12-v. tyttö halusi isänsä luo Taivaaseen

Taidat olla lopullisesti sekoamassa. Härski kommentti sinulta!

!!! kirjoitti:

Taidat olla lopullisesti sekoamassa. Härski kommentti sinulta!

Miten niin? Ihminen, joka pelkäää kuolemista, niin voi kuvitella tuon olevan härski. Mikäli tämä maailma vituttaa ja uskoo seuraavan maailman korjaavan tilanteen, niin mikä tuossa oli ongelma? Lapsen ikä? En minä näe iän olevan tuossa mikään ongelma, kun tuon ikäisiä käytetään prostituutiona kehitysmaissa. Parantaako se muka lähtöä jotenkin, jos 12-vuotiaasta asti on huorana ja kuolee 15 vuoden kuluttua HIV:iin. Ei ikä ole mikään tae paremmasta elämästä.

Kuolemaa pelkäävälle ihmiselle tuo voi olla kauhistus. Sellaiselle ihmisille, joka tuntee suunnatonta halua tarttua tähän maailmaan kiinni, niin tuo voi olla ihmeellinen asia. Minulle tuo ei ole ihmeellinen asia, kun en pidä kuolemista minään kauhuna. Mielenkiintoisena kokemuksena tulen sen sitten aikanaa ottamaan, ellei lähtö ole nopea kuin talonmiehellä jäisellä peltikatolla....Siinä ei asiasta ehdi paljon nauttimaan.

mave kirjoitti:

Miten niin? Ihminen, joka pelkäää kuolemista, niin voi kuvitella tuon olevan härski. Mikäli tämä maailma vituttaa ja uskoo seuraavan maailman korjaavan tilanteen, niin mikä tuossa oli ongelma? Lapsen ikä? En minä näe iän olevan tuossa mikään ongelma, kun tuon ikäisiä käytetään prostituutiona kehitysmaissa. Parantaako se muka lähtöä jotenkin, jos 12-vuotiaasta asti on huorana ja kuolee 15 vuoden kuluttua HIV:iin. Ei ikä ole mikään tae paremmasta elämästä.

Kuolemaa pelkäävälle ihmiselle tuo voi olla kauhistus. Sellaiselle ihmisille, joka tuntee suunnatonta halua tarttua tähän maailmaan kiinni, niin tuo voi olla ihmeellinen asia. Minulle tuo ei ole ihmeellinen asia, kun en pidä kuolemista minään kauhuna. Mielenkiintoisena kokemuksena tulen sen sitten aikanaa ottamaan, ellei lähtö ole nopea kuin talonmiehellä jäisellä peltikatolla....Siinä ei asiasta ehdi paljon nauttimaan.

Lue lisää

Et tainnut tajuta edes aloitusta. Ei se kyllä mitään uutta sinulta ole. Kyseessä oli uskonnosta pohjaava luulo, että kuollut pääsee taivaaseen. Se ei kuitenkaan ole edes kristinuskon opin mukaista. Vasta sitten kun jeesus tulee jne.

Kirjoituksesi on kammottava kaikessa säälimättömyydessään. Miten kestät edes itseäsi?

!!! kirjoitti:

Et tainnut tajuta edes aloitusta. Ei se kyllä mitään uutta sinulta ole. Kyseessä oli uskonnosta pohjaava luulo, että kuollut pääsee taivaaseen. Se ei kuitenkaan ole edes kristinuskon opin mukaista. Vasta sitten kun jeesus tulee jne.

Kirjoituksesi on kammottava kaikessa säälimättömyydessään. Miten kestät edes itseäsi?

Lue lisää

Minä taidan olla ainoa tässä, joka tunsi sääliä. Likan oli paha olla tässä maailmassa ja hän halusi pahaan oloonsa muutosta. Te olitte sitä kieltämässä häneltä. Hänen pitää käpristellä tässä maailmassa, koska itsemurha ei sovi teidän arvoihin. Ei etenkään, jos tekijä on 12-vuotias. Te ajattele asiaa vain oman itsekkäästä mallista, mutta ette osaa ajatella asiaa likan kannalta. Te kun ette hyväksy asiaa, niin te et pysty ajattelemaan asiaa tytön kannalta.


Eikä tuo ole mitenkään poikkeuksellista, että lapsi tappaa itsensä. Lapsi riittää jotka tappaa itsensä, eikä siinä ole uskonto aina syynä. Näennäisesti ne syyt saattavat tuntua pieniltä, mutta jokainen ihminen pystyy käsittelemään ja kestämään asiota eri tavalla. Teille kuolema on kauhistus ja tuolle pienelle tytölle se kuolema oli pienempi paha kuin jäädä tähän maailmaan kitumaan.

mave kirjoitti:

Minä taidan olla ainoa tässä, joka tunsi sääliä. Likan oli paha olla tässä maailmassa ja hän halusi pahaan oloonsa muutosta. Te olitte sitä kieltämässä häneltä. Hänen pitää käpristellä tässä maailmassa, koska itsemurha ei sovi teidän arvoihin. Ei etenkään, jos tekijä on 12-vuotias. Te ajattele asiaa vain oman itsekkäästä mallista, mutta ette osaa ajatella asiaa likan kannalta. Te kun ette hyväksy asiaa, niin te et pysty ajattelemaan asiaa tytön kannalta.


