Onkohan näiden Pohjois-Amerikan intiaanikielten ja suomalaisugrilaisten kielten väliltä löydetty sukulaisuutta?
Tuo pohjoisamerikklaisen saksanhirven nimi wapiti vain herättää epäilyjä. Se kuulemma tarkoittaa suomennettuna valkoista hirvi- tai sorkkaeläintä. (Koska sillä on se laaja valkoinen peräpeili.)
Onhan wapiti-nimen loppuosa "piti" jo puhdasta suomea joillakin murrealueilla. Lampaan hellyttelynimi oli (ja on kai vieläkin) ainakin Pohjois-Savossa piti. Niin että jos "wa" olisi se valkoinen ja "piti" se sorkkaeläin, niin ei se niiden yhdistelmä kovin kaukana suomen kielestä enää näyttäisi olevan.
Vai annoinko mielikuvitukselle liikaa vapauksia?
Wapiti
Savon intiaani
31
1467
Vastaukset
Tietolähteesi on sievistelevä. Shawnee -intiaanien kielellä waapiti tarkoittaa valkopersettä.
- 16+2
Kiinnostava asia. Toivottavasti herättää asiantuntevaa keskustelua.
- zzxx
No jo 1800-luvulla tanskalainen kielitieteilijä on ajatellut että suomalais-ugrilaisilla kielillä olisi yhteyttä inuiittikieliin. Myöhemmin tämä on kyseenalaistettu, mutta....
Itse löysin sellaisen kun Alaskasta sanan "tammuuq", joka tarkoittaa kuivattua kalaa. Yleensä kuivattiin lohta. Suomeksi purotaimenen (lohikala) toinen nimitys on tammukka. Sitten löyti inuiittisana suluk, joka on suomeksi sulka.
Lisäksi tutkimuslähteistä löytyy tieto että sana 'sula' olisi vanha kantasana taivaalle ja esiintyisi monissa eskimo-aleuttikielissä, suom-ugrilaisissa kielissä ja altailaissa kielissä (japani) eri muodoissa. Suomen sana 'salama' olisi sitä alkuperää, ja inuiittikielissä muodossa sila tai cila tarkoittaen säätä.
Näyttää siltä että samalla lailla voi yhdistää suomen sanan piikki, inuiittisanaan ipek 'terävä'.
Eli mitä vanhempi sana (ja tutkitumpi yhteys) sitä enemmän sanan muoto on muuttunut ja merkityskin hieman eriytynyt.
Lisäksi monikon muoto on lisätä -t sanan loppuun. Siis yhteistä kielioppia.
Nukkua olisi myös samoista läheistä, usein ei tunnistettavissa mutta kaikissa sisältää n-kirjaimen.
Intiaaneilla pohjoisessa (athabaskit) olisi myös sanoja joissa olisi kaukaa samaa alkuperää suomen kanssa, eli sielläkin nukkua sana on eri murteissa usein tyyppiä níl. Heillä on myös sana loxá (x lausutaan kuten saksalainen h) eli loha, tarkoittaa lohi. Erään kalan (sintti) nimitys heillä on kalagak.
Sitten on eräs tutkija, jonka mukaan tietty kieliryhmä intiaaneja Kaliforniassa olisivat "ugreja". Viittaa sellaisiin kuin miwok, maidu, wintun, yokuts ja että niiden sanojen alkuperä olisi kuulema johdettavissa obinugrilaisiin kieliin (hanti, mansi). Sieltä esimerkki, joka meillekin tuttu, meidän sana 'maa', miwokeilla ma. Sitten on jousi, Siperiassa jowi, inkkareilla jawe, nuoli Siperiassa nol tai not, inkkareilla not. jne...
Tuon lisäksi löytyy jotain hauskoja yhteensattumia kuten eräs USA:n Keski-lännen intiaaniheimo, jotka kutsuvat kansaansa nimellä ... 'kansa' (heistä tulee se Kansasin osavaltio).
Lakota ja Dakota kielilla maa on maka tai ma'a.
Hopeilla on sana vartioiden taloa tarkoittava sana 'talo'.
Maliseet-kielellä laulaa on 'lintu' :-) - magilni
Mulla savolaisella on geenitutkimuksen mukaan muutama prosentti Ameriikan intiaanien verta. Tämä on sitten ihan fakta, ja perua muinaisista juurista Siperiasta, joten eiköhän niitä sanojakin ole sieltä molempiin suuntiin päätynyt.
