Lapsen kanssa oleminen

Työtä?

Eli minä olen työssäkäyvä isä ja äiti on kotona kahden lapsemme kanssa, 3 v ja puolitoistavuotiaan.
Minulla on fyysinen työ ja kun pääsen viimein kotiin, olen väsynyt ja haluan hetken hengähtää ennen kun mennään kauppaan, lasten kanssa ulos jne.
No tämähän ei meidän mammalle sovi, hänen mielestään hänellä on paaaaaaljon rankempaa kotona kuin minulla töissä. Esim viikonloppuisin kun olen lasteni kanssa en koe sitä kyllä mitenkään erityisen rankaksi vaan ihan ihanaksi viikonlopuksi/lomaksi.

Näinkö se on että äidit kokevat lastensa kanssa olemisen työnä?
Miten muilla?

150

5500

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • I222

      Laiskaa ei paranneta, heivaa helekuttiin.

      • Ratto-Raili

        Hi,hi joutilaallapa on harva lato.Hmm.Ja eikös se ole jopa periytyvääkin?


      • olin koti-isä
        Ratto-Raili kirjoitti:

        Hi,hi joutilaallapa on harva lato.Hmm.Ja eikös se ole jopa periytyvääkin?

        Olen ollut vaativassa työssä ja toisaalta myös koti-isänä arhaimmilaan 1,5 v putkeen. Täytyy todeta, että kotona oli rankempaa ja olin helpottunut päästessäni takaisin töihin. Jokaisen kannattaisi itse kokeilla sellaista elämänvaihetta, varsinkin jos ajatus houkuttaa. Ap kannattaisi ottaa puheeksi, että jäisit itse kotiin ja vaimo menisi ŧöihin. Voi olla, että tulisit pian toisiin aatoksiin siitä, millaisesta "lomailusta" on kyse, mutta jos taas osoittautuisit epäinhimilliseksi poikkeukseksi tässä asiassa ja nauttisit olostasi, niin silloin kaikki olisivat tyytyväisiä.


      • Miesäiti
        olin koti-isä kirjoitti:

        Olen ollut vaativassa työssä ja toisaalta myös koti-isänä arhaimmilaan 1,5 v putkeen. Täytyy todeta, että kotona oli rankempaa ja olin helpottunut päästessäni takaisin töihin. Jokaisen kannattaisi itse kokeilla sellaista elämänvaihetta, varsinkin jos ajatus houkuttaa. Ap kannattaisi ottaa puheeksi, että jäisit itse kotiin ja vaimo menisi ŧöihin. Voi olla, että tulisit pian toisiin aatoksiin siitä, millaisesta "lomailusta" on kyse, mutta jos taas osoittautuisit epäinhimilliseksi poikkeukseksi tässä asiassa ja nauttisit olostasi, niin silloin kaikki olisivat tyytyväisiä.

        Tuo on totta, olen täysin samaa mieltä. Mikään ei ole niin kovaa hommaa kuin "kotiäitina" oleminen. Kokemusta on.


      • Säälittävää
        Miesäiti kirjoitti:

        Tuo on totta, olen täysin samaa mieltä. Mikään ei ole niin kovaa hommaa kuin "kotiäitina" oleminen. Kokemusta on.

        Just taas 24 vahdit on on tunkenut plussia ihan urakalla. Kuka pentu siellä nyt päsmäröi, luuseri :(


      • Kahden isä
        olin koti-isä kirjoitti:

        Olen ollut vaativassa työssä ja toisaalta myös koti-isänä arhaimmilaan 1,5 v putkeen. Täytyy todeta, että kotona oli rankempaa ja olin helpottunut päästessäni takaisin töihin. Jokaisen kannattaisi itse kokeilla sellaista elämänvaihetta, varsinkin jos ajatus houkuttaa. Ap kannattaisi ottaa puheeksi, että jäisit itse kotiin ja vaimo menisi ŧöihin. Voi olla, että tulisit pian toisiin aatoksiin siitä, millaisesta "lomailusta" on kyse, mutta jos taas osoittautuisit epäinhimilliseksi poikkeukseksi tässä asiassa ja nauttisit olostasi, niin silloin kaikki olisivat tyytyväisiä.

        Itse olen myös ollut koti-isänä vuoden ja nautin todella paljon tuosta ajasta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että työssä oleminen (itseni kohdalla) on rankempaa kuin kotona lasten kanssa oleminen. Työni on myös vaativaa ja joudun matkustamaan melko paljon tiukkojenkin aikataulujen puitteissa. Kotona olemisessa oli parasta kiireettömyys ja se, ettei ollut pakko lähteä mihinkään, vaan sai tehdä mitä halusi lasten kanssa. Kotitöitä en kokenut rankoiksi. Lähinnä henkisesti alkoi välillä tympimään päivien yksitoikkoisuus.
        Pari asiaa helpotti itselläni kotona olemista huomattavasti. Se, että minulla oli perheen auto jatkuvasti käytössä (puolisolla ei ollut, koska tarvitsin sitä töissäni) ja se, että kun lasten äiti tuli kotiin, niin hän halusi olla lasten kanssa mahd. paljon. Tämän ansiosta sain itse harrastaa ja tavata kavereita iltaisin, mikä oli kotona jaksamisen kannalta tärkeää. Tämä tuntuu usein puuttuvan kotiäideiltä ns. Oma-aika.
        Mutta siis itse koin kotona olemisen mahtavaksi ajaksi ja olenkin suositellut miehiä jäämään kotiin ja kokeilemaan koti-isyyttä. Voi olla silmiä avaava kokemus ja hyvää vastapainoa työelämälle. Tärkeintä kuitenkin oli, että tämän vuoden aikana suhde lapsiin lähentyi aivan uudelle tasolle ja se koti-isyydessä oli ehdottomasti palkitsevinta.


    • iknow

      Tottakai sinä koet sen leppoisena yhdessäolona kun olet muuallla töissä muun ajan ja sitten mukavaa yhdessäoloa lasten kanssa.Teeppä siinä samalla kaikki mahdolliset kotityöt ja laitat ruokaa.Kotiäidillä ei ole mitään ruoka ja kahvitaukoja niinku töissä yleensä on.Kaksi pientä lasta roikkuu lahkeessa sillon ei paljoa veskissä rauhassa istuta.Ymmärrätkö?? 100% sitovaa 24/7 kun olet kotona.Kyllä voit lapset ottaa syliin ja jutella yhdessä kun tulet kotiin.Millon äiti palautuu?? puhut vain omasta jaksamisesta.Eikös ne lapset ole yhteisiä.
      Jos äiti voi hyvin silloin voi lapsetkin hyvin.

      • ...

        Kun kotiäiti on kovin laiska, niin koko perhe voi huonosti.


      • tiedänminäkin

        Eikös se talouskin ole yhteinen? Eikös Äidinkin pitäis tuoda rahaa talouteen? Saatana kannattaa hankkiutua eroon laiskasta akasta jos, sille ei maistu kotityöt, eikä ansiotyöt. Ymmärrätkö??

        Kyllä se perkele on niin, että jos mies tuo rahan kotiin, akka hoitaa kodin ja lapset, mukisematta. Suomalaisen naisen mielestä miehen pitäis tehdä nämä molemmat, tämän takia mä en ota suomalaista akkaa vaivoikseni.


      • kolmen lapsen äiti
        tiedänminäkin kirjoitti:

        Eikös se talouskin ole yhteinen? Eikös Äidinkin pitäis tuoda rahaa talouteen? Saatana kannattaa hankkiutua eroon laiskasta akasta jos, sille ei maistu kotityöt, eikä ansiotyöt. Ymmärrätkö??

        Kyllä se perkele on niin, että jos mies tuo rahan kotiin, akka hoitaa kodin ja lapset, mukisematta. Suomalaisen naisen mielestä miehen pitäis tehdä nämä molemmat, tämän takia mä en ota suomalaista akkaa vaivoikseni.

        Nimimerkki tiedänminäkin, et edes saisi suomalaista naista, töissä käyvää ja lapset ja kodin ja miehensä hoitavaa, ehkä saisit juuri tuollaisen laiskan ja juopon luuserin, sillä KUKAAN FIKSU NAINEN ei todellakaa alistuisi tuollaisen ukon vaimoksi kärsimään!!! Thaikun ehkä saat, ja sekin lähtee heti, kun pääsee karkuun!


      • tiedänminäkin
        kolmen lapsen äiti kirjoitti:

        Nimimerkki tiedänminäkin, et edes saisi suomalaista naista, töissä käyvää ja lapset ja kodin ja miehensä hoitavaa, ehkä saisit juuri tuollaisen laiskan ja juopon luuserin, sillä KUKAAN FIKSU NAINEN ei todellakaa alistuisi tuollaisen ukon vaimoksi kärsimään!!! Thaikun ehkä saat, ja sekin lähtee heti, kun pääsee karkuun!

        Katos ensimmäisellä läskiperseellä palo käämit, eikä luetunymmärryskään ole hanskassa, ei yllätä yhtään


      • Uskomatonköntys
        tiedänminäkin kirjoitti:

        Eikös se talouskin ole yhteinen? Eikös Äidinkin pitäis tuoda rahaa talouteen? Saatana kannattaa hankkiutua eroon laiskasta akasta jos, sille ei maistu kotityöt, eikä ansiotyöt. Ymmärrätkö??

        Kyllä se perkele on niin, että jos mies tuo rahan kotiin, akka hoitaa kodin ja lapset, mukisematta. Suomalaisen naisen mielestä miehen pitäis tehdä nämä molemmat, tämän takia mä en ota suomalaista akkaa vaivoikseni.

        Perheessä ei ole kuningasta, vaimo ei ole piika. Lastenhoito on työtä olan takaa kotitöineen. Jos vielä ansiotyössä on kaksinkertainen työmäärä ja väsymys.

        Olet oppinut äidin passaukseen eikä sinulle hidalkolle sovi oikea perhe. Et osaisi arvostaa perhettäsi, sillä kotityöt kuuluvat kummallekkin.Silloinkin vaikka olisi puikoissa kotiäiti kokonaan. Pikku vapaus äidille iskän viettäisi laatuaikaa lastensa kanssa piristäisi elämää.
        Ulkomainen vaimoehdokaskin ottaisi äkkiä pitkät huomatessaan miehen olevan olematon oskari. Ei jäisi edes sinistäsavua jälkeensä. Kukaan ei huoli laiskaa, saamatonta tietämömätöntä körilästä vaivoikseen.