Eikä tuo ole mitenkään poikkeuksellista, että lapsi tappaa itsensä. Lapsi riittää jotka tappaa itsensä, eikä siinä ole uskonto aina syynä. Näennäisesti ne syyt saattavat tuntua pieniltä, mutta jokainen ihminen pystyy käsittelemään ja kestämään asiota eri tavalla. Teille kuolema on kauhistus ja tuolle pienelle tytölle se kuolema oli pienempi paha kuin jäädä tähän maailmaan kitumaan.

Lue lisää

On eri asia nähdä toisen ihmisen kärsimys ja tuntea myötätuntoa, kuin ajatella, että itsemurha olisi oikeasti ratkaisu siihen pahaan oloon.

Olen itse yrittänyt itsemurhaa ja olen kiitollinen, että avopuolisoni hälytti apua sen sijaan, että olisi ajatellut kyseessä olleen rationaalisen ratkaisun kokemaani psyykkiseen kipuun. Kärsin vakavasta masennuksesta, enkä siinä tilassa nähnyt muuta ulospääsyä. Nyt osaan tarkastella elämääni toisella tavoin.

Todennäköisesti tuo itsensä surmannut tyttökin olisi ajan myötä toipunut surustaan niin, että hän olisi voinut elää hyvää ja merkityksellistä elämää. Surun ja ahdistuksen keskellä ihminen on jäävi tekemään tuollaisia ratkaisuja. Sitä ei voida verrata vaikkapa kuolemansairaan, kovissa kivuissa olevan terminaalipotilaan eutanasiatoiveeseen.

jatkoajalla kirjoitti:

On eri asia nähdä toisen ihmisen kärsimys ja tuntea myötätuntoa, kuin ajatella, että itsemurha olisi oikeasti ratkaisu siihen pahaan oloon.

Olen itse yrittänyt itsemurhaa ja olen kiitollinen, että avopuolisoni hälytti apua sen sijaan, että olisi ajatellut kyseessä olleen rationaalisen ratkaisun kokemaani psyykkiseen kipuun. Kärsin vakavasta masennuksesta, enkä siinä tilassa nähnyt muuta ulospääsyä. Nyt osaan tarkastella elämääni toisella tavoin.

Todennäköisesti tuo itsensä surmannut tyttökin olisi ajan myötä toipunut surustaan niin, että hän olisi voinut elää hyvää ja merkityksellistä elämää. Surun ja ahdistuksen keskellä ihminen on jäävi tekemään tuollaisia ratkaisuja. Sitä ei voida verrata vaikkapa kuolemansairaan, kovissa kivuissa olevan terminaalipotilaan eutanasiatoiveeseen.

Lue lisää

Ainakin se lopettaa tässä elämässä kärsimisen. Mistä sinä tiedät kuinka hyvä sinulla olisi ollut nämä vuodet, kun olisit ollut kuollut? Kaikki ei toivu masennuksesta, vaan joutuvat vuosikymmeniä kulkemaan lumessa. Onko heidän henkilökohtainen hlvettinsä sitten sen arvoista ja onko heidän elämäntasonsa sitä luokkaa, että se kuolema onkin huono vaihtoehto?

Ja mistä sinä otaksut toisten elämän olevan hyvää ja merkityksellistä. Aika moni ihminen elää päin persettä tämän elämän. Käy koulut, menee töihin ja tekee kersat, jotka elättää. Sitten pääsee eläkkeelle sairastamaan ja kuolee 20 vuoden sisällä. Mitä merkityksellistä siinä elämässä on? Suurin osa ihmisistä on sellaisia, joiden elämän merkityksenä ei ole kuin syödä, paskoa, maksaa veroja ja kuolla. Heidän ystävänsä kun on kuollut, niin heitä ei muisteta enää muuta kuin vanhoissa tilastoissa. Sielläkin heitä näkee van sinä ja sinä vuonna syntynydein tilastossa ja kuolintilastoissa.

mave kirjoitti:

Ainakin se lopettaa tässä elämässä kärsimisen. Mistä sinä tiedät kuinka hyvä sinulla olisi ollut nämä vuodet, kun olisit ollut kuollut? Kaikki ei toivu masennuksesta, vaan joutuvat vuosikymmeniä kulkemaan lumessa. Onko heidän henkilökohtainen hlvettinsä sitten sen arvoista ja onko heidän elämäntasonsa sitä luokkaa, että se kuolema onkin huono vaihtoehto?

Ja mistä sinä otaksut toisten elämän olevan hyvää ja merkityksellistä. Aika moni ihminen elää päin persettä tämän elämän. Käy koulut, menee töihin ja tekee kersat, jotka elättää. Sitten pääsee eläkkeelle sairastamaan ja kuolee 20 vuoden sisällä. Mitä merkityksellistä siinä elämässä on? Suurin osa ihmisistä on sellaisia, joiden elämän merkityksenä ei ole kuin syödä, paskoa, maksaa veroja ja kuolla. Heidän ystävänsä kun on kuollut, niin heitä ei muisteta enää muuta kuin vanhoissa tilastoissa. Sielläkin heitä näkee van sinä ja sinä vuonna syntynydein tilastossa ja kuolintilastoissa.

Lue lisää

Olet oikeassa siinä, etten voi tietää, millaista minun olisi nyt, jos olisin kuollut. Mutta tiedän sen, millaista elämäni on nyt kun elän. Olen kiitollinen saamastani toisesta mahdollisuudesta.