- zzxx
Kyllähän Eurooppaan on tullut intiaaneja jo varhain, heti 1500-luvulla, joten eihän ole ihmeellistä että geenejä olisi tullut ihan tässä viime vuosisatojen aikana. Löytyihän intiaangeenejä Islannistakin, eli tulleet kai Amerikassa asuneiden viikinkien mukana.
Suomalaisten kautta on voinut tulla geenejä myös. Vaikka Uuden Ruotsin kautta tai 1800-luvulta kun Amerikasta tultiin takaisinpäin Suomeen.
1860-luvulla Helsingissä asui pieni intiaanityttö, joka leikki mm. Kaisaniemen puistossa ja kävi ruotsinkielistä koulua täällä.
1900-luvun alussa villin lännen show intiaaneineen vieraili täällä.
Mahdollisuuksia on monta. - phonisti
Joo, no onhan Aymara-intiaanien sana "vaski" sama kuin Suomenkin vaski ja tarkoittaa kuparia. Ettei se Väinämöinen vaan sillä vaskipurrellaan...
Ja ketshuasta eli Inka-kielestä löytyy soitin nimeltä "kantela" Ja kaupunkin nimi Cusco tarkoittaa keskusta siis kuten Suomen keskus. Muitakin samanlaisia löytyy.
Ja entäpä Sumeri ? Sieltä löytyy paljon samoja sanoja mm. "kurki" Näitä tutkittiin paljon 50-luvulla mutta lupaavasti alkaneet tutkimukset piti lopettaa kun ne rotuasiat olivat vielä kovasti pinnalla.
Ja sitten Gootti. Esim. gootinkielessä äiti on "Äithei" -siis äitee. Mutta sitten Saksassa äiti onkin yllättävästi Mutter....hmmmmm. Kummallista. Kukahan on mahtanut lainailla ja keneltä, kas siinä kysymys.- zzxx
Toi goottijuttu on selvä: suomen sana äiti tulee muinaisgermaanista, joten ei ihme jos gootissa (vanha germaanikieli) on ollut vielä tuo alkuperäinen mutsisanan muoto.
Mutter kuten englannin mother, ruotsin mor, on tullut näihin germaanisiin kieliin myöhemmin latinast eli sanasta mater.
Siinä on tapahtunut siis aivan sama kuin suomessa: alkuperäinen sana on korvattu toisesta kielestä tulevalla. Meidän mammahan oli alunperin emo tai emä, josta tuli sitten germaaniäiskä.
Tuon aimara-jutun olen kuullut, myös ketsuassa on samantyyppisiä sanoja. muoto on siis lähellä suomen sanoja, mutta merkitys eri, tai huumorilla johdettavissa niistä.
Kanadan nimi on kuulema irokeesikielinen sana 'kanata' asumus tai kylä. Nykyisellä irokeesikielellä se lausutaan aivan kuten savolainen sen omalla murteellaan sanoisi eli 'kanaata' :-) Tämä nimi olisi ollut väärinymmärrys, eli kun irokeesit vain osoittivat tietä lähimpään kylään eli kanataan luuli tutkimusmatkailija Cartier että kyseessä oli koko joen toisella puolella olevan alueen nimi. Joen toisella puolella oli se pläntti, jota nykyisin Kanadaksi kutsutaan. - :-)
zzxx kirjoitti:
Toi goottijuttu on selvä: suomen sana äiti tulee muinaisgermaanista, joten ei ihme jos gootissa (vanha germaanikieli) on ollut vielä tuo alkuperäinen mutsisanan muoto.
Mutter kuten englannin mother, ruotsin mor, on tullut näihin germaanisiin kieliin myöhemmin latinast eli sanasta mater.
Siinä on tapahtunut siis aivan sama kuin suomessa: alkuperäinen sana on korvattu toisesta kielestä tulevalla. Meidän mammahan oli alunperin emo tai emä, josta tuli sitten germaaniäiskä.
Tuon aimara-jutun olen kuullut, myös ketsuassa on samantyyppisiä sanoja. muoto on siis lähellä suomen sanoja, mutta merkitys eri, tai huumorilla johdettavissa niistä.
