Ikääntyminen riemuvoitto, ei tappio.

"pundit"

Kiitos mielipiteestäsi.

Mehän vaihdettiin mielipiteitä aikaisemmin indeksistä, enkä käy siitä kättä vääntämään nyt.

"Filosofinen kysymys" - pitäisikö eläkkeiden pysyä saman suuruisena hamaan hautaan asti? Mikä on Sinun mielestäsi paras ratkaisu?

Kirjoituksessa oli kyllä myös maksettujen eläkeiden summa kuten rahastojen varantokin.

Joka tapauksessa eläkejärjestelmä on luotu ja työntekijä ja työnantaja maksavat rahastoihin sovitun summan. Ja alkuperäisestä sopimuksesta on useampaan kertaan liuttu huononpaan suuntaan.

Kyse on ostovoiman säilymisestä myös eläkkeellä. Olkoon se sitten minkälaista laulantaa tahansa.

Esimerkki: Eläkeelle 1.1. 2008 vanhuuseläke 734,36 e/kk ei veroa.
Viisi vuotta eläkkeellä vanhuuseläke 834,50 e/kk vero 62,59e.

Viidessä vuodessa buttoeläke nousi 100,14e - vero 62,59e = 37,64e netto.
Siis viidessä vuodessa ostovoima on nousut 37,64e. Jo yksitään asunnon vuokra on nousut moninkertaisesti, sähkö, ruoka, puhtaus ym.

Minua kiinnostaa eläkkeissä se, miten sillä tulee kohtuullisesti toimeen. Muihin hienouksiin ja kiemuroihin en ole halunnut syventyä.

Ymmärrän kyllä heitä, jotka ammatikseen laskevat ja miettivät eri ikäisille, eri taloudellisissa asemissa oleville ihmisille eläkemaksuperusteita niin ovat muuta mieltä. Meillä tavan pulliaisilla kun ei ole noita tietoja muualta kuin tilastoista. Lait ja pykälät ovat niin kimuraisia, että niistä saa vain pääsäryn.

Olen vaan vakaasti sitä mieltä, että eläkerahastot ovat eläkeiden maksua varten.
Kaikkein pienimpiin eläkeisiin on saatava tasokorotus (leikkausten tasoittamiseksi) ja suuriin eläkkeisiin eläkekatto.

Eläkelainsäädäntöön mukaan eläkeläisiä - sillä heillä on tieto mitä vanha ihminen tarvitsee.

anja koivistoinen kirjoitti:

"pundit"

Kiitos mielipiteestäsi.

Mehän vaihdettiin mielipiteitä aikaisemmin indeksistä, enkä käy siitä kättä vääntämään nyt.

"Filosofinen kysymys" - pitäisikö eläkkeiden pysyä saman suuruisena hamaan hautaan asti? Mikä on Sinun mielestäsi paras ratkaisu?

Kirjoituksessa oli kyllä myös maksettujen eläkeiden summa kuten rahastojen varantokin.

Joka tapauksessa eläkejärjestelmä on luotu ja työntekijä ja työnantaja maksavat rahastoihin sovitun summan. Ja alkuperäisestä sopimuksesta on useampaan kertaan liuttu huononpaan suuntaan.

Kyse on ostovoiman säilymisestä myös eläkkeellä. Olkoon se sitten minkälaista laulantaa tahansa.

Esimerkki: Eläkeelle 1.1. 2008 vanhuuseläke 734,36 e/kk ei veroa.
Viisi vuotta eläkkeellä vanhuuseläke 834,50 e/kk vero 62,59e.

Viidessä vuodessa buttoeläke nousi 100,14e - vero 62,59e = 37,64e netto.
Siis viidessä vuodessa ostovoima on nousut 37,64e. Jo yksitään asunnon vuokra on nousut moninkertaisesti, sähkö, ruoka, puhtaus ym.

Minua kiinnostaa eläkkeissä se, miten sillä tulee kohtuullisesti toimeen. Muihin hienouksiin ja kiemuroihin en ole halunnut syventyä.

Ymmärrän kyllä heitä, jotka ammatikseen laskevat ja miettivät eri ikäisille, eri taloudellisissa asemissa oleville ihmisille eläkemaksuperusteita niin ovat muuta mieltä. Meillä tavan pulliaisilla kun ei ole noita tietoja muualta kuin tilastoista. Lait ja pykälät ovat niin kimuraisia, että niistä saa vain pääsäryn.

Olen vaan vakaasti sitä mieltä, että eläkerahastot ovat eläkeiden maksua varten.
Kaikkein pienimpiin eläkeisiin on saatava tasokorotus (leikkausten tasoittamiseksi) ja suuriin eläkkeisiin eläkekatto.

Eläkelainsäädäntöön mukaan eläkeläisiä - sillä heillä on tieto mitä vanha ihminen tarvitsee.