Kerrottakoon, etten ole koskaan toipunut masennuksesta ja olen sen takia sairauseläkkeellä. Toimintakykyni on edelleen rajoittunut sen takia. Olen myös muutenkin pitkäaikaissairas ja kärsin traumaperäisestä stressihäiriöstä. Elämäni ei ole ollut ns. herkkua. Olen ollut väkivallan uhri ja tappouhkauksien kohteena ja vammauduin paetessani sadistista ex-puolisoani. Sairauteni esti minua saattamasta korkeakouluopintojani koskaan päätökseen ja elän köyhyysrajalla kansaneläkkeellä. Minua on kohdeltu elämässä monin tavoin kaltoin, mm. raiskattu. Minulta on varastettu, minua on vainottu, kotiini on murtauduttu, minua on mustamaalattu. Olen yrittänyt itsemurhaa useammin kuin kerran. Olen viillellyt itseäni ja sairastanut syömishäiriön. Joskus ainoa asia, joka on pitänyt minut hengissä on ollut ajatus lapsuudenperheestäni ja lemmikistäni.

En kirjoittanut tuota kerätäkseni sääliä, vaan kertoakseni, että kaikesta tuosta huolimatta koen, että elämälläni on tarkoitus, se on merkityksellistä ja mielekästä. Tiedän, että yhteiskunnan mittapuulla olen monin tavoin epäonnistunut ja "hyödytön". Minulla ei ole lapsia, enkä ole varmaankaan jättänyt suurta jälkeä tähän maailmaan. En ole tehnyt tiedettä tai taidetta, en ole koskettanut olemassaolollani kuin joitain läheisiäni. Mutta minulle elämä on itseisarvo ja kaikesta kokemastani huolimatta suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaan uteliaasti.

Olet ehkä kuullut Talmudin sanonnan: Jos olet koskettanut yhtä ihmistä, olet muuttanut maailman. Minä uskon siihen, että jokainen meistä on osa universumin kaunista ja kallisarvoista kudelmaa.

jatkoajalla kirjoitti:

Olet oikeassa siinä, etten voi tietää, millaista minun olisi nyt, jos olisin kuollut. Mutta tiedän sen, millaista elämäni on nyt kun elän. Olen kiitollinen saamastani toisesta mahdollisuudesta.

Kerrottakoon, etten ole koskaan toipunut masennuksesta ja olen sen takia sairauseläkkeellä. Toimintakykyni on edelleen rajoittunut sen takia. Olen myös muutenkin pitkäaikaissairas ja kärsin traumaperäisestä stressihäiriöstä. Elämäni ei ole ollut ns. herkkua. Olen ollut väkivallan uhri ja tappouhkauksien kohteena ja vammauduin paetessani sadistista ex-puolisoani. Sairauteni esti minua saattamasta korkeakouluopintojani koskaan päätökseen ja elän köyhyysrajalla kansaneläkkeellä. Minua on kohdeltu elämässä monin tavoin kaltoin, mm. raiskattu. Minulta on varastettu, minua on vainottu, kotiini on murtauduttu, minua on mustamaalattu. Olen yrittänyt itsemurhaa useammin kuin kerran. Olen viillellyt itseäni ja sairastanut syömishäiriön. Joskus ainoa asia, joka on pitänyt minut hengissä on ollut ajatus lapsuudenperheestäni ja lemmikistäni.

En kirjoittanut tuota kerätäkseni sääliä, vaan kertoakseni, että kaikesta tuosta huolimatta koen, että elämälläni on tarkoitus, se on merkityksellistä ja mielekästä. Tiedän, että yhteiskunnan mittapuulla olen monin tavoin epäonnistunut ja "hyödytön". Minulla ei ole lapsia, enkä ole varmaankaan jättänyt suurta jälkeä tähän maailmaan. En ole tehnyt tiedettä tai taidetta, en ole koskettanut olemassaolollani kuin joitain läheisiäni. Mutta minulle elämä on itseisarvo ja kaikesta kokemastani huolimatta suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaan uteliaasti.

Olet ehkä kuullut Talmudin sanonnan: Jos olet koskettanut yhtä ihmistä, olet muuttanut maailman. Minä uskon siihen, että jokainen meistä on osa universumin kaunista ja kallisarvoista kudelmaa.

Lue lisää

Niin. Nyt tuntuu sinun elämällä olevan tarkoitus, kunnes lipsahtaa masennuksen puolelle ja iskee ahdistus. Kaikilla ei ole sitä toivon mahdollisuutta. Hengissä ei pidä ajatusta lapsuusperheestä, kun sieltä on aikoinaan ongelmat alkaneet. Ei pidä ajatuksesta lemmikeistä, kun niitä ei koskaan ole ollut..Eikä tuolla asialla ole mitään merkitystä.

En minä puolustele itsemurhan olevan ihanuuksien ihanuus. Minä ymmärrän, jos ihminen ei kestä tämän elämän kurjuutta ja päättää kokeille mitä on kuoleman tuolla puolen. Minun on vaikea mennä vakuuttelemaan toiselle, että tämä elämä on oikeasti ihanaa, kun toisen elämä on ollut 30 vuotta täyttä kuraa. Miten minä vakuutan toiselle, että tässä elämässä on jotain tarjottavaa hänelle, kun ei tämä elämä ole hänelle tarjonnut kuin paskaa.."Yritä nyt kestää 20 vuotta vielä, niin sitten voit kuolla LUONNOLLISESTI"....Mitähän se auttaa, jos kuolee itsemurhan takia tai kuolee luonnollisesti sydänkohtaukseen...Miten tuossa luonnollisessa kuolemassa syntyy parempi ihminen, kuollut tosin.

