mikä olis paras paikka iäkkäänä? Itse en haluaisi asua paikassa jossa ei ole naapureita ja pitkä matka palveluihin.
Oli kyllä vuosikymmen sitten mielessä, mökki ihan omassa rauhassa, mutta ei enää.
Asumisesta,
68
191
Vastaukset
- tiina@
muutappa kuule tänne meille voin vuokrata tän sulle vaikka vuodeksi ja ite mennä vaihteeks kaupungin sykkeeseen linja autot ei kulje kun koulu aikaan aamulla menee illansuussa tulee takaisin pari kilsaa saat talssia tienvarteen jos on tarpeeks ikää asiointi kyyti kerran viikossa kylälle hakaee kyllä kotiovelta naapureita ei nää välttämättä koskaan molempiin on noin puoli kilsaa naapuri möillä käydään ehkä viis kertaa kesässä postikin tuo kyllä paketit ovelle asti kun sinne on matkaa kolkyt kilsaa hiljaista on kun huopatossutehtaassa.
- kumpi on parempi
Uskomatonta, miten sitkeä olet :), en kyllä pärjäis itse, vaikka tiedän lapsuudesta mitä se oli syrjäkylässä asuminen.
- jaaan,paaaappa-
No kertoisitko vähän, millaista se oli.
Itse ajattelen säälien eläkkeelle jäävää joka asuu jollain asuntoalueella ja joka puolella on jotain, taloja, tie, tms. Ei missään omaa yksityisyyttä. Kammottavaa. Haluun omaa tilaa, rauhaa, itsenäisyyttä, ettei joka suunnasta joku vahtaa minua, Voin vaikka yöpaita päälläni kävellä omalla pihalla ja omalla maalla....
Ja olla viimeiseen pisteeseen asti siellä, en haluu niihin yhteispaikkoihin missä on samanlaiset tylsä, muka hienot modernit huonekalut, vaan vaihtelevaa, vanhaakin, omaa, vaikka mitä, haluun syödä kun huvittaa, nukkua kun huvittaa, kuolla vaikka siihen rauhaisaan kotiini, eikä niiden tarvi hätäillä, et se paappa on nyt siellä vanhassa tuvassaan, pois se pitäs saada "koivutaivutettujen" lastulevykalusteiden ja laminaattilattioiden ja loistelamppukylppäreiden piiriin... :) - jaaan,paaaappa-
jaaan,paaaappa- kirjoitti:
No kertoisitko vähän, millaista se oli.
Itse ajattelen säälien eläkkeelle jäävää joka asuu jollain asuntoalueella ja joka puolella on jotain, taloja, tie, tms. Ei missään omaa yksityisyyttä. Kammottavaa. Haluun omaa tilaa, rauhaa, itsenäisyyttä, ettei joka suunnasta joku vahtaa minua, Voin vaikka yöpaita päälläni kävellä omalla pihalla ja omalla maalla....
Ja olla viimeiseen pisteeseen asti siellä, en haluu niihin yhteispaikkoihin missä on samanlaiset tylsä, muka hienot modernit huonekalut, vaan vaihtelevaa, vanhaakin, omaa, vaikka mitä, haluun syödä kun huvittaa, nukkua kun huvittaa, kuolla vaikka siihen rauhaisaan kotiini, eikä niiden tarvi hätäillä, et se paappa on nyt siellä vanhassa tuvassaan, pois se pitäs saada "koivutaivutettujen" lastulevykalusteiden ja laminaattilattioiden ja loistelamppukylppäreiden piiriin... :)Paaappa lisää, että myös oikea komee kerrostalokin sopii hyvin, ei mikään ruma alue, eikä neukkukuutio. Sorry!
- aaan,paaaappa-
jaaan,paaaappa- kirjoitti:
Paaappa lisää, että myös oikea komee kerrostalokin sopii hyvin, ei mikään ruma alue, eikä neukkukuutio. Sorry!
Ja jatkan vielä, että miksi niihin vanhojen taloihin viedään jokaiseen samanlaisia koivun viilutettuja muka hienoja kalusteita. Miksei kunnostuteta vanhoista niin olisi jotain henkeä, ja katselemista vanhoille.
- Hei kun keikuskelen
No sinulle on sitten kaikkein paras paikka semmonen, jossa niitä naapureita on ja palvelut lähellä, kuten mainitsit.
Itsestäni en tiedä vielä, mimmoset fiilikset on, kun ryhdyn iäkkääksi.
Semmonen hytinä on, että olen iäkkäänäkin samanlainen, kuin nyt, eli en millään muotoa halua, että naapureita vilisisi tontin tuolla puolella ja sitten tuolla ja vielä tuollakin. Joka puolella naapureita, hiiala hiiala hei :)
En ole koskaan ollut huonossa väleissä naapureiden kanssa, mutta en laisinkaan niistä piittaa.
Luultavimmatusti tullen asumaan rivitalon päätyasunnossa. Yks naapuri siinä sitten on seinän takana, mutta ehkä nyt yhen immeisen hyväksyn, heh.
Naapurin puoleisen seinän eristän niin maan perusteellisen hyvin. Tahdon plimputella sormin sorein semmosella tunteella, ettei tarvitse ajatella, että kuunteleekohan kuinka moni ihminen seinän takana mun sormien heiluttelua (kiukus odottaen, että koskahan lopettaa) :)
Jos kumppanin täs vanhuuden kynnyksellä päättäisin ottaa, niin taitaisin ehdottaa, että rakennutettaisiin se ihannetalo pikku puutarhoineen.
Joo, ei kovin kaukana palveluista. Sitten tahdon helposti mennä konsertteihin ja elokuviin ja kirjastoon eli ne tarttis olla lähellä.
Oli asunto sitten missä tahansa, niin sen kaffetmukin kans kyllä ulos aamulla menen ja vieraiden naamoja en tahdo sitä hörppimistä vahtaavan.- Hei kun keikuskelen
Lisäys:
Niin sitä vaan, että 100%:sti olen varma, että kerrostaloon en muuta. - .......
Hei kun keikuskelen kirjoitti:
Lisäys:
Niin sitä vaan, että 100%:sti olen varma, että kerrostaloon en muuta.Kyllä kerrostalossakin voi asua, kahvimukin kanssa voi istua parvekkeella.
Olen asunut omakotitalossa, rivitalossa ja kerrostalossa, on ollut mökki koko ajan.
Minusta paras oli kerrostalossa, huolettomampaa asumista ei voi olla. Vaikka olisi poissa pitkiäkin aikoja, nurmikot on leikattu ja hommat hoidettu, ei tarvitse kun asua. - voipi olla
Hei kun keikuskelen kirjoitti:
Lisäys:
Niin sitä vaan, että 100%:sti olen varma, että kerrostaloon en muuta.Mikäänei ei ole niin varma kuin epävarma, voi olla ettei sulta tulla edes kysymään.
- Hei kun keikuskelen
....... kirjoitti:
Kyllä kerrostalossakin voi asua, kahvimukin kanssa voi istua parvekkeella.
Olen asunut omakotitalossa, rivitalossa ja kerrostalossa, on ollut mökki koko ajan.
Minusta paras oli kerrostalossa, huolettomampaa asumista ei voi olla. Vaikka olisi poissa pitkiäkin aikoja, nurmikot on leikattu ja hommat hoidettu, ei tarvitse kun asua.Joo, tiedän sen huolettomuuden kerrostaloasumisessa.
