoite tehdä ilmaista työtä, joka voi olla mm. matkahuollon 
      toiminnan pyörittämistä tai tiilirakennusten purkua käsipelillä.

      Saku Timosta lainaten: "Kuntouttava työtoiminta on aivan käsittämätön orjuutuksen muoto. Toimeentulotuki on sentään se yhteiskunnan viimesijaisin tukimuoto, mutta joillekin senkin saaminen on tehty työnteosta riippuvaiseksi. Niin että älkääpä enää ainakaan julkisesti munatko itseänne vaatimalla työttömiä lumitöihin tai risusavottaan. Vaatimuksenne on jo toteutettu ihan kirjaimellisesti, koska juuri tällaisia töitähän kuntoutettavilla
      teetetään."

      Asiakasnäkökulmasta seminaarin anti oli seuraava: älä ano sosiaalitukia.
      Niiden käyttäjät leimataan  automaattisesti syrjäytyneiksi ja
      syrjäytymistä pidetään periytyvänä syntinä. Kannattaa ravata mielummin
      ruokajonossa tai tehdä vaikka rikoksia. Sellasia lailllisia, joita ei
      noteerata ja joista ei rangaista. Niitä, joita kuntarikolliset tekevät.

      THL on siis itse ollut luomassa lainsäädäntöä, jossa ilmaistyö eli 
      käytännössä pakotettu toimeentulotukiriippuvuus on laillista ja
      suositeltavaa. Sitten THL:n asiantuntijat kertovat meille, että
      toimeentulotuen nauttiminen on perinnöllistä ttt-asiakkaiden
      yksilöllisten ominaisuuksien seurausta ja huostaanottoriski.

      Tiedossa on, että hyväosaiset ovat muita ahneempia ja
      empatiakyvyttömiä. Tutkittavaksi jää, periytyykö tämä ahneus ja
      empatiakyvyttömyys.
      http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/08/09/rikkaat-ovat-ahneempia/201010937/139
      http://www.kauppalehti.fi/etusivu/tutkimus todistaa raha tekee tylyksi/20110886947

    • Köyhyys huostan syy?

      Lastensuojelun "avohuollon tukitoimena" mainittu päivähoito on myös riski

      Reikä sukassa ja huostaan- Oulu ohjeistaa päivähoitoa

      Kuulin Oulusta ikäviä uutisia. Lasten iltapäiväkerhon ohjaaja oli kertonut tietolähteelleni, että lasten iltapäiväkerhon ohjaajia on ohjeistettu Oulussa tekemään lastensuojeluilmoitus, mikäli lapsella on reikä sukassa. Siis kyllä, luitte oikein.

      Kerhon ohjaaja on tästä tuohtunut lastensuojelulle, mutta kukaan ei uskalla puhua. Kalevan toimittaja on soitettu hätiin. Toimittaja, joka on ennenkin kirjoittanut lastensuojelun epäselvyyksistä, on aikonut pyytää lastensuojelusta selvitystä asiaan, mutta toimittaja epäilee että hänelle ei toimiteta alkuperäistä ohjeistusta, mikä on siis annettu ohjaajille, vaan toinen, siistitty versio siitä.

      Ohjeistus on lisäksi salainen, eli koulutustilaisuudesta ei saa kuulemma kertoa ulkopuolelle, sillä "jonossa on kyllä tulijoita" (uhataan työpaikan menetyksellä). Näin on siis koulutustilaisuudessa kerrottu iltapäiväkerhon ohjaajille.

      Joku kommentoi tätä facebookissa näin:

      "Anu, sama varmaan pätee täällä, koska viime syksynä lastenhoitaja oli ilmoittanut äidille, että on ottanut yhteyttä sossuun koska on huolissaan äidin jaksamisesta, koska lapsi jää itkien tarhaan ja hiukset ovat olleet harjaamatta - todellisuudessa ei, sillä lapsi repi letit pois, koska ei halunnut tarhaan -. Ja huolissaan oli lastenhoitaja, jolla itsellään oli vanhat rastat, eli harjaamattomat hiukset. Äiti otti yhteyttä yksityiseen päiväkotiin, ja siellä oli ihmetelty, että sillä viikolla oli useampi vanhempi, joilla lapsi on kunnallisessa päiväkodissa, ollut yhteydessä heihin ja kyselleet vapaita paikkoja. Juuri vähän aikaisemmin oli ollut kunnallisen puolen lastentarhojen henkilökunnalle koulutustilaisuus. Äiti vaihtoi yksityiseen ja oli sanonut kunnallisenpuolen henkilökunnalle, että jos joskus lapsella tippuu lapanen matkanvarrella, niin te varmaan teette siitä lastensuoleluilmoituksen. Että hän ei tähän ala!"

      Sosiaali ja terveysministeriö antoi 1. heinäkuuta uudet lastensuojelun laatusuositukset. Ne alkavat näin ministeriön esittelypostissa sähköpostissani:

      "Lastensuojelun laatusuositukset: Lapsia ja perheitä kuultava paremmin

      "Toiminnan täytyy kunnioittaa ihmisarvoa, sen tulee lähteä lapsen edusta ja sen on oltava vuorovaikutteista", sanoo neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen.

      "Lasten ja koko perheen kuunteleminen on tärkeää lastensuojelun kehittämisessä. Viranomaiset eivät suinkaan omista kaikkea viisautta ja siksi ihmiset täytyy ottaa aidosti mukaan oman asiansa kehittämiseen","

      http://www.stm.fi/ylakulma/artikkeli/-/view/1860166#fi

      Mutta kovin "vuorovaikutteiselta" ei vaikuta salaisten ohjeiden antaminen niille ihmisille, jotka hoitavat lapsia päivittäin vanhempien ollessa töissä, eikä "ihmisten aidosti mukaan ottamiselta oman asiansa kehittämiseen" vaikuta lastensuojeluilmoitusten teko vanhemman selän takana. Tämä kuvaa täydellisesti sitä ristiriitaa, mitä lastensuojelu jatkuvasti antaa itsestään ja toiminnastaan mediaan ja muuhun ulkomaailmaan puhtoisena lapsen edun toteuttajana, mutta miten se tietoisesti toimii kuitenkin julkisen imagonsa takana salaisena poliisina, joka repii perheet rikki. Ellei lastensuojelu sitten todellakin näe "lapsen edun toteutumisena" entistä useamman ongelmattoman perheen lapsen joutumista lastensuojelun piiriin ja jonottamaan huostaanottoa ja sijaisperhe- tai laitospaikkaa. Laitoshoidosta, esimerkiksi, maksetaan yksityiselle hoitolaitokselle noin 700 euroa päivässä yhdestä lapsesta. On vaikea kuvitella, miten avohoito ja perheen tukeminen tällä samalla rahalla toteutuu usemmissa tapauksissa silloin kun lapsi on vielä kotona. Kuitenkin sen lain mukaan pitäisi. Huostaanotto on yhä laissa määritelty viimesijaiseksi muodoksi, ja sitä ennen pitää perhettä tukea kaikin mahdollisin keinoin.