Matti Nykänen sanoi " Elämä on ihmisen parasta aikaa". Mitäpä sitten, jos se paras aika ei olekkaan hääviä. Eikö voi todeta tämän elämän kortin nähneeksi ja käydä katsomassa onko uusia elämänkortteja jaossa...

mave kirjoitti:

Niin. Nyt tuntuu sinun elämällä olevan tarkoitus, kunnes lipsahtaa masennuksen puolelle ja iskee ahdistus. Kaikilla ei ole sitä toivon mahdollisuutta. Hengissä ei pidä ajatusta lapsuusperheestä, kun sieltä on aikoinaan ongelmat alkaneet. Ei pidä ajatuksesta lemmikeistä, kun niitä ei koskaan ole ollut..Eikä tuolla asialla ole mitään merkitystä.

En minä puolustele itsemurhan olevan ihanuuksien ihanuus. Minä ymmärrän, jos ihminen ei kestä tämän elämän kurjuutta ja päättää kokeille mitä on kuoleman tuolla puolen. Minun on vaikea mennä vakuuttelemaan toiselle, että tämä elämä on oikeasti ihanaa, kun toisen elämä on ollut 30 vuotta täyttä kuraa. Miten minä vakuutan toiselle, että tässä elämässä on jotain tarjottavaa hänelle, kun ei tämä elämä ole hänelle tarjonnut kuin paskaa.."Yritä nyt kestää 20 vuotta vielä, niin sitten voit kuolla LUONNOLLISESTI"....Mitähän se auttaa, jos kuolee itsemurhan takia tai kuolee luonnollisesti sydänkohtaukseen...Miten tuossa luonnollisessa kuolemassa syntyy parempi ihminen, kuollut tosin.

Matti Nykänen sanoi " Elämä on ihmisen parasta aikaa". Mitäpä sitten, jos se paras aika ei olekkaan hääviä. Eikö voi todeta tämän elämän kortin nähneeksi ja käydä katsomassa onko uusia elämänkortteja jaossa...

Lue lisää

Kyllä minulla on masennuksenkin aikana jonkinlainen ajatus elämän merkityksellisyydestä, mutta sitä tietoisuutta sumentaa sairaus ja sen aiheuttamat ajattelun vääristymät. Silloinkin pyrin tiedostamaan, että se on sairaus minussa, joka näin tuntee ja ajattelee, en minä itse. Mutta toki sen joskus meinaa itsekin unohtaa, tai luottamuksen siihen menettää.

Minunkin ongelmista monet kumpuavat lapsuudenperheestä, jossa oli mm. mielenterveys- ja päihdeongelmia, sekä väkivaltaa. Olen silti väleissä vanhempieni kanssa ja sisarukseni ovat minulle todella rakkaita. Jos oma perhe on pettänyt luottamuksen ja kääntänyt selän, on monilla kuitenkin onneksi joku turvallinen ja rakas läheinen - isovanhempi, kummitäti, naapuri, kuka nyt kenelläkin. Kaikilla ei toki ole sitäkään ja silloin perusturvallisuuden rakentuminen on lapsuudessa vaakalaudalla.

En väitä, että kaikkien elämä on takuulla ihanaa. Ei siitä ole takeita. En kuvailisi omaa elämääni ihanaksi, mutta itse koen, että se on arvokas. Minulla on intuitiivinen usko elämän merkityksellisyyteen, vaikka se elämä olisi raskas.

Toki ymmärrän sen, että toivonsa voi menettää ja voi syntyä halu luovuttaa ja "katsoa uusi käsi". Mutta en pidä sitä toivottavana ja aplodeerattavana kehityksenä. En syyllistä niitä, jotka ovat siihen ratkaisuun päätyneet - päädyinhän joskus itsekin. Kaksi minulle läheistä ihmistä ovat myös tehneet itsemurhan. Mutta itse koen, että se on aina tragedia. Tuokin aloituksen tyttö oli 12-vuotias lapsi. Sen ikäinen ei osaa edes ajatella tulevaisuutta kovin pitkälle. Ihmisen aivot kehittyvät 25 ikävuoteen saakka. Lisäksi masennus vääristää kognitioita ja sitä myötä tekee mahdottomaksi tietoisen päätöksenteon ko. kaltaisissa asioissa.

jatkoajalla kirjoitti:

Kyllä minulla on masennuksenkin aikana jonkinlainen ajatus elämän merkityksellisyydestä, mutta sitä tietoisuutta sumentaa sairaus ja sen aiheuttamat ajattelun vääristymät. Silloinkin pyrin tiedostamaan, että se on sairaus minussa, joka näin tuntee ja ajattelee, en minä itse. Mutta toki sen joskus meinaa itsekin unohtaa, tai luottamuksen siihen menettää.

Minunkin ongelmista monet kumpuavat lapsuudenperheestä, jossa oli mm. mielenterveys- ja päihdeongelmia, sekä väkivaltaa. Olen silti väleissä vanhempieni kanssa ja sisarukseni ovat minulle todella rakkaita. Jos oma perhe on pettänyt luottamuksen ja kääntänyt selän, on monilla kuitenkin onneksi joku turvallinen ja rakas läheinen - isovanhempi, kummitäti, naapuri, kuka nyt kenelläkin. Kaikilla ei toki ole sitäkään ja silloin perusturvallisuuden rakentuminen on lapsuudessa vaakalaudalla.

