Käsin veistetty vai koneella

Jos puhutaan hirsivahvuudesta 200 mm ja yli. Käsityönä timprattu on aina edullisempi kun vastaava konetyö. 100 - 150 mm vahvuus konetyönä on edullisempi kun vastaava käsityö, mutta alle 150 mm hirsi onkin rimpulaa tänäpäivänä.

Varmasti käsinveistetty on yhtä tiivis kuin koneella ajettukin, mutta tietysti laaduissa on varmasti eroa käsinveistossa. Koneellisesti laatu tasaista.

laatua hirteen kirjoitti:

Varmasti käsinveistetty on yhtä tiivis kuin koneella ajettukin, mutta tietysti laaduissa on varmasti eroa käsinveistossa. Koneellisesti laatu tasaista.

Voipi olla, että konetyö on tasaista, mutta valskaaminenkin voi olla tasaista, eli tasaisen viileää vuotoa on vähän joka saumassa. Käsityön ylivoimainen etu on siinä, että jos vuotokohta ilmenee jossain kohtaa seinässä tai nurkassa, se voidaan välittömästi tilkitä tukkoon. Siis konetyönä tehdyssä hirsiseinässä Vuotoa on kokolailla mahdoton tilkitä. Tietysti aina kannattaa yrittää, mutta aikamoiseksi taikinoimiseksi se taitaa mennä.

jjkk9 kirjoitti:

Voipi olla, että konetyö on tasaista, mutta valskaaminenkin voi olla tasaista, eli tasaisen viileää vuotoa on vähän joka saumassa. Käsityön ylivoimainen etu on siinä, että jos vuotokohta ilmenee jossain kohtaa seinässä tai nurkassa, se voidaan välittömästi tilkitä tukkoon. Siis konetyönä tehdyssä hirsiseinässä Vuotoa on kokolailla mahdoton tilkitä. Tietysti aina kannattaa yrittää, mutta aikamoiseksi taikinoimiseksi se taitaa mennä.

Lue lisää

tahtoo olla liian paljon seassa iltakurssin käyneitä ns moottorisahaveistäjiä joille ei saisi antaa liiteriä kummempaa rakennusta tehtäväksi (yleistys ei kaikki).

Et sinä umpivarauksia tilkitse millään ja jos pystyt rakennus on luokattomasti tehty.

"Ammattiveistäjä" ihan ensimmäisenä katsoo ettei ala mistä tahansa hötöpuusta veistelmään mutta valtaosalle tehtaista merkityksetön asia. Kaikki p*skapuu kelpaa ja lopuista tehdään liimaamalla massiivipuuta jota sitten hirtenä kutsutaan..

Tunnetulla veistäjällä (viidakkorumpu) voi teettää jos ei ole hinnoitellut itseään ulos mutta jos kriteeri on hinta koneellisesti työstettyjen puolella kilpailu on niin kovaa että halpoja löytyy kun osaa etsiä. Kunhan nyt et osta rautakaupan muutaman sentin vahvaa "hirttä" josta jokainen pitäisi viedä käräjille joka harhauttaa termeillä huijaamalla ostamaan parrua tai jopa lautaa hirtenä. Rakennusbisnes on melkein yhtä likaista kuin politiikka

3r3333 kirjoitti:

tahtoo olla liian paljon seassa iltakurssin käyneitä ns moottorisahaveistäjiä joille ei saisi antaa liiteriä kummempaa rakennusta tehtäväksi (yleistys ei kaikki).

Et sinä umpivarauksia tilkitse millään ja jos pystyt rakennus on luokattomasti tehty.

"Ammattiveistäjä" ihan ensimmäisenä katsoo ettei ala mistä tahansa hötöpuusta veistelmään mutta valtaosalle tehtaista merkityksetön asia. Kaikki p*skapuu kelpaa ja lopuista tehdään liimaamalla massiivipuuta jota sitten hirtenä kutsutaan..