      Sain huhtikuussa postia lukijalta:

      "Eilisessä A-studiossa puhuttiin huostaanotoista ja lasten laitossijoittamisesta ja korvaani särähti kohta, jossa miespuolinen asiantuntija (meni ohi mikä oli virallisesti miehiään) kertoi syitä huostaanotoille - yksi syistä oli vanhempien vähävaraisuus/köyhyys/tms, en ihan tarkasti muista mitä sanaa käytti. Olen järkyttynyt. Otetaanko Suomessa lapsia huostaan vanhempien koyhyyden takia? Onko sinulla asiasta tarkempaa tietoa? Jaa se meille muillekin jos on, jooko. "

      Koetin etsiä tuota a-studion linkkiä nyt jälkikäteen, mutta se on poistettu.

      Kuitenkaan kaukana ei voi olla huoli, että lapsia todellakin viedään Suomessa silkan köyhyydenkin vuoksi. Tästä kertovat lastensuojelun salaiset koulutustilaisuudet iltapäiväkerhon ohjaajille ja päiväkotitädeille, joissa ohjeistetaan tekemään lastensuojeluilmoitus risaisten vaatteiden takia. Laki ei kuitenkaan velvoita näin toimimaan. Laissa perheillä on oikeus taloudelliseen tukeen ENNEN huostaanottoa. Köyhyys ei voi olla huostaanoton syy.

    • Rikolliskoplia?
    • Järkevä ajatus.
    • Lait kunniaan!

      Ahlaisten tyylisiä laitoksia tarvittaisiin, ei suinkaan yksityisinä ls-laitoksina, vaan kunnallisina perhekuntoutuskeskuksina.

      Pahimmillaan yksityiset laitokset valehtelevat myös sosiaalityöntekijöille olemattomiksi osoittautuvia "palveluistaan" ja pelkästään voiton maksimointiin tähtäävissä laitoksissa on toiminnan moraalinen taso turhan usein alle kaiken arvostelun.

      Sen sijaan jo vuosia sitten kuultiin perhekuntoutuskeskusten hyvistä tuloksista, joiden turvin perheet voitiin usein kotiuttaa turvallisin mielin, vaikka he olivat perhekuntoutuskeskusjakson aloittaneet huostaanottouhan alla. Tällaisen laitoksen johtaja kirjoitti aikoinaan useita perhekuntoutuskeskuksia puolustavia kirjoituksia Helsingin Sanomiin, mutta eihän niitä tarvinnut päättäjien olla kuulevinaan, koska yhteiskunnalla ei paljoa ole "varaa" ollut muuhun kuin huostaanottoihin. Järjettömyys ollut huipussaan!

      Sossut huutavat ammattiliittonsa kautta, miten "paljon kevyempiä auttamiskeinoja olisi käytettävä pelkkien huostaanottojen sijaan", mutta Kreikkaan meillä vain rahaa riittää, ei perheiden oikeaan auttamiseen niinkään.

      Huostaanotto on ihan paikallaan silloin, kun lapsi tulee todistetusti kurjista olosuhteista, mutta huostaanotot on rajattava vain niihin, eikä niitä saa enää käyttää lakisääteisten palvelujen paikkaajina tai niiden korvikkeina.

    • vai?

      Ahlaisten laitoksestahan tulee PERHEKUNTOUTUSYKSIKKÖ, sellainen hirveä joka on vain pelkkää lumetta ja jossa vääristellään asioita jonka tarkoituksena on vain huostaanottaa lapset sillä sossut saa siitä porkkanarahaa ja ovat vielä sijaisperheiden kanssa tekemässä yhdessä bisnestä rikkomalla toimivat perheet joissa ei ole oikeasti MITÄÄN ongelmia ja sitten hallinto-oikeudet vaan siunaa kaikki laittomat huostaanotot kun siellä ei oo edes ammattituomareita ja kaikki on ihan laitonta ja kaikki huostaanotot on 99% laittomia ja vääriä ja perusteettomia

      • mikä kuntoutus?

        Hyvät mahdollisuudet hirveäksi paikaksi on. Perheyksikön perustaja on suututtanut jo Leijonaemot ryn, pikku Laurin äidin ja muut biovanhemmat, sananvapauden puolustajat, perheiden ihmisoikeuksista kiinnostuneet, Porin lääkärikunnan ja sairaanhoitohenkilöstön ja pari rikostutkintaakin on jo meneillään ennenkuin koko perhekeskus on edes avattu.


    • "perhekuntoutusta"

      "2000 -luvun ilmiö on erilaiset perhekuntoutusta(väitetään "avohuollon tueksi" tarjoavat yksiköt, joihin lastensuojelun työntekijä saattaa velvoittaa perheen muuttamaan saamaan ”kuntoutusta”. Kyseessä ei siis ole esimerkiksi päihdehoitoa tarjoava yksikkö, vaan tavallisesti vain erilaisin menetelmin perhe-elämään kajoava yksikkö. Perhe siirtyy tällaista palvelua tarjoavaan paikkaan, saa sieltä usein vain oman huoneen käyttöönsä tai oman huoneiston. Työtapoina käytetään erilaisia keskusteluja, osallistumista ryhmiin, retkiä ym. Asiakkaille ja usein myös kuntoutuksesta maksavalle lastensuojelulle on usein epäselvää, mitä pitäisi kuntouttaa ja mitkä ovat tavoitteet.

      Työssä käyville vanhemmille saattaa olla vaikeata järjestää tällaista ”perhekuntoutusjaksoa”, kun sellaiseen osallistuminen merkitsisi pois jäämistä työelämästä tai työn laiminlyöntiä. Päivähoito- ja kouluikäisille lapsille ”kuntoutuksesta” saattaa aiheutua paljon hankaluutta, kun he joutuvat joko kokonaan lopettamaan tutussa päivähoitoryhmässä käynnit ja koululaiset jopa vaihtamaan kouluaan.
      Tämä taasen voi johtaa perheen todelliseen syrjäytymiseen ja ”kuntoutuksen” jälkeen tuen tarve voi olla jopa suurempi perheen palautuessa normaaliin arkeen.

      Päihdehoidon kärsiessä niukoista resursseista tällainen tavallisten päihteettömien perheiden ”kuntouttaminen” on vähintäänkin kyseenalaista. Kun tällaista toimintaa harjoitetaan verovaroilla, pitäisi maksavan tahon olla kiinnostunut työn tuloksellisuudesta. Näyttää siltä, että usein näiden ”kuntouttajien” ja ”arvioijien” päätarkoitus ei olekaan auttaa ja vahvistaa perhettä selviytymään omillaan, vaan tehdä lastensuojelulle sellainen lausunto, että lapsi voidaan sen perusteella saada huostaan otetuksi.

      Lapsen syrjäyttäminen sijaishuollossa tapahtuu seuraavasti. Lapsi, joka on otettu huostaan esimerkiksi koulunkäyntiongelmien takia, ei saakaan laadukasta opetusta. Usein käy niin, että lapsi joutuu käymään peruskoulunsa laitoksen keittiössä kotikoulussa laitoksen lähihoitajaopiskelijan ohjauksessa. Lapsi, joka on otettu huostaan psykiatrisin perustein, ei saakaan psykiatrista hoitoa. Voi käydä niin, että laitoksen hoitajana oleva sosionomi tai lähihoitajaopiskelija toimivat hänen ”terapeutteinaan”.