En väitä, että kaikkien elämä on takuulla ihanaa. Ei siitä ole takeita. En kuvailisi omaa elämääni ihanaksi, mutta itse koen, että se on arvokas. Minulla on intuitiivinen usko elämän merkityksellisyyteen, vaikka se elämä olisi raskas.

Toki ymmärrän sen, että toivonsa voi menettää ja voi syntyä halu luovuttaa ja "katsoa uusi käsi". Mutta en pidä sitä toivottavana ja aplodeerattavana kehityksenä. En syyllistä niitä, jotka ovat siihen ratkaisuun päätyneet - päädyinhän joskus itsekin. Kaksi minulle läheistä ihmistä ovat myös tehneet itsemurhan. Mutta itse koen, että se on aina tragedia. Tuokin aloituksen tyttö oli 12-vuotias lapsi. Sen ikäinen ei osaa edes ajatella tulevaisuutta kovin pitkälle. Ihmisen aivot kehittyvät 25 ikävuoteen saakka. Lisäksi masennus vääristää kognitioita ja sitä myötä tekee mahdottomaksi tietoisen päätöksenteon ko. kaltaisissa asioissa.

Lue lisää

Minä mietiin tuota kuolemista ja itsemurhaa laajemmalta taholta. Kuka on keksinyt, että kuolema on paha asia, eikä sitä saa kiiruhtaa. Mitä siinä muka voittaa, kun viivyttää väistämätöntä vain sen vuoks, että ....Niin miksi? Koska elämä on arvokas? Kuinka sen voi perustella, että se on arvokas? Useimilla on kuolemanpelko ja sisään rakennettu elämänhalu. Silti ihmiset tekee järjettömiä tuossa asiassa, kun jotkut heitä käskee...

Otetaan sota. Miehet lähtee eturintamalle, missä on hyvä mahdollisuus kuolla. Vielä jos joutuu hyökkäämään, niin todennäköisyys kasvaa. Jonkinlainen itsemurhahan tuossa on kyseessä, vaikkakin epäonnistumisen mahdollisuuskin on aika hyvä. Tuota asiaa ei ihmetellä, vaan pidetään sitä sankarillisena ja ihailtavana tekona. Valtio ja kansa päättää sen.

Ihminen kun päättää tehdä vastaavan ratkaisun, että kuolema tulee, niin sitten se ei olekkaan hyväksyttyä. Pitää olla elämänhalua ja elämälle pitää olla tarkoitusta. Jotenkin ihmeellistä suhtautumista kuolemiin eri aikoina.

Otetaan eutanasia. Silloin se on hyväksyttyä kun toinen kärsii, eikä ole toivoa parantumisesta. Miksi? Jos henkisesti kärsii, niin mikäs siinä on eroa fyysisiin kärsimyksiin? Onko mahdollisen elämän loppuajalla merkitystä. Mitä sillä on merkitystä, jos sinulla on 5kk elinaikaa tai sitten sulla on 10 vuotta, jotka sinä istut omassa asunnossasi ja odotat kuolemista...

mave kirjoitti:

Minä taidan olla ainoa tässä, joka tunsi sääliä. Likan oli paha olla tässä maailmassa ja hän halusi pahaan oloonsa muutosta. Te olitte sitä kieltämässä häneltä. Hänen pitää käpristellä tässä maailmassa, koska itsemurha ei sovi teidän arvoihin. Ei etenkään, jos tekijä on 12-vuotias. Te ajattele asiaa vain oman itsekkäästä mallista, mutta ette osaa ajatella asiaa likan kannalta. Te kun ette hyväksy asiaa, niin te et pysty ajattelemaan asiaa tytön kannalta.


Eikä tuo ole mitenkään poikkeuksellista, että lapsi tappaa itsensä. Lapsi riittää jotka tappaa itsensä, eikä siinä ole uskonto aina syynä. Näennäisesti ne syyt saattavat tuntua pieniltä, mutta jokainen ihminen pystyy käsittelemään ja kestämään asiota eri tavalla. Teille kuolema on kauhistus ja tuolle pienelle tytölle se kuolema oli pienempi paha kuin jäädä tähän maailmaan kitumaan.

Lue lisää

Oletko Mave ihan tolkuissasi nyt? Viikonloppu alkanut?

boxi kirjoitti:

Oletko Mave ihan tolkuissasi nyt? Viikonloppu alkanut?

Korjaa nyt vain noista asioita, mitkä on väärin....Vaikea tuosta on lähteä mitään keskustelua jatkamaan, kun ei sullakaan ollut mitään kommentoivaa.

Eilen tuli dokkari ...jostain Kamptsean tai kuitenkin kauko-idän prostituutiosta. Siinä oli tyttö. jonka täti oli myynyt 13-vuotiaana prostitoiduksi. Hänen raiskattiin ja hän karkasi takaisin tätinsä luokse. Täti myi hänet uusiksi. Pahimmillaan oli 17 miestä yhdellä kertaa asiakkaana. Näetkö sinä tuollaisen ihmisen elämän elämisen arvoisena vai voisko hän kokeilla onko oven toisella puolen uutta mahdollisuutta....Tietenkin joku voisi vielä sinnitellä tuossa tilanteessa ja useimmat sinnitteleekin. Pystytkö sinä kuitenkin sanomaan, että on väärin tappaa tuollaisessa tilanteessa itsensä, kun ei näe mitään toivoa tulevassa....Mitä siitä ihminen oikein saa, jos kärsii pitkään tässä elämässä? Sehän olisi vasta kristinuskoa ja islamin noudattamista, jos yrittäisi mahdollisimman pitkään sinnitellä tässä elämässä hankkimassa sitä taivaspaikkaansa.

