"Tampereen vapaa-ajattelijat ry on tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle uskonnon harjoittamisesta osana koulupäivää. Tampereen koulut järjestävät edelleen adventtihartauksia ja joulu- ja pääsiäiskirkkoja, ja seurakunnat pitävät kouluissa aamunavauksia"
http://pakkouskonto.fi/index.php/tiedotteet/23-tampereen-vapaa-ajattelijoilta-kantelu-koulut-rikkovat-ihmisoikeuksia
kantelu: Koulut rikkovat ihmisoikeuksia
Nasse.
15
85
Vastaukset
- Et-opelta
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n viimeaikaisten päätösten pohjalta uskonnon harjoittamisen järjestäminen kunnallisen päiväkodin ja koulun toimesta ei ole asianmukaista. Myös Suomen oikeudenvalvojien noihin päätöksiin viittaavat uudet ratkaisut puhuvat perusteluineen sen puolesta, että uskonnon harjoittamisen järjestäminen ei ole enää paikallaan julkisen viranomaisen toiminnassa. Näitä periaatteita tulisi alkaa soveltaa päiväkotien ja peruskoulujen ns. muussa toiminnassa:
Apulaisoikeuskansleri 17.1.2012:
”EIT:n tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan myös yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan. EIT on muun muassa todennut, että EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perusti yksilölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvinnut paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voitiin päätellä, oliko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koski myös henkilöä, joka ei ollut uskossa ja tähän vapauteen puututtiin, jos valtio sai aikaan tilanteen, jossa henkilö joutui suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ollut uskossa (Grzelak -tapaus 15.6.2010).
EIT on tulkintakäytännössään katsonut EIS:n 9 artiklaan sisältyvän myös periaatteen julkiselle vallankäyttäjälle asetetusta neutraalisuuden ja puolueettomuuden vaatimuksesta.”
Apulaisoikeusasiamies 5.8.2013:
”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on oikeuden uskonnonvapauteen turvaavaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklaa koskevassa oikeuskäytännössään muun muassa katsonut, että vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa sisältää myös oikeuden olla joutumatta tilanteisiin, joissa henkilöä vaaditaan paljastamaan uskonsa tai joissa hänen on toimittava jollain sellaisella tavalla, josta voidaan tehdä päätelmiä hänen vakaumuksestaan (esim. Sinan Isik v. Turkki -tuomio (2010, erit. kohdat 41–53); ks. myös Pellonpää, Matti ym.: Euroopan ihmisoikeussopimus, 2012, s. 702).” - pääkaupungin ateisti
Nämä asiat ovat nyt tapetilla, ja samasta perustelusta johtuvia kanteluita tulee sen jälkeen kun ateistit.fi 14.9.2013 uutisoi asian keskeisen uuden perusteen:
http://ateistit.fi/uutiset/uuti130914.html
ateistit.fi sisältää selostusta toisen ateistitahon (ei siis Karisman eikä Ylikosken) samanlaisesta asiasta 12.9.2013 tekemää kantelua:
"Suomessa Opetushallitus on 28.2.2006 virkakirjeellä "tiedote 19/2006" kaikille peruskouluille opastanut näitä muun muassa, että koulun järjestäessä uskonnollisia tilaisuuksia tai uskonnonharjoitusta koulun oppilaan huoltajan tulee tehdä ilmoitus koululle, "jos oppilas ei osallistu uskonnon harjoittamiseen". Niinikään koulutoverit, opettajat ynnä muut voivat tehdä päätelmiä oppilaan vakaumuksen puuttumisesta jo siitäkin, mikäli tämä ei osallistu koulussa kaikille yhteisiksi järjestettyihin uskonnollisiin tilaisuuksiin.