      • tiedänminäkin
        Uskomatonköntys kirjoitti:

        Perheessä ei ole kuningasta, vaimo ei ole piika. Lastenhoito on työtä olan takaa kotitöineen. Jos vielä ansiotyössä on kaksinkertainen työmäärä ja väsymys.

        Olet oppinut äidin passaukseen eikä sinulle hidalkolle sovi oikea perhe. Et osaisi arvostaa perhettäsi, sillä kotityöt kuuluvat kummallekkin.Silloinkin vaikka olisi puikoissa kotiäiti kokonaan. Pikku vapaus äidille iskän viettäisi laatuaikaa lastensa kanssa piristäisi elämää.
        Ulkomainen vaimoehdokaskin ottaisi äkkiä pitkät huomatessaan miehen olevan olematon oskari. Ei jäisi edes sinistäsavua jälkeensä. Kukaan ei huoli laiskaa, saamatonta tietämömätöntä körilästä vaivoikseen.

        Läskiperseelle tiedoksi yli 20 v olen hoitanut kotini(on muuten varmasti siistimpi kuin sinun) ruuanlaittoni ja työni itse, joskus 15v sitten yks suomalainen akka koetti tulla elätiksi,olikin jonkin aikaa,ei tehnyt kotitöitä, ei käynyt töissä, heitin pihalle. Sinäkään läskiperse et näytä ymmärtävän suomenkielen sanaa JOS.

        En ole koskaan väittänyt, että perheessä pitäisikään olla kuningas, mutta suomalainen nainen on sitä mieltä, että perheessä pitäisi olla kuningatar, joka ei tee muuta kuin kuluttaa miehen hankkimat rahat.

        Läskiperseet ei ymmärrä kun sanon, että jos mies tuo rahan talouteen, nainen hoitaa kodin ja lapset kun ei kerran työssä käy, jos käy asia on toinen. Ulkomaalainen nainen ymmärtää, että jos toimeentulo on miehen vastuulla, naisen vastuulla on kodinhoito.

        Puolustelkaa nyt lisää loiselämistänne, hopi, hopi


      • oletpas idiootti!
        tiedänminäkin kirjoitti:

        Läskiperseelle tiedoksi yli 20 v olen hoitanut kotini(on muuten varmasti siistimpi kuin sinun) ruuanlaittoni ja työni itse, joskus 15v sitten yks suomalainen akka koetti tulla elätiksi,olikin jonkin aikaa,ei tehnyt kotitöitä, ei käynyt töissä, heitin pihalle. Sinäkään läskiperse et näytä ymmärtävän suomenkielen sanaa JOS.

        En ole koskaan väittänyt, että perheessä pitäisikään olla kuningas, mutta suomalainen nainen on sitä mieltä, että perheessä pitäisi olla kuningatar, joka ei tee muuta kuin kuluttaa miehen hankkimat rahat.

        Läskiperseet ei ymmärrä kun sanon, että jos mies tuo rahan talouteen, nainen hoitaa kodin ja lapset kun ei kerran työssä käy, jos käy asia on toinen. Ulkomaalainen nainen ymmärtää, että jos toimeentulo on miehen vastuulla, naisen vastuulla on kodinhoito.

        Puolustelkaa nyt lisää loiselämistänne, hopi, hopi

        Miksi luulet olevasi parempi kuin naiset? Puhut naisista erittäin epäkunnioittavasti ja kuvittelet näin olevasi parempi ihminen, et ole.

        En ole kotiäiti enkä läskiperse, mutta sun kannattaa aina muistaa yksi asia. Läskiperseen saa pieneksi liikunnalla ja ruokavaliolla, mutta sinä et koskaan viisastu!

        Olet vain säälittävä peräkammarin poika joka elää äidin helmoissa kun naiset juoksevat karkuun sinut nähdessään. Valitettavaahan se on ja tietenkin myös kovin katkeroittavaa näemmä. Pura vain pahaolosi täällä, ehkä sinäkin joskus alat ymmärtämään elämästä jotain muutakin kuin vain "läskiperse-eukkojen alistamisen".


      • Isin silmäterä
        tiedänminäkin kirjoitti:

        Katos ensimmäisellä läskiperseellä palo käämit, eikä luetunymmärryskään ole hanskassa, ei yllätä yhtään

        Kummasti vaan tiedänminäkin -nimimerkki nimittelee naista läskiperseeksi, vaikka ei ole nähnyt koko ihmistä! Antaa kyllä selkeän kuvan miehen tasosta, arvoista ja kommunikointikyvyistä. Ei kiitos! Joudut ostamaan tautisen huoran! Hyvää vaimoa ei tuollainen änkyrä mies saa!


      • Berkku
        Isin silmäterä kirjoitti:

        Kummasti vaan tiedänminäkin -nimimerkki nimittelee naista läskiperseeksi, vaikka ei ole nähnyt koko ihmistä! Antaa kyllä selkeän kuvan miehen tasosta, arvoista ja kommunikointikyvyistä. Ei kiitos! Joudut ostamaan tautisen huoran! Hyvää vaimoa ei tuollainen änkyrä mies saa!

        Samoin nimimerkki kolmen lapsen äiti yleisti koko Thaimaan naiset jotenkin, en edes oikein ymmärtänyt miten... Kaikki luulevat taas olevansa toisiaan parempia


      • Työtön kotona
        tiedänminäkin kirjoitti:

        Läskiperseelle tiedoksi yli 20 v olen hoitanut kotini(on muuten varmasti siistimpi kuin sinun) ruuanlaittoni ja työni itse, joskus 15v sitten yks suomalainen akka koetti tulla elätiksi,olikin jonkin aikaa,ei tehnyt kotitöitä, ei käynyt töissä, heitin pihalle. Sinäkään läskiperse et näytä ymmärtävän suomenkielen sanaa JOS.

        En ole koskaan väittänyt, että perheessä pitäisikään olla kuningas, mutta suomalainen nainen on sitä mieltä, että perheessä pitäisi olla kuningatar, joka ei tee muuta kuin kuluttaa miehen hankkimat rahat.

        Läskiperseet ei ymmärrä kun sanon, että jos mies tuo rahan talouteen, nainen hoitaa kodin ja lapset kun ei kerran työssä käy, jos käy asia on toinen. Ulkomaalainen nainen ymmärtää, että jos toimeentulo on miehen vastuulla, naisen vastuulla on kodinhoito.

        Puolustelkaa nyt lisää loiselämistänne, hopi, hopi

        Olet siis sitä mieltä, että tosimies elättää perheensä, maksaa laskut, ostaa tarvikkeet, käyttää palkkansa perheen hyväksi. Vaimolle taskurahaa, että voi ostella vaatetta. Paljonko jää kuussa pahan päivän varalle?

        Olet varmaankin varmistanut, että jos sinulle käy köpösti, menetät henkesi tai terveytesi, on perheen tulevaisuus kuitenkin turvattu sijoitustesi ansiosta.

        On luonnollista, että vaikka vaimosi jäisi leskeksi, hän joutuisi elämään kotiäidin elämää ilman tuloja edelleenkin, sillä vuosia kotona ollut perheenemäntä ei noin vain työllisty. Kirjoituksestasi päätellen vaimosi ei edes ole suomenkielinen, ja kotona jatkuvasti eläneenä perheenäitinä hänen ehkä hyvinkin opittu kielitaitonsa on taantunut. Omien lapsiensa kanssa hän kuitenkin puhuu äidinkieltään.

        Vaimosi ei tule aikanaan saamaan eläkettä kuin sen pienen kansaneläkkeen, joka kaikkein pienituloisimmille myönnetään. Koska olet järjestänyt elämänne siten, että vaimosi on kotihengetär, jolla ei koskaan edes omia tuloja tule olemaan, niin velvollisuutesi on myös huolehtia perheesi tulevaisuus ja elintaso, tapahtuu sitten mitä tahansa.
        Tämä koskee kaikkia muitakin machoja, joiden mielestä vaimon paikka on kotona.
        Ei tunnu kohtuulliselta, että perheet ikävyyksien sattuessa jäisivät yhteiskunnan toimenpiteiden varaan.

        Rikastukaa. Sen olette velkaa kotirouvallenne.


      • Vihainentyhmillemiehille
        tiedänminäkin kirjoitti:

        Eikös se talouskin ole yhteinen? Eikös Äidinkin pitäis tuoda rahaa talouteen? Saatana kannattaa hankkiutua eroon laiskasta akasta jos, sille ei maistu kotityöt, eikä ansiotyöt. Ymmärrätkö??

        Kyllä se perkele on niin, että jos mies tuo rahan kotiin, akka hoitaa kodin ja lapset, mukisematta. Suomalaisen naisen mielestä miehen pitäis tehdä nämä molemmat, tämän takia mä en ota suomalaista akkaa vaivoikseni.

        Nyt saisit kuule vähän kunnioittaa naisia! Mikä siinä oikein on, että kun mies käy töissä ja hankkii rahaa samalla, kun nainen pitää kotona huolta kahdesta mittaamattoman kalliista pienestä henkilöstä ja samalla pitää koko torpasta huolta, niin se on jotenkin väärin?! On hankittu lapsia, niin tietenkin jonkun on pakko vahtia! Miksi miehet ovat muka parempia? Molemmilla on osansa perheen pyörittämisessä! Nainen ei todellakaan ole laiska, saisit joskus vaikka kokeilla pari kuukauta putkeen, tai edes pari viikkoa!


    • Työtä!

      Pakko nyt vähän korjata!
      Kotityöt ei ensinkään ole vain äidin vastuulla, itse vastaan esim imuroinnista täysin, lisäksi teen iltaisin paljonkin kotihommia.meillä kotityöt on jaettu, ei suinkaan vaan vaimoni vastuulla.
      Lapset nukkuvat samaan aikaan päivällä 2 tuntia, kerkeehän siinä jo vähän hengähtää ?
      Lisäksi vaimoltani on 2 kertaa viikossa "oma ilta" milloin hän voi tehdä mitä huvittaa, shoppailla,lenkkeillä jne. Itselläni ei ole tälläistä vapaailtoja, koska en kuulemma tarvitse kun käyn töissä.enkä tarvitsekkaan, en valita.
      Tämän kaiken lisäksi vaimoni käy kerran kuussa juhlimassa kavereiden kanssa ja yhdessä käymme noin kahden kuukauden välein.(mummit haluavat muutenkin välillä lapset yökylään)

      Pidän mielestäni hyvin huolta vaimoni jaksamisesta. Lapset kun saadaan illalla nukkumaan teen usein jotain iltapalaa meille, hieron vaimoani jne.