mave kirjoitti:

Eilen tuli dokkari ...jostain Kamptsean tai kuitenkin kauko-idän prostituutiosta. Siinä oli tyttö. jonka täti oli myynyt 13-vuotiaana prostitoiduksi. Hänen raiskattiin ja hän karkasi takaisin tätinsä luokse. Täti myi hänet uusiksi. Pahimmillaan oli 17 miestä yhdellä kertaa asiakkaana. Näetkö sinä tuollaisen ihmisen elämän elämisen arvoisena vai voisko hän kokeilla onko oven toisella puolen uutta mahdollisuutta....Tietenkin joku voisi vielä sinnitellä tuossa tilanteessa ja useimmat sinnitteleekin. Pystytkö sinä kuitenkin sanomaan, että on väärin tappaa tuollaisessa tilanteessa itsensä, kun ei näe mitään toivoa tulevassa....Mitä siitä ihminen oikein saa, jos kärsii pitkään tässä elämässä? Sehän olisi vasta kristinuskoa ja islamin noudattamista, jos yrittäisi mahdollisimman pitkään sinnitellä tässä elämässä hankkimassa sitä taivaspaikkaansa.

Lue lisää

Miksi et tapa itseäsi? Ei sinun elämälläsi mitään merkitystä ole.

o9hu kirjoitti:

Miksi et tapa itseäsi? Ei sinun elämälläsi mitään merkitystä ole.

Ei ole syytä. Joka vuosi noin 1000 ihmistä löytää syyn.

Mä en vain ymmärrä tuota itkemistä. Kristityt hihhuloi sitä, että kuoleman jälkeen vasta alkaa kunnon festarit. Kurjuudesta jos päättää joku lähteä, niin alkaa itkeminen miten kauheaa se on...Miksi Jumala tekee tästä elämästä niin vttuimaisen joillekkin ja joillekkin hihhuleille antaa määräämättömästi. Tuo jako menee yleensä syntymämaan mukaan. Suomessa hihhulilla on hyvät oltavat ja kehitysmaassa he saa kärsiä mitä mielikuvituksellisimmista asioita.


Ateistit väittää, että kun kuolema tulee, niin se on siinä. Mitä vtun palkintoa siitä saa, jos kärsii tässä elämässä jumalattomasti? Kitkuttaa 70 vuotta elämässä ja lähes joka päivä on kärsimystä. Lopulta kuolee sydäriin, niin se on sitten elämän kohokohta. "Hyvä ihminen, kärsi 70 vuotta ja osasi kuolla sydäriin. Hän saa muumipappa-palkinnon....postuumisti."Kuolema on ihmisille vain sellainen tabu, että sitä ei voi käsitellä muutenkin kuin valtava pelko prseessä. Sitä pitää kauhistella ja aina on joitakin valopäitä, jotka hehkuttaa maailmanlopulla...Se maailmanloppu tulee jokaiselle ihmisille kuoleman kautta. Ei se maailanloppu ole se kummempi, tapahtui se kaikille yhtä aikaa vaiko jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisesti.

Kuolemanpelko on syvällä ihmisissä ja ihmiskunnan säilymisen kannalta se varmaan onkin ollut hyvä ominaisuus. Ei se sitä kuitenkaan tarkoita, että kuolemanpelon pitäisi estää ajattelemasta asiaa järkevästi.

mave kirjoitti:

Ei ole syytä. Joka vuosi noin 1000 ihmistä löytää syyn.

Mä en vain ymmärrä tuota itkemistä. Kristityt hihhuloi sitä, että kuoleman jälkeen vasta alkaa kunnon festarit. Kurjuudesta jos päättää joku lähteä, niin alkaa itkeminen miten kauheaa se on...Miksi Jumala tekee tästä elämästä niin vttuimaisen joillekkin ja joillekkin hihhuleille antaa määräämättömästi. Tuo jako menee yleensä syntymämaan mukaan. Suomessa hihhulilla on hyvät oltavat ja kehitysmaassa he saa kärsiä mitä mielikuvituksellisimmista asioita.


Ateistit väittää, että kun kuolema tulee, niin se on siinä. Mitä vtun palkintoa siitä saa, jos kärsii tässä elämässä jumalattomasti? Kitkuttaa 70 vuotta elämässä ja lähes joka päivä on kärsimystä. Lopulta kuolee sydäriin, niin se on sitten elämän kohokohta. "Hyvä ihminen, kärsi 70 vuotta ja osasi kuolla sydäriin. Hän saa muumipappa-palkinnon....postuumisti."Kuolema on ihmisille vain sellainen tabu, että sitä ei voi käsitellä muutenkin kuin valtava pelko prseessä. Sitä pitää kauhistella ja aina on joitakin valopäitä, jotka hehkuttaa maailmanlopulla...Se maailmanloppu tulee jokaiselle ihmisille kuoleman kautta. Ei se maailanloppu ole se kummempi, tapahtui se kaikille yhtä aikaa vaiko jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisesti.

Kuolemanpelko on syvällä ihmisissä ja ihmiskunnan säilymisen kannalta se varmaan onkin ollut hyvä ominaisuus. Ei se sitä kuitenkaan tarkoita, että kuolemanpelon pitäisi estää ajattelemasta asiaa järkevästi.

Lue lisää

Raamatussa sanotaan ettei kenellekään annrta kantaakseen enmpää mihin kykenee. Paskapuhetta sekin.

ghjtyu kirjoitti:

Raamatussa sanotaan ettei kenellekään annrta kantaakseen enmpää mihin kykenee. Paskapuhetta sekin.