Mutta en tahtoisi kuitenkaan kerrostalossa asua. Jo pelkkä tietoisuus, että mun lattian alla ja katon päällä ja sivuseinien takana asustelee muita ihmisiä, niin se jo alkaa tökkimään. Suorastaan ahdistaa.
Ja kerrostalossahan niitä naapureita olis vaikka hurumykket. Sen verran mukava (heh) oon, että jos rappukäytävässä kävelisin ja naapureita tulis vastaan, niin alkaisivat kuitenkin siinä kaiken maailman asioita juttelemaan. Noh, siinä olis sitten pakko rupatella.
Ja hulluksihan muut mua ajattelisin, jos parvekkeelle menisin Michelin-ukkona talvipakkasella kahvia juomaan :)
Sitten kun olen NIIIIIN iäkäs, että ittekin oon Öönä, niin eipä siinä sitten mitään väliä ole, että missä asuu. Äitini on palvelutalossa ja se olis kaiketi hyvä ratkaisu. Ans kattoo. - Hei kun keikuskelen
voipi olla kirjoitti:
Mikäänei ei ole niin varma kuin epävarma, voi olla ettei sulta tulla edes kysymään.
Tiedän kyllä, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.
Kun tai jos alan höperöksi ja sen semmosta, niin mitä sillä sitten on väliä missä asuu.
Mutta niin kauan aikaa, kun oon selvillä vesillä, niin en muuta kerrostaloon. - Kaupunkilainen
Hei kun keikuskelen kirjoitti:
Joo, tiedän sen huolettomuuden kerrostaloasumisessa.
Mutta en tahtoisi kuitenkaan kerrostalossa asua. Jo pelkkä tietoisuus, että mun lattian alla ja katon päällä ja sivuseinien takana asustelee muita ihmisiä, niin se jo alkaa tökkimään. Suorastaan ahdistaa.
Ja kerrostalossahan niitä naapureita olis vaikka hurumykket. Sen verran mukava (heh) oon, että jos rappukäytävässä kävelisin ja naapureita tulis vastaan, niin alkaisivat kuitenkin siinä kaiken maailman asioita juttelemaan. Noh, siinä olis sitten pakko rupatella.
Ja hulluksihan muut mua ajattelisin, jos parvekkeelle menisin Michelin-ukkona talvipakkasella kahvia juomaan :)
Sitten kun olen NIIIIIN iäkäs, että ittekin oon Öönä, niin eipä siinä sitten mitään väliä ole, että missä asuu. Äitini on palvelutalossa ja se olis kaiketi hyvä ratkaisu. Ans kattoo.No eipä nuo naapurit ole liikoja häirinneet, ei missään niistä lukuisista kerrostaloista, joissa olen asunut viimeiset 41 vuotta. Rappukäytävässä tai pihalla kun kohdataan, morjenstetaan, mutta ei juuri sen enempää. Ainakaan jos ei itse tahdo, kerrostalossa sosiaalisuuden asteen saa itse valita.
Minulla on päinvastoin se kokemus, että erityisesti maalla ja omakotialueella on pakko olla sosiaalinen.
En tiedä, missä asut, mutta edelleenkään ainakaan niissä taloissa, missä minä olen asunut, kukaan naapuri ei ole yhtään mitään mieltä siitä, mitä kukin parvekkeellaan tekee. Ellei nyt hirveästi metelöi tai käryttele.
20 vuotta olemme hoitaneet kiinteistönhuoltohommat mökillä, ja nyt alkaa vähitellen riittää. Emme halua varsinkaan vanhoina asua paikassa, jossa pitää talvella tehdä ensin lumitöitä ennen kuin saa lehden postilaatikosta tai leikata nurmikkoa kesällä vähän väliä.
Tuntuu siltä, että monilla on kerrostaloista vain kuvitelmia ja ennakkoluuloja, ei todellista kokemusta. - Hei kun keikuskelen
Kaupunkilainen kirjoitti:
No eipä nuo naapurit ole liikoja häirinneet, ei missään niistä lukuisista kerrostaloista, joissa olen asunut viimeiset 41 vuotta. Rappukäytävässä tai pihalla kun kohdataan, morjenstetaan, mutta ei juuri sen enempää. Ainakaan jos ei itse tahdo, kerrostalossa sosiaalisuuden asteen saa itse valita.
Minulla on päinvastoin se kokemus, että erityisesti maalla ja omakotialueella on pakko olla sosiaalinen.
En tiedä, missä asut, mutta edelleenkään ainakaan niissä taloissa, missä minä olen asunut, kukaan naapuri ei ole yhtään mitään mieltä siitä, mitä kukin parvekkeellaan tekee. Ellei nyt hirveästi metelöi tai käryttele.
20 vuotta olemme hoitaneet kiinteistönhuoltohommat mökillä, ja nyt alkaa vähitellen riittää. Emme halua varsinkaan vanhoina asua paikassa, jossa pitää talvella tehdä ensin lumitöitä ennen kuin saa lehden postilaatikosta tai leikata nurmikkoa kesällä vähän väliä.
Tuntuu siltä, että monilla on kerrostaloista vain kuvitelmia ja ennakkoluuloja, ei todellista kokemusta.Hei Kaupunkilainen.
On minulla kokemusta kerrostalossa asumisesta.
Ihan ensimmäinen asuntomme oli kerrostalossa (siis avioiduttuani). Jonkun vuoden asuimme kerrostalossa ja sitten ostimme omakotitalon.
Toisen kerran asuin kerrostalossa, kun lyötiin hynttyyt yhteen avopuolisoni kanssa.
Minä muutin hänen luo ja luovuin omasta talosta. Vuoden asuttuani siellä, aloin ehdottamaan muuttoa pois. Ensiksi se ei sopinut hänelle missään nimessä, mutta pikkuhiljaa sain "tahtoni läpi" ja ostimme yhdessä rivitaloasunnon.
Muutin sieltä pois kuitenkin sukkelaan. Nyt asun rivitalon päätyasunnossa.
Lyhyt matka töihin ja kaupunkiin.
Eli kyllä tiedän miltä tuntuu asua kerrostalossa.
Saaressa nuo suurimmat pihahommat ja sen semmoset ovat pikkuhiljaa siirtyneet pojan perheen kontolle. Minä vaan nautin olosta ja muut tekevät työt:) Passaa mulle hyvin.
Eli olen edelleen sitä mieltä, että kerrostaloon en muuta :) - Kaupunkilainen
Hei kun keikuskelen kirjoitti:
Hei Kaupunkilainen.
On minulla kokemusta kerrostalossa asumisesta.
Ihan ensimmäinen asuntomme oli kerrostalossa (siis avioiduttuani). Jonkun vuoden asuimme kerrostalossa ja sitten ostimme omakotitalon.
Toisen kerran asuin kerrostalossa, kun lyötiin hynttyyt yhteen avopuolisoni kanssa.
Minä muutin hänen luo ja luovuin omasta talosta. Vuoden asuttuani siellä, aloin ehdottamaan muuttoa pois. Ensiksi se ei sopinut hänelle missään nimessä, mutta pikkuhiljaa sain "tahtoni läpi" ja ostimme yhdessä rivitaloasunnon.
Muutin sieltä pois kuitenkin sukkelaan. Nyt asun rivitalon päätyasunnossa.
Lyhyt matka töihin ja kaupunkiin.