Opetushallituksen tiedotteen opastamissa menettelytavoissa näen ihmisoikeuksien vastaiset virheet
siinä, että oppilaan poissaolo koulun uskonnollisesta tilaisuudesta tosiasiassa paljastaa tämän uskonnollisen vakaumuksen puuttumisen, silloin kun uskonnollinen tilaisuus on järjestetty yhteiseksi kaikille oppilaille. Asetelma, että tilaisuus on yhteinen, pakottaa oppilaan pelkällä poissaolollaan paljastamaan itsestään tietoja, joista muut voivat tehdä päätelmiä oppilaan vakaumuksen puuttumisesta.
siinä, että koulu vaatii ilmoituksen, 'kieltäytymisen', jotta oppilas saa nauttia hänelle kuuluvaa uskonnonvapautta eli oikeutta olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen. Ilmoituksen vaatiminen muodostaa pakottamisen paljastamaan itsestään tietoja, joista muut voivat tehdä päätelmiä oppilaan vakaumuksen puuttumisesta.
Olen 12.9.2013 tehnyt Opetushallitukselle kantelun, jotta tämä asia korjattaisiin. Lausuin kirjeessäni Opetushallitukselle myös, että näkemykseni mukaan nämä virheet voitaisiin korjata "järjestelykeinolla, että kaikki uskonnolliset tilaisuudet ja uskonnonharjoittamiset kouluissa tulee niin järjestää, että ne ovat vapaaehtoisia ja että vapaaehtoiset menevät niihin. Tilaisuuksia ei saa enää järjestää niin, että pohjaoletus olisi, että kaikki osallistuvat ja poissa sitten ovat ne, jotka kieltäytyvät."
Kun on näin selvät lähtökohdat, perustelu ja toisten antama esimerkki, niin eipä ihme että Karismakin osasi 17.9.2013 päivätyllä kirjelmällä tejdä Tampereen koulujen toiminnasta samanlaisen kantelun.
Karisman tekemä kantelu ei ole kovin huolelliseti kirjoitettu. Hänhän on tiennyt että ihmisoikeusjuridiset perustelut on jo toimitettu laillisuusvalvontatahoille muiden tekemien kanteluiden kirjelmissä. Niinpä Karisma vaan ylimalkaisesti kertoo muutaman esmerkin Tampereen koullujen väärinkäytöksistä, muttei sen kummemmin kirjelmässään avaa EIT:n oikeustapauksia.- Et-opelta
Niin, tarviiko niitä avata apulaisoikeusasiamiehelle, joka on laillisuusvalvojana on apulaisoikeuskaslerin ohella ja hänen päätökseensä viitatenkin niitä juuri tarkastellut?
Tiettävästi tuo "toinen ateistitaho" kuitenkin osallistui Karisman ja Ylikosken vetämään seminaariin, jossa noita perusteluita avattiin.
Monikanavaisuus on nykyaikaa ;-) - Et-opelta
Viittaamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätäökseen on ollut jo mm. viime toukokuussa tehdyssä ehdotuksessä:
tidote http://www.vapaa-ajattelijat.fi/node/279
sekä itse kannanotto, ks. http://vapaa-ajattelijat.fi/lausunnot/kuntalaki
Alla siitä pätkä ja mukana oleva pitkä lainaus:
Jumalanpalvelusten ja uskonnollisten päivänavausten järjestäminen kunnan koulutoimessa on oppilaita erottelevaa ja yksityisyyden suojaa rajoittavaa, koska niistä välttyminen pakottaa oppilaita ja heidän huoltajiaan käyttäytymään sellaisella tavalla, että siitä voidaan tehdä päätelmiä hänen tai hänen perheensä uskonnollisesta tai uskonnottomasta vakaumuksestaan. Uusien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten valossa voidaan todeta, että uskonnon harjoittamista sisältävistä uskonnollisten päivänavausten ja jumalanpalvelusten järjestämisestä tulisi kouluissa luopua kokonaan. Ei nimittäin ole oikein että perhe ja oppilas joutuvat tuomaan esiin koko kouluyhteisölleen mahdollinen uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksensa. Kunnan ylläpitämä koulu ei saa luoda sellaista tilannetta, jossa yksilöt ovat velvoitettuja joko välittömästi tai välillisesti tuomaan esille, etteivät he ole uskossa.