Kanadan nimi on kuulema irokeesikielinen sana 'kanata' asumus tai kylä. Nykyisellä irokeesikielellä se lausutaan aivan kuten savolainen sen omalla murteellaan sanoisi eli 'kanaata' :-) Tämä nimi olisi ollut väärinymmärrys, eli kun irokeesit vain osoittivat tietä lähimpään kylään eli kanataan luuli tutkimusmatkailija Cartier että kyseessä oli koko joen toisella puolella olevan alueen nimi. Joen toisella puolella oli se pläntti, jota nykyisin Kanadaksi kutsutaan.:-) " Joen toisella puolella oli se pläntti, jota nykyisin Kanadaksi kutsutaan".
- phonisti
zzxx kirjoitti:
Toi goottijuttu on selvä: suomen sana äiti tulee muinaisgermaanista, joten ei ihme jos gootissa (vanha germaanikieli) on ollut vielä tuo alkuperäinen mutsisanan muoto.
Mutter kuten englannin mother, ruotsin mor, on tullut näihin germaanisiin kieliin myöhemmin latinast eli sanasta mater.
Siinä on tapahtunut siis aivan sama kuin suomessa: alkuperäinen sana on korvattu toisesta kielestä tulevalla. Meidän mammahan oli alunperin emo tai emä, josta tuli sitten germaaniäiskä.
Tuon aimara-jutun olen kuullut, myös ketsuassa on samantyyppisiä sanoja. muoto on siis lähellä suomen sanoja, mutta merkitys eri, tai huumorilla johdettavissa niistä.
Kanadan nimi on kuulema irokeesikielinen sana 'kanata' asumus tai kylä. Nykyisellä irokeesikielellä se lausutaan aivan kuten savolainen sen omalla murteellaan sanoisi eli 'kanaata' :-) Tämä nimi olisi ollut väärinymmärrys, eli kun irokeesit vain osoittivat tietä lähimpään kylään eli kanataan luuli tutkimusmatkailija Cartier että kyseessä oli koko joen toisella puolella olevan alueen nimi. Joen toisella puolella oli se pläntti, jota nykyisin Kanadaksi kutsutaan.Suomenkieli tuntuukin olevan sellainen syväjäädytetty kieli joka parhaiten on säilyttänyt muinaiskielten sanoja. Esim. sanskriitin "vazra" on Suomen vasara.
Joo ja ketshuassa vauva on "wawa" ja "vecara" tarkoittaa lapsen vaippoja. Seppä on hauskasti "taka taka jauri kamana" Jauri on siis rauta kun se Saamessa on järvi. Järvimalmiahan sitä ennen nostettiin ; )
Sitä vaan pidän kummalisena jos germaanit tosiaan olisivat sanoja lainailleet vihaamiltaan roomalaisilta.
- 17+18
Niin ja "Kanatta", en muista minkä intiaani heimon kielellä(?) oli, mutta intiaanit huomasivat yhteyden suomen kielen lausumistavan ja omansa kanssa :-) kun Suomesta tullut siirtolainen lausui "Canada", että "Kanatta". Olen kuullut, muilta, en itse kokenut.
- phonisti
Tässä joitain yhteisiä sanoja Panu Hakolan tutkimuksista :
1. arpa- 'uhrata, taikoa, ennustaa tulevaisuutta': suomen arpa, arpoa, turkin arvaa-, arba-, ketsuan arpay (y ääntyy j), japanin araware, tamilin ari.
2. aj3- 'ajaa, metsästää takaa-ajamalla': suomen ajaa, mongolin ajala-, dravidan (kannada) ayana (y = j), japanin ayumi (y = j), ketsuan aiway.
3. jur3 'kasvin juuri, alkuperä, kotipaikka': suomen juuri, turkin jurt, tamilin veer, japanin yurai ja ketsuan jura (molemmissa viimemainituissa y ääntyy j).
4. kaav3 'malli, valinmuotti': suomen kaava, mongolin keb, tamilin (kannada) koove, japani gawa ja ketsuan hava.
5. kan3 'soiminen: soiva kello': suomen kantele, ketsuan kantela, tamilin kanakana, japanin kane ja mongolin xanggilza.
6. katk3- 'katkaista, leikata poikki: suomen katkaista, dravidan (kui) katka-, ketsuan katka-, mongolin xadxu ja japanin hatan.
7. kark3- 'karkottaa, ajaa pois': suomen karkottaa, ketsuan karkoy (y = j), unkarin kerget, mongolin yarya, dravidan (kannada) karipu ja japanin kari, joka tarkoittaa juuri metsästystä ajomiesten avulla.
8. ker3- 'keriä kerälle': suomen keriä, mongolin kerydesyle, tamilin curulai (c = k), ketsuan kurura- ja japanin kuru.