Eli kyllä tiedän miltä tuntuu asua kerrostalossa.
Saaressa nuo suurimmat pihahommat ja sen semmoset ovat pikkuhiljaa siirtyneet pojan perheen kontolle. Minä vaan nautin olosta ja muut tekevät työt:) Passaa mulle hyvin.
Eli olen edelleen sitä mieltä, että kerrostaloon en muuta :)Oukkei, ei väkisin :-) Jos kiinteistönhoitoon ja kuljetuksiin on apua saatavissa, kyllähän monet pärjäävät omakotitalossa hyvinkin iäkkäinä.
Tuli vain mieleen tuosta, että mitä mieltä naapurit on, jos menet parvekkeelle kahvimukin kanssa, että olet asunut vain maalla. Siellähän sosiaalinen paine olla niin kuin muutkin on suuri, kun ihmisten elinpiiri on pieni eikä ole muuta elämää kuin vahtia muita. Koska maalla ihmisiä on harvassa, siellä on myös pakko olla sosiaalinen, vaikkei haluaisikaan. Kaupungissa saa itse valita, kuinka paljon on ihmisten kanssa tekemisissä. Halutessaan saa olla ihan omassa rauhassaan.
Monilla tuntuu olevan sellainenkin käsitys, että kerrostaloissa asuu pelkkiä rettelöiviä sosiaalitapauksia. Minun asumisuralleni on osunut vain rauhallisia naapureita, vaikka olen asunut vähän rosoisemmissakin kaupunginosissa (Kallio, Vuosaari, Puotinharju). Koska kokemusta on monesta paikasta ja pitkältä aikaa, uskallan yleistää, että tavalliset kerrostalot ovat rauhallisia paikkoja - kaupungin vuokratalot voivat olla asia erikseen.
Minä tein viime kesänä parvekkeella aamujumpan, kun nyt kerrankin on niin iso parveke, että siellä mahtuu jumppaamaan. Ajatustakaan en uhrannut sille, mitä joku mahdollisesti siitä ajattelee, jos sattuu näkemään. Kaupungissa sillä ei ole mitään väliä, mitä naapurit ajattelevat, eivätkä ne sitä paitsi ajattele yhtään mitään. Omalla parvekkeellaan kun saa - lain ja järjestyssäännön puitteissa - tehdä ihan mitä huvittaa.
Mieheni on maalta kotoisin ja aivan viime vuosiin asti kinunnut muuttoa maalle, kun jäämme eläkkeelle. Minä olen pannut hanttiin, koska en ole halunnut muuttaa paikkaan, josta ei pääse pois kuin omalla autolla. Nyt hänkin on viimein tajunnut, että vanhemmiten on parasta sijoittua palveluiden lähelle. Talon ja pihan hoito mökillä eivät nekään enää suju samaan malliin kuin 20 vuotta sitten, kun mökki hankittiin. - maalla on mukavaa
Kaupunkilainen kirjoitti:
Oukkei, ei väkisin :-) Jos kiinteistönhoitoon ja kuljetuksiin on apua saatavissa, kyllähän monet pärjäävät omakotitalossa hyvinkin iäkkäinä.
Tuli vain mieleen tuosta, että mitä mieltä naapurit on, jos menet parvekkeelle kahvimukin kanssa, että olet asunut vain maalla. Siellähän sosiaalinen paine olla niin kuin muutkin on suuri, kun ihmisten elinpiiri on pieni eikä ole muuta elämää kuin vahtia muita. Koska maalla ihmisiä on harvassa, siellä on myös pakko olla sosiaalinen, vaikkei haluaisikaan. Kaupungissa saa itse valita, kuinka paljon on ihmisten kanssa tekemisissä. Halutessaan saa olla ihan omassa rauhassaan.
Monilla tuntuu olevan sellainenkin käsitys, että kerrostaloissa asuu pelkkiä rettelöiviä sosiaalitapauksia. Minun asumisuralleni on osunut vain rauhallisia naapureita, vaikka olen asunut vähän rosoisemmissakin kaupunginosissa (Kallio, Vuosaari, Puotinharju). Koska kokemusta on monesta paikasta ja pitkältä aikaa, uskallan yleistää, että tavalliset kerrostalot ovat rauhallisia paikkoja - kaupungin vuokratalot voivat olla asia erikseen.
Minä tein viime kesänä parvekkeella aamujumpan, kun nyt kerrankin on niin iso parveke, että siellä mahtuu jumppaamaan. Ajatustakaan en uhrannut sille, mitä joku mahdollisesti siitä ajattelee, jos sattuu näkemään. Kaupungissa sillä ei ole mitään väliä, mitä naapurit ajattelevat, eivätkä ne sitä paitsi ajattele yhtään mitään. Omalla parvekkeellaan kun saa - lain ja järjestyssäännön puitteissa - tehdä ihan mitä huvittaa.
Mieheni on maalta kotoisin ja aivan viime vuosiin asti kinunnut muuttoa maalle, kun jäämme eläkkeelle. Minä olen pannut hanttiin, koska en ole halunnut muuttaa paikkaan, josta ei pääse pois kuin omalla autolla. Nyt hänkin on viimein tajunnut, että vanhemmiten on parasta sijoittua palveluiden lähelle. Talon ja pihan hoito mökillä eivät nekään enää suju samaan malliin kuin 20 vuotta sitten, kun mökki hankittiin.Naurettavaa ylesitämistä, ettei maalla olisi muuta tekemistä kuin vahtia muita. Itse asun maalla enkä varta vasten seuraa naapurien elämää, saati kytää heitä ja tekemisiään. En ole ainuttakaan naapuria nähnyt ainakaan viikkoon.
Jos sun käsityksesi maalla asuvista on tuota luokkaa, olet erehtynyt pahasti. - näinhän se on
maalla on mukavaa kirjoitti:
Naurettavaa ylesitämistä, ettei maalla olisi muuta tekemistä kuin vahtia muita. Itse asun maalla enkä varta vasten seuraa naapurien elämää, saati kytää heitä ja tekemisiään. En ole ainuttakaan naapuria nähnyt ainakaan viikkoon.
Jos sun käsityksesi maalla asuvista on tuota luokkaa, olet erehtynyt pahasti.Olet oikeassa, maalla tehdään töitä eikä kyttäillä naapurien puuhia. Enemmän taajamissa seurataan mitä kukin tekee, ikkunaverhot vaan heiluu, kun jossain kerrostalossa käy.
Tälläkään kylällä ei joitain naapureita tapaa vuosiin, ellei sitten taajaman kaupoissa. - Kaupunkilainen
maalla on mukavaa kirjoitti:
Naurettavaa ylesitämistä, ettei maalla olisi muuta tekemistä kuin vahtia muita. Itse asun maalla enkä varta vasten seuraa naapurien elämää, saati kytää heitä ja tekemisiään. En ole ainuttakaan naapuria nähnyt ainakaan viikkoon.
Jos sun käsityksesi maalla asuvista on tuota luokkaa, olet erehtynyt pahasti.Totta, kokemukseni maalaisista on rajallinen. Olen asunut maalla muutaman vuoden nuorena, vastentahtoisesti. Joihinkin maalaisiin olen törmännyt lomamatkoilla eri puolilla Suomea. Osittain päätelmäni perustuvat siihen, miten mökillä käydessämme naapurit ovat käyttäytyneet.
