Hirmuiset sykkeet - haittaa vai hyötyä?

Max 208 /180

Hei,

aloittelevana maastojuoksijana kysyisin tyhmän kysymyksen johon toivon saavani kuitenkin asiallisia vastauksia.

Eli kun juoksen maastossa, jaksan kyllä juosta, mutta sykkeet nousee ihan hirmulukemiin, viimeksi max syke 208 ja keskisykekin taisi olla jotain päälle 160. Tiedän, että kun syke nousee noin korkeaksi, menen kuntoon nähden ihan liian kovaa / liian kovassa maastossa. Mutta, onko tuosta jotain haittaa? Teenkö hallaa itselleni? Teen edelleen myös ns. tavallisia lenkkejä maantiellä ja kevyemmässä maastossa, mutta joku piru iskee kun lähden lenkille ns. kovaan maastoon, ei vaan malta mennä niin hiljaa kuin käsittääkseni pitäisi.

Olen 40v nainen, lenkkeillyt jokusen vuoden omaksi iloksi ja jumppaillut jonkun verran aina eli ihan raparapakunnossa en ole, mutta kaukana hyvästä kunnosta. Tavoitteena on juosta ensi syksynä 16km maastojuoksutapahtumassa itseäni häpäisemättä, maaliin asti.

Mitä siis kannattaisi tehdä, pitääkö jättää itsensä haastamiset keväälle ja kasvattaa vaan maltilla kuntoa talven yli?

24

6021

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Näkökulmia

      Sykkeet ovat yksilöllisiä, joten se ei suoraan kerro liian kovasta vauhdista.

      Mutta jos hulluna hengästyt, niin kyseessä on aika reipas lenkki.

      Yleensä ollaan sitä mieltä, että enimmäkseen kannattaa juosta hiljaa ja harvakseltaan kovia lenkkejä. Eli luultavasti teet juuri oikein, jos et kovin monesti viikossa tee niitä maastolenkkejäsi.

    • häiriö

      Veikkaan että tuo 180 on lähempänä oikeaa maksimia ja 208 on mittarihäiriö, joka voi johtua monesta syystä (anturit likaiset, hankaussähköä vaatteista, huonot paristot jne). Minullakin on välillä maksimit Garminin mukaan 240 ja täällä vielä sätkitään. Maastossa sykkeen saa kyllä hyvinkin nousemaan kovemmille lukemille, joten tuo 160 keskari voi olla aika lähellä totuutta.

    • isot sykkeet

      No ei se mikään kummallisuus ole jos mäkispurtin jälkeen päälle 200 menee. Keskisyke 160 on ihan todellinen myös.

      Maksimisykettä kannattaa toki testata missä raja on, jotta tietää hakea harjoitussykerajoja.

      Vajaa nelikymppisenä miehenä pääsen yli 200 sykemaksimiin ja pystyn taapertamaan 160 keskisykkeellä ainakin todistettavat viisi tuntia. Perus kuntoilija, ei kuntoilutaustaa, painokin seilannut sellaisen 20kg vuosien varrella.

      Mittarihäiriöitä tulee harvakseltaan, mutta kyllä ne tunnistaa

    • 9098988

      aloittelevana maastojuoksijana kysyisin tyhmän kysymyksen johon toivon saavani kuitenkin asiallisia vastauksia.

      Eli kun juoksen maastossa, jaksan kyllä juosta, mutta sykkeet nousee ihan hirmulukemiin, viimeksi max syke 208 ja keskisykekin taisi olla jotain päälle 160. Tiedän, että kun syke nousee noin korkeaksi, menen kuntoon nähden ihan liian kovaa / liian kovassa maastossa. Mutta, onko tuosta jotain haittaa? Teenkö hallaa itselleni? Teen edelleen myös ns. tavallisia lenkkejä maantiellä ja kevyemmässä maastossa, mutta joku piru iskee kun lähden lenkille ns. kovaan maastoon, ei vaan malta mennä niin hiljaa kuin käsittääkseni pitäisi.