9. kele 'kieli, sekä elimenä, että puhuttuna': suomen kieli, tamilin kilavu, mongolin kele(n), ketsuan qallu ja japanin kotoba (kuten sanottu, japanista puuttuu l ja sen korvaavat d, t tai r).
10. kila- 'loistaa, kilottaa (kuten kuu)': suomen kilottaa, tamilin kilar, mongolin gilai-, japanin kirakira tai giragira ja ketsuan killay.
11. kol3- 'kuolla, tappaa': suomen kuolla, tamilin kool, ketsuan kolluy, mongolin xoru- ja japanin korosu.
12. mal3- 'suora rakennuspuu': suomen malko, malkio, ketsuan mallki, tamilin maran, japanin maruki ja mongolin modun.
13. naj- 'nainen, naida': suomen nainen, naida, mongolin nai, tamilin naya (y = j), japanin naii ja ketsuan naya (y = j).
14. sana 'sana, merkki, signaali': suomen sanoa, sana, dravidan (kannada) sanadu, mongolin sana-, ketsuan sanampa ja japanin izanai.
15. sul3- 'sulaa, olla sula, helppo': suomen sulaa, dravidan (kannada) suluvu, turkin sulauma, japanin surasura ja ketsuan culu- (c = lähes ts).
16. sul- 'suoli': suomen suoli, mongolin culu, ketsuan -culi, dravidan (brahui) xool, ja japanin choo (ch = ts).
17. tak3- 'takertua, jäädä kiinni': suomen takertua, takiainen, ketsuan tkiay, dravidan (kannada) tagar, mongolin takar- ja japanin taka.
18. tawt3 'tauti, sairaus, epidemia': suomen tauti, tamilin taavu, mongolin taxul, ketsuan tiwti ja japanin (tsu)tsuga.
19. tek3- 'tehdä': suomen tehdä, teko, tamilin tekka, mongolin tege-, japanin deki ja ketsuan teqway. - uuno
Kansojen liikkeet selittää varmaan osan sanojen samankaltaisuuksista.Kieli ja geenit eivät välttämättä lkulje samaa tahtia.Miksette kysy näistä sanoista kielitieteilijöiltämme, mitä miltä he ovat? Jaakko Häkkinen...... jne.
Uuno- - n.b -
Jaakko Häkkinen on tyhjänpuhuja, jonka missio on liehua ja päteä netissä ilman näyttöä ja näkemystä: Agricolan foorumi, Muinainen Suomi -foorumi, Sinikivi- foorumi, Tiede -foorumi.
Palstoilla, joissa Häkkinen käy "esitelmöimässä" ja "korjailemassa kirjoittajien virheitä", porukka poikkeuksetta kyllästyy tuota pikaa. Kielitiede on kaikista tieteistä epätieteellisin ja epäluotettavin ja kun sitä tekee Häkkinen, se on silkkaa huuhaata.
- -n.b.-
Ahaa, "Historia muussiksi" -tyyppi ilmeisesti varasti nimimerkkini... :-D
Mä kyllä yleensä laitan toisenkin pisteen.
phonistin kommentti oli mielenkiintoinen. Nythän vähän samanlaisen tutkimuksen julkaisi joku ulkomaalainen, muistaakseni Pagel et al., jossa löytyi sellaisia "kantasanoja" 23 kpl, jotka ehkä yhdistävät suom-ugr, aasialaiset kielet, indo-eurooppalaisiin n. 15 000 vuotta sitten.
Joku kommentoi germaaneista. No tässä yhteydessä sillä ei tarkoiteta yhtä kansaa, vaan kaikkia germaanisia kieliä puhuvia kansoja, monet niistä, kuten myös romaanisia kieliä puhuvat, ovat omaksuneet paljon latinasta.
En tiedä mistä olet päätellyt että ruotsalaiset tai tanskalaiset tai edes muut vihasivat roomalaisia, monet kansat sitäpaitisi muotoutuivat vasta Rooman tuhon jälkeen.- -n.b.-
>> sellaisia "kantasanoja" 23 kpl, jotka ehkä yhdistävät suom-ugr, aasialaiset kielet, indo-eurooppalaisiin n. 15 000 vuotta sitten.
Miten tämä jatkaa phonistin aloittamaa? Mitä se tuo siihen lisää?
>> Joku kommentoi germaaneista. No tässä yhteydessä sillä ei tarkoiteta yhtä kansaa
Palstalla on nyt varsinainen älykkö kirjoittelemassa.