Tunnetulla veistäjällä (viidakkorumpu) voi teettää jos ei ole hinnoitellut itseään ulos mutta jos kriteeri on hinta koneellisesti työstettyjen puolella kilpailu on niin kovaa että halpoja löytyy kun osaa etsiä. Kunhan nyt et osta rautakaupan muutaman sentin vahvaa "hirttä" josta jokainen pitäisi viedä käräjille joka harhauttaa termeillä huijaamalla ostamaan parrua tai jopa lautaa hirtenä. Rakennusbisnes on melkein yhtä likaista kuin politiikka

Lue lisää

Vaikka olis pitkänkin linjan timpruun iltakurssin käynyt veistäjä, silti saattaa vuotokohta jäädä johonkin kohtaa rakennusta varaukseen tai nurkkaan, mutta ongelmaa ei juurikaan ole, koska vuoto on aina tukittavissa heti. Toisin on ponttihirressä.

jjkk9, ja uskot naapuriasi? Kun on kyse rakentamisesta, autoista tai omasta
vaimosta niin suomalainen valehtelee aina! Silloin kun omistaa/on naimisissa ja silloin kun on myynyt/eronnut! Ensin maailman parhaita / sexikkäitä ja myöhemmin ihan paskoja / akkoja. Näin se valitettavasti on. Talo/mökki on aina ostettu/rakennettu ilmaiseksi, on maailman paras jne.jne

p**apuheisiin kyll.. kirjoitti:

jjkk9, ja uskot naapuriasi? Kun on kyse rakentamisesta, autoista tai omasta
vaimosta niin suomalainen valehtelee aina! Silloin kun omistaa/on naimisissa ja silloin kun on myynyt/eronnut! Ensin maailman parhaita / sexikkäitä ja myöhemmin ihan paskoja / akkoja. Näin se valitettavasti on. Talo/mökki on aina ostettu/rakennettu ilmaiseksi, on maailman paras jne.jne

Lue lisää

Voipi hyvinkin olla, että kaikkia saapureiden juttuja ei pidä purematta niellä, mutta tässä mökkiasiassa minulla on syytä uskoa häntä, koska minulla on käsityönä veistetty mökki, joka ei todellakaan vuoda mistään, olen nimittäin itse tilkinnyt sen ja ajan kanssa. Ulko-ovi ja ikkunat,, niissä on sanomista, mutta pitäähän ilmaa jostain tulla. Toisin kuin naapurillani, höylähirsimökistä minulla ei ole kokemusta, joten minun on vain uskottava hänen laajaan kokemusperäiseen tietoonsa.

jjkk9 kirjoitti:

Vaikka olis pitkänkin linjan timpruun iltakurssin käynyt veistäjä, silti saattaa vuotokohta jäädä johonkin kohtaa rakennusta varaukseen tai nurkkaan, mutta ongelmaa ei juurikaan ole, koska vuoto on aina tukittavissa heti. Toisin on ponttihirressä.

Lue lisää

Voihan niitä mummin vanhoja sukkahousuja työnnellä ponttihirrenkin saumaan.

3r3333 kirjoitti:

tahtoo olla liian paljon seassa iltakurssin käyneitä ns moottorisahaveistäjiä joille ei saisi antaa liiteriä kummempaa rakennusta tehtäväksi (yleistys ei kaikki).

Et sinä umpivarauksia tilkitse millään ja jos pystyt rakennus on luokattomasti tehty.

"Ammattiveistäjä" ihan ensimmäisenä katsoo ettei ala mistä tahansa hötöpuusta veistelmään mutta valtaosalle tehtaista merkityksetön asia. Kaikki p*skapuu kelpaa ja lopuista tehdään liimaamalla massiivipuuta jota sitten hirtenä kutsutaan..