Raamatussa puhutaan paljon paskaa. Siksi tuokaan kohta ei oikein hämmästytä.

Tuikku...Eikö olekkin mielenkiintoista, että kuolema on tuntematon, monelle pelottava asia. Ihan kuin tuo ei riittäisi, niin on olemassa ihmisiä, jotka pelottelee ihmisiä tuon rajan toisella puolella tapahtuvasta ikuisesta kiduttamisesta. Minun mielipiteeni on valtavirrasta poikkeavia, mutta huomattavasti inhimmilsempää sentään kuin demonisoida kuolemaa ja käyttää sitä maallisen valtansa lisäämiseksi.

Taustalla on varmaankin se jumalan suuri suunnitelma, josta kukaan ei tajua mitään, mutta jonka olemassaoloon on vain mielestänne sokeasti uskottava, ja joka kaikesta järjettömästä tuskasta ja kärsimyksestä huolimatta, syyttömät, viattomat mukaan lukien, ai niin eihän viattomia ole, vastasyntyneetkin perisynnin riivaamia, paitsi uskovaiset aikuiset jotka ovat mielestään täydellisiä, vaikka uskontonsa perustuu kokonaan ajatukselle että kaikki ovat syntisiä), ja joka on muka jumalan säätämästä kärsimyksestä huolimatta on kuitenkin lopulta siunaukseksi koko ihmiskunnalle, no ei nyt sentään liioitella, ainoastaan oikeaan eli kristinuskon mielikuvitusolentoon uskoville.

Tuskin edes se olematon mielikuvitusolentonne, jota jumalaksenne, luojaksenne kutsutte tajuaa mielettömästä, ainakin jäljistä päätellen, ei tarvi ku tsiigata vähänkään ympärilleen suunnitelmastansa mitään.

Vapaa tahto ja s-tana joo,joo älkää edes viitsikö. Miksi se kaikkitieitävä_voipa antoi vappan tahdon ku tiesi mitä siitä seuraa, itkua ja hammasrten kiristystä. Ja miksi loi itselle vastustaja, s-tanan jolle ei mahda mitään. Ei voi kuin nauraa

Tulee mieleen väkisinkin kyssäri. Voiko jumalanne luoda niin painavan kiven että ei sitä itse pysty nostamaan. Niin tai näin jumala ei ole kaikkivoipa.

Voi Tuikku, Tuikku kun tietäisit miten onttoja latelet. Ei sinusta oli ainakaan minun lohduttajakseni, kun kuolema kohtaan.

Eipä tietenkään ole tarina tosi, jos se asettaa uskontosi huonoon, outoon valoon.

http://www.mirror.co.uk/news/world-news/maria-kislo-schoolgirl-found-hanged-2530189

Tule uskollasi autuaaksi, Tuikku. "Onnea valitsemallasi tiellä", kuten Sarasvuolla oli tapana sanoa haastateltavilleen aikoinaan Hyvissä, pahoissa ja rumissa, talk-show jota hän veti Simo Rantalaisen kanssa Maikkarilla.

Se oli ihan eri luokkaa ku Jarin nykyinen talk-show.

lyfuhj kirjoitti:

Tule uskollasi autuaaksi, Tuikku. "Onnea valitsemallasi tiellä", kuten Sarasvuolla oli tapana sanoa haastateltavilleen aikoinaan Hyvissä, pahoissa ja rumissa, talk-show jota hän veti Simo Rantalaisen kanssa Maikkarilla.

Se oli ihan eri luokkaa ku Jarin nykyinen talk-show.

Lue lisää

Ehkä Jarilla oli vähemmän jeesusta kuupassa tuolloin?

"tiedä häntä onko edes tosi tarina"

Eivät papit epäile muidenkaan tarinoiden todenperäisyyttä :-) ... sikisi pyhästä hengestä, syntyi neitsyt mariasta

Tyttöhän kertoi syyn viestissään äidilleen. Halus isän luo nähdä isän. Uskon taso kritillisiin höpö-höpö tarinoihin oli ilmeisen korkea. Tyttö oli ottanu krisselivalheet tosissaan ja uskon että isänsä on taivaassa, kuoltuaan sydäriin, ja tyttö uskoi ilman pienentä epäilyä että pääsee itsekin sinne isäänsä tapaamaan kun itseltään hengen riistää.

"ÄIti älä ole surullinen, mulla oli vaan niin ikävä isää!"

Täällä taas kristityt taas kerran esittävät ainoaa tapaansa suhtaustua uskontonsa traagisiin seurauksiin. KILPIKONNAPUOLUSTUS. Ikinä että ole myöntänyt yhtäkään negatiivista seurausta uskonnostanne. Miten olis, edes yksi konkreettinen, vaikkapa pahimmasta päästä.

dghkdgh kirjoitti:

Tyttöhän kertoi syyn viestissään äidilleen. Halus isän luo nähdä isän. Uskon taso kritillisiin höpö-höpö tarinoihin oli ilmeisen korkea. Tyttö oli ottanu krisselivalheet tosissaan ja uskon että isänsä on taivaassa, kuoltuaan sydäriin, ja tyttö uskoi ilman pienentä epäilyä että pääsee itsekin sinne isäänsä tapaamaan kun itseltään hengen riistää.

"ÄIti älä ole surullinen, mulla oli vaan niin ikävä isää!"