>> En tiedä mistä olet päätellyt että ruotsalaiset tai tanskalaiset tai edes muut vihasivat roomalaisia, monet kansat sitäpaitisi muotoutuivat vasta Rooman tuhon jälkeen.
Olet ainoa joka täällä puhuu ruotsalaisista. Aikana, jolloin roomalaiset kävivät kylässä, ei ollut olemassa tanskalaisia tai ruotsalaisia.
- 17+18
Harmittaa kun en itse aikoinani tutkinut intiaani kielen/-kielien ja suomen kielen yhteneväisiä sanoja, edes kokeeksi, täydelliset mahdollisuudet kun olisi ollut. Sellainen hämärä mielikuva minulla on, että samoja sanoja oli moniakin, ja niistä olisi aikoinaan ollut juttuakin.
Sellainen tapaus on vielä muistissa paremmin, kun etelässä, luultavasti Nahuatl intiaani kieltä puhuvalle, minulle entuudestaan tuntemattomalle henkilölle, kerran juttelin kokeeksi suomen kielellä. Hän sitten suomen kieltä kommentoi, sanoen että: "en ymmärrä mitä sanot, mutta kieli kuulostaa jotenkin tutulta". Nahuatl on Uto-Azteekki kieliä, etelästä pain, joten niissä varmaan on eroja pohjoisempiin kieliin? Tämä tapahtui ohimennen, enkä koskaan enää myöhemmin ollut juttusilla saman henkilön kanssa. Muiden intiaanien kanssa emme koskaan käyttäneet intiaanikieliä.
Yleisesti ottaen intiaani kielistä, niin en millään saa mieleeni nyt niitä sanoja, jotka aikoinaan kuulemistani olivat samoja samoin merkityksin suomen ja intiaanikielten kesken. Mutta muistelisin, että sellaisia oli. - phonisti
On varmaan tuo ketshuakin latinalaistunut espanjalaisvaikutuksesta. Inkkarien komea kyömynenä on "kumu nasani" tai " nasa kumu"
Nenähän on latinaksi "nassus" Siitä ehkä Suomen "nassu" germaanivälityksellä.
Hauskoja sanoja suomalaisittain on kyllä Aymara-kielessä. Esim. lääkäri on "collacamana" tai "hampicamana" Collacamana olisi sitten kallo-shamaani ja hampicamana hammas-shamaani.
Paikallislehdessä voisi olla ilmoitus : "Hammas-shamaanin vastaanotto arkisin klo. 9-16. Tervetuloa !
Tai kyltti ovenpielessä : " Kallo-shamaani ottaa vastaan toinen krs. Käynti pihan puolelta. Kallonporaus tällä viikolla 15 uutta solia reikä kuin reikä. Tervetuloa kaikki päävikaiset ! - UUNO
KERRO KYYHKYLÄINEN JAAKKO HÄKKISEN VIRHEET / METOLOGISET ERHEET TITEELISINI PERUSTELUINEEN JA LÄHDETEOKSINEEN.kERRO MYÖS MISSÄ OLET NÄMÄ VÄITTEEESI JULKAISSUT JA OVATKO NE ALTISTETTU TIETEEN ANKARALLE SILMÄLLE?
UUNO - kyllä hämmästyin
Helpompi on löytää yhtäläisyyksiä Pohjois-Amerikan ja Aasian väliltä.
Olen nähnyt YouTubessa esitettävän perinteistä Aasialaista musiikkia joka oli kuin suoraan Pohjois-Amerikasta. Siis koko esitys toi mieleen Pohjois-Amerikan intiaanit. - 17+18
Amerikassa on intiaaneja monesta paikkaa sinne tulleita.
On Aasialaisia (Asiatics) Ne on Pre-Columbialaista porukkaa, ja heillä ei ole yleensä kyömynenää vaan Aasialaistyyppinen nenä ,
on muualtakin tulleita, joilla on edellä mainittu kyömynenä, ne on Cheyennejä, ja Algonquinoja yleensäkin, sekä Azteekkeja että myös Perulaisia intiaaneja, ja ne ei ole tulleet Aasiasta, vaan on sanottu, että kaukainen tausta voisi olla vaikkapa Egyptistä.