Asiaa on tarkastellut apulaisoikeuskansleri tammikuussa 2012 tekemässään päätöksessä (17.01.2012 Dnro OKV/1361/1/2009). Siinä hän toteaa muun muassa seuraavaa:
”Uskonnon, omantunnon ja ajatuksen vapaus on kirjattu useaan Suomea velvoittavaan kansainväliseen ihmisoikeussopimukseen, kuten esimerkiksi kansalaisoikeuksia ja poliittisia
oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen (KP-sopimus, 18 artikla) ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen (EIS, 9 artikla). Myös Euroopan unionin perusoikeuskirja sisältää vastaavan määräyksen (10 artikla).
EIT:n tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan myös yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan. EIT on muun muassa todennut, että EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perusti yksilölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvinnut paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voitiin päätellä, oliko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koski myös henkilöä, joka ei ollut uskossa ja tähän vapauteen puututtiin, jos valtio sai aikaan tilanteen, jossa henkilö joutui suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ollut uskossa (Grzelak -tapaus 15.6.2010).”
..
”Perustuslain perusoikeusuudistusta koskevien esitöiden mukaan ketään ei saa velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti jumalanpalvelukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen (HE 309/1993 vp, s. 55). Uskonnonvapaussäännös suojaa kansalaisia myös uskonnon omaksumista koskevalta painostukselta. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn mukaan uskonnon ja omantunnon vapauden ydinalueeseen kuuluvat muun muassa yksilön sisäinen ajatuksen vapaus, vapaus uskonnon tai muun vakaumuksen omaksumista tai siitä luopumista koskevasta painostuksesta sekä oikeus olla osallistumatta yksilölle vieraan tunnustuksen mukaiseen uskonnonharjoitukseen (Tuomas Ojanen - Martin Scheinin teoksessa Perusoikeudet, 2011, s. 441).”
…
Perusoikeusuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan 6 §:stä seuraa julkisen vallan käyttöön kohdistuva velvoite kohdella tasapuolisesti kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia tai maailmankatsomuksellisia suuntauksia (HE 309/1993 vp, s. 55). Julkisen vallan käyttäjä ei näin ollen saa profiloitua toiminnassaan niin, että neutraalisuus eri uskontoihin vaarantuisi. Näkemykseni mukaan negatiivisen uskonnonvapauden toteutumisen kannalta on merkityksellistä, miten yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus tässä suhteessa toteutuvat.
Yllä selostetun Alexandridis -tapauksen mukaan uskonnollisen vakaumuksen tunnustamisen vapauteen kuului myös negatiivinen aspekti eli se, että yksilön ei tarvinnut tunnustaa uskonnollista vakaumustaan ja toimia sillä tavoin, että hänen menettelystään voitaisiin tehdä johtopäätöksiä hänen vakaumuksestaan. Grzelak -tapauksessa tähän liittyen todettiin vielä, että valtio ei saa luoda sellaista tilannetta, jossa yksilöt ovat velvoitettuja joko välittömästi tai välillisesti tuomaan esille, etteivät he ole uskossa. Tämä on EIT:n mukaan sitäkin tärkeämpää, jos tällainen velvoite tapahtuu jonkin tärkeän julkisen tehtävän yhteydessä kuten tässä tapauksessa koulutus.”
(pitkä lainaus päättyy)
itse jatkuu, ks. linkki - ihmisoikeusjuristi
Et-opelta kirjoitti:
Viittaamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätäökseen on ollut jo mm. viime toukokuussa tehdyssä ehdotuksessä:
tidote http://www.vapaa-ajattelijat.fi/node/279
sekä itse kannanotto, ks. http://vapaa-ajattelijat.fi/lausunnot/kuntalaki
Alla siitä pätkä ja mukana oleva pitkä lainaus:
Jumalanpalvelusten ja uskonnollisten päivänavausten järjestäminen kunnan koulutoimessa on oppilaita erottelevaa ja yksityisyyden suojaa rajoittavaa, koska niistä välttyminen pakottaa oppilaita ja heidän huoltajiaan käyttäytymään sellaisella tavalla, että siitä voidaan tehdä päätelmiä hänen tai hänen perheensä uskonnollisesta tai uskonnottomasta vakaumuksestaan. Uusien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten valossa voidaan todeta, että uskonnon harjoittamista sisältävistä uskonnollisten päivänavausten ja jumalanpalvelusten järjestämisestä tulisi kouluissa luopua kokonaan. Ei nimittäin ole oikein että perhe ja oppilas joutuvat tuomaan esiin koko kouluyhteisölleen mahdollinen uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksensa. Kunnan ylläpitämä koulu ei saa luoda sellaista tilannetta, jossa yksilöt ovat velvoitettuja joko välittömästi tai välillisesti tuomaan esille, etteivät he ole uskossa.