Tunnetulla veistäjällä (viidakkorumpu) voi teettää jos ei ole hinnoitellut itseään ulos mutta jos kriteeri on hinta koneellisesti työstettyjen puolella kilpailu on niin kovaa että halpoja löytyy kun osaa etsiä. Kunhan nyt et osta rautakaupan muutaman sentin vahvaa "hirttä" josta jokainen pitäisi viedä käräjille joka harhauttaa termeillä huijaamalla ostamaan parrua tai jopa lautaa hirtenä. Rakennusbisnes on melkein yhtä likaista kuin politiikka

Lue lisää

Kävin muutama vuosi takaperin kävin Eteläpohjanmaalla Alajärvellä, eräällä hirsiveistämöllä. (Tuli vaan mieleen, kun mainitsit iltakurssin käyneistä msaha veistäjistä). Veistämöllä työskenteli kaksi harmaapäistä noin 60 miestä. Heillä oli työn alla talo, jonka seinävahvuus 250 mm pelkkahirttä ja nämä samat miehet oli sahanneet hirsiaihiot vieressä olevalla kenttäsirkkelillä 350 mm mäntytukeista.

Hirsien koko, ne oli siis todella massiivisia, mutta erittäin tarkka työn jälki varauksissa ja lohenpyrstönurkissa teki minuun ison vaikutuksen. Seurasin ukkojen työskentelyä hirsien kimpussa ainakin tunnin. lähes yksinomaan miesten työkaluna oli moottorisaha, oli jäätävää katseltavaa amattimiesten pikkutarkka ja nopea sahan käyttö viivaa myöten ja kun he jyrsivät 200 mm leveät varaukset sahan kärjellä tasasen koveriksi, samoin lohenpyrstönurkat tekivät yksinomaan moottorisahalla. Puukkosahaa he käyttivät jos oli tarvetta. Kysyin miesten koulutuksesta, sanoivat käyneensä rippikoulun ja saaneensa rokotukset, mutta lähes 50 vuotta he olivat häärineet hirsien kimpussa. Työ oli teijäänsä opettanut ja tietysti vähän muukin. Kyllä nämä veijarit tunsivat temmit, telsot, ja kourutaltat, mutta niiden käyttö oli jäänyt jo aikoja sitten todella vähäiseksi. Kirvestä ja pantaveistä he sanoivat tarvitsevansa päivittäin, mutta moottorisahaa 90 %. Miehet sanoivat, että täytyy sitten kun ei enää hallitse moottorisahan käyttöä, etsiä ja teroittaa temmit, telsot ja huppurit ja muut kourutaltat asearsenaaliin.

huppuri. kirjoitti:

Kävin muutama vuosi takaperin kävin Eteläpohjanmaalla Alajärvellä, eräällä hirsiveistämöllä. (Tuli vaan mieleen, kun mainitsit iltakurssin käyneistä msaha veistäjistä). Veistämöllä työskenteli kaksi harmaapäistä noin 60 miestä. Heillä oli työn alla talo, jonka seinävahvuus 250 mm pelkkahirttä ja nämä samat miehet oli sahanneet hirsiaihiot vieressä olevalla kenttäsirkkelillä 350 mm mäntytukeista.

Hirsien koko, ne oli siis todella massiivisia, mutta erittäin tarkka työn jälki varauksissa ja lohenpyrstönurkissa teki minuun ison vaikutuksen. Seurasin ukkojen työskentelyä hirsien kimpussa ainakin tunnin. lähes yksinomaan miesten työkaluna oli moottorisaha, oli jäätävää katseltavaa amattimiesten pikkutarkka ja nopea sahan käyttö viivaa myöten ja kun he jyrsivät 200 mm leveät varaukset sahan kärjellä tasasen koveriksi, samoin lohenpyrstönurkat tekivät yksinomaan moottorisahalla. Puukkosahaa he käyttivät jos oli tarvetta. Kysyin miesten koulutuksesta, sanoivat käyneensä rippikoulun ja saaneensa rokotukset, mutta lähes 50 vuotta he olivat häärineet hirsien kimpussa. Työ oli teijäänsä opettanut ja tietysti vähän muukin. Kyllä nämä veijarit tunsivat temmit, telsot, ja kourutaltat, mutta niiden käyttö oli jäänyt jo aikoja sitten todella vähäiseksi. Kirvestä ja pantaveistä he sanoivat tarvitsevansa päivittäin, mutta moottorisahaa 90 %. Miehet sanoivat, että täytyy sitten kun ei enää hallitse moottorisahan käyttöä, etsiä ja teroittaa temmit, telsot ja huppurit ja muut kourutaltat asearsenaaliin.