      Lapsiin kohdistetaan sijaishuollossa pakkoa, eristämistä ja epäasiallisia kasvatuskeinoja, simputusta, jotka aikaansaavat uhmaa, vihaa ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Lapset sairastuvat, kun heidät erotetaan vanhemmistaan ja läheisistään. Kun lapsi ahdistuu koti-ikävässään, hänen sanotaan oireilevan ja hänelle syötetään psyykenlääkkeitä. Kelan tutkimusten mukaan vain murto-osa nuorista selviää lastensuojelun toimista. Tutkimuksen mukaan teini-iässä sijoitetuista pojista 80 % oli vielä 23-24 -vuotiaina ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta.

      Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle aikaansaa suuren riskin syrjäytymiselle. Tästä huolimatta maassamme on päädytty sijoittamaan noin 17 000 lasta kodin ulkopuolelle. Sijoitustoimintaan liittyy erityinen piirre; kunnat ovat valmiit maksamaan huomattavia summia (jopa yli 20 000 euroa kuukaudessa) siitä, että lapsi syrjäytetään. Valtio suostuu jopa maksamaan valtionosuuksina tukea kunnille tästä toiminnasta.

      Lastensuojelun toimintatapoihin kuuluu edelleen lapsen vieroittaminen vanhemmistaan ja suvustaan, vaikka laki velvoittaa tukemaan lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa. Mistä johtuu, että lastensuojelulakiin kirjattu perheen jälleenyhdistämisen velvoite ei toteudu, vaan lastensuojelun työntekijät pitävät väkisin lapsia huostaanotettuina lapsen täysi-ikäisyyteen saakka? Syrjäyttämisen lopullinen niitti tapahtuu, kun 18 -vuotias huostaanotettu lähtee maailmalle ja läheisin ihminen löytyy kunnan sosiaalitoimistosta."
      http://www.knuutilaki.net/node/42

    • ei tietoa

      Perhekuntoutusyksiköiden joukossa saattaa olla kelvollisiakin mutta totuus on, ettei niiden toimintaa ja tuloksia tutki, valvo tai seuraa kukaan.

    • Lausteen "kuntoutus"

      Näillä lastensuojelun kidutuspaikoilla ja - käytännöillä on aina kauniita nimiä esim. " erityisen huolenpidon yksikkö", " intensiivihoito", " vierihoito" tai "perhekuntoutuskeskus", joiden tarkoitus on kätkeä karu todellisuus:

      TÄSSÄ LAUSTEEN perhekuntoutuskeskuksen MAINOSPROPAGANDA:

      "Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa työskentelee 110 lastensuojelun ammattilaista."Henkilöstörakenne takaa moniammatillisen asiantuntemuksen ja monipuoliset mahdollisuudet kasvatusprosessin toteuttamisessa.
      Hyödynnämme laajaa osaajiemme joukkoa joustavasti jokaisen asiakkaamme kanssa. Tuemme perheitä heidän kasvatustehtävässään etsien voimavaroja, joiden avulla tavoitteiden saavuttaminen onnistuu. Kunta-asiakkaalle olemme luotettava yhteistyökumppani, joka kehittää toimintaansa asiakkaidensa muuttuvien tarpeiden muukaan. Yhdeksänkymmenen vuoden kokemus on osoittanut, että vain yhdessä voimme rakentaa laadukkaita palveluita. Yhdessä asetetut tavoitteet ja niiden eteen tehty työ tuottavat tuloksen.

      Tarjoamme käyttöösi osaavan henkilökuntamme ja ympäristön, jossa asiakkaamme saavat yksilöllisiä tarpeita vastaavaa palvelua. Monipuoliset palvelumme mahdollistavat joustavat ja muuttuvien palvelutarpeiden mukaiset ratkaisut. Meillä on tieto, taito ja tahto auttaa nuoria ja heidän perheitään erilaisten haasteiden edessä.
      Yhdeksänkymmenen vuoden kokemus on osoittanut, että vain yhdessä voimme rakentaa laadukkaita palveluita. Yhdessä asetetut tavoitteet ja niiden eteen tehty työ tuottavat tuloksen."

      TÄSSÄ ASIAKASKOKEMUS :

      "Lapsia hakattiin ja alistettiin, käytettiin seksuaalisesti hyväksi ja pakotettiin erillaisiin pakkotyötehtäviin."

      "Itse en koskaan kuullut sijoittamiseni perusteita ja tuolla Lausteella jouduin vanhempien hoitajien väkivaltaisen käyttäytymisen kohteeksi."

      "Pääasia oli enemmänkin liiketoiminnan ylläpito ja talouden kasvattaminen,ja muu taloudellinen hyöty. "

      "helvetinmoinen keskitysleiri nuorelle ihmiselle joka on aloittamassa juuri elämäänsä"

      "Olivat vankiloitakin pahempia ja piti tehdä rikoksia,että PÄÄSI linnaan koska lusiessa tiesi suurinpiirten koska vapautuu ja muutenkin linnassa helpompaa kun ei tarvinnut pelätä henkilökuntaa."

      "Vieläkö annetaan vitsaa paljaalle takapuolelle ja pistetään putkaan vai miten rangaistaan, jos on johtajien tai ohjaajien mielestä ollut tottelematon ?"

      Näkemykset eroavat toisistaan merkittävästi. Ero saattaa olla jopa tilastollisesti merkitsevä. Tässä olisi tutkimuksen paikka jollekulle. Ai niin, mutta asiakkaitahan ei tarvitse kuulla sosiaalityössä kun ne kaikki aina vaan dramatisoi ja valehtelee kaikesta.
      http://keskustelu.suomi24.fi/node/943858#comment-43980500

      • outo purkumenettely

        Vähintääkin outo tukitoimi on myös lastensuojelun kasvojenpesukäytäntö laittomaksi todetun huostan purkamisessa.

        Lapsen nopean kotiutuksen, julkisen anteeksipyynnön ja huostan aiheuttamien kärsimysten hyvityksen sijaan perheet passitetaan perhekuntoutukseen, jonka laitosjakso maksanee useita kymmeniä tuhansia eikä yleensä sisällä edes terapiaa.

        Perheille pitäisi maksaa nuokin rahat käteen tai palveluseteleinä, joilla he voivat ostaa tarvitsemansa palvelut lastensuojelusta kuntoutumiseen.


    • oma kokemus

      Meillä kyllä purkumenettely toimi sinänsä oikein eli lapsi palautettiin kotiin. Mutta siinäpä se, vaikka huosta todettiin lain edessä aiheettomaksi ja sosiaalityöntekijä sai huomautuksen, ei meille mitään anteeksi pyyntöjä tullut.
      No toisaalta, olin päätöksestä niin helpottunut, etten osannut niitä edes odottaa.
      Mutta ei meille kyllä tarjottu myöskään mitään perhekuntoutusta.
      Lapsemme nimi poistettiin nopeasti lastensuojelun asiakkuudesta, eli pyyhittiin historia kokonaan pois.. näinkin voi käydä.

    • Verkostotyötä

      Tässä tapausesimerkki lastensuojelun ja psykiatrian moniammatillisesta verkostotyöstä ja perheiden tukemisesta, jonka jäljiltä paljastunee vielä ties mitä. Kuinkahan moni keskussairaalan valepsykiatrien lumehoitoja ja tukitoimia kritisoinut lähetettiin lastensuojeluun?