      Hän vaan ei arvosta tippaakaan sitä että käyn töissä, koskaan en saa sanoa että olisin väsynyt! Alkaa heti riita.
      Mainittakoon vielä että herään joka lauantai aamu lasten kanssa että vaimo saa nukkua, sunnuntaina herätään kaikki samaan aikaan. Minä en "tarvitse" kuulemma ikinä pitkää aamua!

      Voin hyvillä mielin sanoa että olen hyvä mies ja isä!

      • :( :( :(

        Vähän pidemmällä lasten ikäerolla teillä olisi nyt hiukan helpompaa. Ette ole sitten mistään kuulleet, että "terveellinen" ikäero äidille ja lapsille (miksei koko perheelle) olisi noin 3 vuotta?


      • mek

        Milloin sinä isänä pääset harratuksiin ja otappa se oma aika vaikka väkisin ja vaimosi pyöritää sinua mennen tullen. Itse olin -90 luvun laman aikana lapsemme kanssa vuoden kotona kun ei töitä ollut ja naiseni oli töissä niin aika helpolla pääsin mutta en tehnyt mitään hirveitä aikatauluja ja se siitä. Vaimosi ei osaa lähteä lapsen kanssa mihinkää ja kun pääset töistä niin kayppä vaikka yhdellä oluella huokaisemassa niin helpottaa. Itse kanssa töistä tullessa en halua lähteä heti mihinkään vaan vasta tunnin päästä.


      • Väsähtänyt

        Anteeksi kun tungen isien palstalle äitinä, mutta minä olisin tosi tyytyväinen, jos pari krt viikossa olisi omaa aikaa ja kerran kuussa pääsisi kavereiden kanssa johonkin. Toisaalta kaverini ei pääsisi, joten joutuisin menemään yksin. Näen perheellisiä kavereitani kerran vuodessa.

        Itse teen ostokset netin kautta (silloin kun sinne ehdin), kun en juuri koskaan pääse shoppailemaan. En vaikka todella olisi tarvetta, eli kaikki sukat rikki ja rintsikat kulahtaneita ja väärän kokoisia. Kampaajalle pääsen, jos hommaan lapsen vahdin. Lenkillä käyn lapsen kanssa. Pitkä aamu, mikä se on?? Miehellä on pitkä päivä töissä, joten toisaalta kyllä ymmärrän. Mies on aika vähän lapsen kanssa joten vaikka mies on paikalla niin äiti on se joka vaan kelpaa lohduttajaksi, jos tulee pipi tai yöllä näkee painajaista. Äiti vaan kelpaa antamaan ruokaa, pukemaan päälle, leikkimään jne. Jos äiti siis on paikalla. Rakastan lastani hirmuisesti ja tykkään olla lapsen kanssa, mutta joskus vaan ei jaksa. Meillä vaan yksi lapsi, joten ei ole toista lasta, jonka kanssa lapsi välillä leikkisi. Joskus kyllä leikkii itsekseenkin, aina enemmän kun ikää tulee, mutta aika paljon äiti joutuu olemaan leikkikaverina.

        Meilläkin mies kyllä tekee kotihommiakin ja ruokaa. Ja tekee mulle joskus aamupalaa. Jos en itse ehdi.


      • ttt

        Tämän lukeneena, voisin sanoa, että koettakaa viettää yhteistä aikaakin, ennenkuin alkaa rakoilla enemmänkin.
        Kyse ei ehkä ole "kotitöiden" rankkuudesta, vaan siitä että äidillä ei ole muuta, kuin juurikin yllä mainitsemat asiat.
        Ja tuohon soppaan kun lisätään median ja kavereiden tuomat paineet, siitä miten "oikeasti" pitäisi elää ja voida hyvin, niin vaimosi ehkä kaipaa päiviinsä jotain yllättävää ja piristävää.

        Kokeile yllättää joku päivä jollain asialla, mitä et ole tehnyt aikoihin tai mistä tiedät teidän molempien nauttiva, vaikka sitten sen lastenhoitajan hommaamisen pariksi päiväksi.


      • PENA MUNTTERI
        :( :( :( kirjoitti:

        Vähän pidemmällä lasten ikäerolla teillä olisi nyt hiukan helpompaa. Ette ole sitten mistään kuulleet, että "terveellinen" ikäero äidille ja lapsille (miksei koko perheelle) olisi noin 3 vuotta?

        VOI JUSTIINSA


      • mummotiini

        Milloin vietät yhteistä aikaa vaimosi kanssa? Teillä on vain lapset yhteistä. Miksi ette viettäisi vapaa-aikaa koko perheenä. Lasten kanssa pitää voida käydä perheenä viettämässä mukavaa yhteistä aikaa. Onko vaimolle lapset taakka? Aika outo käytös naisella. Tätä vauhtia päädytte eroon. Mutta älä huoli, reilumpiakin vaimoja on vapaina markkinoilla.

        Ja miksi yleensä vaimosi sanelee tarvitseeko itse vapaa-iltoja vai et. Itsehän sen tiedät. Sano se vaimollesi, että tarvitset yhden vapaa-illan kerran viikossa ja piste. Molemmat tarvivat sen yhden vapaa-illan viikossa. Aikaa käydä uimahallissa tai lenkillä tms. Muut ajat ollaan perheen kanssa ja kahdenkeskinen aika muodostuu siitä, kun lapset ovat nukkumassa tai mummolassa yökylässä.

        Vaimosi ehkä tarvitsisi työpaikan. Ottakaa keskustelun alle. Tai vaimon siis pitää mennä töihin, koska kotona lasten kanssa oleminen vaikuttaisi olevan vastenmielistä.


      • SAUNATAKKI
        Väsähtänyt kirjoitti:

        Anteeksi kun tungen isien palstalle äitinä, mutta minä olisin tosi tyytyväinen, jos pari krt viikossa olisi omaa aikaa ja kerran kuussa pääsisi kavereiden kanssa johonkin. Toisaalta kaverini ei pääsisi, joten joutuisin menemään yksin. Näen perheellisiä kavereitani kerran vuodessa.

        Itse teen ostokset netin kautta (silloin kun sinne ehdin), kun en juuri koskaan pääse shoppailemaan. En vaikka todella olisi tarvetta, eli kaikki sukat rikki ja rintsikat kulahtaneita ja väärän kokoisia. Kampaajalle pääsen, jos hommaan lapsen vahdin. Lenkillä käyn lapsen kanssa. Pitkä aamu, mikä se on?? Miehellä on pitkä päivä töissä, joten toisaalta kyllä ymmärrän. Mies on aika vähän lapsen kanssa joten vaikka mies on paikalla niin äiti on se joka vaan kelpaa lohduttajaksi, jos tulee pipi tai yöllä näkee painajaista. Äiti vaan kelpaa antamaan ruokaa, pukemaan päälle, leikkimään jne. Jos äiti siis on paikalla. Rakastan lastani hirmuisesti ja tykkään olla lapsen kanssa, mutta joskus vaan ei jaksa. Meillä vaan yksi lapsi, joten ei ole toista lasta, jonka kanssa lapsi välillä leikkisi. Joskus kyllä leikkii itsekseenkin, aina enemmän kun ikää tulee, mutta aika paljon äiti joutuu olemaan leikkikaverina.

        Meilläkin mies kyllä tekee kotihommiakin ja ruokaa. Ja tekee mulle joskus aamupalaa. Jos en itse ehdi.

        Ihan oikasti, et voi olla tosissasi.Älä ikinä enää hankkiudu raskaaksi, sittenhän se olisi katastrofi, eikä missään nimessä minkäänlaista kotieläintä, sitten olisi varmaan maailman loppu! Mitä hittoa te nuoret äidit teet yhden tai kahden lapsen kanssa?? Kyllä pitäisi pystyä hoitamaan kotihommat lastenhoidon ohella. Tehkää aikataulu, mitä hoidatte missäkin ajassa.. Pitäkää se huushollinne siistinä aina,peskää vaikka joka päivä vähän pyykkiä ja laittakaa ne kaappiin saman tien, imuroikaa pari kertaa viikossa, älkää jättäkö vaatteita/leluja pitkin lattioita ja sohvan nojia vaan korjatkaa ne saman tien pois, tehkää ruokaa kerralla useammaksi päiväksi jne jne... kerkiää ulkoilmaan, kerkiää nukkua päiväunet.. Oletteko noi avuttomia, ettei normaali hommat hoidu lastenhoidon ohella?? Jättäkää se netti feissareineen ja deittailuineen huitsin v***n ja hoitakaan penskoja ja kotianne. Se onnistuu vallan mainiosti, kun kotona olette. Että tuollainen avuttomuus ja saamattomuus pistää sapen kiehumaan.


      • Yhtäperhettäkaikki

        AP:lle sivistynyt veikkaus. Avioliittonne tulee hajoamaan lähivuosina.


      • Varmaan pidät huolta vaimosi jaksamisesta, mutta entä itsesi? Tekstisi perusteella annat enemmän kuin saat. Jos yhdessä ollaan, niin kumpikin tekee ja kumpikin lepää, koska sen minkä itselleen jekuttaa on siltä toiselta pois.


      • kuulostaa hyvälle

        Nimimerkki Työtä! - oot oikeesti hyvä mies ja isä! Vaimosikin on siinä viisas, että pukkaa lapset sinun hoidettavaksesi välillä, sillä siinä, jos missä, kasvaa sinun ja lasten välinen luja yhteys! Se on arvokas asia, ja vaimosi auttaa sinua siinä hienosti! Ole onnellinen, että vaimosi tekee niin, sillä hän tekee siinä nimenomaan sinulle palveluksen, että itse vetäytyy vaikkapa lauantaiaamuisin jatkamaan unia tai kavereidensa luo illaksi. Käytä ne ajat hyväksesi ja TUTUSTU lapsiisi, luo lapsillesi turvallinen ja hyvä kuva isästä ja samalla koko elämän kestävä rakkaus heidän ja sinun välille! Ole kiitollinen vaimollesi, että luottaa sinuun ja oikein järjestää itsensä pois siitä välistä! Harvinainen vaimo ja äiti! Yleensä ovat omaa kiintymystään niin kiinni lapsissa, että isä jää syrjäiseksi, etäiseksi. Taidatte olla onnellinen perhe!


      • alistaminen on vääryyttä
        mek kirjoitti:

        Milloin sinä isänä pääset harratuksiin ja otappa se oma aika vaikka väkisin ja vaimosi pyöritää sinua mennen tullen. Itse olin -90 luvun laman aikana lapsemme kanssa vuoden kotona kun ei töitä ollut ja naiseni oli töissä niin aika helpolla pääsin mutta en tehnyt mitään hirveitä aikatauluja ja se siitä. Vaimosi ei osaa lähteä lapsen kanssa mihinkää ja kun pääset töistä niin kayppä vaikka yhdellä oluella huokaisemassa niin helpottaa. Itse kanssa töistä tullessa en halua lähteä heti mihinkään vaan vasta tunnin päästä.