Sitten on vielä ryhmä, joksi joskus minuakin toverillisesti sanottiin, Huronit, sekä Mohikaanit, heistä uskottin etelämmässä(Pohjoisessa en ole asunut), että he olisivat osaksi Viikinkejä, koska Amerikassa uskottiin Viikinkien olemassa oloon.- 17+18
Itse olen nähnyt parhaaksi pysyä puolueettomana koko Viikinki-kiistassa joka palstalla on ollut meneillään ja seurata tilannetta mitä asian tiimoilta löydetään.
- 17+18
17+18 kirjoitti:
Itse olen nähnyt parhaaksi pysyä puolueettomana koko Viikinki-kiistassa joka palstalla on ollut meneillään ja seurata tilannetta mitä asian tiimoilta löydetään.
Tässä kartassa on intiaani kulttuuri alueita
http://angelsdesktopwallpapers.com/Gallery/People/NativeAmerican/Native_American_Cultural_Areas.jpg - 17+18
17+18 kirjoitti:
Tässä kartassa on intiaani kulttuuri alueita
http://angelsdesktopwallpapers.com/Gallery/People/NativeAmerican/Native_American_Cultural_Areas.jpgJa tässä on muutama kartta Amerikan intiaani kieli-alueista
http://www.cogsci.indiana.edu/farg/rehling/nativeAm/continent.gif
http://www.cogsci.indiana.edu/farg/rehling/nativeAm/namap.gif
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a5/Langs_N.Amer.png
- 17+18
Mistähän johtunee, että esim. Alaskassa ja Kanadan Länsi/Luoteis-osassa puhutaan samaan kieliryhmään kuuluvaa kieltä, kuin puhuvat esim. Apachet kaukana etelässä?
- -n.b.-
Se johtuu siitä että kun athabaskanilaiset eli denét (tai na-dené -kieliä puhuvat) ovat tulleet Amerikkaan, osa on jäänyt Alaskan/Yukonin tietämille ja osa porukkaa vaeltanut etelämmäs, osa jäi sinne Kanadan alueille etelämmäsä, osa jatkoi Kalifornian/Oregonin tienoille, osa sitten Kalliovuorten vierusta vielä etelämmäksi - heidän jälkeläisensä ovat navahoja ja apacheja.
Suomeksikin on muuten julkaistu alaskalaisen Velma Wallisin, gwitch'innaisen, kirja jossa kerrotaan suullisesta perimästä muokattu tarina pojasta, joka vaelsi katsomaan Aurinkoa. Kirjassa vaikuttaa päätyvän jonnekin Kaliforniaan. Se on se Lintutyttö -kirja.
Navahot käyttivät muuten tuota erikoista dene-kieltään salakielenä USA:n armeijassa toisessa maailmansodassa, eli kuuluisat Code Talkers, siinä oli japseilla hikoilemista salakielen selvittämisessä, eihän heille tullut mieleen että kyseessä oli oikea puhuttu kieli. - phonisti
-n.b.- kirjoitti:
Se johtuu siitä että kun athabaskanilaiset eli denét (tai na-dené -kieliä puhuvat) ovat tulleet Amerikkaan, osa on jäänyt Alaskan/Yukonin tietämille ja osa porukkaa vaeltanut etelämmäs, osa jäi sinne Kanadan alueille etelämmäsä, osa jatkoi Kalifornian/Oregonin tienoille, osa sitten Kalliovuorten vierusta vielä etelämmäksi - heidän jälkeläisensä ovat navahoja ja apacheja.
Suomeksikin on muuten julkaistu alaskalaisen Velma Wallisin, gwitch'innaisen, kirja jossa kerrotaan suullisesta perimästä muokattu tarina pojasta, joka vaelsi katsomaan Aurinkoa. Kirjassa vaikuttaa päätyvän jonnekin Kaliforniaan. Se on se Lintutyttö -kirja.
Navahot käyttivät muuten tuota erikoista dene-kieltään salakielenä USA:n armeijassa toisessa maailmansodassa, eli kuuluisat Code Talkers, siinä oli japseilla hikoilemista salakielen selvittämisessä, eihän heille tullut mieleen että kyseessä oli oikea puhuttu kieli.Navajoista tulikin mieleeni että he olivat myös kovia saunomaan. Heillä oli käytössä telttasauna jonne kannettiin kuumennettuja kiviä. Tämä saunarituaali suoritettiin silloin kun navajolla oli jokin vaikea kysymys ratkaistavana tai ongelmaa mitä tahansa.