      "Sosiaali- ja terveysalan valvova viranomainen Valvira selvitti laajasti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksikön toimintaa 2000 -luvulla vuoteen 2012 saakka. Valvira totesi toiminnassa vakavia puutteita ja jopa lainvastaisia menettelyjä.

      Selvityksen mukaan osa lapsipotilaista ei ollut tavannut lääkäriä lainkaan, vaan taudinmäärityksen teki ja hoidosta päätti esimerkiksi erityislastentarhanopettaja. Lisäksi potilaskertomuksissa oli merkittäviä puutteita. Niistä ei esimerkiksi käynyt ilmi mikä potilasta vaivaa. Osaa potilaista kuitenkin hoidettiin - siitä huolimatta, että ei tiedetty mitä hoidetaan.

      Valviran mukaan "Keski-Suomen keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikössä ei myöskään potilasasiakirjojen laatimisessa ole toimittu potilaslain ja asiakirja-asetuksen asettamien vaatimusten mukaisesti esimerkiksi hoidon sisällön, tutkimusten ja hoitosuunnitelmien kuvaamisen osalta”.

      "Valviran päätöksestä käy ilmi, että vuosikausia yksikössä on pyöritetty potilaita hömppähoidoissa ilman tutkimuksia, diagnoosia ja asianmukaista hoitoa. (Hoitajien) viihtyminen ei pitäisi olla erikoissairaanhoidon ykköstehtävä!
      Veronmaksajat maksavat siis kallista hintaa (2000€/vrk lehtitietojen mukaan) siitä, että potilaat eivät hoidu!"

      "Lapseni olivat kuukausia tuossa yksikössä kahden erityislastentarhanopettajan ryhmässä, jossa tekivät kahdestaan ensin lasten "tutkimuksia" ja "hoitoja" Meille sanottiin että he ovat sairaanhoitajia - eivät olleet. Ilman terveydenhuollon ammattitutkintoa tuollainen toiminta on puoskarointia jonka laki kieltää."

      "Sairaalan poliittinen luottamusmiesjohto on halunnut salata toiminnan heikkouden, laatupuutteet ja potilasturvallisuuden vaarantumisen. Siksi Tuliharjun toiminta haluttiin kieltää: liian isot puutteet olisivat tulleet päivänvaloon. On helpompi tukea henkilöstön mukavuusalueella pysymistä ja tehyn äänestäjiä kuin huolehtia potilaiden asiallisesta tutkimuksesta ja hoidosta - kumpi olikaan sairaalan tehtävä: hoitaa potilaita vai henkilökuntaa?"
      http://kaisaruokamo.blogspot.fi/2010/03/pieni-asperger-poika-ei-saa-hoitoa.html

      Valepsykiatrit lähettivät "hoidostaan" valittavat lastensuojeluun

      "Ainakin edellisen ylilääkärin aikana henkilökunta pysyi tyytyväisenä, kun sai leikkiä lääkäriä ja leikittää lapsia, ei siellä muuta sitten tehtykään (kokemusta on) eikä auttanut hoidosta valittaa, muuten lähetettiin lastensuojelun tapaukseksi."

      Hienosti osasivat hoitaa selustansa hoitaa! Eipä ihme, että toiminta sai jatkua vuosikymmeniä.

      Varhainen puuttuminen pitäisi totisesti ulottaa myös lastensuojelun ja psykiatrian toimintaan

      Olisiko syytä tutkia Jyväskylän valepsykiatrian kytkökset Keski- Suomen alueen lastensuojeluun ja siellä toimivien valesosiaalityöntekijöiden toimintaan? Selvittää pitäisi myös ammattikuntien kytkökset alueen perhekoteihin, ammatillisiin perhekoteihin ja lastensuojelulaitoksiin.

      Alueen kaikki lastensuojelutapaukset, erityisesti ne, joilla on yhteys lastenpsykiatriseen pitäisi käydä läpi tapaus tapaukselta samoin kuin Lahdessa.

      Lastensuojelumielivaltaan pitää puuttua ajoissa. Valviran/ AVI:n/ poliisin/median tutkinta on parasta mahdollista lastensuojelua ja varhaista puuttumista!

      http://yle.fi/uutiset/potilasturvallisuus_vaarantui_pitkaan_keski-suomen_lastenpsykiatriassa/6805857

      • helmiä?

        "Sosiaali- ja terveysalan valvova viranomainen Valvira selvitti laajasti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksikön toimintaa 2000 -luvulla vuoteen 2012 saakka. Valvira totesi toiminnassa vakavia puutteita ja jopa lainvastaisia menettelyjä. "

        Eikö tuossa ole pointtina se, että väärin toimineet jäivät kiinni?


      • pointti on tutkia
        helmiä? kirjoitti:

        "Sosiaali- ja terveysalan valvova viranomainen Valvira selvitti laajasti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksikön toimintaa 2000 -luvulla vuoteen 2012 saakka. Valvira totesi toiminnassa vakavia puutteita ja jopa lainvastaisia menettelyjä. "

        Eikö tuossa ole pointtina se, että väärin toimineet jäivät kiinni?

        "Sosiaali- ja terveysalan valvova viranomainen Valvira selvitti laajasti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksikön toimintaa 2000 -luvulla vuoteen 2012 saakka. Valvira totesi toiminnassa vakavia puutteita ja jopa lainvastaisia menettelyjä. "

        Eikö tuossa ole pointtina se, että väärin toimineet jäivät kiinni?"

        Pointti on , että valepsykiatrit saivat jatkaa toimintaansa vuosikaudet terveydenhoitopiirin suojeluksessa , lähettivät lumehoidosta valittavat lastensuojeluun eikä heidän yhteyksiään lastensuojeluun ja lasten kohtaloita tässä rumbassa ole tutkittu vieläkään.


    • helmiä?

      Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.

      "Työtapoina käytetään erilaisia keskusteluja, osallistumista ryhmiin, retkiä ym. Asiakkaille ja usein myös kuntoutuksesta maksavalle lastensuojelulle on usein epäselvää, mitä pitäisi kuntouttaa ja mitkä ovat tavoitteet."

      Ei, ei ja vielä kerran ei. Perhekuntoutus on älyttömän kallista, tehtiin se sitten kunnallisella tai yksityisellä puolella. Siksi se onkin suunnitelmallista ja tavoitteellista.

      Perhekuntoutusta harkitessa puhutaan aina niistä seikoista, miksi sitä harkitaan, mihin halutaan muutosta, mistä on huolta. Perhekuntoutus on vapaaehtoista.

      Jos sinne lähdetään, tehdään yhdessä asiakkaan kanssa asiakassuunitelma, johon kirjataan kaikki tähdellinen, ja HUOM myös asiat, joista ei mahdollisesti olla samaa mieltä. Perhekuntoutuksessa tehdään yhdessä asiakkaan kanssa kuntoutussuunitelma, jossa yksityiskohtaisesti mennään läpi eri vahvuudet, muutostarpeet, menetelmät, tavoitteet yms. Ja taas kirjataan sekin, jos ollaan eri mieltä.

      Tässä tietoa näin aluksi.

      Lausteesta sellainen kommentti, että nuo asiakkaiden kokemukset perustuvat siihen, millaista siellä on ennen ollut. Vuosikymmeniä sitten. Silloin kun vielä vanhemmatkin saivat hakata omia lapsiaan kotona.