Lue lisää

Jos ukot tuoreesta puusta veistivät lohenpyrstönurkalla (mitä ei edes teoriassa saa m.sahalla tiivistä koska teräviä sisäkulmia ei voi m.sahalla tehdä) varaukset pitää jättää hitusen auki koska hirret kuivaa päistä ja jos sen veistää just, nurkat haristuu kuivuessaan auki ja kanto jää varauksille.

Itse käytän m.sahaa erittäin paljon raakatyöstössä mutta viimeistelyt teräaseilla. Kukaan ammattiukko ei jätä moottorisahapintaa mihinkään muuhun kuin karojen pieliin. Siinä mistään ammattitaidottomuudesta ole kyse jos käyttää viimeistelyssä käsityökaluja vaan viitseliäisyydestä. Ammattitaidoksikin kutsutaan.

Kait papat piiluilla maalut veisti vai oliko ammattitaito niin korkea että turvautuivat rälläkkäpiiluun?

expro kirjoitti:

Jos ukot tuoreesta puusta veistivät lohenpyrstönurkalla (mitä ei edes teoriassa saa m.sahalla tiivistä koska teräviä sisäkulmia ei voi m.sahalla tehdä) varaukset pitää jättää hitusen auki koska hirret kuivaa päistä ja jos sen veistää just, nurkat haristuu kuivuessaan auki ja kanto jää varauksille.

Itse käytän m.sahaa erittäin paljon raakatyöstössä mutta viimeistelyt teräaseilla. Kukaan ammattiukko ei jätä moottorisahapintaa mihinkään muuhun kuin karojen pieliin. Siinä mistään ammattitaidottomuudesta ole kyse jos käyttää viimeistelyssä käsityökaluja vaan viitseliäisyydestä. Ammattitaidoksikin kutsutaan.

Kait papat piiluilla maalut veisti vai oliko ammattitaito niin korkea että turvautuivat rälläkkäpiiluun?

Lue lisää

No tuoreista hirsista veistivät ja lohenpyrstön kulmat oli suorat ja terävät. Olin pitänyt moottorisahaa työkaluna, jolla tehdään ns, karkea työ. Mutta näköjään, jos huippusaha on huippuammattilaisen käsissä, sillä voidaan tehdä millintarkkaa jälkeä. Jos veistää kirveillä ja muilla veistoon tarkoitetuilla työkaluilla ei tietenkään kyse ole välttämättä ammattitaidon puutteesta. Lupasivathan nämä timpuritkin ottaa vanhat työkalut käyttöön sitten, kun näkö huononee ja saha käy liian raskaaksi.

Hyvä kun kysyit miesten piilunkäyttötaidosta, sitäkin pääsin seuraamaan myöhemmin keväällä. Katselin vestämistä, jotten sanoisi monttu auki, toinen ukko vesti sisäpuolta ja toinen ulkoa. Kauniit tasaset laineet oli suorassa ylhäältä alas ja lähes passissa. Ihmettelin, kuinka ilman minkäänlaista apuviivoitusta, miehet löivät kirveillään 8 - 10 senttiä leveät laineet suorana ylimmästä alimmaiseen hirteen. Se on taito, joka opitaan vain ja ainoastaan pitkällä, vuosia, jopa vuosikymmeniä kestävällä työkurssilla veställä ja jälleen vestämällä.

huppuri, kirjoitti:

No tuoreista hirsista veistivät ja lohenpyrstön kulmat oli suorat ja terävät. Olin pitänyt moottorisahaa työkaluna, jolla tehdään ns, karkea työ. Mutta näköjään, jos huippusaha on huippuammattilaisen käsissä, sillä voidaan tehdä millintarkkaa jälkeä. Jos veistää kirveillä ja muilla veistoon tarkoitetuilla työkaluilla ei tietenkään kyse ole välttämättä ammattitaidon puutteesta. Lupasivathan nämä timpuritkin ottaa vanhat työkalut käyttöön sitten, kun näkö huononee ja saha käy liian raskaaksi.