      Olen 40v nainen, lenkkeillyt jokusen vuoden omaksi iloksi ja jumppaillut jonkun verran aina eli ihan raparapakunnossa en ole, mutta kaukana hyvästä kunnosta. Tavoitteena on juosta ensi syksynä 16km maastojuoksutapahtumassa itseäni häpäisemättä, maaliin asti.

      Mitä siis kannattaisi tehdä, pitääkö jättää itsensä haastamiset keväälle ja kasvattaa vaan maltilla kuntoa talven yli? "

      Lähdetään siitä, että maksimisykkeesi ovat 210 paikkeilla. Tuollainen makssyke ei ole mitenkään poikkeuksellist edes 40 vuotiaalla. 160 keskisykkeenä on ihan ok, kunhan maltat vain ylämäissä säännöstellä vauhtia, ettei pääse pomppimaan tuonee 200 hujakoille. Hyviä lenkkejä vaan.

    • Max 208 /180

      Hei,

      kiitos paljon kaikille vastaajille, tämä kannustaa jatkamaan! Uskon myös että sykemittari ei ihan totuutta kerro, mutta antaa suuntaa kuitenkin.

      Ihanaa että voin jatkaa näitä "kovia" lenkkejäni. Se on vaan se olo mikä lenkin jälkeen on, taivaallinen, tiedätte kyllä! Hyviä lenkkejä myös teille!

      • elämäntapaliikkuja

        Kuinka pitkiä lenkkejä teet? Aerobisen liikunnan hyvät vaikutukset ja kunnon kohoaminen alkavat n. 30 minuutin jälkeen, joten syytä olisi liikkua yhteen menoon vähintään 40 minuuttia, mielellään pidempäänkin. Sykkeistäsi päätellen juokset mitä suurimmalla todennäköisyydellä kuitenkin vauhtikestävyysalueen / anaerobisen alueen rajoilla, joten hapenottokyvyn parantamiseksi kannattaisi harjoituksia pidentää ja keventää.

        Tee yksinkertainen testi: kävele tunnin lenkki niin reippaasti kuin pystyt, ja näet sykemittarista kuinka hyvä on peruskuntosi. Mitä matalammalla keskisykkeellä pystyt maksiminopeudella kävelemään tuon harjoituksen, sitä parempi on peruskuntosi. Itselläni keskisyke on tuollaisella kävelylenkillä nykyisin alle 120, kun se aikaisemmin oli lähes 140. Nykyisin normaalin peruskunto -juoksulenkkini keskisyke on alle 140, vauhtikestävyyslenkki menee 160 kieppeille ja anaerobisessa, eli maksimiharjoituksessa syke pyörii 170-180 välillä. Olen siis muutaman kilon ylipainoinen nelikymppinen mies, harrastanut kuntoliikuntaa ammattivalmentajien ohjeilla kymmenkunta vuotta, ja maksimisykkeeni on n. 200.


      • %HRmax
        elämäntapaliikkuja kirjoitti:

        Kuinka pitkiä lenkkejä teet? Aerobisen liikunnan hyvät vaikutukset ja kunnon kohoaminen alkavat n. 30 minuutin jälkeen, joten syytä olisi liikkua yhteen menoon vähintään 40 minuuttia, mielellään pidempäänkin. Sykkeistäsi päätellen juokset mitä suurimmalla todennäköisyydellä kuitenkin vauhtikestävyysalueen / anaerobisen alueen rajoilla, joten hapenottokyvyn parantamiseksi kannattaisi harjoituksia pidentää ja keventää.