    • arjen kuntoutus?

      On outoa, että tavalliset vanhemmat joutuvat sanoutumaan irti töistä ja lapset koulusta ja hylkäämään omat harrastuksensa ja ystävänsä mennäkseen "perhekuntoutukseen", jonka sisällöksi sanotaan tavallinen arki.

      Eiköhän ulkoilu, retkeily, lautapelit, jutustelu, ruoanlaitto ja nukkuminenkin suju useimmilta ihan ilman sosionomien suorittamaa kallista opastusta ja tarkkailua.

      Valitettavan usein käy vielä niin, että "perhekuntoutuksen" jälkeen kuntoutuksen tarve vain kasvaa. Sen jälkeen kun enää ei välttämättä olekaan sitä ikiomaa tuttua arkea, johon palata.

      • hohhoijjjaaa

        Ei perhekuntoutukseen mennessä joudu irtisanoutumaan. Yleensä kyllä sinne menijöillä ei ole työpaikkaa.

        "Eiköhän ulkoilu, retkeily, lautapelit, jutustelu, ruoanlaitto ja nukkuminenkin suju "

        Jos noin olisikin, niin Suomessa ei koskaan mitään kuntoutuksia tarvittaisi. Se nyt vaan sattuu olemaan niin, että sinne menevien perheiden arkeen ei just tuollaiset tavalliset jutut kuulu.


    • palvelua setelillä

      Psykiatriassa, päihdehoidossa ja lastensuojelussa toimii edelleen vanhanaikainen tiedemaailman siunaama komentotalous: tilataan palveluja tietty yksikkö ja annetaan hoitoa tietyn yksikön verran. Tuloksilla ei ole ollut väliä, hoitojen tulosten ja vaikuttavuuden tutkimus on ollut ja on edelleen kiellettyä . Kun tuloksia ei tule, avuntarvekin pysyy suurena ja asiakasvirta on taattu. Ihminen on vain nimi paperissa, joka kulkee viranomaiselta toiselle apua saamatta.

      RAY ylläpitää toimimatonta psykiatrista hoitoa, päihdehuoltoa ja lastensuojelua syytämällä rahaa tehottomille piiloyrityksiksi muuttuneille järjestötoimijoille ja hankkeille/hoidoille, jotka estävät aidon kilpailun ja tuloksellisten hoitojen ja toimintakäytäntöjen käyttöönoton.

      Niin psykiatriassa, päihdehoidossa kuin lastensuojelussa ammatillista osaamista tärkeämpää on ollut hakurahamenettelyn osaaminen ja oikeiden suhdeverkostojen ylläpito.
      Valitettavasti tässä suhde/valtapelissä on menetetty ja menetetään säästettävissä olevia ihmishenkiä.

      Kannatan kunnallista palvelutuotantoa, mutta lastensuojelun/ psykiatrian/päihdehuollon heikosta ja vaihtelevasta laadusta johtuen raha pitäisi sitoa asiakkaaseen, jonka pitäisi saada ostaa tarvitsemansa apu palvelusetelillä.

      Toinen vaihtoehto on siirtyä vertaistukeen ja anonyymeihin nettipalveluihin ja antaa palveluseteli vain vaikeimmin oireileville tai hoidattaa heidät halvemman hoidon maassa.

      Oikeastaan mikä tahansa malli on parempi kuin nykyinen, jossa veronmaksajien rahoja käytetään pahimmillaan 800- 2000 e/ vrk maksavaan tutkimattomaan ja valvomattomaan laitossäilytykseen ja lumehoitoon, joka vain leimaa ja kurjistaa avunhakijaa.

      • Hoitomatkailu

        Kun suomalaiset eivät enää uskalla hoidattaa itseään ja lapsiaan tulevaisuuteen ja seuraavaankin sukupolveen ulottuvan lastensuojelumielivallan pelossa , Viroon (ja Latviaan, Venäjälle) suuntautuvalle hoitomatkailulle olisi nyt hyvät markkinat.

        Siellä unettomat, uupuneet, masentuneet ja terapian tarpeessa olevat saavat vielä pätevää ja luottamuksellista hoitoa ja reseptejä ilman ilmiantoja ja elinikäisiä merkintöjä tietokantoihin.

        Tässä olisi hyvä bisnes jollekin. Potentiaaleja asiakkaita on jo paljon ja lisää tulee koko ajan.


    • kukaan ei välitä

      Eikös noissa suosittelemissasi maissa ole laajalti lapset tallella omien vakavista päihdeongelmista kärsivien vanhempiensa luona, tai sitten katulapsina. Kukaan ei asiaan puutu, korkeintaan jotkut vapaaehtoisjärjestöt. Lapset asuu viemäreissä ja imppaa kemikaaleja.

      Mutta varmaan ne on sitten sun ihanneyhteiskuntia.

    • MLL-hoito loppuu

      Lastenhoitoavun sijaan sijoitus avohuollon tukitoimena-
      Hoitoapua pyytänyttä kehotettiin harkitsemaan lapsen sijoittamista

      Mannerheimin Lastensuojeluliitto uskoo olleensa Helsingissä monen perheen ainoa turvaverkko.Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitoapua on käytetty esimerkiksi äidin heikon fyysisen kunnon takia.

      Mannerheimin Lastensuojeluliiton koteihin annettava hoitoapu loppuu ainakin loppuvuoden ajaksi Helsingissä.
      – Olemme saaneet perheiltä paniikinomaisia puheluita. Heidän arkensa pyörii tämän avun varassa ja tämä MLL-lastenhoitoapu on perheiden ainoa turvaverkko, sanoo MLL:n Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Pia Metsähuone.

      Toiminnanjohtaja näkee, että muutos johtaa lastensuojelukustannusten kasvuun.
      – Uskon, että tämä ei säästä, vaan tuo kustannuksia. On ilman muuta selvää, että jos perheet eivät saa riittävän ajoissa tukea, ongelmat kasautuvat ja pahenevat.

      Metsäkodin mukaan hoidon loppuminen on vakavaa, sillä eräässäkin tapauksessa apua pyytäneelle perheelle Helsinki ehdotti lapsen sijoitusta.
      – Perheelle sanottiin, että jos sitä apua ei mistään löydy, niin oikeastaan ainoa vaihtoehto on avohuollon sijoitus eli lapsi laitettaisiin lastenkotiin. Näin perhettä oli ohjeistettu eikä perhe tietenkään missään nimessä siinä tilanteessa näin halunnut toimia. Luulisi, että pehmeämpiäkin keinoja olisi käytettävissä.

      Kaupunki jättää yh-perheet heitteille
      Kohta nelivuotiaan Tatun äiti Hanna Helin on turvautunut MLL:n tilapäiseen hoitoapuun jo vuosia. Hän on tyrmistynyt avun loppumisesta.
      – Helsingin kaupunki jättää heitteille ainakin meidät yksinhuoltajaperheet, jotka ovat muutenkin ihan riskirajalla, sanoo Helin.

      http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/09/1804932/hoitoapua-pyytanytta-kehotettiin-harkitsemaan-lapsen-sijoittamista
      http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/09/1804920/lastenhoitoapu-loppuu---tuhannet-helsinkilaisperheet-ymmallaan

    • kukaan ei välitä:LLE

      Vai ihanneyhteiskunnaksi sinä raukka sellaista kuvittelet HAH

      Kyllä siellä turvallisin mielin voi lapsiaan vastuullisesti kasvattava vanhempi lomailla :D :D :D
      Siellä eivät idiootti-vianomaiset hyökkää kimppuun, kuten Suomessa silloin KUN ASIAT OVAT JÄRJESTYKSESSÄ:

      Me lomailemme Ranskassa vähintään kerran vuodessa ja useita kertoja vuoden mittaan Etelä-Virossa. IHANAA hermolepoa ja turvallisuuden tunnetta suomalaisten vääristyneet asenteet omaavien viranomaisten läheisyyteen verrattuna.