        Mek usuttaa miehiä väkivaltaan vaimoaan kohtaan! Ei tuolla konstilla ainakaan onnellista perhettä saa! Tyranni mies on oman perheensä kauhu! Tuo edellinen lapsia ja kotia hoitava mies on vaimoväen unelma! Ja kyllä sellaiselle miehelle haluaakin oikein iloisesti tehdä palvelusta ja huomioida hänen tarpeitaan. Menee vaimollekin paremmin perille kiltit pyynnöt, kuin tuollainen väkisin vääntäminen, alistaminen ja väärä vallankäyttö.


      • veitsenterällä

        "Hän vaan ei arvosta tippaakaan sitä että käyn töissä, koskaan en saa sanoa että olisin väsynyt! Alkaa heti riita."
        =turhautunut! Ei ole omaa rahaa, eikä "omaa aikaa",kokee olonsa orjaksi! Se ei ole sun syy, se on sen naisen korvien välissä! Ei osaa nauttia ihanista lapsista eikä kotona olosta eli sitten kun menee töihin, valittaa silti että sä et tee mitään, hän joutuu aina...
        Selkeä narisija-tyyppi!
        Ota kynttilät ja vinkkupullo kun saatte kakarat nukkumaan ja kerro hälle tämä, kysy miksi valittaa koko ajan ja että sullakin on oikeus olla väsy...tai siis niinpäin että Sinusta tuntuu että HÄN ei arvosta SUN panosta perheen eteen, että TUNTUU ettei sulla ole oikeuksia muuta kuin tuoda rahaa...että sulla on kurja olo ja sitten kysy että miksi! Voi olle ettei tunne itseään kuin kotitalouskoneeksi, kysy, saatat yllättyä...pahastiki!


      • mek
        alistaminen on vääryyttä kirjoitti:

        Mek usuttaa miehiä väkivaltaan vaimoaan kohtaan! Ei tuolla konstilla ainakaan onnellista perhettä saa! Tyranni mies on oman perheensä kauhu! Tuo edellinen lapsia ja kotia hoitava mies on vaimoväen unelma! Ja kyllä sellaiselle miehelle haluaakin oikein iloisesti tehdä palvelusta ja huomioida hänen tarpeitaan. Menee vaimollekin paremmin perille kiltit pyynnöt, kuin tuollainen väkisin vääntäminen, alistaminen ja väärä vallankäyttö.

        En mitään mihinkään väkivaltaan usuta vaan on tehtävä vaimolle selväksi että se joka on kotona hoitaa sen puolen ja se joka tuo rahan talouteen ei hirveeesti tartte kotihommiimn syventyä ja rittä kun lasta kattelee kun vaimo pääsee harratuksiin. Itse en tuollaiseen olisi suostunut että töiden jälkeen kotona oleva menee omiin juttuihin ja töissäoliha rupeaa kotihommia hoitamaan niin siinä se työssäkävijä polttaa itsensä loppuun aika nopeasti. Tuo kotihommien määrä ihmetyttä kun yhden lapsen isänä ei kotitöihin mene kuin 2-5 tuntia viikossa ja niitäkin voi jättää tekemättä jos ei huvita ja ainoastta lapselle ruuat ja muut hoito on pakoillista niin muita hommia voi tehdä kun huvittaa ja se siiä. Itsellä on aina liikuntaharratus ollut ja siihen ole aina päässyt 2-5 kertaa viikossa ja se siitä. Kyllä sille vaimolle voi ihan suoraan sanoa että nyt väsyttää ja lepään niin ei siitä hernettä voi ottaa. Yksi tapa on että menee suoraan töistä harratuksiin ja kotia vasta sen jälkeen ja se siitä. Itse olin vuoden lapsen kanssa kotona -90 luvun laman aikana ja naiseni oli töissä ja kyllä helpolla pääsi kun organisoi hommat järkvästi-


    • bread

      Vaihda se luuska sitten toiseen tai asu yksin lasten kanssa, jos ei toimi.Täällä ei se asia parane.Tee jotain.

    • Toisen kannalta

      Oletko viikonlopun yksin lasten kanssa niin monta tuntia kuin mamma arkipäivänä, kun olet töissä? Ja onko mammalla myös päivän aikana oma hengähdystaukonsa (sellainen mitä haluat tultuasi kotiin)? Eihän tuo lasten kanssa oleminen fyysisesti rankkaa ole, jos ei joudu kovasti kanniskelemaan. Mutta henkisesti voi olla, jos vaikka lapset on uhmaiässä tms. Joskus myös sille enemmän kotona olevalle kiukutellaan, mutta toiselle vanhemmalle ei. Voi olla myös, että mamma kaipaa omaa aikaa. Se, että lapset vaatii kokoajan huomiotasi voi olla uuvuttavaa. Jos ei edes vessassa saa rauhassa istua. Joskus sitä haluaa olla ihan yksin.

      Jos käy töissä niin totta kai on kiva saada viikonloppuna olla lastenkin kanssa. Mutta mitä lomaa se on, jos olet aina lasten kanssa kotona?

      No nyt vasta luin vastauksesi. Okei asia on siis kunnossa, että äidillä on omaakin aikaa ja aamullakin saa nukkua myöhempään ym. Vaikuttaa hyvältä. Mutta omaa aikaa se tavallaan se työkin on tai ainakin aikaa ilman lapsia. Joku voi pitää kauppareissuakin ilman lasta omana aikana, jos on kovin paljon lasten kanssa.

      Ehkä voisitte sopia sullekin viikosta "oikeaa omaa aikaa", esim. harrastukselle tms.? Sitten se ehkä olisi reilua.

      Jotenkin mamma tuntuu kaikesta huolimatta olevan kuitenkin stressaantunut, kun vetää pultit esim. siitä, että sanot olevasi väsynyt? Ehkä jotenkin kokee kuitenkin, että et arvosta hänen kodin/lastenhoitoa ja et ymmärrä sen rankkuutta (kun et itsekään koe sitä viikonloppuna mitenkään erityisen rankkana...). Vaikka ei hänkään tunnu ymmärtävän, että työssäkin voi olla uuvuttavaa, varsinkin jos on fyysistä. Molemmin puolin on nyt ymmärtämättömyyttä. Yrittäkää löytää kompromissi, että kumpikin saa huiluu hetkensä ja kumpikin kokee saavansa arvostusta.

      Voisiko vaimo mennä esim. kauppaan yksin ja sinä olla lasten kanssa (jos aika lasten kanssa ei yhtään uuvuta sinua vaan on ihanaa lomaa niin siinähän sinä lepäät töiden jälkeen ja vaimo saa olla hetken ilman lapsia?)

      Ja kaikki ei ole koskaan tyytyväisiä. Voisihan vaimosikin mennä töihin jos kotona oleminen on niin rankkaa? Lapset hoitoon. Ja miksi hommata kaksi lasta, jos se on niin rankkaa?

      • Idiootti...

        Maailman typerin läppä:Mitäs hankitte lapsia jos on noin rankkaa?

        Tiesitsä ennen lapsia, että minkälaista on olla lasten kans oikeesti 24/7? häh?


      • Kotileikkiä
        Idiootti... kirjoitti:

        Maailman typerin läppä:Mitäs hankitte lapsia jos on noin rankkaa?

        Tiesitsä ennen lapsia, että minkälaista on olla lasten kans oikeesti 24/7? häh?

        Tuskin kovinkaan moni tietää 100% varmuudella millaista on olla vanhempi 24/7,ensimmäisen lapsen kohdalla sen jo huomaa.

        Ihmisten pitäisi kuitenkin ottaa mahdollisimman paljon selvää siitä mitä konkreettisesti on olla isä tai äiti.

        Olen jo pitkään miettinyt että yläasteikäisille voisi aivan hyvin sisällyttää kotitalouteen(?) osion,joissa annetaan tehtäväksi hoitaa niitä nukkevauvoja joiden tarpeet vastaavat aidon lapsen tarpeita.
        Näitä vauvanukke-kokeilujahan on Yhdysvalloissa tehty,tv-ohjelmissakin jopa. Vauva itkee kun sen on nälkä,kun ei saa hellyyttä,jos sitä ei nukuteta,vaippa märkä jne. Nukke kuukaudeksi kotihoitoon,siinä ainakin näkisi miten se lapsen tulo vaikuttaa arkeen.


      • Toisen kannalta
        Idiootti... kirjoitti:

        Maailman typerin läppä:Mitäs hankitte lapsia jos on noin rankkaa?

        Tiesitsä ennen lapsia, että minkälaista on olla lasten kans oikeesti 24/7? häh?

        On kuitenkin vähän eri asia hommata se eka lapsi, kuin toinen tai kolmas jne. Jotain hajua hommasta on jo, jos on yksi lapsi...? Miksi hommata toinen, jos on niin rankkaa? Vai kahden lapsen kanssako vasta tuli se rankkuus?


      • VASEKTOMIA
        Kotileikkiä kirjoitti:

        Tuskin kovinkaan moni tietää 100% varmuudella millaista on olla vanhempi 24/7,ensimmäisen lapsen kohdalla sen jo huomaa.

        Ihmisten pitäisi kuitenkin ottaa mahdollisimman paljon selvää siitä mitä konkreettisesti on olla isä tai äiti.

        Olen jo pitkään miettinyt että yläasteikäisille voisi aivan hyvin sisällyttää kotitalouteen(?) osion,joissa annetaan tehtäväksi hoitaa niitä nukkevauvoja joiden tarpeet vastaavat aidon lapsen tarpeita.
        Näitä vauvanukke-kokeilujahan on Yhdysvalloissa tehty,tv-ohjelmissakin jopa. Vauva itkee kun sen on nälkä,kun ei saa hellyyttä,jos sitä ei nukuteta,vaippa märkä jne. Nukke kuukaudeksi kotihoitoon,siinä ainakin näkisi miten se lapsen tulo vaikuttaa arkeen.

        OLEN KYLLÄ SAMOILLA LINJOILLA

        NYKYÄÄN TUIJOTETAAN TÄYSIN OMAAN NAPAAN.OLLAAN NIIN VI...N OMAHYVÄISIÄ JA ITSE KESKEISIÄ

        VALITETAAN KUN OMA ÄITI EI TULEKKAAN PYYHKIIN PERS..TTÄ

        VAAN "TÄYTYY" HOITAA LAPSIA

        JA LAPSET KÄRSII
        KUKAA EI TUNNU BONJAAVAN ETTÄ JOS "TÄYTYY" JA ON "PAKKO" NIIN MIKSI HOMMAA LAPSIA?