        Tee yksinkertainen testi: kävele tunnin lenkki niin reippaasti kuin pystyt, ja näet sykemittarista kuinka hyvä on peruskuntosi. Mitä matalammalla keskisykkeellä pystyt maksiminopeudella kävelemään tuon harjoituksen, sitä parempi on peruskuntosi. Itselläni keskisyke on tuollaisella kävelylenkillä nykyisin alle 120, kun se aikaisemmin oli lähes 140. Nykyisin normaalin peruskunto -juoksulenkkini keskisyke on alle 140, vauhtikestävyyslenkki menee 160 kieppeille ja anaerobisessa, eli maksimiharjoituksessa syke pyörii 170-180 välillä. Olen siis muutaman kilon ylipainoinen nelikymppinen mies, harrastanut kuntoliikuntaa ammattivalmentajien ohjeilla kymmenkunta vuotta, ja maksimisykkeeni on n. 200.

        Aloittajan 160 keskisykke on kuitenkin alle 0,8% HRmax, joten ei se ainakaan oikein tue sitä ettäkö lenkki olisi todennäköisesti alle 40min.


      • Max 208 /180
        elämäntapaliikkuja kirjoitti:

        Kuinka pitkiä lenkkejä teet? Aerobisen liikunnan hyvät vaikutukset ja kunnon kohoaminen alkavat n. 30 minuutin jälkeen, joten syytä olisi liikkua yhteen menoon vähintään 40 minuuttia, mielellään pidempäänkin. Sykkeistäsi päätellen juokset mitä suurimmalla todennäköisyydellä kuitenkin vauhtikestävyysalueen / anaerobisen alueen rajoilla, joten hapenottokyvyn parantamiseksi kannattaisi harjoituksia pidentää ja keventää.

        Tee yksinkertainen testi: kävele tunnin lenkki niin reippaasti kuin pystyt, ja näet sykemittarista kuinka hyvä on peruskuntosi. Mitä matalammalla keskisykkeellä pystyt maksiminopeudella kävelemään tuon harjoituksen, sitä parempi on peruskuntosi. Itselläni keskisyke on tuollaisella kävelylenkillä nykyisin alle 120, kun se aikaisemmin oli lähes 140. Nykyisin normaalin peruskunto -juoksulenkkini keskisyke on alle 140, vauhtikestävyyslenkki menee 160 kieppeille ja anaerobisessa, eli maksimiharjoituksessa syke pyörii 170-180 välillä. Olen siis muutaman kilon ylipainoinen nelikymppinen mies, harrastanut kuntoliikuntaa ammattivalmentajien ohjeilla kymmenkunta vuotta, ja maksimisykkeeni on n. 200.

        Hei,

        useinmiten pitkät lenkkini ovat noin 60 -70 min eli juuri nämä maastolenkit. Sitten teen lisäksi ihan kävelylenkkejä miehen kanssa, kerran viikossa noin 40 min maantielenkin vähän vaihtelevilla tekniikoilla (5kävely 5 juoksu, joskus kevyt hölköttely vedoilla, joskus spurtteja ym.) ohjeita olen katsonut Fitlandian 10km juoksukisaan valmistavasta ohjelmasta. Ja pump ja zumba kuuluvat myös liikuntavalikoimaan kerran viikossa.

        Kiitos testivinkistä, tuo pitää tehdä ilmanmuuta nyt ja vaikka kuukauden päästä uudelleen.


      • suorituskykyä
        elämäntapaliikkuja kirjoitti:

        Kuinka pitkiä lenkkejä teet? Aerobisen liikunnan hyvät vaikutukset ja kunnon kohoaminen alkavat n. 30 minuutin jälkeen, joten syytä olisi liikkua yhteen menoon vähintään 40 minuuttia, mielellään pidempäänkin. Sykkeistäsi päätellen juokset mitä suurimmalla todennäköisyydellä kuitenkin vauhtikestävyysalueen / anaerobisen alueen rajoilla, joten hapenottokyvyn parantamiseksi kannattaisi harjoituksia pidentää ja keventää.