      Ei huostaanotto Suomessa ole kiinni todellakaan siitä, ovatko vanhemmat hoitaneet ja kasvattaneet lapsensa vastuullisesti vai eivät.

    • Korjausehdotuksia

      Järkevä kommentti lääkäriltä:

      "Minun mielestäni lastensuojelun asioita ovat lähinnä selkeät pahoinpitelyvammat lapsissa tai vanhempien päihteiden väärinkäyttö tai sitten nuoren rajattomuus, johon vanhemmat itse pyytävät apua. Muissa tapauksissa apu on saatava muuta kautta, mielenterveysongelmat hoidettakoon psykiatrian palveluissa ja mahdollinen kotipalvelun tarve hoituu kotipalveluna, ei kotiin tulevana sosiaalityöntekijänä, josta perheelle tuskin on mitään apua, päinvastoin tällaiset kyttäyskäynnit aiheuttavat luonnollisestikin ahdistusta ja epäluuloa.

      Veronmaksajana olen myös huolissani lastensuojelun jatkuvasti lisääntyvistä kustannuksista. Tulokset eivät näytä olevan kovinkaan hyviä. Pelkästään itseään ruokkivaa järjestelmää lihottamalla ei tuloksia koskaan tulekaan.

      Lastensuojelutyöntekijät pitää selvemmin vastuuttaa työstään ja sen tuloksista, perheitä on kunnioitettava ja perheiden koossa pitäminen on oltava lastensuojelun sosiaalityön ehdoton lähtökohta. Huostaanotot maksavat valtavan paljon, eikä niistä useimmiten ole vastaavaa hyötyä.

      Lastensuojelun keskusliiton ja THL:n tuoreessa raportissa esiteltiin hienosti, miten monipuolista tukea sitä tarvitseville perheille kyettäisiin järjestämään, jos lastensuojelun sosiaalityön painopisteet olisivat toiset. Minun nähdäkseni kyse on jopa sosiaalityöntekijöiden, perhetyöntekijöiden ja psykiatrien mukavuudenhalusta. Heidän mielestään on mukavampaa hoitaa lasten- tai nuorisokotiin sijoitettuja siellä "omalla työpaikalla", kuin jalkautua perheisiin arjen avuksi. Kaikki perheet tarvitsevat joskus tukea.

      Jos minä teen hoitovirheen, joudun siitä taatusi syytteesen ja tuomiolle. Mutta lastensuojelutyöntekijää on käytännössä mahdotonta saada vastuuseen räikeimmistäkään laiminlyönneistä tai virkavallan väärinkäytöksistä. He voivat aina vedota epämääräiseen "huoleen lapsesta", joka sillä ja sillä hetkellä vaati tiettyjä toimenpiteitä."

    • ap- rofilointi

      Hyvä sossu

      Kiitos kun vaivaudut edes yrittämään keskusteluyhteyttä hyvä avosossu, vaikka aloituksesi olikin melko alentuva, samoin sarkastiset kommenttisi.
      Lastensuojelun asiakkaat eivät välttämättä ole vähä-älyisiä. Osaamme kyllä virallisen propagandan, kuten olet kenties huomannut.

      Koska sosiaalityö harrastaa kaikenkarvaisia arviointeja asiakkaistaan teenpä minäkin arvioinnin, ihan sokkona.

      Kristallipalloni näyttää että:

      Olet nuori etkä ole ollut vielä kauaa virassasi.
      Kotisi/juuresi / työsi on pienellä paikkakunnalla jossain Pohjanmaa- Satakunta- akselilla.
      Historiaasi liittyy kristillisyys jollain tavalla.
      Olet idealisti.
      Olet (liian) luottavainen suhteessa järjestelmään.
      Tulet vakavaraisesta perheestä.
      Uskoit ainakin opiskeluvaiheessa ja haluat uskoa sosiaalityön mahdollisuuteen oikeasti auttaa ihmisiä.
      Olet utelias ja olet alkannut etsiä tietoa muistakin paikoista kuin lastensuojelun virallisista ja oikeaoppisiksi julistetuista tietolähteistä.
      Luet lastensuojeluasiakkaiden blogeja ja kommentoit niitä.
      Ajattelet asiakkaita vapaa- ajallakin.
      Pyrit keskusteluyhteyteen asiakkaiden kanssa, joka on harvinaista ja todella hyvä juttu.
      Sinua haavoittaa ja loukkaa sosiaalityöntekijöihin kohdistuva arvostelu etkä tunnista itseäsi siitä.
      Otat järjestelmäkritiikin henkilökohtaisesti etkä vielä halua tai osaa nähdä tai eritellä rakenteellisia kokonaisuuksia.
      Vahvuutesi on asiakkaiden arjen kohtaamisissa ja asiakastyössä.
      Heikkoutesi on heikohko yleissivistys ja suurten rakenteellisten kokonaisuuksien hahmottamisessa ja filosofis- sosiologis- historiallisessa sosiaalityön ymmärryksessä.
      Haluat auttaa ihmisiä mutta olet hämilläsi virallisen tiedon ja asiakkaiden kokemuksen vastaamattomuudesta.
      Olet kaunis.
      Tykkäät eläimistä.
      Olet naisellinen ja tyylisi on hyvin , jopa stereotyyppisen naisellinen.
      Sinulla ei ole vielä omia lapsia.

      Kuinka monta sain oikein?

    • Tarkasti

      Aito avohuollon tukitoimi on siis:

      AVOHUOLLOLLINEN toimi, joka on
      - aidosti vapaaehtoinen
      - jonka vastaanottaminen on asiakkaan oman harkinnan ja valinnan tulosta
      - jonka antamiseen tai vastaanottamiseen ei liity kiristystä, painostusta, uhkailua tai vaaraa laitoshuoltoon joutumisesta
      - jonka saamista ei käytetä todisteena laitoshuollon tarpeesta tukitoimen antohetkellä tai myöhemmin

      aidosti asiakasta huoltava TUKItoimi eli
      - asiakkaan oman aloitteen ja haluamisen tulos
      - asiakkaan pyytämä, haluama ja tarvitsema ja jonka asiakas tunnistaa ja tunnustaa tueksi
      - toimi, jolla on asiakkaan raportoimia ja havaittavissa olevia asiakkaan haluamia ja toivomia positiivisia , tukevia ja voimaannuttavia vaikutuksia asiakkaan ja tämän läheisten elämään
      - toimi, joka tukee asiakasta itsenäiseen ja omaehtoiseen elämään ilman riippuvuutta tuenantajasta
      - toimi, joka ei aiheuta asiakkaan leimaamista, osallisuuden, luottamuksen, itsemäärämisoikeuden ja voimien heikkenemistä tai asiakkaan tilanteen kurjistumista

      Jos avohuollon tuki määritellään näin tarkasti, kuinka moni antamistasi tuista on ollut aitoa avohuollollista tukea?