Tuo "mitä ihmisetkin ajattelee" -ajattelutapa on tuttavapiirini perusteella aika yleinen juuri niille, jotka ovat kasvaneet maalla. En usko, että ajattelutapa on sieltä mihinkään hävinnyt.
"Maalla tehdään töitä" - niin varmaan maalaistalossa, mutta entäs ne kaikki 80-vuotiaat mummot ja vaarit ja muut joutilaat? Kyllä heistä tuntuu olevan loputtoman kiinnostavaa kaikki, mitä MUUT ihmiset tekevät, kun omassa elämässä ei ole enää mitään ihmettelemistä. - maalla on mukavaa
Kaupunkilainen kirjoitti:
Totta, kokemukseni maalaisista on rajallinen. Olen asunut maalla muutaman vuoden nuorena, vastentahtoisesti. Joihinkin maalaisiin olen törmännyt lomamatkoilla eri puolilla Suomea. Osittain päätelmäni perustuvat siihen, miten mökillä käydessämme naapurit ovat käyttäytyneet.
Tuo "mitä ihmisetkin ajattelee" -ajattelutapa on tuttavapiirini perusteella aika yleinen juuri niille, jotka ovat kasvaneet maalla. En usko, että ajattelutapa on sieltä mihinkään hävinnyt.
"Maalla tehdään töitä" - niin varmaan maalaistalossa, mutta entäs ne kaikki 80-vuotiaat mummot ja vaarit ja muut joutilaat? Kyllä heistä tuntuu olevan loputtoman kiinnostavaa kaikki, mitä MUUT ihmiset tekevät, kun omassa elämässä ei ole enää mitään ihmettelemistä.Eli sinun päätelmäsi ovat peräisin vuosikymmenten takaa ja hetkellisiin lomamökkeilyihin. Me jotka asumme maalla vuoden ympäri, olemme ihan normaaleita ihmisiä, ei meitä kiinnosta sen enempää naapureiden tekemiset kuin kaupunkilaisiakaan. Ehkä pidämme hieman enemmn huolta siitä kuinka naapurilla menee ja apua annetaan kun sille on kysyntää.
Tällä kylällä ei tienvarsien taloissa asu yhtään 80-vuotiasta mummoa eikä vaaria, yksi pariskunta elelee omassa talossaan hiukan syrjässä, eivät näe edes kylätien kulkijoita.
Mutta ainahan on erilaisia ihmisiä, muista ja muiden asioista kiinnostuneita löytyy niin maalta kuin kaupungistakin. Olen asunut myös kaupungissa ja kyllä alakerran rouva kurkisti keittiön ikkunasta joka kerta, kun alaovi kolahti. - Hei kun keikuskelen
Kaupunkilainen kirjoitti:
Oukkei, ei väkisin :-) Jos kiinteistönhoitoon ja kuljetuksiin on apua saatavissa, kyllähän monet pärjäävät omakotitalossa hyvinkin iäkkäinä.
Tuli vain mieleen tuosta, että mitä mieltä naapurit on, jos menet parvekkeelle kahvimukin kanssa, että olet asunut vain maalla. Siellähän sosiaalinen paine olla niin kuin muutkin on suuri, kun ihmisten elinpiiri on pieni eikä ole muuta elämää kuin vahtia muita. Koska maalla ihmisiä on harvassa, siellä on myös pakko olla sosiaalinen, vaikkei haluaisikaan. Kaupungissa saa itse valita, kuinka paljon on ihmisten kanssa tekemisissä. Halutessaan saa olla ihan omassa rauhassaan.
Monilla tuntuu olevan sellainenkin käsitys, että kerrostaloissa asuu pelkkiä rettelöiviä sosiaalitapauksia. Minun asumisuralleni on osunut vain rauhallisia naapureita, vaikka olen asunut vähän rosoisemmissakin kaupunginosissa (Kallio, Vuosaari, Puotinharju). Koska kokemusta on monesta paikasta ja pitkältä aikaa, uskallan yleistää, että tavalliset kerrostalot ovat rauhallisia paikkoja - kaupungin vuokratalot voivat olla asia erikseen.
Minä tein viime kesänä parvekkeella aamujumpan, kun nyt kerrankin on niin iso parveke, että siellä mahtuu jumppaamaan. Ajatustakaan en uhrannut sille, mitä joku mahdollisesti siitä ajattelee, jos sattuu näkemään. Kaupungissa sillä ei ole mitään väliä, mitä naapurit ajattelevat, eivätkä ne sitä paitsi ajattele yhtään mitään. Omalla parvekkeellaan kun saa - lain ja järjestyssäännön puitteissa - tehdä ihan mitä huvittaa.
Mieheni on maalta kotoisin ja aivan viime vuosiin asti kinunnut muuttoa maalle, kun jäämme eläkkeelle. Minä olen pannut hanttiin, koska en ole halunnut muuttaa paikkaan, josta ei pääse pois kuin omalla autolla. Nyt hänkin on viimein tajunnut, että vanhemmiten on parasta sijoittua palveluiden lähelle. Talon ja pihan hoito mökillä eivät nekään enää suju samaan malliin kuin 20 vuotta sitten, kun mökki hankittiin."Kaupunkilainen"
Joo, hyvä jos mua ei pakoteta muuttamaan kerrostaloon:)
Olen paljasjalkainen kaupunkilainen. Syntynyt kaupungissa. Koskaan en ole asunut maalla. Lapsuuskotini oli keskustasta n. kolmen kilometrin päässä ja koulu oli keskustassa. Nyt asun n. 5 km päässä keskustasta.
Joo, parvekkeellaan jokainen voi tehdä mitä huvittaa. Tosin jos on vain parveke, niin se tuntuu aika pieneltä "pihalta". On mulla tässäkin asunnossa parveke, jossa talvisin kökötän sen kaffetmukin kanssa ja samalla kattelen oravien pomppimista ja lintujen kirmailuja syöttöpaikalla. Kerrostalossa ei voi edes lintuja ja oravia syöttää, se kun on yks mun harrastuksistani :)
Tämä mun nykyinen asuntoni on siitä hyvä, että tämä on viimeinen asunto ja vieressä ei ole muita taloja. Pihan perältä alkaa pieni metsä. Saan olla kaikessa rauhassa, eikä edes tarvitse ajatellakaan, että olis näkösällä muiden asuntojen klaseja.
Mutta onhan se hyvä, kun on erilaisia asumismuotoja. Jokainen valitsee itselleen sopivan. Ja joskus tulevaisuudessa, jos/kun ei itse jaksa tai viitsi puutarhahommia tehdä, niin voihan sitä palkata jonkun ihmisen hoitamaan ne hommat. Tuskin se niin hirmuisesti maksais, ettei sitä pystyisi maksamaan. - ylva-kylva
Hei kun keikuskelen kirjoitti:
Joo, tiedän sen huolettomuuden kerrostaloasumisessa.
Mutta en tahtoisi kuitenkaan kerrostalossa asua. Jo pelkkä tietoisuus, että mun lattian alla ja katon päällä ja sivuseinien takana asustelee muita ihmisiä, niin se jo alkaa tökkimään. Suorastaan ahdistaa.
Ja kerrostalossahan niitä naapureita olis vaikka hurumykket. Sen verran mukava (heh) oon, että jos rappukäytävässä kävelisin ja naapureita tulis vastaan, niin alkaisivat kuitenkin siinä kaiken maailman asioita juttelemaan. Noh, siinä olis sitten pakko rupatella.