        Tee yksinkertainen testi: kävele tunnin lenkki niin reippaasti kuin pystyt, ja näet sykemittarista kuinka hyvä on peruskuntosi. Mitä matalammalla keskisykkeellä pystyt maksiminopeudella kävelemään tuon harjoituksen, sitä parempi on peruskuntosi. Itselläni keskisyke on tuollaisella kävelylenkillä nykyisin alle 120, kun se aikaisemmin oli lähes 140. Nykyisin normaalin peruskunto -juoksulenkkini keskisyke on alle 140, vauhtikestävyyslenkki menee 160 kieppeille ja anaerobisessa, eli maksimiharjoituksessa syke pyörii 170-180 välillä. Olen siis muutaman kilon ylipainoinen nelikymppinen mies, harrastanut kuntoliikuntaa ammattivalmentajien ohjeilla kymmenkunta vuotta, ja maksimisykkeeni on n. 200.

        Hapenottokyky kasva muuta kuin kovilla intervalliharjoituksilla joilla mennään toistuvasti hapenottokyvyn maksimirajalle, mutta ei hyödyä tehdä niitä liian usein koska elimistön kehittymisellä on rajansa. Elimistö mukautuu siihen mitä siltä vaaditaan ja jos ei tee kovia äärimmilleen hengästyttäviä vauhtiharjoituksia niin ei tapahdu kehitystä hapeottokyvyssäkään. Ohjeissa sanotaan ettei pidä yrittää kasvattaa samaan aikaan vauhtiaan ja juoksun pituutta vaan jompaakumpaa kerrallaan.
        Keski-ikäiset lenkkeilijät tavallisesti jaksavat kyllä juosta pitkään mutta vauhtikestävyys eli hapenottokyky on huono, Cooper testin tulos heikko.


      • Elämäntapaliikkuja
        suorituskykyä kirjoitti:

        Hapenottokyky kasva muuta kuin kovilla intervalliharjoituksilla joilla mennään toistuvasti hapenottokyvyn maksimirajalle, mutta ei hyödyä tehdä niitä liian usein koska elimistön kehittymisellä on rajansa. Elimistö mukautuu siihen mitä siltä vaaditaan ja jos ei tee kovia äärimmilleen hengästyttäviä vauhtiharjoituksia niin ei tapahdu kehitystä hapeottokyvyssäkään. Ohjeissa sanotaan ettei pidä yrittää kasvattaa samaan aikaan vauhtiaan ja juoksun pituutta vaan jompaakumpaa kerrallaan.
        Keski-ikäiset lenkkeilijät tavallisesti jaksavat kyllä juosta pitkään mutta vauhtikestävyys eli hapenottokyky on huono, Cooper testin tulos heikko.

        Ammattivalmentajilta olen saanut ohjeet liikkumiseeni. Sykealueeni, ja harjoitusteni jakautuminen niille on kuntotestien perusteella määritelty seuraaviksi:

        palauttava/huoltava 115-130, n. 25% harjoituksista
        kevyt kehittävä 125-145, n. 45% harjoituksista
        kova kehittävä (vauhtikestävyys) 145-170, n. 20% harjoituksista
        kova kuluttava (anaerobinen alue) 170- , n. 10% harjoituksista

        Kun pumppu saa liikuntaa koko skaalallaan, syketasot ajan mittaan putoavat, jolloin vauhti kasvaa. Sama pätee toisinkin päin: jos koko ajan treenataan vauhtikestävyysalueella, ei pumppu "opi" muilla alueilla toimimaankaan, vaan pyrkii koko ajan nostamaan sykkeen sille alueelle, millä on "tottunut" toimimaan. Toisin sanoen hyväkuntoisella ihmisellä syke lähtee juoksulenkillä hitaasti kohoamaan, eikä pomppaa heti korkeisiin lukemiin. Näin ollen myös harjoitusten pituus kasvaa, kun maksimisyke tulee myöhemmin vastaan.