      • "ÄITI TUU AUTAAN"
        Toisen kannalta kirjoitti:

        On kuitenkin vähän eri asia hommata se eka lapsi, kuin toinen tai kolmas jne. Jotain hajua hommasta on jo, jos on yksi lapsi...? Miksi hommata toinen, jos on niin rankkaa? Vai kahden lapsen kanssako vasta tuli se rankkuus?

        NIINPÄ


      • M.W.
        VASEKTOMIA kirjoitti:

        OLEN KYLLÄ SAMOILLA LINJOILLA

        NYKYÄÄN TUIJOTETAAN TÄYSIN OMAAN NAPAAN.OLLAAN NIIN VI...N OMAHYVÄISIÄ JA ITSE KESKEISIÄ

        VALITETAAN KUN OMA ÄITI EI TULEKKAAN PYYHKIIN PERS..TTÄ

        VAAN "TÄYTYY" HOITAA LAPSIA

        JA LAPSET KÄRSII
        KUKAA EI TUNNU BONJAAVAN ETTÄ JOS "TÄYTYY" JA ON "PAKKO" NIIN MIKSI HOMMAA LAPSIA?

        Totta. Ei lapsia ole pakko hankkia.

        Jos on hankkinut lapsia, niin turha valittaa kuinka rankkaa on.

        Omapahan on valinta.


    • Työtä!

      Kiitos vastauksista!
      Juttelin eilen illalla vaimon kanssa ja kysyin suoraan että mitä hän toivoisi minulta.
      Vaimo kertoi että hänestä tuntuu pahalta kun en kuulemma arvosta häntä ja sitä että hän on kotona lasten kanssa, on loukkaantunut.
      Jännä, minä taas olen loukkaantunut kun tuntuu ettei vaimo arvosta sitä että käyn töissä:)! Vähän ristiin menee...

      Vaimo kertoi myös että hän on väsynyt vaikka saakin mielestään tosi hyvin omaa aikaa, hänestä tuntuu ettei kerkeä tarpeeksi irtaantua.
      No ehdotin sitten että lähtisi johonkin reissuun koko viikonlopuksi niin siinä olisi vähän enemmän sitten aikaa. No vaimo siitä kimpaantui ja höpise jotain että pidän häntä huonona äitinä??!!mitään sellaista en ole sanonut tai edes ajatellut,en ymmärrä!
      No nähtäväksi jää lähteekö....

      • Perhesuunnittelua???

        Tottakai vaimosi on väsynyt. Miksi teitte lapsia tiuhaan kuin pupujussit?


      • kljlllöl

        hei, tiedätkö, etä kaikkien tutkimusten mukaan naiset/äidit eivät kaipaa mieheltä työssäkäyntiä ja perheen elättämistä. se on miesten itse itselleen asettama rooli. ylîvoimaisesti eniten naiset toivovat, että mies osallistuisi konkreettisesti lapsiperheen arkeen, el tekisi kotitöitä, hoitaisi lapsia jne. eli ei rahaa, vaan käytännön työpanosta työmaalla nimeltä koti. tämä on se, mihin osa naisista joutuu miehessä pettymään ja he haluavat erota.

        katsos kun yksinhuoltajana ei joudu sen enempää tekemään, kuin jos jo hoitaa kotona kaiken yksn ennenkin. sitä mies ei käsitä, vaan hänelle tulee yllätyksenä, että hänen omasta mielestään hieno ja suuri panostus työelämään panostaminen ei olekaan naiselle riittänyt.

        eli yritä tajuta, että vaimosi haluaa, että käyttäydyt kotona vastuullisen aikuisen tavoin ja pyöriät arkea, etkä jätä sitä vaimon hoidettavaksi. ei ole mikään sattuma, että suurin osa avioeroista tapahtuu, kun lapset ovat pieniä, juuri teidän elämänvaiheessanne.


      • mek

        Miksi vaimosi pitää perhe-elämästä irtaantua kun on lapsen tai lapsia haluunnut ja se ittaatuminen tehdään yhdessä miehen kanssa ja se siitä. Itse olen aina miehenä jaksanut olla lapsemme kanssa ja irtaantuminen on taphtutnut naiseni kansssa yhdessä hankkimalla kahden keskistä aikaa ja se siitä. Meneppä parikertaa viikossa suoraan töistä omiin harratuksiin niin hyvä tulee ja vaadit ett äsinäkin saat töiden jälkeen sen tuunin levätä niin hyvä tulee. Koska sinä tuössäkäyvänä nukut univelat pois ja se siitä.


    • nameit

      Vaikutat ihan tavalliselta putkiaivolta.Lähde itse lasten kanssa viikonlopuksi reissuun.

    • cghjkl

      nameit ehkä antoi hyvän vinkin. Lähde tosiaan lasten kanssa viikoloppumatkalle, anna vaimon olla yksin kotona ja rauhassa. Ehkä se on juuri se mitä hän kaipaa. Veikkaan että tulee ikävä teitä.

    • nainenminä

      Todellakin anna vaimolle tilaa olla yksin se on ihanaa ja sitä kaipaa.Saa olla rauhassa.Miksi et ymmärrä näin yksinkertaista ohjetta? miehet on yksinkertasia eihän ne tajua...

      • xcvxdfsdfsd

        Eikö se vaimo just ole kaksi kertaa viikossa omissa harrastuksissaan KODIN ULKOPUOLELLA JA KERRAN KUUKAUDESSA RILLUTTELEMASSA KAPAKOISSA?

        Sisälukutaito, ohoi!!


      • naiset ne tyhmiä on

        naiset ne ei tajua miesten tarpeita perkele, luulette, että mies pitää olla tossun alla ja miehen pitää kestää kaikki paska teiltä, kun ette kestä jotain asiaa. naiset ne tässä ei ymmärrä mitä mies kaipaa... naiset luulevat olevansa kovin fiksuja olentoja hah haha mitkä naurut saa.. jos miehiä ei olisi niin äkkiä olis naiset pulassa asioittensa kanssa, kun eivät osaa tehdä jotain juttua ja niin eespäin, että kannattaa miettiä ennen kuin rupeaa haukkumaan miehiä...


    • turhakommentoida

      Lapsen kasvatus on vanhemman jokapäiväistä työtä kuten leikki on lapsen työtä.On hyvin ikävää, että et ole riittävän kypsä isäksi.En ymmärrä miksi väärät ihmiset saavat tilaisuuden olla isänä.Keskinäinen suhteenne on todella surkea, jos ette osaa asettaa lapsianne etusijalle.Kuulostaa, että teillä on suurempiakin ongelmia toimia vanhempina.Pieni pillinen hiiri olet.

      • Talollisen tytär Qq

        Nimimerkille "turhakommentoida". Nimimerkkisi on ihan oikea, olisit jättänyt kommentoimatta. Aloittaja on huolissaan vaimonsa ja omasta jaksamisestaan ja pyytää vinkkejä. Sinä haukut epäkypsäksi isäksi ja pieni pilliseksi (!!!) hiireksi.

        Aloittajalle sanoisin, että kannattaa yrittää puhua vaimon kanssa. Jotenkin ette nyt ymmärrä toisianne ja puhutte tavallaan toistenne ohi. Ehkä kannattaisi ehdottaa, että sinä jäisit lasten kanssa kotiin ja vaimo menisi töihin ja huolehtisi lapsista viikonloppuisin - niin kuin sinä nyt. Vaikka tämä ratkaisu olisi taloudellisesti kannattamaton, voisi olla järkeä kokeilla sitä vaikka vain muutama kuukausi. Muistathan inkkarisanonnan toisen mokkasiineista kävelemisestä?

        Kunhan selviätte niistä vuosista, jolloin lastenhoito on kaikkein vaativinta, teillä on mahdollisuus tavallaan löytää toisenne uudestaan. Minä kyllä vierastan tuota käytäntöä, että kerran kuussa käydään bilettämässä kavereiden kanssa. Se ei minun mielestäni oikein sovellu äiti-ihmisen toimiin eikä se varmaan ole keskinäiselle suhteellennekaan mitenkään hyväksi.

        Kun meidän lapset olivat pieniä ja olin heidän kanssaan kotona, suhtauduin siihen alunalkaen niin, että minun ensisijainen tehtäväni on nyt huolehtia lapsista niin hyvin kuin ikinä pystyn, omat tarpeet ja mieliteot laitettiin varastohyllylle odottamaan. Mieheni ei kuitenkaan ollenkaan tajunnut, mitä minä tein. Kun hän makasi sohvassa lukemassa lehteä ja minä samanaikaisesti lämmitin lapsille ruokaa, tyhjensin astianpesukonetta, tein kauppalistaa, ruokin koiran ja puhuin puhelimessa ikääntyneen äitini hoidosta, hän luuli, että vain juttelen kuulumisia siskoni kanssa. Puhumalla sain hänet käsittämään ja kas kummaa, hän otti osan tehtävistä kontolleen.

        Kun ennen toista lastamme olin töissä ja työpäiväni päättyi ennen mieheni työpäivää, hain lapsen hoidosta, kävin kaupassa, tein ruokaa, katoin pöydän ja järjestelin huushollia. Mieheni tullessa töistä luin lehteä ja join mukillisen kahvia. Hän luuli, että en ole tehnyt/tee mitään töistä tultuani. Asioiden selittäminen (muutamaan kertaan!) auttoi.

        Toivottavasti


    • Onnellinen perhe

      Naisena ja äitinä en ymmärrä tätä kyseistä narisevaa äitiä. Olen itse myös kotiäiti ja mies hankkii rahat perheelle töitä tekemällä.
      Minä nautin siitä kun ei tarvitse lähteä aamulla mihinkään, saa olla lasten kanssa kotona ja puuhastella kaikenlaista.
      Miehen ansaisemilla palkkarahoilla voimme matkustella perheenä paljon eikä tarvitse ruokakaupassa senttejä venyttää. Itse olemme lapsemme halunneet ja siksi osaamme heistä myös iloita :)

      • nainen ja äiti

        Minäkään en ymmärrä tätä aloittajan narisevaa vaimoa. En itse ymmärrä naisena ja äitinä tätä nykypäivän valitusta. En sano, että moni äiti on tällainen, mutta ne muutamat jotka nostavat itsensä jalustalle äiteinä. Ei se äitiys tee naisesta parempaa ihmistä mitä miehet ovat. Lapset on yhdessä saatu ja vastuu hoidetaan yhdessä. Lasten hoito ja kasvatus eivät ole kilpailua.