Saunominen palautti "sforczan" eli elinvoiman. Muillakin heimoilla oli saunoja ja varsinkin Kanadan puolella tunnettiin myös vihtominen. Tosin sillä erolla että vihdassa ei ollut lehtiä. Heillä sauna oli myöskin rituaali jolla oli lääkinnällinen merkitys. Tähän parantamisrituaaliin kuului myös keuhkojen puhdistaminen tupakilla. Ei siis ihan nykylääketieteen mukaista.
Mutta noista Anasazien ja Bueblo-kansojen pyöreistä rakennuksista eli "kivoista" paukahti päähäni ajatus että jospa nekin olivat saunoja. Niissä oli kiuasta muistuttava kivikasa nurkassa ja penkit kiersivät "kivan" ympäri. Noissa Bueblojen raunioissa on todella paljon noita "kivoja". Varmaan yksi per klaani tai talo.
Mitäpä olette mielipuolta ? - 17+18
phonisti kirjoitti:
Navajoista tulikin mieleeni että he olivat myös kovia saunomaan. Heillä oli käytössä telttasauna jonne kannettiin kuumennettuja kiviä. Tämä saunarituaali suoritettiin silloin kun navajolla oli jokin vaikea kysymys ratkaistavana tai ongelmaa mitä tahansa.
Saunominen palautti "sforczan" eli elinvoiman. Muillakin heimoilla oli saunoja ja varsinkin Kanadan puolella tunnettiin myös vihtominen. Tosin sillä erolla että vihdassa ei ollut lehtiä. Heillä sauna oli myöskin rituaali jolla oli lääkinnällinen merkitys. Tähän parantamisrituaaliin kuului myös keuhkojen puhdistaminen tupakilla. Ei siis ihan nykylääketieteen mukaista.
Mutta noista Anasazien ja Bueblo-kansojen pyöreistä rakennuksista eli "kivoista" paukahti päähäni ajatus että jospa nekin olivat saunoja. Niissä oli kiuasta muistuttava kivikasa nurkassa ja penkit kiersivät "kivan" ympäri. Noissa Bueblojen raunioissa on todella paljon noita "kivoja". Varmaan yksi per klaani tai talo.
Mitäpä olette mielipuolta ?Anasazien tapauksesta en tiedä,
mutta Puebloilla oli todellakin jonkinlainen rakennus jossa oli kivikasa nurkassa, jonka kuumensivat ja johon sitten viskoivat vettä. Etta kyllä minusta aika paljon saunalta vaikuttaa?
Niin, ja Nahuatl`akit jatkaa edelleen samaa :-) Heidän "saunomisestaan" on eräällä ystävälläni jopa itse tehtyjä havaintoja. Siellä ne Nahuatlakit jatkaa sitä samaa touhua :-) - 17+18
17+18 kirjoitti:
Anasazien tapauksesta en tiedä,
mutta Puebloilla oli todellakin jonkinlainen rakennus jossa oli kivikasa nurkassa, jonka kuumensivat ja johon sitten viskoivat vettä. Etta kyllä minusta aika paljon saunalta vaikuttaa?
Niin, ja Nahuatl`akit jatkaa edelleen samaa :-) Heidän "saunomisestaan" on eräällä ystävälläni jopa itse tehtyjä havaintoja. Siellä ne Nahuatlakit jatkaa sitä samaa touhua :-)Nahuatl `lakiksi sanotaan niitä intiaaneja jotka puhuvat Nahuatl kieltä, ja niitä on etelässä, Mexicossa.
- 17+18
17+18 kirjoitti:
Nahuatl `lakiksi sanotaan niitä intiaaneja jotka puhuvat Nahuatl kieltä, ja niitä on etelässä, Mexicossa.
Tai todellisuudessa, puhekielessä ja arki-elämässä heitä sanotaan vaan "nahuatlans", eli olisiko suomeksi: nahuatlaneiksi". Tuo edellisessä viestissä mainittu saattaa tosin olla tieteellisempi nimitys nahuatlan:ia puhuvasta ryhmästä , siksi käytin sitä. No, tama meni nyt jo vähän turhan tarkaksi.
Mutta he tosiaan jatkavat "saunomista" edelleenkin.
Pueblot sitä myös ainakin aikoinaan tekivät. Tekevätköhän vieläkin? - -n.b.-
phonisti kirjoitti:
Navajoista tulikin mieleeni että he olivat myös kovia saunomaan. Heillä oli käytössä telttasauna jonne kannettiin kuumennettuja kiviä. Tämä saunarituaali suoritettiin silloin kun navajolla oli jokin vaikea kysymys ratkaistavana tai ongelmaa mitä tahansa.