      • suorituskykyä
        Elämäntapaliikkuja kirjoitti:

        Ammattivalmentajilta olen saanut ohjeet liikkumiseeni. Sykealueeni, ja harjoitusteni jakautuminen niille on kuntotestien perusteella määritelty seuraaviksi:

        palauttava/huoltava 115-130, n. 25% harjoituksista
        kevyt kehittävä 125-145, n. 45% harjoituksista
        kova kehittävä (vauhtikestävyys) 145-170, n. 20% harjoituksista
        kova kuluttava (anaerobinen alue) 170- , n. 10% harjoituksista

        Kun pumppu saa liikuntaa koko skaalallaan, syketasot ajan mittaan putoavat, jolloin vauhti kasvaa. Sama pätee toisinkin päin: jos koko ajan treenataan vauhtikestävyysalueella, ei pumppu "opi" muilla alueilla toimimaankaan, vaan pyrkii koko ajan nostamaan sykkeen sille alueelle, millä on "tottunut" toimimaan. Toisin sanoen hyväkuntoisella ihmisellä syke lähtee juoksulenkillä hitaasti kohoamaan, eikä pomppaa heti korkeisiin lukemiin. Näin ollen myös harjoitusten pituus kasvaa, kun maksimisyke tulee myöhemmin vastaan.

        Kuten sanottu hapenottokyvyn maksimirajalle meneviä harjoituksia tarvitaan säännöllisesti sopivassa määrin hapenottokyvyn ja vauhtikestävyyden kehittämiseen.


      • 454654
        elämäntapaliikkuja kirjoitti:

        Kuinka pitkiä lenkkejä teet? Aerobisen liikunnan hyvät vaikutukset ja kunnon kohoaminen alkavat n. 30 minuutin jälkeen, joten syytä olisi liikkua yhteen menoon vähintään 40 minuuttia, mielellään pidempäänkin. Sykkeistäsi päätellen juokset mitä suurimmalla todennäköisyydellä kuitenkin vauhtikestävyysalueen / anaerobisen alueen rajoilla, joten hapenottokyvyn parantamiseksi kannattaisi harjoituksia pidentää ja keventää.

        Tee yksinkertainen testi: kävele tunnin lenkki niin reippaasti kuin pystyt, ja näet sykemittarista kuinka hyvä on peruskuntosi. Mitä matalammalla keskisykkeellä pystyt maksiminopeudella kävelemään tuon harjoituksen, sitä parempi on peruskuntosi. Itselläni keskisyke on tuollaisella kävelylenkillä nykyisin alle 120, kun se aikaisemmin oli lähes 140. Nykyisin normaalin peruskunto -juoksulenkkini keskisyke on alle 140, vauhtikestävyyslenkki menee 160 kieppeille ja anaerobisessa, eli maksimiharjoituksessa syke pyörii 170-180 välillä. Olen siis muutaman kilon ylipainoinen nelikymppinen mies, harrastanut kuntoliikuntaa ammattivalmentajien ohjeilla kymmenkunta vuotta, ja maksimisykkeeni on n. 200.

        "kun se aikaisemmin oli lähes 140. Nykyisin normaalin peruskunto -juoksulenkkini keskisyke on alle 140, vauhtikestävyyslenkki menee 160 kieppeille ja anaerobisessa, eli maksimiharjoituksessa syke pyörii 170-180 välillä. Olen siis muutaman kilon ylipainoinen nelikymppinen mies, harrastanut kuntoliikuntaa ammattivalmentajien ohjeilla kymmenkunta vuotta, ja maksimisykkeeni on n. 200"

        On sulla onneton "ammattivalmentaja" kun ei osaa edes määrittää oikein lenkkisykkeitäsi. Maksimiharjoituksessa syke pyörii 170-180 välillä ja miehellä makssyke 200 ??? !!!!
        Sykearvot on henkilökohtaisia, joten älä tyrkytä omia juttujasi muille sopivaksi !!