Asiaa on tarkastellut apulaisoikeuskansleri tammikuussa 2012 tekemässään päätöksessä (17.01.2012 Dnro OKV/1361/1/2009). Siinä hän toteaa muun muassa seuraavaa:
”Uskonnon, omantunnon ja ajatuksen vapaus on kirjattu useaan Suomea velvoittavaan kansainväliseen ihmisoikeussopimukseen, kuten esimerkiksi kansalaisoikeuksia ja poliittisia
oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen (KP-sopimus, 18 artikla) ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen (EIS, 9 artikla). Myös Euroopan unionin perusoikeuskirja sisältää vastaavan määräyksen (10 artikla).
EIT:n tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan myös yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan. EIT on muun muassa todennut, että EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perusti yksilölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvinnut paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voitiin päätellä, oliko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koski myös henkilöä, joka ei ollut uskossa ja tähän vapauteen puututtiin, jos valtio sai aikaan tilanteen, jossa henkilö joutui suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ollut uskossa (Grzelak -tapaus 15.6.2010).”
..
”Perustuslain perusoikeusuudistusta koskevien esitöiden mukaan ketään ei saa velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti jumalanpalvelukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen (HE 309/1993 vp, s. 55). Uskonnonvapaussäännös suojaa kansalaisia myös uskonnon omaksumista koskevalta painostukselta. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn mukaan uskonnon ja omantunnon vapauden ydinalueeseen kuuluvat muun muassa yksilön sisäinen ajatuksen vapaus, vapaus uskonnon tai muun vakaumuksen omaksumista tai siitä luopumista koskevasta painostuksesta sekä oikeus olla osallistumatta yksilölle vieraan tunnustuksen mukaiseen uskonnonharjoitukseen (Tuomas Ojanen - Martin Scheinin teoksessa Perusoikeudet, 2011, s. 441).”
…
Perusoikeusuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan 6 §:stä seuraa julkisen vallan käyttöön kohdistuva velvoite kohdella tasapuolisesti kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia tai maailmankatsomuksellisia suuntauksia (HE 309/1993 vp, s. 55). Julkisen vallan käyttäjä ei näin ollen saa profiloitua toiminnassaan niin, että neutraalisuus eri uskontoihin vaarantuisi. Näkemykseni mukaan negatiivisen uskonnonvapauden toteutumisen kannalta on merkityksellistä, miten yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus tässä suhteessa toteutuvat.
Yllä selostetun Alexandridis -tapauksen mukaan uskonnollisen vakaumuksen tunnustamisen vapauteen kuului myös negatiivinen aspekti eli se, että yksilön ei tarvinnut tunnustaa uskonnollista vakaumustaan ja toimia sillä tavoin, että hänen menettelystään voitaisiin tehdä johtopäätöksiä hänen vakaumuksestaan. Grzelak -tapauksessa tähän liittyen todettiin vielä, että valtio ei saa luoda sellaista tilannetta, jossa yksilöt ovat velvoitettuja joko välittömästi tai välillisesti tuomaan esille, etteivät he ole uskossa. Tämä on EIT:n mukaan sitäkin tärkeämpää, jos tällainen velvoite tapahtuu jonkin tärkeän julkisen tehtävän yhteydessä kuten tässä tapauksessa koulutus.”