        Kun olin vielä lapsen kanssa kotona ja mies töissä, niin tietenkin oli päiviä, että olin väsynyt ja purin sen mieheeni. Osasin kyllä pyytää anteeksi ja keskusteltiin siitä miten molemmat jaksavat. Yhdessä olemme selvinneet hyvistä ja huonoista ajoista.

        Aloittaja on mielestäni hyvä ja vastuullinen isä. Olisiko hyvä saada vähän yhteistä aikaa? Nauttia vain yhdestä olosta ja touhuta myös yhdessä perheenä?


      • Mies ja isä
        nainen ja äiti kirjoitti:

        Minäkään en ymmärrä tätä aloittajan narisevaa vaimoa. En itse ymmärrä naisena ja äitinä tätä nykypäivän valitusta. En sano, että moni äiti on tällainen, mutta ne muutamat jotka nostavat itsensä jalustalle äiteinä. Ei se äitiys tee naisesta parempaa ihmistä mitä miehet ovat. Lapset on yhdessä saatu ja vastuu hoidetaan yhdessä. Lasten hoito ja kasvatus eivät ole kilpailua.

        Kun olin vielä lapsen kanssa kotona ja mies töissä, niin tietenkin oli päiviä, että olin väsynyt ja purin sen mieheeni. Osasin kyllä pyytää anteeksi ja keskusteltiin siitä miten molemmat jaksavat. Yhdessä olemme selvinneet hyvistä ja huonoista ajoista.

        Aloittaja on mielestäni hyvä ja vastuullinen isä. Olisiko hyvä saada vähän yhteistä aikaa? Nauttia vain yhdestä olosta ja touhuta myös yhdessä perheenä?

        En minäkään ymmärrä, mutta mitä olen seurannut sivusta kaveri-isien menoa niin tämä on erittäin yleistä nykyään. Samoin kävi minulle vaikka tein kuinka paljon kotihommia yms töiden jälkeen. Ei sitä valitusta jaksa ikuisuuksia kuunnella kun itsekin koin olevani erittäin hyvä isä enkä valittanut liikoja vaikka rankkaa oli kyllä kaikilla elämänalueilla. No, erohan siitä sitten lopulta tuli. Joku on kyllä muuttunut kotiäitiydessä viime vuosina, ainakin minusta näyttää siltä...


    • taaksejäänyttä

      Pikkulapsiaika on joka tapauksessa molemmille rankkaa aikaa, joten piene hengähdystauot ja keskinäinen avunanto ovat yhtä arvokkaita molemmille. Siinä ei kummankaan narina auta yhtään, koittakaa tukea toisianne.

      Kotiin jääminen lapsen kanssa on muuten oikeus. Minulla ja monella muullakaan ei ole aikanaan ollut siihen mahdollisuutta, joten pidän kotiäitien kitinöitä vähän erikoisena - ihan samalla tavallla ne laspet valvottavat ja teettävät töitä sen lisäksi, että vanhemmat käyvät töissä, jolloin jää keskimäärin 9 tuntia päivässä vähemmän aikaa samoihin kotitöihin. Tarhalapset vielä sairastavatkin paljon.

      Olkaa onnellsia, te jotka saatte olla kotona, näette lapsen kasvun ja kehityksen ihan eri tavalla ja saatte enemmän aikaa yhdessä.

      • äiti*2

        sinulle "taaksejäänyttä", minä en kyllä pidä kotiin jäämistä etuoikeutena. Mummini jäi 50-luvulla, koska pappani ei antanut hänen käydä töissä kodin ulkopuolella...
        Monissa maissa ja kulttuureissa normaalijärjestys on edelleen se, että nainen on "vain" kotona ja mies sitten osallistuu yhteiskuntaan kodin ulkopuolella... ja seuraukset me kaikki tiedämme (?)

        Mielestäni se 9h vähemmän, joka työssäkäyvällä on lasten ja kodinhoitoon, se on usein se vuorokauden paras 9h pikkulapsiperheessä. Pikkulasten hoitaminen on äärimmäisen raskasta enkä ole elämässäni sen raskaampaa tehnyt. Sen lisäksi se ikään kuin asettaa kotivanhemman alisteiseen rooliin, eräänlaiseksi piiaksi.

        naisten työssäkäynti on mielestäni oikeus, ja kotiäitiys on taantumusta naisten oikeuksissa. Hyvän miehen kanssa kotiäitiyskin on mahdollinen elämänvaihe, paskemman miehen kanssa se on järkyttävä kokemus, ja silloin tulee niitä psykooseeja ja lapset kaivoon -tapaturmia.

        omalle tyttärelleni en ainakaan toivo elämässä kotiäidin uraa, siitäkin huolimatta se parhaimmillaan antaa henkisesti paljon ja hyvät suhteet lapsiin. Hinta voi kuitenkin olla liian kallis monella mittarilla.


      • taaksejäänyttä
        äiti*2 kirjoitti:

        sinulle "taaksejäänyttä", minä en kyllä pidä kotiin jäämistä etuoikeutena. Mummini jäi 50-luvulla, koska pappani ei antanut hänen käydä töissä kodin ulkopuolella...
        Monissa maissa ja kulttuureissa normaalijärjestys on edelleen se, että nainen on "vain" kotona ja mies sitten osallistuu yhteiskuntaan kodin ulkopuolella... ja seuraukset me kaikki tiedämme (?)

        Mielestäni se 9h vähemmän, joka työssäkäyvällä on lasten ja kodinhoitoon, se on usein se vuorokauden paras 9h pikkulapsiperheessä. Pikkulasten hoitaminen on äärimmäisen raskasta enkä ole elämässäni sen raskaampaa tehnyt. Sen lisäksi se ikään kuin asettaa kotivanhemman alisteiseen rooliin, eräänlaiseksi piiaksi.

        naisten työssäkäynti on mielestäni oikeus, ja kotiäitiys on taantumusta naisten oikeuksissa. Hyvän miehen kanssa kotiäitiyskin on mahdollinen elämänvaihe, paskemman miehen kanssa se on järkyttävä kokemus, ja silloin tulee niitä psykooseeja ja lapset kaivoon -tapaturmia.

        omalle tyttärelleni en ainakaan toivo elämässä kotiäidin uraa, siitäkin huolimatta se parhaimmillaan antaa henkisesti paljon ja hyvät suhteet lapsiin. Hinta voi kuitenkin olla liian kallis monella mittarilla.

        Olet aivan oikeassa, asialla on monta puolta ja olisin voinut tarkentaa näkemystäni.
        Tarkoitin siis, että jos naisella on lähtökohtaisesti mahdollisuus valita joko työäitiys tai kotiäitiys ja hän päättää jäädä kotiin, on kyse valinnasta - ja mielestäni vallan hyvästä valinnasta - joka pistää ihmettelemään sitä, miksi siitä sitten purnataan (puolisolle, joka tämän mahdollistaa). Perhe on parhaimmillaan yhteinen yritys, jossa molempien työpanos on arvokas.
        Olen sikäli jäävi sanomaan, että olen kasvattanut vain yhden lapsen, eikä minulla ole omakohtaista kokemusta kotiäitiydestä. Näin kovin paljon jälkeenpäin ajateltuna vaan olisin kaivannut tilaisuutta tehdä asiat toisin, ei se työssäkäyntikään mikään kutsumus ole ollut, vaan välttämätön pakko, jotta sain perheen osaltani elätettyä. Sillä aikaa lapsi kasvoi ja tuntuu, että olen menettänyt jotain korvaamatonta. Ehkä se on sitä luopumisen tuskaa nyt jo ison lapsen kanssa.

        Minullakin on tytär. Olet oikeassa, en minäkään toivo hänelle kotiäidin uraa - se on jo niin moneen kertaan nähty, että se ei turvaa selustaa sairastumisen, eron, työllisyyden tai eläkkeen kannalta -, mutta toivon kuitenkin, että mikäli hän joskus lapsia saa, hänellä olisi se vaihtoehto, että hän voisi harkita kotiin jäämistä edes vähäksi aikaa, ja että hänen ei tarvitsisi viedä päivähoitoon lasta, joka ei osaa käveläl eikä puhua,


    • entinen hitsari

      Vaimosi olisi aika alkaa hankkimaan työpaikka kodin ulkopuolelta. Hän on ehkä turhautunut lasten kanssa kotona olemiseen ja kaipaa työmaailmaan.

      Monet ihmiset jotka eivät tee fyysisesti rankkaa työtä eivät ymmärrä kuinka väsyttävää se on.

    • Muuttuuko ihminen

      Ihmisistä on tullut yhä vain laiskempia, mukavuuden haluisia ja itsekeskeisimpiä.
      Tästä johtuu, ettei suoriuduta edes normaaleista kotitöistä saati lasten hoidosta.

      Tämä suuntaus koituu vielä koko ihmiskunnan tuhoksi, koska siitä johtuu kaikki ihmiskunnan tämän hetkiset vaikeudet ja taantuminen.

    • Viesti

      Ihan rehellisesti sanoen: Pista akka kiertoon. Karu neuvo ehka mutta tulette eroamaan joka tapauksessa, merkit ovat sellaiset. Vaimosi ei ole valmis aidiksi eika aika tule tilannetta parantamaan. Eron jalkeen han on todella yksin lasten kanssa ja yksinhuoltajat paatyvat myos koyhyyteen mutta omapa on asiansa.

      Hommaa sina sen sijaan uusi nainen Aasiasta, niilla on vaimo-osaamista.

      • Nähty on vaasank

        Vaimo aasiasta...joopa joo..kierros kalliossa niin avautuvat silmät siellä entiset suomi vaimot töissä.On Koistista ym.lapset mukana.


    • piopopppp

      Tekeekö kotiäiti kodissaan jotain muuta kuin mitä ansioäiti? Tekeekö hän jotain ylimääräistä? Ei tee. Kotiäiti vaan käyttää KOKO PÄIVÄN samojen KOTITÖIDEN tekemiseen kuin mihin ansioäiti käyttää MUUTAMAN TUNNIN.

      Kotiäiti pukee aamuisin lapsille vaatteet ja ulos mennessä ulkovaatteet. Niin tekee ansioäitikin. Kotiäiti riisuu lasten ulkovaattee kotiin tultaessa ja niin tekee ansioäitikin. Kaupassa käydään ja ruokaa laitetaan sekä kotiäidin että ansioäidin kodeissa. Samoin siivotaan, pestään ja silitetään pyykkejä, viedään roskia ulos, imuroidaan, tiskataan.....