Ja hulluksihan muut mua ajattelisin, jos parvekkeelle menisin Michelin-ukkona talvipakkasella kahvia juomaan :)
Sitten kun olen NIIIIIN iäkäs, että ittekin oon Öönä, niin eipä siinä sitten mitään väliä ole, että missä asuu. Äitini on palvelutalossa ja se olis kaiketi hyvä ratkaisu. Ans kattoo.Ei omakotitalossakaan voi kahvia juoda ulkona talvipakkasella. Tai voihan sitä, mutta on pantava hyvin päälle ja juotava nopeasti ettei jäähdy. :)
- Hei kun keikuskelen
ylva-kylva kirjoitti:
Ei omakotitalossakaan voi kahvia juoda ulkona talvipakkasella. Tai voihan sitä, mutta on pantava hyvin päälle ja juotava nopeasti ettei jäähdy. :)
"ylva-kylva"
Voi voi ja voi, voi juoda talvipakkasella kahvia ulkona. Kysy vaikka multa :)
Kirjoitan totta, kun kirjoitan, että meen aamuisin ulos juomaan kahvia talvellakin.
Puen kylmillä ilmoilla päälleni niin heevetin paljon vaatetta, että todellakin näytän Michelin-ukolta. Parvekkeella (talvisin sielä aamukahvin juon) on korituoli ja kun meen ulos aamulla, niin toises kädes on kahvimuki ja toises kainalossa iso tyyny. Sisälämmin tyyny pepun alle. Kyllä kelepaa.
- ,..,
Iäkkäänä?
Riippuu mistä roikkuu. Jos on avun tarpeessa, asuu avun vieressä. Jos on vielä avun tarpeeton, asuu missä asuu.
Sen enempää itseään edustamatta. Ja pitkittämättä. - Pirre*
Tänne kerrostaloonhan se pitää kampeutua, kunhan olen tarpeeksi vanha ja elossa :), mutta nyt tuntuu että täällä ahistaa, eli maalle vielä tupaa lämmittämään.
- mökkihöppänä
Minulla on uuni lämpiämässä, tuuli vinkuu nurkissa, mökki on lämmin kuin linnunpesä.
- Pirre*
mökkihöppänä kirjoitti:
Minulla on uuni lämpiämässä, tuuli vinkuu nurkissa, mökki on lämmin kuin linnunpesä.
Niimpä, miunki oli pakko tulla välillä kennostoon asioimisten takia, ja pikku tyttö tulee tänne vielä meijjän iloksi loppuviikosta, eli uunin lämmitykseen menemme vasta lauantaina, tai perjantai iltana. On siellä maalaismökissä hiljaista, ei kuulu hiiskaustakaan, vain naapurin koira haukahtaa joskus, mikä ei minua häiritse - on sisäkoirakin ei roiku narun jatkona pihalla ja hauku siinä ikävissään.
- tiina@
mökkihöppänä kirjoitti:
Minulla on uuni lämpiämässä, tuuli vinkuu nurkissa, mökki on lämmin kuin linnunpesä.
määkin oon pitäny tulta puuhellassa kohta kun jaksan lähden taas käymään tuolla liiterissä ja laitan kamarin pystyuuniin tulet leivinuuni jääköön tältä päivältä eikä vinttikamarin uus vanha porinmatti suostunu ainakaan vielä yhteistoimintaan päästeli vaan kaikki savut sisälle tuuli se vinkuu täälläkin nurkissa muttei toi maisema kumminkaan oo hassumman näköistä kun tonne järvelle kattelee.
- ½ maalla ½ kaupungis
Minulla on molemmat, mökki maalla ja asunto kaupungissa.
Niin kauan kun pystyn terveyteni puolesta pitämään molemmat, asun näin.
Jos alkaa pitkästyttämään lähden kylille, käyn vaikka uimahallilla ja olen yön pari. Sitten mökkielämä taas maistuu. Ihana rauha ja hiljaisuus, en kaipaa mitään, minulla on kaikki mitä tarvitsen. - Kaupunkilainen
Minä olen umpikaupunkilaisena aina viihtynyt parhaiten siellä, missä on muitakin ihmisiä. Vanhemmiten on tullut mieleen, että turvallisinta on siellä, mistä palveluihin on mahdollisimman lyhyt matka. Mökki omassa rauhassa vaatii esimerkiksi omaa autoa ja ajokykyä. En mistään hinnasta muuttaisi pysyvästi asumaan paikkaan, josta ei pääse pois kuin omalla autolla. Mökki on sellaisessa paikassa, mutta siitä ollaan vähitellen luopumassa.
Uusi loma-asuntomme sijaitsee Päijänteen rannalla keskellä kylää. Siellä yhdistyvät kaupunkiasunnon ja mökin ominaisuudet. Aika näyttää, kuinka pitkään siellä viihdytään, nyt on meneillään kalusteiden hankinta tähän asuntoon. - kumpi on parempi
aiheen sain, kun eilen katsoin a-studiota, siinä oli syrjäkylällä asuvasta pariskunnasta. He haluavat asua edelleen siellä ja minä vaan ihmettelein, miten pirteitä ja ahkeria. En meinannut saada nukuttua, kun siinä emäntä paistoi leipää, ja otti uunista, niin maukasta olis leipä ollut minullekkin..
Eli, on ihania muistoja lapsuudesta kun maalla asuttiin, ja tuoreen leivän, myös pullan tuoksu kun leivinuunissa paistettiin.
Mutta, en vaan jaksas itse, siksi imhettelen miten paljon on ihmisiä, ketkä jaksaa ja jaksaa, vaikka olosuhteet oliskin joskus vaikeat ja ymmärrän sen hyvin, että koti on kaikesta huolimatta se paras paikka olla ja elää, oli missä vaan.- L - L
Lapsuuden muistoja! Talvisin, aamuyöstä tinkimaidon hakuun 1,5km:n päästä.
Tuiskuaamuisin klo5:n tienoissa herätys isäukon mukaan avaamaan 300m:n tienpätkää.
Pienenä minulla oli oma, pieni lapio ja työstä ei lintsattu.
Kaikki rupeamat perkeleiden säestämänä!
Talvisin kahdesti viikossa parin tunnin rupeamat halkokuurijumppaa.
Samoin alkuun pienemillä vehkeillä. Kirves ja pokasaha.
Kesäisin veden kantamista. Pahimmillaan 400l/päivä.
Kitkemistä yms reuhuamista.
11-vuotisesta alkaen, ensin osa kesälomasta ulkopuolisessa työssä, 14v alkaen koko kesäloma jokainen vuosi.
Jokainen pennonen muorin hyppysiin. Kerjäämällä sai rahan lakupötköön ja joskus jopa jäätelöön.
Kyllä oli helppo jättää nuo "ihanat muistot" heti vapaaehtoisen intin jälkeen.
Jos jotain myönteistä pitäisi etsiä niin opetus työntekoon, vastuuseen omista tekemisistään ja ehdottomaan rehellisyyteen.
Miinuspuolia en viitsi ryhtyä luettelemaan. - bessie*
Sinulle, "kumpi on parempi"
Katsoin minäkin tuon a-studion, enkä kyllä saanut vaikutelmaa ihmeteltävän pirteistä tai ahkerista ihmisistä.