    • tukia

      Veikkauksesi on väärä. Kyseessä on aikuinen, ehkä jo keski- ikäinen, järjestelmän konnankoukkuja hyvin tunteva urheilullinen ja oikeamielinen poikamainen tyyppi.
      Jostain syystä ajattelen myös, että lapseton.
      Ei miehiä sortavaa tyyppiä. Suorasukainen.Ymmärtää poikia ja miehiä. Kavahtaa juonitteluja. Loukkaantuu epäoikeudenmukaisuus -syytöksistä eli oikeudenmukaisuus itselle tärkeää.
      Moraalista selkärankaa. Hyvä sosiaalityöntekijä. Ei juonittele itse. Siksi ei usko millaisia käärmeenpesiä sosiaalitoimistot voivat olla. Harvinainen tapaus.

    • avohuollon tukitoimi

      Tässä avohuollon tukitoimi

      Avohuollon tuet tarkoittavat yleensä toisen heikommassa asemassa olevan profilointia. Profilointia mahdollisen patologian varalta. Usein tämä profilointi suoritetaan epäpätevän henkilöstön toimin epäeettisillä ja epätieteellisillä menetelmillä. Profiloinnin tulos on lausunto, jossa on vain negatiivisia väittämiä, jonka oletuksia ja väittämiä ei näytetä profiloidulle, jonka virheitä tämä ei saa oikaista ja jota käytetään usein hänen tilanteensa kurjistamiseen esim. hallinnolliseen vapaudenriistoon.

      Annanpa nyt minäkin avohuollon tukitoimen eli lausunnon ja diagnoosin ihan ilmaiseksi:

      "Aloittaja kärsii selvästi kätketystä vihasta, joka ilmenee sarkastisina lausumina, epäonnistumisen pelkona ja vaikeutena näyttää todellisia tunteitaan. Hän pelkää läheisyyttä, kärsii kontrollinhalusta ja riittämättömyydentunteesta ja on todennäköisesti seksuaalimoralisti. Itsetunto on heikko ja läheisriippuvuuden oireita paljon. Hän myös vähättelee itseään. Usein hän kysyy, mitä mieltä muut ovat hänestä. Hän muuttaa mielipiteitään ja arvojaan toisten mukaan ja hakee näin hyväksyntää ja turvaa.
      Toinen ääripää läheisriippuvuuden ilmenemismuodoissa on vahvuuteen sairastuminen, jolloin ihminen on kontrolloiva, vakava, hallitseva ja aina järkevä. Hän vaatii itseltään täydellisyyttä. Hän huolehtii ja auttaa pakonomaisesti, kantaa vastuuta toisista ihmisistä, mutta ei omasta hyvinvoinnistaan. Hän uhraa elämänsä toisille.

      Taustalla voi olla esimerkiksi ns. kiltin syndrooma. Lapsuudessa on pitänyt olla kiltti ja vaatimaton, tunteita ei ole voinut näyttää, ei kielteisiä eikä myönteisiä. Perhekuviossa on pitänyt unohtaa itsensä ja tarpeensa. Läheisriippuvaiselle on ominaista jatkuva alemmuuden ja riittämättömyyden tunne. Mikään ei riitä. Usein hän arvottaa tekemisiään suorittamisen kautta ja on kova vaatija itselleen.


      Läheisriippuvaiselle ovat tuttuja vieraita energiaa sitovat tunteet kuten syyllisyys, häpeä, pelko ja ahdistus. Ne kumpuavat jatkuvasta tarpeesta onnistua muiden silmissä. Läheisriippuvainen ei salli epäonnistumisia itselle. Hän kokee olevansa huono ihmisenä, jos hän tekee virheen. Pahimmillaan omien tarpeiden ja tunteiden kieltäminen ajaa läheisriippuvaisen kätketyn vihan verkkoon, jolloin viha kääntyy itseen. ..jatkuu

      • avohuollon tukitoimi

        Läheisriippuvainen voi:
        • ennakoida ihmisten tarpeita ja toisaalta ihmetellä mikseivät muut tee samoin hänelle
        • hakea hyväksyntää
        • haluta auttaa muita esim. tarjoamalla neuvoja ja suuttua, jos apu ei kelpaa
        • keskittyä muihin ja kuvitella olevansa vastuussa heistä - muiden ajatuksista, haluista, hyvinvoinnista, pahoinvoinnista, tarpeista, teoista, tunteista ja valinnoista (ajatella koko ajan muita ihmisiä ja puhua heistä)
        • kiintyä ihmiseen ennen kuin on kunnolla tutustunut häneen
        • käyttää hoivausta tai seksuaalisuutta saadakseen hyväksyntää
        • lupautua tekemään töitä, joita ei kuitenkaan saa tehtyä
        • masentua jäädessään ilman kiitoksia ja kehuja
        • murehtia pienistäkin asioista (esim. menettää yöunensa jonkun käytöksen vuoksi tai murehtia josko muut pitävät hänestä)
        • nauraa vaikka tekisi mieli itkeä
        • olla addiktoitunut draamaan ja jännitykseen
        • olla ankara itseään kohtaan (esim. syyttää itseään kaikesta)
        • olla joko poikkeuksellisen vastuullinen tai vastuuntunnoton
        • olla tietämätön omista haluistaan tai vähätellä tarpeitaan
        • ottaa hoivaajan roolin (pitää muiden tarpeita tärkeämpinä kuin omiaan)
        • peitellä tai vähätellä omia tai perheensä ongelmia
        • pitää itsensä kiireellisenä (esim. uppoutumalla työhön), jotta murheet unohtuisivat
        • poiketa päiväjärjestyksestään auttaakseen jotakuta
        • puhua itsestään alentavasti
        • pyydellä normaalia enemmän/helpommin anteeksi
        • pyytää asioita epäsuorasti vihjaillen (ei pyydä apua, vaan olettaa muiden ymmärtävän sanomattakin)

        • suuttua, jos muut arvostelevat tai syyttävät häntä

        • • tarrautua keneen tahansa, jonka uskoo tuovan onnea
        • tukahduttaa tunteensa eikä uskalla olla oma itsensä (voi esim. vaikuttaa jäykältä)
        • tuntea ja ilmaista vihaa helpommin toisiin kohdistuneista vääryyksistä kuin itseen
        • tuntea olonsa turvalliseksi antaessaan muille, mutta tuntea epävarmuutta ja syyllisyyttä saadessaan itse muilta
        • tarkistaa toisen tilanne (esim. soitella jatkuvasti)
        • tehdä enemmän kuin oman osuutensa (tehdä sellaista, jonka toinen pystyisi tekemään itse)
        • torjua kiitokset tai kehumiset
        • tuntea ahdistusta, syyllisyyttä ja sääliä, kun jollain toisella ihmisellä on ongelmia
        • tuntea olonsa arvottomaksi tai tyhjäksi, ellei elämässä ole jotakuta autettavaa
        • tuntea syyllisyyttä käytettyään rahaa itseensä tai pidettyään hauskaa
        • tuntea olevansa erilainen kuin muut
        • tuntea olevansa uhri
        • valehdella itselleen ja muille (esim. valehdella rakkaittensa hyväksi)

        • yrittää miellyttää toisia (itsensä sijaan).

