Matkalaukku uusiokäyttöön ... viimeistä matkaa varten.

Johan täällä on hauskoja aiheita. Riittäisi yksi tätä lajia päivässä.
Uurna on paljon pienempi. Minä mahdun siihen.

Synkäksi sanovat aloitustas,mut ihan asiallinen juttu se on.
Ei huono ajatus jättää sukat ja muutama sana, siin kun on saattamassa viimeselle matkalle niin saattaa herättää ajatuksia.
Aina olis hyvä varautuu lähtöön kun se kumminkin on eressä, aikaa vaan ei kukaan tierä.
Yleensä kuolema yritetään työntää näkymättömiin ja nykyihmiset suhtautuu siihen aivan paniikin omasesti ,joskus lähtijä oli pihapiiris hautaamiseen asti.
Mulla kun ei oo ketään joka pärjätäkseen minuu tarviis niin on jääny vähemmälle toi varustautuminen,sinne samaan hautaan aikanaan kaikki mennään.

Mun matkalaukulle on vielä käyttöä alkuperäiseen tarkoitukseen. Ei jouda uusiokäyttöön. Tassut kohti uusia seikkailuja

Olen säästänyt rahaa koko elämäni, ainokaiseni voi yllättyä iloisesti.
Aloittaja ilahduttaa varmasti jälkeen jääneitä.

Joo en mä kokenut aloitusta myöskään mitenkään kauheen synkkänä, ehkä hieman etuaikasena vaan. Sukat lämmittää aina ja kauniit ajatukset sitäkin enemmän.

Minulla ei ole tällä hetkellä varsinaista matkalaukkua, no joitain suuria kasseja on jos reissaan Karjalan laulumailla. Nykyään sielläkin aika harvoin tulee käytyä. Kyllähän sitä jotain valmisteluja on tehnyt nyt vuoden sisllä kun reilut vuosi sitten oli aivoissa TIA-kohtaus ja suvussa on sydän- ja verisuonitauteja.
On ollut puhetta siskojen kanssa, miten menetellä jos äkkiä rysähtää ja on minulla testamentinkin tapainen.
Tuo on ihan mukava idea piilottaa tuollaista kaunista muistoksi ja yllättää läheisen surun jälkeen.
Minulle kuolema ei ole pelottava asia. Mehän elämme koko ajan kuollaksemme, jotta jälleen eläisimme ikuikusesti.

En aio vainota jälkipolvia mitenkään. Oma asiansa, muistavat jos muistavat, jos eivät, ei ole miun murheeni.

riitoihin, keksitää jos mikälaista juttu että riidan saa aikaseksi,
ihmiset on hulluja ,





EI valmisteluja,

mä lähden yx - kax tosta vaan varottamatta,
kaikki saa jäädä siihen,
, siinäpä sitten tappelevat perinnöstä,
sillä tappeluksi se menee jokatapauksessa,

Mä en ole edes vielä miettinyt asiaa. Ei tunnu ajankohtaselta. Ja sitten jos jotain sattuu ja mun poletti luiskahtaa alas niin saavat muut murehtia. Niinkuin aina ennenkin on tapahtunut. Sukupolvesta sukupolveen, vuosisadasta toiseen. Ei mulla tarvi olla kaikkia kontrolleja hallussani. Mun ainoo velvollisuus on elää mun omaa elämää, seuraa mun omaa tähteä ja yrittää olla satuttamatta ketään.
Ne hautapaikat ja matkalaukut ja menoliput järjestyy.

Joku tuolla mainitsi jälkipolvien vainoamisen, en kuitenkaan usko heidän kokevan tervehdyksiäni vainoamisena, sillä kudon näitä sukkia ja kirjoittelen kirjeitä vain rakkaille ystäville ja läheisille, kaikkien heidän kanssa tulemme enemmän kuin hyvin toimeen.
En ole kertonut heille että päiväni ovat lasketut, enkä aio etukäteen kertoa, heille kirjoittamissani kirjeissä perustelen miksi olen näin toiminut.
Eipä minulta paljon riideltävää jää, olen jo etukäteen hoitanut asiat niin ettei muiden niitä tarvitse hoidella, eikä perilliseni ole lainkaan riitaisaa porukkaa

Perillisiä kun ei ole,sukulaiset pohtivat että kellehhän se täti roponsa jättää.
Kaik on tehty valmiiksi,paperit löytyy. Lähtöä en edes ajattele,elän päivän kerrallaan niin hyvin kuin osaan,viimeinen sijani on kuitenkin muu kuin hauta,senkin olen laatinut valmiiksi.
Toivon tahtoani noudatettavan vaikka se onkin erikoinen tapa kadota maan päällisestä olosta.Kirpparilta ostamani vanha matkalaukku on sängyn päässä,tyhjänä.

Isälleni arkkuun laitoin hälle villasukat,työmiehen ruudullisen paidan,lämpimät housut ja korttipakan ja vasaran,sielläpähän saa pelata pasianssia ja korjailla taivaan narisevia portteja.