Koti ei aina ole se paras paikka, mutta kyllä minäkin sen ymmärrän että ihmisistä voi tuntua siltä. Joillakin voi myös olla niin jämähtäneen ennakkoluuloinen ja kielteinen asenne muuta maailmaa kohtaan, ettei edes haluta harkita muita vaihtoehtoja, eikä sallita sitä puolisollekaan. - Laiska-liisa
L - L kirjoitti:
Lapsuuden muistoja! Talvisin, aamuyöstä tinkimaidon hakuun 1,5km:n päästä.
Tuiskuaamuisin klo5:n tienoissa herätys isäukon mukaan avaamaan 300m:n tienpätkää.
Pienenä minulla oli oma, pieni lapio ja työstä ei lintsattu.
Kaikki rupeamat perkeleiden säestämänä!
Talvisin kahdesti viikossa parin tunnin rupeamat halkokuurijumppaa.
Samoin alkuun pienemillä vehkeillä. Kirves ja pokasaha.
Kesäisin veden kantamista. Pahimmillaan 400l/päivä.
Kitkemistä yms reuhuamista.
11-vuotisesta alkaen, ensin osa kesälomasta ulkopuolisessa työssä, 14v alkaen koko kesäloma jokainen vuosi.
Jokainen pennonen muorin hyppysiin. Kerjäämällä sai rahan lakupötköön ja joskus jopa jäätelöön.
Kyllä oli helppo jättää nuo "ihanat muistot" heti vapaaehtoisen intin jälkeen.
Jos jotain myönteistä pitäisi etsiä niin opetus työntekoon, vastuuseen omista tekemisistään ja ehdottomaan rehellisyyteen.
Miinuspuolia en viitsi ryhtyä luettelemaan.L-L, samantyyppisiä muistoja on minullakin.
Ehkä se teki meistä pärjääjiä.
- L - L
Kuka pitää mitäkin parhaana!
Kun 13-vuotta sitten vetäydyimme lopullisesti työelämästä ja "työvoimakin" ( =lapset) olivat lähteneet omilleen, laitoimme talomme myyntiin.
Kaiken sortin sisustuskatsastajia kävi mutta emme saaneet yhtään tyydyttävää tarjousta.
11-vuotta sitten tuli ukrainalainen pariskunta kysymään josko suostuisimme myymään talomme heille.
Asia oli sillä selvä.
Muutimme keskustan läheisyydessä sijaitsevasta rinnetalon 163m2:stä ydinkeskusta 74:ään neliöön.
Meille se oli oikea ratkaisu.
Kerrostalosta on helppo lähteä!
Molemmat "kesämökkimmekin" sijaitsevat kaupunkien keskustoissa, toinen meren ja toinen järven rannassa.
Tietysti jokainen perustelee omien ratkaisujen erinomaisuutta emmekä me ole siinä suhteessa poikkeuksia! "Kaupunkilainen" kirjoitti hyvin.
Ja ihan oikein.
Siellä on parasta asua, missä tulee omillaan toimeen.
Ja se tarkoittaa sitä, että missään asiassa ei ole tarvetta luottaa yhteis-kunnan
ylettömän kalliiseen apuun, ei tavalla eikä toisella.
Ilman ilma-tyyny-aluksia pitää pärjätä ja ilman pitkän matkan Helikoptereita.
Taksi-kyytejä kouluun tai kylille tai KELA: aan.
Jos tuonlaista apua asumiseensa tarvitsee, pitää ottaa oma matka-vakuutus, kuten Ambulanssi-Lento-koneillekin.
Ajat ovat muuttumassa, eikä "Omasta kotoa minut hautaan haetaan" maksoi mitä maksoi, saa/voi enää tarkoittaa sitä että toiset maksavat.
Siksi asun minäkin Stadissa, ja vuokraan palan korpea, jos siltä tuntuu.
Mieluummin mökillä varustettuna.
Vakuutus on ja itse maksettu.
H.- ////
Miksi Kelaan tarvitsisi tehdä taksikyytejä, sun muita rollaattoromarsseja?
Siellä ei ole mitään tarvetta asioida, kaiken voi tehdä muutenkin. //// kirjoitti:
Miksi Kelaan tarvitsisi tehdä taksikyytejä, sun muita rollaattoromarsseja?
Siellä ei ole mitään tarvetta asioida, kaiken voi tehdä muutenkin."////"
Kerrohan miten?
Jos asut Kiihtelysvaaran tms. korven perukoilla.
Ulko-saaristossa...ei nettiä, ei taitoa, vain vettä rantaa rakkaanpaa....
Ja jalka ei enää nouse vaaroilta toisille.
H.- vaaran paikka
hunksz kirjoitti:
"////"
Kerrohan miten?
Jos asut Kiihtelysvaaran tms. korven perukoilla.
Ulko-saaristossa...ei nettiä, ei taitoa, vain vettä rantaa rakkaanpaa....
Ja jalka ei enää nouse vaaroilta toisille.
H.Voi tokkiisa, Kelassa ei tarvihe käyvä ies joka toinen vuos.
- ...¨¨
Ei koskaan tiedä, niitä makaa vihanneksena vuodeosastolla paljon, koviakin karpaatteja. Nyt vaihdetaan vaipat ja jotain mössöä mätetään suuhun.
Ei se ole oma valinta.
- kumpi on parempi
just siks en minäkään jaksa hoitaa enää puutarhaa, tai kasvimaata. Kitkeä piti joka talossa melkein, ja välillä itkeä kun rahat piti antaa äidille :)
- kumpi on parempi
minä ainakin sain käsityksen, pirteitä. Jos itse leipoo leivät ja puut hakkaa, kanat hoitaa ja muutkin omakotitalon työt, on se voimia vaativaa. Myös itse tehneet remonttia, ja ovat jo ikäihmisiä..nostan hattua!
Mä haluaisin asua vanhana niinkuin Ursula Buendia Gabriel García Márquezin novellissa . Suuressa talossa täynnä tyhjiä huoneita uskollisen palvelijattareni ja ystävättäreni Argemidan kanssa. Päivät kuluisivay vaellellen tyhjissä huoneissani jossa huonekalut ovat peitetty pölyä suojaavilla kankailla ja taidokkaasti nikkaroidut vaatekaapit täynnä edesmenneen mieheni sotauniformuja. Miekkoja ja musketteja ja kypäriä myös. Seurustelisin haamujen kanssa jotka suvat kanssani taloa ja palvelijattareni hoitaisi minua ja katsoisi etten eksyisi puutarhassani, joka olisi ainoa paikka missä kävisin taloni ulkopuolella.
"Paloma.se.co"
At your service madam...
Just tell me, when your castle is found.
http://www.youtube.com/watch?v=b1v4BYV-YvA
H.hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
At your service madam...
Just tell me, when your castle is found.
http://www.youtube.com/watch?v=b1v4BYV-YvA
H.Ei tarvi olla linna, riittää kun on on vanha, vetoinen ja pölyinen.
Kylän lapset kävisivät illan hämärassä varastamassa omenoitu mun puutarhastani ja kun avaisin yläkerran narisevan ikkunan he juosksisivat kiiresti pois ihanat kauhunväreet kutittaessa selkäpiitä "se on vielä elossa"!- herrasmies mujunen
Paloma.se.co kirjoitti:
Ei tarvi olla linna, riittää kun on on vanha, vetoinen ja pölyinen.