      Mikä tekisi kotiäidin kotitöistä työtä? Kotiäiti ja kotiäidin lapset saavat nukkua aamulla pitkään ja päivällä kotiäiti voi ottaa päiväunetkin. Kotiäidin ei tarvitse lähteä aamupimeällä ulos eikä istua autossa/bussissa lasten kanssa aamuruuhkassa eikä ole kiire töihin. Ei ole kiire yhtään minnekään.

      Harva kotiäiti leikittää ja laulattaa lapsiaan, mistään askarteluista puhumattakaan, vaan lapset saavat leikkiä tai tapella keskenään. Kotiäiti istuu sohvalla ja valittaa kun kaikki on niin raskasta.

      • puhelin+netti kiinni

        Äidit voivat jättää sen puhelimen ja facebookin vähäksi aikaa, ja olla lastensa kanssa. Tuolla näkee puistoissakin kun koko ajan räplätään kännykkää, vaikka ollaan lasten koiran/koirien kanssa "ulkoilemassa".


    • On onhan se jos...

      Meillä on ollut hieman sama juttu, että minun päivätyöni on aika rankkaa fyysisesti ja osin henkisestikin, sitten kotona odotti ja odottaa vieläkin kodinhoitoon liittyvät työt, usein sain tehdä vielä ruokaakin perheelle. Vaimoni sai kotona ollessaan ajan kulumaan niin ihmeellisesti, että puhelin oli kaiketi tärkein kodinkone.
      Tilanne ei ole oikeastaan muuttunut, kun lapset ovat kasvaneet isommiksi ja käyvät koulua, vaimo kulkee töissä, kodinhoito jää paljolti minulle, siivoukset, astianpesut ja laitan ruokaa, tämä siis minun päivätyöni ohessa! Kakkavaippoja en enään vaihda...
      Joskus vaimoni valittaessa mm. joulun laittoon liittyvää työtaakkaa, olen sanonut monena jouluna, että voin laittaa meille joulun ihan kokonaan, eikä hänen tarvitse tehdä yhtään mitään. Tämä ei tietenkään käy vaimolleni, sillä hänen pitää laittaa meille joulu, sillä seurauksella, että minulle lankeaa suurin osa ja saan vaikka mitä ylimääräisiä hössötyksiä tehtäväksi, vaimoni juostessa vain kaupoissa kertomassa joulun kiireistä, sama alkaa sitten kotona puhelimessa. Pääsisin helpommalla, kun tekisin joulunkin kokonaan yksin.

      Työtähän tuo kotitöiden tekeminenkin on, mutta väittäisin, että moni nainen vedättää kotitöillä itselleen turhaan "sädekehää taikka marttyyrin kruunua päänsä päälle", ei ne nyt niin kauheita töitä ole. Olen nyt viimeisen 12v. aikana tehnyt melkoisesti kotitöitä työni ohella.

    • Äiti itsekin

      Asiaan on yksinkertainen ratkaisu, lapset päivähoitoon tai palkatkaa hoitaja kotiin. Vaimo voi mennä töihin. Itse kävin töissä lasten syntymään saakka ja kun olivat 7 kk vuoroteltiin työvuorot niin että molemmat pystyivät käymään.

    • pummiäidit

      Heitä laiska tyhmä ämmäsi pihalle. Hän pilaa elämäsi.

      • sdf3e231213

        Laita akka töihin niin näkee mikä oikeesti on raskasta: töissä käynti JA kotityöt. Taitaa olla tolle akalle ihan ylivoimaista.


    • neljän äitee

      Nyt saan kaikkien kotiäitien vihat niskaani...Mutta kun olin neljän lapsen kanssa (nuorimmat kaksoset) kotona, oli elämä helppoa, ihan oikeasti. Aamulla ylös ja aamupalat, sitten puistoon, sitten ruoan laittoon, sitten päikkäreille, sitten välipalalle, sitten puistoon, kauppaan ja ruona laittoon, sitten lapset katseleen lastenohjelmia ja iltapalat pesut. En ymmärrä enää edes kotiäitejä, kaikesta pitää valittaa, pyykkikoneet ja astianpesukoneet pesee itsekseen, ulkoilu on kivaa lasten kanssa jos haluaa, siivota voi silloin kun haluaa jne. Itse nämä äidit paineet itselleen ottaa, ei niitä muut laita.

      Minulla on vieläkin sama asenne kuin silloin, en ota stressiä esim. siivouksesta, meille saa tulla siivoamaan jos häiritsee, en estele. Ja lapset kyllä auttavat kaikessa jos antaa. Naisten pitäis ottaa miehistä mallia, eikä olla jotain v**n suorittajia.

      • exkotiäiti

        Samaa mieltä olen.En tajuu.Itselläni tosin vain kaksi lasta.Yksinhuoltajana kotona olin kolme vuotta.Ei ilta-,aamu-,saatikka viikonloppu"vapaita".Kaikki kotityöt tein luonnollisesti yksin.Ei ollu kukaan arvostamassa.Oli elämäni parasta aikaa.Nautin joka päivästä ja lapsista.Se,että näkee lastensa olevan onnellisia ja tasapainoisia on paras arvostus mitä voi saada.


      • sinkku*

        pakko kommentoida,unohdat että voi olla vaikeita lapsia joilla vaikka joku sairaus...ei kaikilla ole helppoja lapsia :) ja kyllä se kotona lasten hoitaminen ja kodin hoitaminen käy ihan työstä ainakin jos useampi lapsi. Yhden lapsen kanssa ei varmasti ole vaikeaa. Ja jos mies ei osallistu juurikaan siivoukseen tai ruuanlaittoon,sellaisiakin miehiä on...mutta sitä en minäkään ymmärrä jos kaikesta pitää aina valittaa! Itsehän ne lapset on toivonut ja halunnut. Kyllä sen varmasti jo yhden jälkeen tietää mitä on tulossa seuraavien kanssa :)


    • äitix2

      Töykeää tuo kotiäitien haukkuminen. Olkaa te isit kotona niin tiedätte mitä on olla kotona lapsilauman kanssa. Meillä mies parista tunnista jo sanoo, että riittää. Jos käyn kerran kuussa jossakin. Huom. Kerran kuussa vain. Minkäs sille äitinä mahtaa jos väsyy. Ja yksin olen minäkin yö valvomiset hoitanut kaikki silloin aikanaan. Eikä mies ole auttanut. Pyysi silloin kun lapset pieniä miestä katsomaan ees sen verran, että suihkuun pääsi käymään niin oli vaikeeta. Oma itsensä tärkeämpi. Että paljompa ne isätkin äitiä miettivät joka raataa yöt toisensa jälkeen lapsensa kanssa.

      • ehkäisyä ?????

        Jos on vaikeaa olla lasten kanssa kotona, varsinkaan lauman kanssa, oliko pakko lisääntyä ? Oletko kuullut ehkäisystä ? Ihan oikeasti, minulla neljä lasta, tunnin välein herättivät, vaan me nukuttiin aamulla pidempään.


    • äitix2

      Kyllä se vaan isällekin kuuluu se katsominen! Näin se vaan on! Olen valmis ollut töihin, mutta en ole saanut töitä. Meillä vilkkaita lapsia. Ja meillä valvotetaan edelleen. Kai siinä väsyy. Meillä lapset ei ole ollut hoidossakaan. Ei ole minne laittaa hoitoon. Itse hoitanut!

    • 216131331

      Kuvitteletko että vain työ voi olla raskasta elämässä? Pelkkä eläminen on joskus raskasta, ei se kato käytkö töissä vai oletko kotona lasten kanssa, ihmisen kuntokaan ei ole aina fysiikasta kiinni, meillä on myös henkinen puoli joka monella käy ylikierroksilla nykyaikana varsinkin!

      Se että sinä koet lastesi kanssa olon "Lomaksi" kertoo jo aika paljon missä mennään...

    • perhonen23

      sama ilmiö täällä pienellä paikka kunnalla äidit valittaa jotta eivät ehdi tekemään mitään muuta kuin hoitaa vauvaansa ja pah...niillä on aikaa netissä pyöriä, aikaa on sitten muitten ukkojen perässä juosta kylällä, on aikaa itse pilata toisten maine haukkumalla mielen vikaiseksi eikä ota asioista selvää kunhan hänet kaikki huomaa, on niillä aikaa istua ukkonsa kyydissä ja kuvailla itseensä mutta ei ole aikaa siivota kotona aika uskottava tarina. täällä on naiset jotka valittaa kokoajan miten raskasta se lasten hoito on mutta kun eivät kuiteskaan hoida niitä kuhan jauhaavat jotta saisivat sympatiaa....

    • Kotiäiti

      Esikoiseni kanssa minulla alkoi seinät kaatua päälle n. 1,5 vuoden kohdalla, tilanne korjautui kun lapsi meni hoitoon ja itse töihin. Monella ystävälläni nyt sama tilanne. Myös masennus tekee kovin alakuloiseksi ja epätoivoiseksi vaikka elämä olisi mallillaan.

      Ap: kirjoituksesi perusteella hoidat hommasi isänä hyvin ja joustat tarpeen tullen jos vaimosi haluaa omaa aikaa. Olisiko aika töihin paluulle? Keskustelua apua ulkopuolelta? Neuvolan toimi on mielestäni ollut minulle suuresti apuna.

      Tällä hetkellä olen itse kotona 5,5vuotiaan ja 1,5 vuotiaan kanssa ja nyt pystyn nauttimaan kotona olostakin. Ihmiset ja tilanteet muuttuu.

    • ugfvsadfsddfsa

      teet ISON virheen jos lähdet vertaamaan äitiyttä ja isyyttä, sekä kokemuksianne ja rinnastamaan äitinä oloa isyyteen et koe edes fyysisesti saati sitten henkisesti koskaan samaa kuin äitiys eli hiljaa vaan siellä hormonittomassa omassa pikku nurkassa rauhassa :D

      • loputon suo

        Hiljaa vaan joo? Tämä on sama asia kuin äärivasemmiston ja oikeiston vuoropuhelussa. Vasureista "tuntuu" ja he ovat valmiita toimimaan sen mukaan. Järjellä ajattelevat oikeistolaiset pitävät heitä vainoharhaisina.