Hyvä kun kysyit miesten piilunkäyttötaidosta, sitäkin pääsin seuraamaan myöhemmin keväällä. Katselin vestämistä, jotten sanoisi monttu auki, toinen ukko vesti sisäpuolta ja toinen ulkoa. Kauniit tasaset laineet oli suorassa ylhäältä alas ja lähes passissa. Ihmettelin, kuinka ilman minkäänlaista apuviivoitusta, miehet löivät kirveillään 8 - 10 senttiä leveät laineet suorana ylimmästä alimmaiseen hirteen. Se on taito, joka opitaan vain ja ainoastaan pitkällä, vuosia, jopa vuosikymmeniä kestävällä työkurssilla veställä ja jälleen vestämällä.

Lue lisää

Ei sitä (sonninnuolemaa) kaikki edes opi vaikka vuosia yrittäisivät. Itsellä siihen meni kauan ja on edelleen todella vaikeaa. Yhden, tasan yhden veistäjän tunnen joka vetelee silmämääräisesti pystysuoria tasaleveitä maaluja ja ei voi kun ihailla ja varsinkin ihmetellä. Itsellä pitää olla apuviivat ja siitä huolimatta on vaikeaa. Nurkatkin veistän hirren ollessa pois paikoiltaan mutta "mestarit" veistää nekin paikoillaan mitä edelleen täytyy hämmästellä.
Kirves on yhtä tärkeä kuin veistäjä mutta se on jo hyvän veistäjän merkki

Hirvittävästi näkee mainoksia tms. huonosti piilutusta hirsiseinästä ja samalla on teksti kuvan alapuolella missä kerrotaan että ko. veistotapa on merkki todellisesta ammattilaisesta.

fyft kirjoitti:

Ei sitä (sonninnuolemaa) kaikki edes opi vaikka vuosia yrittäisivät. Itsellä siihen meni kauan ja on edelleen todella vaikeaa. Yhden, tasan yhden veistäjän tunnen joka vetelee silmämääräisesti pystysuoria tasaleveitä maaluja ja ei voi kun ihailla ja varsinkin ihmetellä. Itsellä pitää olla apuviivat ja siitä huolimatta on vaikeaa. Nurkatkin veistän hirren ollessa pois paikoiltaan mutta "mestarit" veistää nekin paikoillaan mitä edelleen täytyy hämmästellä.
Kirves on yhtä tärkeä kuin veistäjä mutta se on jo hyvän veistäjän merkki

Hirvittävästi näkee mainoksia tms. huonosti piilutusta hirsiseinästä ja samalla on teksti kuvan alapuolella missä kerrotaan että ko. veistotapa on merkki todellisesta ammattilaisesta.

Lue lisää

Eipä niitä maaluja ole ennen tehty vaan pelkattu vain seinäpintoje suoriksi. Olisi mielenkiintoista tietää onko muissa maissa edes ns. koristepiiluamista harjoitettu?

11 20 kirjoitti:

Eipä niitä maaluja ole ennen tehty vaan pelkattu vain seinäpintoje suoriksi. Olisi mielenkiintoista tietää onko muissa maissa edes ns. koristepiiluamista harjoitettu?

Ainakin pohjanmaalla lähes kaikissa vanhoissa taloissa ja muissakin hirsirakennuksissa, on ollut tapana piiluta laineelle ja lisäksi on pyritty tuomaan laine madollisimman tasasena ja suorana ylhäältä alas.

Jos hirsi pelkataan seinään asentamisen jälkeen, on veistäjän "helppo" sihata piilullaan alimman hirren laineeseen. Meidän kylällä on ainakin satavuotta vanha nuorisoseura entinen suojeluskuntatalo. En tiedä onko järeät hirret pelkattu kirveellä seinässä, vai maassa, tai onko ne peräti sahattu, mutta kauniit tasaset laineet tulevat suorana korkeissa seinissä ylhäältä alas asti.

hup, kirjoitti:

Ainakin pohjanmaalla lähes kaikissa vanhoissa taloissa ja muissakin hirsirakennuksissa, on ollut tapana piiluta laineelle ja lisäksi on pyritty tuomaan laine madollisimman tasasena ja suorana ylhäältä alas.