Kylän lapset kävisivät illan hämärassä varastamassa omenoitu mun puutarhastani ja kun avaisin yläkerran narisevan ikkunan he juosksisivat kiiresti pois ihanat kauhunväreet kutittaessa selkäpiitä "se on vielä elossa"!Mujunenhan voisi olla palvelijasi :D
herrasmies mujunen kirjoitti:
Mujunenhan voisi olla palvelijasi :D
Emmä tiedä ei se oikein vaan mallaa.
Mujunen vois olla mun puutarhuri joka kasvattaa mun ruusut ja laventelit. Poimii mulla kukkia maljakkoon joka aamu. Tuo minulle kesän ensimmäiset mansikat.Paloma.se.co kirjoitti:
Ei tarvi olla linna, riittää kun on on vanha, vetoinen ja pölyinen.
Kylän lapset kävisivät illan hämärassä varastamassa omenoitu mun puutarhastani ja kun avaisin yläkerran narisevan ikkunan he juosksisivat kiiresti pois ihanat kauhunväreet kutittaessa selkäpiitä "se on vielä elossa"!"Paloma.se.co"
Kaitpa minä jostain Omenan löydän, kunhan ei enää tarvitse kovaa juosta.
Eikä kauheesti kiipeillä.
Matala, Muratin peittämä talo Irlannissa on edelleen unelmani.
Mutta vain vuokrattuna pariksi viikoksi.
Olisi hauskaa nähdä sinut sen katolla, levittämässä uusia Olkia.
Talon vanha omistaja sitten murahtaisi:
Calm down now children, Whiskey is warmed up for you.
So is Boxty.
Tiedä vaikka saisin sinusta heinä-nuhan...:)
H.
No just tässä eilen oli toinen aloitus jossa tätä kyseltiin...
Mutta pikkuisen kauemmas täältä pääkaupunkiseudulta, sopiva pikkuinen taajama missä palveluja ja omaa rauhaa, onhan noita. Ehkä tässä ensi vuonna ajatukset selkiytyvät...- puupää
saahan omenia pitkällä kepillä, jos ei yletä, ei se nyt niin vaikeaa ole :))
- puunenä
hunksz kirjoitti:
"puupää"
Vain Essolla nauretaan noin väkinäisesti.
H.-------mut sun lärkyttelyillesi paljon makeemmin.
puunenä kirjoitti:
-------mut sun lärkyttelyillesi paljon makeemmin.
"puunenä"
Niinhän minä jo sanoin.
H.
- puupää
Pakko nauraa, ei muuten jaksa. Kävin 80v palstalla ja siellä kysyttiin, miten nopeasti muuttuu vanhukseksi, menee vuosi tai miten?
Ja täällä, ollaan jo vanhuksia, tuntuu siltä.- olkipukki
Älä ny, katoilla vielä vetreemmät kiipeilee ja omppuvarkaissa käyvät, antaa vanhojen elää haaveissaan. Kun eivät muuhun kykene.
- Pirre*
olkipukki kirjoitti:
Älä ny, katoilla vielä vetreemmät kiipeilee ja omppuvarkaissa käyvät, antaa vanhojen elää haaveissaan. Kun eivät muuhun kykene.
Mistä johtuu, että 60 ikäisiä pidetään kunnottomina kuntturoina, mehän hiihdämme, kävelemme, uimme, ja teemme päivittäiset askareet kuin kuka tahhaan, - no spagaattia en enää saa ajoiksi...mistä oletus että ollaan jo arkkukamaa? Ihmettä miusta.
Pirre* kirjoitti:
Mistä johtuu, että 60 ikäisiä pidetään kunnottomina kuntturoina, mehän hiihdämme, kävelemme, uimme, ja teemme päivittäiset askareet kuin kuka tahhaan, - no spagaattia en enää saa ajoiksi...mistä oletus että ollaan jo arkkukamaa? Ihmettä miusta.
Antaa niiden meuhtoa nehän vain näyttävät oman tietämättömyytensä.
Mies tekee 8 tunnin päivää ja ajaa 300 km. päivittäin työmatkaa. Plus pelaa lentopalloa pari kertaa viikossa :)
Mä teen sisätyöt ja hoidan puutarhaa ja kerään omppujakin tikkaiden kaa kun se aika on. Uin ja soudan ja osaan vielä kävelläkin.- t.l.
olkipukki kirjoitti:
Älä ny, katoilla vielä vetreemmät kiipeilee ja omppuvarkaissa käyvät, antaa vanhojen elää haaveissaan. Kun eivät muuhun kykene.
Niinpä, kyllä sitä vielä kiipeilee. Laitoin verhot ikkunoihin ja kun muuten ei oikein onnistunut niin tuolin päälle palli ja sitten kiipeilemään. Tulihan ne ikkunaan, verhot. Kävi mieles, että olikos se niin, että koti on vaarallinen paikka.
Sitten siihen varsinaiseen asiaan, niin että kumpi parempi paikka asua. Kait se on niin, että missä viihtyy ja jaksaa. Minulle tämä kerrostaloasuminen taitaa olla se paras ja helpoin, varsinkin, kun työstä tulee kotia ehtoolla saati sitten, kun ikää tulee lisää. Suurimman osan olen asunut omakotitalossa se jäi elämänmuutoksessa taakse ikävän kanssa. Tottahan sitä haikailee et olisi edes jokin pieni kesäpaikka, jossa voisi kesäisin toteuttaa itseänsä. - Pirre*
t.l. kirjoitti:
Niinpä, kyllä sitä vielä kiipeilee. Laitoin verhot ikkunoihin ja kun muuten ei oikein onnistunut niin tuolin päälle palli ja sitten kiipeilemään. Tulihan ne ikkunaan, verhot. Kävi mieles, että olikos se niin, että koti on vaarallinen paikka.
Sitten siihen varsinaiseen asiaan, niin että kumpi parempi paikka asua. Kait se on niin, että missä viihtyy ja jaksaa. Minulle tämä kerrostaloasuminen taitaa olla se paras ja helpoin, varsinkin, kun työstä tulee kotia ehtoolla saati sitten, kun ikää tulee lisää. Suurimman osan olen asunut omakotitalossa se jäi elämänmuutoksessa taakse ikävän kanssa. Tottahan sitä haikailee et olisi edes jokin pieni kesäpaikka, jossa voisi kesäisin toteuttaa itseänsä.Nyt nyt..kuulehan sie t.l., ei kannattaisi urheilla tuolla tavoin, että tuolin päälle palli ja siihen seisomaan!?, siis maan perusteellisimman vaarallista kiipeilyä, pitäisi olla vakaat a -tikkaat tai jos yltää niin ainakin keittiöjakkara jolle noustaan..voi sinua :) - onneksi et keikonnu alas.
- myös kaupunkilainen
Asun kerrostalossa ja lähtisin kuin salama jos löytäisin talopahasen jostain missä naapurit ovat vähintään kilometrin päässä.
Mökkejäkin on ollut vuosikymmenien saatossa milloin missäkin, aina joku "vika"niissäkin,viimeisin oli reilun sadan km päässä asuinpaikastani, liian lähellä muita asukkaita.Ostaessa sitä ei tullut ajatelleeksi ja myyjäkin puhui pussiin.
Tykkään touhuta,tehdä ja kuluttaa aikaa toimimalla.Mitä teet kerrostalossa,teet tikusta asiaa kaupungille,varsinkin talviajat ovat niin pitkiä.