        Läheisriippuvainen ei usein halua puhua itsestään, ei ilmaise tunteitaan avoimesti, ei hyväksy itseään sellaisena kuin on, ei kestä kritiikkiä, ei luota itseensä eikä toisiin ihmisiin, ei sano mitä tarkoittaa, ei tarkoita mitä sanoo eikä tiedä mitä tarkoittaa."

        Voila. Veronmaksajat säästivät juuri noin 15. 000 euroa ja hallinnolliseen vapaudenriistoon ei tarvinne ryhtyä.


    • Lupaus lapselle

      Lastensuojelun avohuollon hyvien käytäntöjen ja parhaiden perinteiden mukaisesti tätä lausuntoa voidaan käyttää tulevaisuudessa myös lapsesi tukemiseen(= huostaanottamiseen ) ongelmien ylisukupolvisen periytyvyyden katkaisemiseksi.

    • Kiitos kaikille

      Kiitos kaikille kirjoittaneille tästä ketjusta. Oli valaiseva.

    • aöjkljölöjaksegökals

      Näinhän sen pitäisi mennä, mutta eihän se käytännössä mene ollenkaan näin!

      Lainaus sivulta: http://jormaheikkinen.wordpress.com/

      Lastensuojelun kriisiä ja alati kasvavia huostalukuja ruokkii kontrolli ennen tukea- ideologia eli avohuollon tukien puute ja sijoitusten käyttö ensisijaisena ja ainoana perheille tarjottavana “tukena”.

      “Avohuollon tuen laatua kuvaa hyvin eräs kokenut lastensuojelun virkamies, joka lastensuojeluseminaarissa totesi, ettei hän ole koskaan ymmärtänyt, mitä avohuollon tukitoimet tarkoittavat.”

      http://www.knuutilaki.net/node/42

      • huhhahhaaa

        Tässä esimerkki lastensuojelun tukitoimista: ensin hätiköity kiireellinen sijoitus, sijoituksen aikana laittomat tapaamisrajoitukset ja sijoituksen automaattinen jatkoyritys, äkkinäinen vapautus ja LOPUKSI lastensuojelun “tukitoimi”, joka oli.. lippu uimahalliin!

        Ilmeisesti lastensuojelussa ajateltiin ,että reipas uinti riittää huuhtomaan pois äidin ja lapsen koko elämän törkeimmän oikeusturvaloukkauksen.
        http://kaisaruokamo.blogspot.fi/2009/02/hapea-ja-tabu-ovat-vallan-tyovalineita.html


    • Ilman tukea

      Tämän keskustelun jälkeen- nykyisin LSKL:kin myöntää, ettei asiakkaiden tarpeenmukaisia lastensuojelun avohuollon tukitoimia ole.

      "Valtaosa LSKL:n omaan kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Kotiin palaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti.
      – Tämän kyselyn valossa näyttää siltä, että vanhemmat eivät saa sijaishuollon kautta sellaista tukea mitä he tarvitsevat. Vastaavasti avohuollon puolelta riittäviä palveluita ei ole tarjolla, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen.
      http://www.lskl.fi/tiedottaa/tiedotusvalineille/tiedotteet/tiedotteet_2013/liian_hajanainen_tuki_vanhemmille_estaa_perheiden_jalleenyhdistamista_lastensuojelussa.3075.news
      http://www.lskl.fi/tiedottaa/tiedotusvalineille/tiedotteet/tiedotteet_2013/tieto_ja_paatoksenteko_eivat_kohtaa_lapsiasioissa.3127.news

    • BONIFACELOAN COMPANY

      Oletko kyllästynyt etsimässä lainaa? olit
      on johdonmukaisesti hylännyt pankit ja muut
      rahoituslaitosten?Hyvä uutinen on täällä! olemme
      R $ 7,000.00 dollaria tarjota lainoja vaihtelevat min
      Max 40,000,000.00. Ensinnäkin ilman maksua
      vain 2% korkoa per kumoaa saatu luotto rahtuakaan.
      Sertifioitu ja luotettava kulumista. Todisteet siitä, että vakuuttaisi
      Sinä. Yritys sähköposti: bonifaceloancompany@gmail.com
      Antakaa meille seuraavat tiedot: täydellinen
      Nimi ............... Maa: ........... Sukupuoli: ..................
      Puhelinnumero ......... tarvittava määrä: .............
      Kesto: ......................... toive: .................
      Olemme hyväksytty tarjota seuraavanlaisia
      Laajuus: * Personal Loan (vakuudettomat) * Business
      Laina (vakuudettomat) * Consolidation Loan
      * Opintolaina * Mortgage Loan ja Investment
      enemmän. Kaikki vastaukset tulee lähettää
      Yritys E-mail: bonifaceloancompany@gmail.com

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu ja blörffi tuli helikopterilla hämeenlinnan Aulangolle

      Nyt äkkiä paparazzit paikalle kun show jatkuu.. ei helpota mitä pellejä 😂
      Kotimaiset julkkisjuorut
      114
      4352
    2. Onko Kankaanpää keissi lavastus?

      Siis vähän samaan tapaan kuin vihreiden puoluetoimiston ikkunaan ilmestyy hakaristejä aina sopivasti juuri vaalien alla?
      Maailman menoa
      316
      1735
    3. Pikkutyttö hakkasi Tynkkysen

      Pikkutyttö hakkasi Tynkkysen (PS) kun ei pitänyt tämän poliittisesta suun soitosta. Tynkkynen nostaa syytteen asiasta kuten on mahdollista. Mutta aiem
      Maailman menoa
      255
      1696
    4. Lähden taas tänää kotoani pois, kiukkuinen Sofia lataa tekstiä Instassa.

      On vihainen kun on Seiskassa kannessa hänen ruhjeistaan ja haukkuu toimittajan ja lehden aivan lyttyyn.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      63
      1541
    5. Mies mitä luulet

      miten paljon meillä olis seksiä,jos alettas olemaan?
      Ikävä
      75
      1321
    6. Onkos tietoa minkälaisista kodeista nämä pidätetyt tulevat?

      Vähän vaikuttaa siltä, että eivät kovin hyvistä kodeista.
      Kankaanpää
      34
      1207
    7. Eka rokottamaton linnaan 93 vuotiaan taposta

      Rokottamatoton kotihoitaja tappoi pirteän 93 vuotiaan vanhuksen tartuttamalla "tahallaan" oletetun korona viruksen :) https://www.iltalehti.fi/korona
      Maailman menoa
      232
      1053
    8. Saisinpa nainen olla sun kanssas vielä joskus

      Rakastan sua hiljaa toivoen et päädyttäis yhteen. Kaikkea hyvää ihanalle ja pidä huoli itsestäsi 🍀❤
      Ikävä
      31
      997
    9. Miks mä vieläkin

      Mietin sua, miten sä voit tulla ajatuksiin kokoajan, ei tajua ei.. Eiks sen ois jo pitänyt mennä ohi.
      Ikävä
      46
      919
    10. Ähtärin puukotus

      Ketä puukotettu ähtärissä viime yönä??
      Ähtäri
      29
      897
    Aihe