(pitkä lainaus päättyy)
itse jatkuu, ks. linkkiEi se Grzelak-tapaus ihan noin mene kuin mitä tuossa sönkötetään. Ylikoskelta on käsityskyky hukassa....
- Et-opelta
ihmisoikeusjuristi kirjoitti:
Ei se Grzelak-tapaus ihan noin mene kuin mitä tuossa sönkötetään. Ylikoskelta on käsityskyky hukassa....
Tätä asiaa ei siis ole "keksitty" vasta nyt syyskuussa OPH-kantelussa. Harmittaako sen faktan esilletuonti jotenkin nimimerkkikirjoittajaa Kim Sjöströmin puolesta?
Apulaisoikeuskanslerin päätös on tammikuulta 2012. Siitä tekstiä on tuossa suurimmaksi osaksi. Sitä ennen on Vaparien kannanottoa toukokuulta. - ihmisoikeusjuristi
Et-opelta kirjoitti:
Tätä asiaa ei siis ole "keksitty" vasta nyt syyskuussa OPH-kantelussa. Harmittaako sen faktan esilletuonti jotenkin nimimerkkikirjoittajaa Kim Sjöströmin puolesta?
Apulaisoikeuskanslerin päätös on tammikuulta 2012. Siitä tekstiä on tuossa suurimmaksi osaksi. Sitä ennen on Vaparien kannanottoa toukokuulta.Olisi suotavaa että ET-opeksi itseään väittävä osaisi kertoa Grzelak-tapauksen sisällön sellaisena kuin se on eikä mitään tuollaisia virheellisiä eikä harhaanjohtavia väitteitä siitä. Ihan samantekevää kuka sanoi mitä missä, nyt on kyse että ihmisoikeusprejudikaatin sisältö on suotavaa selostaa paikkansapitävästi eikä esittää siitä perättömiä.
- Et-opelta
ihmisoikeusjuristi kirjoitti:
Olisi suotavaa että ET-opeksi itseään väittävä osaisi kertoa Grzelak-tapauksen sisällön sellaisena kuin se on eikä mitään tuollaisia virheellisiä eikä harhaanjohtavia väitteitä siitä. Ihan samantekevää kuka sanoi mitä missä, nyt on kyse että ihmisoikeusprejudikaatin sisältö on suotavaa selostaa paikkansapitävästi eikä esittää siitä perättömiä.
No, kerro mikä nimenomaan on väärin ja kerro, mikä olisi oikein.
Tuo prejudikaatti on muuten aika hieno sana... Onko vähän banaania käyttää sivistyssanoja liikaa (tai väärin;-)?
Ovatko oikeudenvalvojat oikeassa vai väärässä, vai miten, vai "vain" liitto kannanotossaan?
Kirjoitin itse aiemmin va-liiton tulkinneen ja esittänen näin:
"Uusien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten valossa voidaan todeta, että uskonnon harjoittamista sisältävistä uskonnollisten päivänavausten ja jumalanpalvelusten järjestämisestä tulisi kouluissa luopua kokonaan."
Onko se nimimerkin mielestä liian rohkea tulkinta tai vaatimus? - anti-Ylikoski
Et-opelta kirjoitti:
No, kerro mikä nimenomaan on väärin ja kerro, mikä olisi oikein.
Tuo prejudikaatti on muuten aika hieno sana... Onko vähän banaania käyttää sivistyssanoja liikaa (tai väärin;-)?
Ovatko oikeudenvalvojat oikeassa vai väärässä, vai miten, vai "vain" liitto kannanotossaan?
Kirjoitin itse aiemmin va-liiton tulkinneen ja esittänen näin:
"Uusien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten valossa voidaan todeta, että uskonnon harjoittamista sisältävistä uskonnollisten päivänavausten ja jumalanpalvelusten järjestämisestä tulisi kouluissa luopua kokonaan."
Onko se nimimerkin mielestä liian rohkea tulkinta tai vaatimus?Ylikosken sivistyssanavarasto sisältää banaanin. Kielenkäyttöön se sana ei kuitenkaan liity, toisin kuin Ylikoski kuvittelee. Eli Ylikoski käyttää sivistyssanaansa banaani väärin.