      • Elämäntapaliikkuja
        454654 kirjoitti:

        "kun se aikaisemmin oli lähes 140. Nykyisin normaalin peruskunto -juoksulenkkini keskisyke on alle 140, vauhtikestävyyslenkki menee 160 kieppeille ja anaerobisessa, eli maksimiharjoituksessa syke pyörii 170-180 välillä. Olen siis muutaman kilon ylipainoinen nelikymppinen mies, harrastanut kuntoliikuntaa ammattivalmentajien ohjeilla kymmenkunta vuotta, ja maksimisykkeeni on n. 200"

        On sulla onneton "ammattivalmentaja" kun ei osaa edes määrittää oikein lenkkisykkeitäsi. Maksimiharjoituksessa syke pyörii 170-180 välillä ja miehellä makssyke 200 ??? !!!!
        Sykearvot on henkilökohtaisia, joten älä tyrkytä omia juttujasi muille sopivaksi !!

        Nämä ovatkin vain esimerkkejä, sillä jokainenhan tietää, ettei sykerajoja saa tarkasti selville muutoin kuin käymällä kuntotestin, esim polkupyöräergometrin. Ensimmäisessä viestissäni on kyllä selkeästi AMMATTLAISTEN määrittämät syke- ja harjoitusalueeni, joten ei tarvinne kuin hieman sisälukutaitoa, niin tarvittava informaatio tekstistä kyllä löytyy.

        Koetapa juosta urku auki, eli anaerobisella sykealueella yli puolen tunnin lenkki, niin huomaat, että kun lihakset toimivat koko ajan maitohapoilla, maksimisykkeeseen jää väkisinkin matkaa. Mainitsemani 170-180 on siis maksimiharjoirtuksen keskisyke, ja yleensä loppukirissä lähennellään 200 lyöntiä minuutissa. Muutama vuosi sitten polkupyöräergometritestissä oli loppusyke parhaillaan 208.

        Ja mitä tulee omien juttujen tyrkyttämiseen muille, niin kerron vain sen, miten olen omaan liikkumiseeni saanut ohjeet ja työkalut liikunnan AMMATTILAISILTA, eli en täällä kertoile satuja vaan tutkittua faktaa. Näillä palstoilla on ihan liikaa niitä huuhaa-ukkoja, joiden ensimmäinen kommentti on aloittajan kysymykseen : "Mitä sä sitä sykemittaria tuijotat, vedä vaan fiilispohjalta, ja vieläpä niin, että varmasti tuntuu ja suussa karvastelee veren maku." Liian moni kuntoliikkuja liikkuu aivan liian kovilla tehoilla, jolloin on mahdotonta kehittyä enää tietyn pisteen jälkeen.


    • En tiedä....

      Minä epäilen itselläni rytmihäiriötä, kun sykemittari sekoilee. En tiedä pitääkö paikkaansa, mutta vaikka hengästyn, sykkeeni ei voi olla yli 200. Veikaan, että ehkä puolet siitä. Jos pumppu jumpittaa omiaan, niin ehkä se näkyy mittarissa??

      • jazzmänn

        Yleensä ne on voimalinjat jotka jumpittaa. Terve sydän lyö laajalla epätahdilla, sykevaihteluvälin puitteissa. Mitä kovempi rasitus ja syke, sitä pienempi vaihteluväli. Eli ainakin valtamerkkien mittarit osaa mitata tästä 'rytmihäiriöstä' riippumatta.

        Terve sydän jazzaa, sairas vetelee marssimusiikkia.


    • seijas

      Jatka treenaamista,mutta muista kevyet /palauttavat lenkit.Heitä pois tuo häpäisemättä itseä juttu.Olet jo sankari kun lähdet juoksut tapahtumaan ja saavutat maalin.

      • Max 208 /180

        Hei,

        voi kiitos tästä ihanasta viestistä ja kannustuksesta! Lisään kevyitä lenkkejä ohjelmaan, miehen kanssa höpistessä ja kävellessä tulee hoidettua palauttava lenkki ja parisuhde samalla :)

        Eiköhän me lenkkeilijät / juoksijat olla sankareita kaikki. Hyvä lenkkejä ja juoksutapahtumia myös sinulle!