Jos hirsi pelkataan seinään asentamisen jälkeen, on veistäjän "helppo" sihata piilullaan alimman hirren laineeseen. Meidän kylällä on ainakin satavuotta vanha nuorisoseura entinen suojeluskuntatalo. En tiedä onko järeät hirret pelkattu kirveellä seinässä, vai maassa, tai onko ne peräti sahattu, mutta kauniit tasaset laineet tulevat suorana korkeissa seinissä ylhäältä alas asti.

Lue lisää

veistosuunta on ylhäältä alas, ei alhaalta ylös, muuten ihan jees

fyft kirjoitti:

Ei sitä (sonninnuolemaa) kaikki edes opi vaikka vuosia yrittäisivät. Itsellä siihen meni kauan ja on edelleen todella vaikeaa. Yhden, tasan yhden veistäjän tunnen joka vetelee silmämääräisesti pystysuoria tasaleveitä maaluja ja ei voi kun ihailla ja varsinkin ihmetellä. Itsellä pitää olla apuviivat ja siitä huolimatta on vaikeaa. Nurkatkin veistän hirren ollessa pois paikoiltaan mutta "mestarit" veistää nekin paikoillaan mitä edelleen täytyy hämmästellä.
Kirves on yhtä tärkeä kuin veistäjä mutta se on jo hyvän veistäjän merkki

Hirvittävästi näkee mainoksia tms. huonosti piilutusta hirsiseinästä ja samalla on teksti kuvan alapuolella missä kerrotaan että ko. veistotapa on merkki todellisesta ammattilaisesta.

Lue lisää

Olen tehnyt saman havainnon. Siis monenlaista, kummallista koukeroista luirua, josta asiantuntija nekee välittömästi, että veistäjä on ollut aloittelija piilun käytössä, tai että jälki ei ole lainkaan piilukirveellä aikaan saatua.

Toinen näistä timpureista oli joutunut outoon tilanteeseen, nimittäin hän oli piilunnut huvilarakennuksen seinät kauniiksi tasaseksi laineisi ja saanut työnsä lähes valmiiksi, ennen kun omistaja ehti käydä katsomassa veistojälkeä. Siis alussa isäntä oli pettynyt ja luuli, että seinät oli veistetty koneella. Kunnes hän omin silmin näki ja ihmetteli, kuinka ammattimies vestää kirveellä hirsiseinää. Nolo, mutta tyytyväinen isäntä oli useaan kertaan pyydellut timpurilta anteeksi tietämättömyyttään ja tyhmyyttään ja anteeksi oli saanut, vaikkakin hieman pitkin hampain.

expro kirjoitti:

Jos ukot tuoreesta puusta veistivät lohenpyrstönurkalla (mitä ei edes teoriassa saa m.sahalla tiivistä koska teräviä sisäkulmia ei voi m.sahalla tehdä) varaukset pitää jättää hitusen auki koska hirret kuivaa päistä ja jos sen veistää just, nurkat haristuu kuivuessaan auki ja kanto jää varauksille.

Itse käytän m.sahaa erittäin paljon raakatyöstössä mutta viimeistelyt teräaseilla. Kukaan ammattiukko ei jätä moottorisahapintaa mihinkään muuhun kuin karojen pieliin. Siinä mistään ammattitaidottomuudesta ole kyse jos käyttää viimeistelyssä käsityökaluja vaan viitseliäisyydestä. Ammattitaidoksikin kutsutaan.

Kait papat piiluilla maalut veisti vai oliko ammattitaito niin korkea että turvautuivat rälläkkäpiiluun?

Lue lisää

lohenpyrstö nurkkia on tehty iatajat tuoreesta puusta.jos et osaa tehdä nurkkaa,älä yleistä.

valkotakkista tuo edellinen kaipaa.