Täällä taas kristityt taas kerran esittävät ainoaa tapaansa suhtaustua uskontonsa traagisiin seurauksiin. KILPIKONNAPUOLUSTUS. Ikinä että ole myöntänyt yhtäkään negatiivista seurausta uskonnostanne. Miten olis, edes yksi konkreettinen, vaikkapa pahimmasta päästä.

Lue lisää

Tyttö halus nähdä isän, isänsä, ei siis Isää, Taivaan Isää, Herraa.

Onko se lohdustusta ja toivon tuomista, jos väkisten pitää uskoa kristinuskon mukaan. Se on kuin tekisi homosta heteroa. Tervejärkinen ihminen voi kyseenalaistaa kristinuskon oppeja, mutta kun Hlvetillä on peloteltu koko ikä, niin siinä jää se asia ainakin kummittelemaan mieleen. Vaikka kuinka pystyisi miettimään pappien ja muiden oppiden esimerkkiä seuraamalla, että tuossa ei ole asiat kohdillaan, niin se kuolemapa on vielä sellainen, josta ei voi tietää varmasti. Kristityt tuovat tuossa sitten sitä "lohtua" ihmisille....Uskokaa kuten me opetetaan, niin teillä on kaikki hyvin. Muuten teitä kidutetaan ikuisesti Hlvetissä ja SE on taas teidän oma syyynne. Te kun ette osanneet valita oikein....Voi noita lohdutuksen sanoja...

Tuikku. Sinä kun olet käynyt kouluja ja olet tuossa teidän kirkossa pappinakin, niin muistat varmaan noita vuosilukuja. Koska kirkko poisti itsemurhan tehneiden joutumisen automaattisesti Hlvettiin?

"A schoolgirl has killed herself because she was desperate to be reunited with her dead father in heaven.

Maria Kislo, 12, was discovered hanging in her room by her mother Monika, 35, when she went to read her a bedtime story.

Next to the tragic youngster's body was a short note saying: 'Dear Mum. Please don't be sad. I just miss daddy so much, I want to see him again.'"

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2476751/Polish-girl-Maria-Kislo-12-hangs-missed-dead-father.html


Onko tuossa uutisessa jotain mitä et ymmärrä?

tepi kirjoitti:

"A schoolgirl has killed herself because she was desperate to be reunited with her dead father in heaven.

Maria Kislo, 12, was discovered hanging in her room by her mother Monika, 35, when she went to read her a bedtime story.

Next to the tragic youngster's body was a short note saying: 'Dear Mum. Please don't be sad. I just miss daddy so much, I want to see him again.'"

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2476751/Polish-girl-Maria-Kislo-12-hangs-missed-dead-father.html


Onko tuossa uutisessa jotain mitä et ymmärrä?

Lue lisää

Ymmärrän uutisen. En silti löydä tytön jättämästä viestistä taivasta. Taivas on muiden tulkinta.

surullinen juttu kirjoitti:

Ymmärrän uutisen. En silti löydä tytön jättämästä viestistä taivasta. Taivas on muiden tulkinta.

Löydätkö tästä?

"A 12-year-old girl was found hanged in her bedroom with a note saying she wanted to be with her dad in heaven."

http://www.mirror.co.uk/news/world-news/maria-kislo-schoolgirl-found-hanged-2530189

Muiden tulkintaa? Miten sinä tulkitset tuon uutisen ja viestin? Että tyttö halusi hautaan, jossa näkisi isänsä?

tepi kirjoitti:

Löydätkö tästä?

"A 12-year-old girl was found hanged in her bedroom with a note saying she wanted to be with her dad in heaven."

http://www.mirror.co.uk/news/world-news/maria-kislo-schoolgirl-found-hanged-2530189

Muiden tulkintaa? Miten sinä tulkitset tuon uutisen ja viestin? Että tyttö halusi hautaan, jossa näkisi isänsä?

Lue lisää

Tarkkaan ottaen tytön viesti oli tämä: 'Dear Mum. Please don't be sad. I just miss daddy so much, I want to see him again.'

Ei haudassa ketään nähdä/tavata, noilla sanoilla "see" kääntyy suomeksi. Kyllä se viittää ilmiselvästi Taivaaseen, usko tai älä.

Uskovaiset alkaa taas selitellä kun puolustautuvat epätoivoisesti oman kristinuskonsa järkyttävien aikaansaannoten edessä.

sfgsgh kirjoitti:

Ei haudassa ketään nähdä/tavata, noilla sanoilla "see" kääntyy suomeksi. Kyllä se viittää ilmiselvästi Taivaaseen, usko tai älä.

Uskovaiset alkaa taas selitellä kun puolustautuvat epätoivoisesti oman kristinuskonsa järkyttävien aikaansaannoten edessä.

Lue lisää

Sinä siis uskot taivaaseen. Muuten et sitä tytön viestissä näkisi.

surullinen juttu kirjoitti:

Tarkkaan ottaen tytön viesti oli tämä: 'Dear Mum. Please don't be sad. I just miss daddy so much, I want to see him again.'

Ei kuollut mitään näe. Se on fakta. Uskonnoissa sen sijaan sepustellaan omituisia tarinoita rakkaiden uudelleen näkemisestä taivaassa.

Mikäpä nyt koskaan olis minkää uskonnon vika, ei mikään.

asthat kirjoitti:

Mikäpä nyt koskaan olis minkää uskonnon vika, ei mikään.

Paitsi että joidenkin mielestä kaikki paha ja ei-toivottava on uskonnoista peräisin.