Lue lisää

Kysymyksesi: pitääkö eläkkeiden pysyä saman suuruisena hautaan asti?
Vastaus: ei tietenkään. Sen vuoksi on indeksit.

Indeksit saisivat olla suurempia. Eläkkeet saisivat olla suurempia. Palkat saisivat olla suurempia jne... Sitten on vain mietittävä, että mihin asetetaan rajat. Työnteosta karttunut eläke on jatkettua palkkaa. Eläkkeet taas maksetaan pääasiassa työeläkemaksuista ja sijoitustuotoista. Jos eläkkeet vaikka tuplattaisiin nykyeläkeläisille, työeläkerahastot olisi kulutettu loppuun noin 7 vuodessa. Työeläkerahastoihin on kuitenkin maksettu sisään rahat myös kaikkien tällä hetkellä olevien ihmisten eläkkeitä varten.

Anja hyvä. Maksettujen eläkkeiden määrä ei ole sama kuin maksettavaksi luvattujen eläkkeiden määrä (varat - velat -keskustelu). Maksussa olevien eläkkeiden määrä kertoo vain sen, paljonko juuri tällä hetkellä maksetaan eläkkeitä. Mitenkähän tuon sanoisi paremmin. Se mitä mitä velallisella menee vuosittain lainan lyhennyksiin ei kerro kokonaisvelan määrää. Velka lyhentyy, mutta samalla velkaa syntyy koko ajan lisää, koska työssäkäyvät ansaitsevat lisää eläkettä mikä pitäisi maksaa tulevaisuudessa.

Anja hyvä. Lehdissä on kerrottu, että koko eläkevelan määrä on arvioitu 600 miljardiksi euroksi. Suuri osa tästä eläkevelasta on tarkoitus maksaa työssäkäyvien palkasta nipistämällä, mutta tämä mainitsemasi 155 miljardia on se rahamäärä, mikä on valmiiksi kerättyä. Luvattujen eläkkeiden määrä on siis varoihin nähden paljon suurempi. Se on hurja myös suhteessa valtion velkaan, joka ylittää 100 miljardia euroa. Mitä vähämmän työntekijöitä ja eläkemaksujen maksajia on sitä vaikeampaa on tehtävän hoitaminen.

Asia: ostovoiman säilyttäminen. Olet varmaan Anja samaa mieltä, että ostovoima säilyy, jos eläkettä nostetaan samassa suhteessa hintojen muutoksen kanssa. Yksinkertaistaen ostovoima säilyy, jos maitolitran hinta siis nousee 2 prosenttia ja eläke nousee 2 prosenttia.

Työeläkkeitä korotetaan 80 prosentin painolla hintojen perusteella ja 20 prosentin painolla palkkojen perusteella. Jos hintojen nousu tarkoittaa yksi yhteen nousua, niin jos oletetaan että palkat nousevat hintoja nopeammin, myös eläkkeet nousevat hieman hintoja nopeammin. Eläkkeiden ostovoima siis säilyy tai jopa kohenee nykyiselläkin systeemillä, mutta palkkojen ostovoima on kehittynyt eläkkeiden ostovoimaa paremmin ainakin viimeisten parin vuosikymmenen aikana.

Kukaan ei voi kuitenkaan taata, että palkat jatkossa tai ainakaan lähivuosina nousisivat eläkkeitä enemmän. Voi jopa käydä niin, että eläkkeet voivat hintojen nousun vuoksi nousta palkkoja enemmän, mikä tietenkin tarkoittaisi sitä, että palkkojen ostovoima todellisuudessa heikkenisi, jolloin myös eläkkeiden ostovoima heikkenisi, muutta ei niin paljon kuin palkoissa.

Kaikkein pienimmät eläkkeet maksetaan niille henkilöille, jotka eivät ole olleet kartuttamassa eläkerahastoja tai vain hyvin vähän. Kaikkein pienimmissä eläkkeissä vain pieni osa eläkkeestä maksetaan työssäkäyvien palkasta ja eläkerahastoista. Kaikkein pienimmissä eläkkeissä valtaosa tulee samasta paikasta kuin työmarkkinatuki. Kaikkein pienimmissä eläkkeissä (kansaneläke ja takuueläke) rahat tulevat verotuloista.

Sosiaaliturvan tasot:

- työmarkkinatuki 698 euroa/kk (henkilö ei ole ollut työelämässä)
- takuueläke 738,82 euroa/kk (henkilö ei ole ollut työelämässä)
- sairauspäiväraha 511,055 euroa/kk (henkilö ei ole ollut työelämässä)

Nämä ovat kaikki minimejä. Mikään näistä ei todellakaan ole suuri, mutta pienin mahdollinen eläketulo on sentään pienintä mahdollista työttömyyskorvausta ja sairauspäivärahaa suurempi. Kaikki nämä ryhmät ottaisivat mielellään kunnon tasokorotukset.