Vapaa-ajattelijat ovat uskonnonvapauden vastainen järjestö, eikä ole mielestäni siten pätevä kritisoimaan mitään asiaan liittyvää toimintaa. Koko järjestö on mielestäni Suomen perustuslakia ja YK:n ihmisoikeuksia vastustava järjestö ja siksi on kummallista, että tuollainen järjestö saa yleensä olla olemassa.
Uskonnonvapauteen kuuluu oikeus harjoittaa uskontoa niin kotona, koulussa, työpaikoilla ja vapaa-aikana. Kristinuskoon kuuluu myös evankeliumin julistaminen kaikille ihmisille, myös ateisteille ja vapaa-ajattelijoille. Sen kieltäminen on vastoin uskonnonvapautta.
Koulujen tärkeimpänä tehtävä tulisikin olla juuri kristillisen kasvatuksen opettaminen ja vaaliminen. Kysymys on tärkeä, koska siinä ei ole kysymys vain ihmisen ajallisista asioista, vaan sillä on merkitystä koko ihmisen iankaikkisuutta koskevassa asiassa.
Samalla perusteella kuin oppilaan on pakko osallistua matematiikan opetukseen, hänen on mielestäni pakko osallistua uskonnon opetukseen ja muuhun koulussa annettavaan hengelliseen opetukseen.- Näinhän se on
Taikauskon julistaminen ei ole millään tavalla hyvämoraalista toimintaa.
- pääkaupungin ateisti
Uskonnonvapauteen, joka ei kuulu laitoksille vaan pelkästään ihmisille, kuuluu toki oikeus harjoittaa uskontoa niin kotona, koulussa, työpaikoilla ja vapaa-aikana, mutta julkisilla paikoilla ja esimerkiksi kouluissa sen uskonnonharjoituksen kuuluu tapahtua työrauhaa häiritsemättä ja yleensäkin siivosti. Siten ei käy päinsä että joku tai jotkut jaakobit tai uskovaiset harjoittaisivat koulussa uskontoaan ääneen paitsi siihen ehkä erikseen osoitetussa paikassa.
Kristityt väittävät että kristinuskoon kuuluisi myös evankeliumin julistaminen kaikille ihmisille, mutta tietenkin tällaisen on pysyttävä siivona eikä julistamista saa tehdä niihin kohdistuen jotka eivät sitä halua. Niinpä jos joku julistaja määkii evankeliumiaan ateisteille ja vapaa-ajattelijoille, viime kädessä poliisi voi korjata häiritsevän julistajan pahnoille.
Koulujen tärkeimpänä tehtävänä on tieteesen perustuvan tiedon opettaminen. Siihen ei sovi ollenkaan luontevasti mikään taikauskoisuus, kuten kristinuskon harjoittaminen tai kristinuskoon opettaminen, vaan päinvastoin sellaiset ovat vastoin tieteellisen tiedon opettamisen tärkeyttä.
Jos kouluissa on ihmisiä, jotka tarvitsevat uskonnonharjoitusta eivätkä kestä ilman sitä edes koulupäivän verran, eikä heidän siihen ongelmaansa mikään keino auta, niin he voivat hiljaisesti ja muita häiritsemättä harjoittaa uskontoaan, esimerkiksi rukoilemalla mielessään mutta ei ääneen. Sellaisenkin uskonnonharjoituksen tulee tapahtua työrauhaa häiritsemättä ja yleensäkin siivosti.
Yhteiskunnan tehtävänä ei tosiaankaan ole mikään kristinuskon ja kristillisen kasvatuksen vaaliminen. Jos jotkut kokevat että siinä ei ole kysymys vain ihmisen ajallisista asioista, vaan sillä muka olisi merkitystä koko ihmisen iankaikkisuutta koskevassa asiassa, niin sellaiset uskovaiset voivat tehdä taikamenojaan vaikkapa omissa kirkoissaan, mutta eivät tietenkään häiriten ihmisiä. Kouluihin sellaiset taikamenot ja höpötykset eivät sovi. - Et-opelta
Vapaa-ajattelijat on uskonnon ja omantunnon vapautta nimenomaan puolustava ja edistävä järjestö. Uskontoa tulee saada harjoittaa ja olla harjoittamatta vapaasti, mutta valtiota ja kuntaa ei saa alistaa siihen, että julkinet viran-/toimen haltijat pannaan organiseeraamaan luterilaista uskonnonharjoitusta esim. koulujen työpäivään.