Ei ihminen totu siihen että kaikki kuuluu seinän takaa ja en toisaalta halua mitenkään erikoisesti olla kimpassa talon asukkaiden kans,useinkin on häiriötä että ei saa nukuttua ja sitten kun menet sanomaan siitä,ollaan naama nurin.
Mökkiin ja korpeen, sinne haluan.- Kaupunkilainen
Ihan uteliaisuudesta kysyisin, miksi naapurien olemassaolo häiritsee sinua, jos
- naapuritalo ei näy tontillesi
- naapurista ei koskaan kuulu mitään
- naapuri ei liiku tiellä, niin että näet?
Jokainen haaveilkoon ihan mistä itse haluaa, mutta minua ihmetyttää sellainen umpikorven ihannointi, että naapureita ei saisi olla kilometrien säteellä missään. Miksi, jos he eivät mitenkään häiritse? Mikä siinä pelkässä tiedossa muiden ihmisten olemassaolosta on niin kamalaa? Eikö se oma rauha toteutuisi vähemmälläkin?
Mitä tulee kerrostaloasuntoihin, olet asunut huonosti rakennetuissa taloissa ja sinulla on ollut huono tuuri naapureiden suhteen, jos kokemuksesi on se, että "kaikki kuuluu seinän takaa". Muiden talon asukkaiden kanssa ei tarvitse olla tekemisissä, kun muutat sellaiseen taloon, jossa on rauhallisemmat naapurit. - myös kaupunkilainen
Kaupunkilainen kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta kysyisin, miksi naapurien olemassaolo häiritsee sinua, jos
- naapuritalo ei näy tontillesi
- naapurista ei koskaan kuulu mitään
- naapuri ei liiku tiellä, niin että näet?
Jokainen haaveilkoon ihan mistä itse haluaa, mutta minua ihmetyttää sellainen umpikorven ihannointi, että naapureita ei saisi olla kilometrien säteellä missään. Miksi, jos he eivät mitenkään häiritse? Mikä siinä pelkässä tiedossa muiden ihmisten olemassaolosta on niin kamalaa? Eikö se oma rauha toteutuisi vähemmälläkin?
Mitä tulee kerrostaloasuntoihin, olet asunut huonosti rakennetuissa taloissa ja sinulla on ollut huono tuuri naapureiden suhteen, jos kokemuksesi on se, että "kaikki kuuluu seinän takaa". Muiden talon asukkaiden kanssa ei tarvitse olla tekemisissä, kun muutat sellaiseen taloon, jossa on rauhallisemmat naapurit.En ymmärrä kysymyksiäsi,nehän ovat tarkoin kerrottu kommentissani.
Ja umpikorven ihannointi on rauhaa mielelle,olemiselleni,että sellaisessa saisi olla niinkuin haluaa,ihan itsensä kanssa.
En tarvitse joukkoja,massoja ja meteliä.Ja rakennukset rakennetaan todella huolimattomasti tai huonoista materiaaleista nykyään,äänieristykseen ei satsata vaan kuorsauskin kuuluu seinän läpi puhumattakaan muusta.
Siitä asiasta olen keskustellut monien ihmisten kanssa,jopa rakennuspuolelta.
Mitä ne välittää kun vaan asunnot menee kaupaksi,ei se muuttaminenkaan ole aina paras ratkaisu,sama ongelma voi olla edessä,et voi valita naapureitas. - L - L
Ei koskaan korpeen kun pääsin sieltä pois 17-vuotisena.
Olemme asuneet muutamassa kerrostalossa.
Ennen tähän muuttamista 26-vuotta ok:ssa.
Sijainti on mielestämme ihanteellinen.
Muuttomme jälkeen keskutelin seinänaapurin kanssa öisestä musiikin huudattamisesta.
Puhe ei auttanut mutta poliisien kertakäynti auttoi lopullisesti.
Henkilösuhteemme palautuivat normaaleiksi muutamassa viikossa.
Toinen seinänaapurimme koetteli hermojani kerran mutta yksi puhuttelu riitti hiljentämään senkin puolen.
Kyllä sekin alkoi muutaman kuukauden kuluttua vastaamaan tervehdykseen.
En etsi naapureista kavereita enkä piittaa vaikka pitäisivät minua ahdasmielisenä.
Eipä ole minun migreenini!
Ylimmän kerroksen asunnossa ei ole myöskään rappukäytäväliikennettä.
Naapureiden kanssa tervehdimme ja vaihdamme pihalla muutaman sanan.
Ainoa ikävä puoli on mummeleiden asennoituminen väistämättä edessä oleviin remontteihin. Niissä ajaudutaan takarajoille jolloin ratkaisut ja työt ovat turhan kalliita.
Kaikki lähtee ihmisestä itsestään. Ellei tunne oloaan hyväksi ja viihdy itsensä kanssa, hyvää oloa voi joutua etsimään lopun elämäänsä. Oikeat avaimet löytyvät usein lähempää kuin arvaisikaan. - Tieto ei aina ratkaise kaikkia ongelmia. ;)
- i33322222
Eikä lähde, aina!
Vanhus voidaan palveluasumisissa asuttaa aivan takapäiväiseen asuntoon ja kukaan ei huomaa ankeuden todellista syytä. Toinen asuu samalla rahalla aurinkoisessa asunnossa. Esimerkiksi. Voi voi.
- se on totta
muuten, eilen eräs asiantuntija kertoi hyvin tv:ssä. Hän sanoi: kun ihminen tuntee itsensä hyvin, hyväksyy myös muut ihmiset kaikkine piirteineen..
- ristoi7
entä sitten.
tyhjää löpinää. - kaupunkiasuja maalla
ristoi7 kirjoitti:
entä sitten.
tyhjää löpinää.Olen syntynyt kerrostaloon vietäväksi. Sieltä muutin vanhempieni ja sisarusteni kanssa toiseen kerrostaloon, sitten omakotitaloon.
Kun nuorena lähdin omaan elämääni asuin aina kerrostaloissa.
Yli kymmenen vuotta sitten ostin rivitaloasunnon "kesämökiksi" tai kakkosasunnoksi
Sitten tein vakavan virheen; suostuin muuttamaan samaan asuntoon ton miehen kanssa. Omakotitalo on iso ja kelvollinen mutta asuminen toisen ihmisen kanssa vaikea paikka, meillä on kaikesta erilaiset mielipiteet.
Yksin asumaan tahtoisin (mutta lienee mahdoton haave).
- mimmimummi*
Koti on koti aina...oli se missä tahansa...Kodista kun puhutaan tulee usein mieleen se Saarikosken runo....Kotimme on siellä...jne..
Itsekin olen kokenut erilaisia asumismuotoja..kerros-omakotitalo- rivitalo- ..koti on kuitenkin aina koti...olkoon vaikka korpikuusenkannon alla...
Palvelutalosta muodostunut erittäin positiivinen kuva....ei sekään varmaan olisi paha juttu..viimeiseksi sijoituspaikaksi...toivottavasti siihen on vielä kuitenkin pitkä aika.
Naapureista en ole häiriintynyt missään...vaikka yläkerrasta sitä sängynpäädyn narinaa joskus kuuluukin... - 353ffff
Sweet! I've just received my free Riot Points!
>> RiotPointCodes.oRg
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?861659Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,151048Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa
Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.97978Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol79932Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt51744Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia
https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot142724- 84718
- 53674
Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs48661Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv51651