    • Löparen

      Miten mittaat sykkeesi! 208 40-vuotiaalle kuulostaa hurjalta maksimisykkeenä. Jos käytössäsi on sykemittari, niin varmista että se toimii ja olet syöttänyt siihen oikeat tiedot. Laskennallinen maksimisyke ikäiselläsi on noin 180. Jos tarkoitus nauttia liikunnasta, painonhallinta ja hyvän kunnon saavuttaminen, niin treenaat aivan liian kovilla sykkeillä. Ei pelkästään hyödytöntä, vaan myöskin vaarallista jos menet maksimisykkeillä jatkuvasti.
      Netistä saat hyvää tietoa googlettamalla esim. Juoksijalehden sivuilla.
      Mukavia syyslenkkejä

      • 646534534

        208 maksimisyke 40 vuotiaalla ei ole mitenkään poikkeavaa. Sykemittariin syötetyillä tiedoilla ei mitään tekemistä sen näyttöön ( sykelukemiin) laskennalliset sykkeet ovat vain yleisarvoja, joihin ei ole luottamista.


      • tripentti
        646534534 kirjoitti:

        208 maksimisyke 40 vuotiaalla ei ole mitenkään poikkeavaa. Sykemittariin syötetyillä tiedoilla ei mitään tekemistä sen näyttöön ( sykelukemiin) laskennalliset sykkeet ovat vain yleisarvoja, joihin ei ole luottamista.

        käy kuntotestissä, niin siellä selviää sykeasiat! ei tartte arpoa...


      • Max 208/180
        tripentti kirjoitti:

        käy kuntotestissä, niin siellä selviää sykeasiat! ei tartte arpoa...

        Hei,

        minkälaista testiä suosittelisit juoksijan testiksi? Ajatus on hyvä, testi olisi mielenkiintoista tehdä nyt ja vaikka kesällä uudelleen.


      • Sykke
        646534534 kirjoitti:

        208 maksimisyke 40 vuotiaalla ei ole mitenkään poikkeavaa. Sykemittariin syötetyillä tiedoilla ei mitään tekemistä sen näyttöön ( sykelukemiin) laskennalliset sykkeet ovat vain yleisarvoja, joihin ei ole luottamista.

        208 40-vuotiaalla on todellakin poikkeuksellista. Esim Ukk-instituutin urheilulääketieteen laitoksella voi testauttaa ja saada sykerajat kohdalleen.


      • testaajan apulainen
        Sykke kirjoitti:

        208 40-vuotiaalla on todellakin poikkeuksellista. Esim Ukk-instituutin urheilulääketieteen laitoksella voi testauttaa ja saada sykerajat kohdalleen.

        Yli 200 maksimisyke ei ole poikkeuksellista 40-vuotiaalla. pari vuotta sitten suoritettiin kuntosalillamme kuntotestit polkupyöräergolla, jossa olin testaajan avustajana. Vain muutamalla jäi maksimisyke 190 paikkeille-lopuilla yli 200 ja parhaimmat saivat yli 215 mittariin. Ikäskaala oli 20-50 pääasiassa naisia.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään

      Kaikkosen erityis­avustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po
      Maailman menoa
      212
      7460
    2. Halaisin sua mies

      Jos voisin 💗
      Ikävä
      57
      2912
    3. Onkohan meillä kummallakin joku pakkomielle toisiimme

      Vähän luulen että on..
      Ikävä
      190
      2327
    4. Mitä tämä on

      Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut
      Tunteet
      10
      1733
    5. Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?

      gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.
      Maailman menoa
      159
      1694
    6. Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.

      Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke
      Helsinki
      20
      1386
    7. Olen valmis

      Kohtaamaan sinut tänä kesänä, jos sellainen sattuma osuu kohdalleni.
      Ikävä
      74
      1240
    8. Nyt on konstit vähänä.

      Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,
      Kiuruvesi
      38
      1173
    9. Hyvää yötä kaivatulleni

      En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä
      Tunteet
      27
      1155
    10. Tilinpäätösvaltuusto 27.5

      Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty
      Pyhäjärvi
      50
      1029
    Aihe