Saunominen palautti "sforczan" eli elinvoiman. Muillakin heimoilla oli saunoja ja varsinkin Kanadan puolella tunnettiin myös vihtominen. Tosin sillä erolla että vihdassa ei ollut lehtiä. Heillä sauna oli myöskin rituaali jolla oli lääkinnällinen merkitys. Tähän parantamisrituaaliin kuului myös keuhkojen puhdistaminen tupakilla. Ei siis ihan nykylääketieteen mukaista.
Mutta noista Anasazien ja Bueblo-kansojen pyöreistä rakennuksista eli "kivoista" paukahti päähäni ajatus että jospa nekin olivat saunoja. Niissä oli kiuasta muistuttava kivikasa nurkassa ja penkit kiersivät "kivan" ympäri. Noissa Bueblojen raunioissa on todella paljon noita "kivoja". Varmaan yksi per klaani tai talo.
Mitäpä olette mielipuolta ?Hikimajaperinne on yleinen Pohjois-Amerikassa ja edelleen sitä käytetään.
Tapa eroaa heimosta toiseen. Suomalaisesta saunasta se eroaa siinä, että usein ei ole pysyvä rakennus eikä liity normaaliin pesemiseen - hikimaja on aina seremoniallinen pudistautuminen, parannusrituaalit, yms. Sitä usein edeltää esim.paasto.
Navahoilla liittyy todella 'hozro'-käsitteeseen eli vaikka jos joutuu tekemisiin kuolleen kanssa, pitää puhdistautua ettei sairastu.
Nykyisin pohjoisemmassa käyttävät hikimajaa parannusrituaaleissa esim. päihdetyössä, vankiloissa.
Tupakka ei välttämättä ollut intiaaneilla niin vaarallista kuin miltä nyt tuntuu. Rituaaleissa käytetyt lajikkeet olivat eri kasvia kuin tämä nykyinen Mallu. Puhdistamien oli rituaalista, se tehdään savulla - savua käytetään samalla tavalla muutenkin esim. maarianheinää, salviaa, jne..
Anasazien eli muinaisten pueblojen hikimajasta en tiedä. Kivat ovat seremoniallisia huoneita, mutta ne on ikäänkuin kiveen kaiverrettuja kuoppia, jonne laskeuduttiin tikkaita pitkin - olisiko kumminkin ollut ahdistava saunaksi?
Nykyisetkin pueblot eivät kerro kivaseremonioista paljonkaan, joten emme tiedä noiden muinaistenkaan bileistä kivassa muuta kuin mitä esineistä voi päätellä. Kivaa on varmasti ollut :-) Meillähän on Suomessa kokoelma esineitä Mesa Verdestä, siellä on joitakin mukeja, joita käytettiin kivassa ja aika nokeentuneita ovat. Voihan sitä vitsailla että löylykauhoja olivat :-D
Kanadan itäosien intiaanien hikimaja muistuttaa muinaissuomalaista saunaperinnettä: sauna on alkujaan ollut lämmitetty maakuoppa, joka on muistuttanut karhunpesää. Karhunpesä, jossa otso viettää syömättä talven ja emo vieläpä synnyttää, on ollut maaginen paikka. Talviuni on ymmärretty shamanistiseksi matkaksi, eli karhu on tavallaan tietäjä. Karhunpesä ja hikimaja/sauna on symbolisesti kuin kohtu. Tästä juontuu saunan käyttö parannuksiin. Suomessahan on vielä pitkään saunassa synnytettykin.
- 17+18
Tämä voi olla ehkä vain niitä legenda-juttuja, ja menee muutenkin enemmän osittain antropologian puoelle,
mutta tuosta edellä mainitusta kyömynenästä, että onkohan Amerikoissa joltain kuulemassani perää, että tama geneettinen ominaisuus olisi alkanut alunperin Egyptissä, ja näin ollen kaikila, joilla sellainen on, olisi kaukaiset juuret Egyptissä? (Vähän samoin kuin sanotaan esim. sinisilmäisyydestä, että olisi alkanut yhdestä henkilöstä, ja kaikki joilla on sellaiset, olisivat sitten tuon yhden jälkeläisiä).
Kyömyneniähän on monenlaisia, mutta tarkoitan tällaista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Aquiline_nose
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1242943
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2651229- 1011221
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt791041Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.631003Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr12980- 30936
IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku49897Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie41877- 43789