Olen itsekin osoittanut aikuisopiskelijalle oppilaitoksessa koulupäivään toivomansa rauhallisen paikan polvirukoilulle koulupäivän aikapuitteissa, mutta se uskonnonharjoitus jäi hänen yksityisasiakseen, eikä siihen kutsuttu kyseisen uskontokunnan pappia sitä vetämään eikä siihen kehotettu oppilaitoksen toimesta.
Yksilön uskonnonvapaus on nimenomaan vapaus. yhteiskunta turvaa vapauden, mutta sen ei tarvitse eikä enää pidäkään alkaa organiseeraamaan uskonnonharjoitusta - et-opelta
Et-opelta kirjoitti:
Vapaa-ajattelijat on uskonnon ja omantunnon vapautta nimenomaan puolustava ja edistävä järjestö. Uskontoa tulee saada harjoittaa ja olla harjoittamatta vapaasti, mutta valtiota ja kuntaa ei saa alistaa siihen, että julkinet viran-/toimen haltijat pannaan organiseeraamaan luterilaista uskonnonharjoitusta esim. koulujen työpäivään.
Olen itsekin osoittanut aikuisopiskelijalle oppilaitoksessa koulupäivään toivomansa rauhallisen paikan polvirukoilulle koulupäivän aikapuitteissa, mutta se uskonnonharjoitus jäi hänen yksityisasiakseen, eikä siihen kutsuttu kyseisen uskontokunnan pappia sitä vetämään eikä siihen kehotettu oppilaitoksen toimesta.
Yksilön uskonnonvapaus on nimenomaan vapaus. yhteiskunta turvaa vapauden, mutta sen ei tarvitse eikä enää pidäkään alkaa organiseeraamaan uskonnonharjoitustaja edellisen viestin loppuun täsmennyksenä vielä se, että nimenomaan valtion ja kunnan, julkisen vallan instituutioiden (esim. kunnan koululaitos) ei tarvitse eikä pidä alkaa organisoida...
Kansalaisyhteiskunta eli kansalaiset itse ja uskonnolliset yhdyskunnat tietenkin voivat, se on niiden vapausoikeus, omalla ajalla... *Koulujen tärkeimpänä tehtävä tulisikin olla juuri kristillisen kasvatuksen opettaminen ja vaaliminen.*
Tuollaista "tärkeintä tehtävää" ei suomalaisille peruskouluille voi edes ehdottaa, niin pahasti se on ristiriidassa opetukselle säädettyjen ohjeiden kanssa.
Kaikkia Suomen peruskouluja sitoo valtioneuvoston 28.6.2012 antama asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista. Sen mukaan...
"Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon."
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120422
Kristinusko ei perustu tieteelliseen tietoon miltään osin. Se on uskonto, uskomus. Siihen pohjautuvat kasvatustavat ovat yhtä jakomielistä ja ristiriitaista kuin ovat uskonnon moninaiset tulkitsijatkin. Olkaa siis Jaakob ja muut umpiuskovaiset hyvät, ja pitäkää tunkkinne.
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo747624Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per583193- 372476
Miten voit manipuloida katsojalukuja?
Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj82092Osuuspankki Kuhmo!
Ei pysty pitämään yhtä Otto pankkiautomaattia toiminnassa Ksupermarketin kanssa,20 vuotta sitten Kuhmossa oli neljä auto342034- 221978
- 131887
Rakkaalleni!
Halusin tulla kertomaan, että sinua ajattelen ja ikävöin vaikka olen sukuloimassa. Meinasin herkistyä, kun tykkään sinus151673- 611611
- 181589