    • just2

      meillä mies oli yksin lasten kanssa viikonlopun. ja olli niin kiitollinen kun tulin kotiin. normaalisti hyvinkin hiljainen mies kaipasi aikuisen kanssa puhumista ja aikuisen seuraa! ei ollut kyennyt samalla kotitöihin eikä ruoanlaittamiseen pitsaa oli vaan tilattu. että hetekn jakso mua sen jälkeen arvostaa mutta nyt ei enää taida muistaa moista, tarvis varmaan taas yhdeks viikonlopuk lähteä johonkin. toki mulla meni sitten suraavapäivä kun siivoilin heidän jälkiää ja sain kotityöt taas ajantasalle. nekun vaan keryy jos ei niitä tee. mitä isommaksi lapset kasvaa homma helpottuu ja kun yöunet on kunnossa niin parmmin alkaa mennä. pahinta on ehkä se mökkeytyminen ja seuran puute. mutta plussaa aloittajalle kotiöidn tekemisestä ja vaimolle ammuunien ja omanajan järkkäämisestä. meillä niitä ei oo näkyny pahemmin.

      • äiti minäkin

        Mökkeytyminen ? Joo, saa sitä märistä kun leikkipuistoja vähennetään, kun äidit mökkiytyy koteihin lasten kanssa. Uloshan ei voi mennä, siellä voi sataa vettä tai lunta, hienot kuravaatteetkin menee pilalle vesisateessa....


    • Isukkidaddy

      Kyllähän se kotona tehty työ voi hyvinkin uuvuttaa kun huolehtii perheen ruoanlaitosta, pyykistä, siivouksesta, katsoo lapsien perään jne.

      Ainakin mulle on helpompaa olla töissä kun ei tarvi katsoa kuin sen oman työnsä perään ja hoitaa se kunnolla.

      Jostain kumman syystä kotona tehtyä työtä monikaan ei miellä työksi saati vaikkapa raskaaksi, ehkä näiden ihmisten olisi sitten syytä kokeilla hommaa itse.

      Toki ne omat lapset on muutakin kuin työ-taakka ja niitä rakastetaan mutta kun se kotihomma monesti ei ole pelkää lasten kanssa leikkimistä vaan siinä huolehditaan vähän muustakin ja samalla katsellaan muksujan perään.

      Ehkä aloittaja voi katsoa vähän peiliin ja miettiä onko se oma asenne ihan kohdillaan tai sanotaan, että miettii oikeasti miltä siitä omasta emännästä tuntuu.

      Ja hyvä muuten aloittajankin miettiä sitä parisuhdetta ja vaikkapa seksi elämää, tarkoitan nyt sitä, että jos vaimo tekee kotona jotakuinkin kaiken niin ei sitä arkipäivisin sitten välttämättä seksikään huvita kun on väsy, tätä kohtaa monetkaan miehet ei vaan tajua.

      En nyt tarkoita, että mies tekis kotona edes puolia töistä jos nainen on kotona tai jos roolit on toisinpäin vaan, että edes jossain asioissa auttaa ja huomioi sen kotityön, homma on kuitenkin niin, että yhteisessä taloudessa asuttaessa huolehditaan toisistaan ja siitä koko pesästä kimpassa eikä vaan odoteta, että kotona on kaikki valmista ja ihmetelllä miksi se emäntä valittaa.

      Kyllä mä työpäivän päätteeksi ite helpin kotona mm. ruoan suhteen ja pyykin suhteen ja viikonloppuna mä teen sapuskat ja vaimo saa levätä tältä osin kokonaan.

    • Mur mur

      Vaihtakaa osia keskenään niin ehkä ymmärrätte toisianne paremmin kun huomaatte roolienne hyvät ja huonot puolet.

      Tämä on se hankala yhtälö, minkä takia moni pari eroaa. Jos todella välitätte toisistanne ja haluatte jatkaa yhdessä, kannattaa asioista puhua ja koittaa löytää kompromissiratkaisuja, jotta kumpikin kokee tulleensa huomioiduksi ja ymmärretyksi.

      Ei se kotona olo lasten kanssa ole yhtä juhlaa aina. Kiukuttelut, sairastelut, mustasukkaisuudet, säännölliset pukemiset, ruokailut, pesut ja pisut vie aikaa ja vaaditaan kärsivällisyyttä. Unohtamatta vahtimista. Moni kotiäiti mielellään lähtee töihin. Saahan se kotiäitikin äitiyspäivärahaa ja sen jälkeen jotain pientä riippuen miehensä tuloista. Ja kuten sanottu, ainahan voi osat vaihtaa ja mies jäädä kotiin "lepäilemään" lasten kanssa, jos nainen pääsee helpommalla. Kannattaa ihmeessä kokeilla!

      Ymmärrän silti senkin, että mies on väsynyt töiden jälkeen, eikä ole myöskään reilua, että hän joutuu tekemään liikaa kotihommia. Tällaisiakin tapauksia on, että nainen ei tyyliin tee mitään ja mies tekee kaiken.

      Ei ne miehetkään aina ole niin täydellisiä.
      Siskollani on 3 vilkasta poikaa. Hän on yksin hoitanut kaikki lapset kotona äitiysloman ajan, käynyt sitten töissä ja hoitanut kaikki kotiin ja lapsiin liittyvät asiat yksin, tuonut yksin rahan kotiin aina ja maksanut laskut ja velat sun muut. Tämän päälle hoitanut vielä kaikki yritysasiat.

      Luuseri aviomies on leikkinyt bisnesmiestä, rahoittanut lukuisat yrityksensä vaimonsa nimiin, ei ole tuonut rahaa kotiin, on ryypännyt ja vatsaansa kasvattanut, huorannut pitkin kyliä ja tekaissut yhden äpäränkin siskoni ollessa hänelle raskaana. Pelannut ruokarahat, ei ole auttanut kotitöissä edes siskoni ollessa raskaana, ei rahallisesti, ei lasten kanssa, ei missään. Hänen kanssaan ei voinut keskustella, ei saanut koskaan mitään henkistä tukea missään. Ruoka ei kelvannut, vaatteet piti silittää ja tuoda hänelle silloin kun hän halusi, kaljaa ja ruokaa hänelle piti tarjoilla sohvalle hänen sormia napsautellessa, seksiä harrastettiin silloin ja sillä tavalla kun hän halusi ja lasten kanssa hän ei kertaakaan ole missään yhteisissä juhlissa tai reissuissa käynyt.
      Jos lapsi kiukutteli ja itki, hän tuli ja teki tyhjäksi siskoni komentamiset ja lasten kasvattamisen. Lapsia piti kasvattaa silloin, kun hän ei ollut paikalla. Kotona vain makasi, ryyppäsi ja oli netissä tai katsoi telkkaria. Tämän päälle vielä sairaalloisen mustasukkainen uhkailija! Kunnon narsisti-luuseri!
      Onneksi kaikki miehet eivät ole sellaisia! Siskoni onneksi on hänestä eronnut.

      Ihanteellista olisi, että kumppanit kuuntelisivat toisiaan ja puhuisivat ja etsisivät ratkaisuja, koska ovat samalla puolella, tiimi. Jos kumpikin tulee vähän vastaan, on hyvät edellytykset onnistua siten, että kaikki ovat onnellisempia. Hyvän suhteen eteen kannattaa tehdä töitä! Ja se on myös ennen kaikkea lasten etu!

    • hoitsu

      on se kumma tänä päivänä kuntuntuu siltä että äidit ei jaksa kotona edes yhden lapsen kanssa ja toisen kanssa ollaan äitiyslomalla viedään isompi lapsista kokopäivähoitoon muualle KÄSITTÄMÄTÖNTÄ itselläni 4 lasta tosin nyt jo aikuisia olen hoitanut omani aina kotona lisäksi hoitolapsia hoidossa tänä päivänä hoidan 4 vierasta lasta kun olen kunnallinen perhepäivähoitaja ollut jo 26 vuotta en ole vielä kokenut rankaksi

    • prskeles

      Huomion kipiä ämmä! jätä SE!!!

    • Sohvatyttö69

      Joo on todella rankkaa istua sohvalla telkkua katsellen aamusta iltaan ja välillä lakaista lattioita ja laittaa muutama astia astianpesukoneeseen ja tehdä ruoka johon menee noin 30 minuuttia, hirveän rankkaa.

      Olen niin väsynyt kun oli niin rankaaa istua sohvalla koko päivä taas

      • niin kerta.

        ei se lasten kanssa oleminen ole sohvalla istumista. lapsilla on tarpeita joihin täytyy vastata. leikkiä, laulua, ulkoilua, ruokaa, pottailua, päikkäreitä ym. jos kotiäiti/isä ottaa hommansa tosissaan, niinei siinä sohvalla ehdi lorvimaan.


    • Työssäkäyvä isä

      Kuulehan idiootti ap.

      Vaihdapas duuneja vaimosi kanssa pariksi viikoksi, niin tiedät kumpi on raskaampaa. Tulet hämmästymään.

      • Toinen isä

        Näin.


    • joo on ja ei

      Ei se työtä ole mutta raskasta hommaa josta ei siis saa palkkaa.

    • SAUNATAKKI

      Jaaha, miten tuohonkin suhtautuisi. Oletko oikein tosissasi? Tuo "paaaaaaljon" kuullostaa kovin liioitetulta, mutta jos vaimosta tuo lastenhoito tuntuu kovin raskaalta, niin taitaa syys olla siinä, että ei pääse feissaamaan ja deittaamaan netissä tarpeeksi.. Nettihän se on tämän päivän ihmisten ykkönen

    • Arvostettu isä?

      Aivan sama meillä. Vaimo oli päivät lasten kanssa kotona ja minä tienaamassa elantoa. Kun tulin töistä kotiin, vaimo katsoi, että oli hänen "vuoronsa" levätä ja minun tuli kaitsea lapsia. Huutoa seurasi, jos sanoin, että haluan edes hetken hengähtää. Vaimo kuitenkin hengäti joka päivä sen 2-4 tuntia, kun lapset olivat päiväunilla. Itse en nukkunut töissä 2-4 tuntia päivässä. Lisäksi osallistuin kotitöihin, mutta niissäkin kävi usein niin, että vaimo meni tekemään ne, jos ei juuri sillä sekunnilla ehtinyt, kun hän halusi. Sitten syytettiin siitä, kun ei tee mitään.

      Oma työni ei ole ruumiillista, mutta henkisesti todella kuormittavaa vastuun, kiireen ja vaativuuden vuoksi. En itse saanut koskaan arvostusta siitä, mutta minulta vaadittiin arvostusta sille, että vaimo oli päivisin kotona lasten kanssa. Olisi pitänyt kiitellä ja kumarrella. Raha kyllä kelpasi. Eipä sillä, kyllä kiitin lukemattomia kertoja. Itse en koskaan saanut kiitosta mistään.

      Olisi luullut tilanteen korjautuvan, kun vaimo meni lopulta töihin ja lapset päivähoitoon? Vielä mitä. Sen jälkeen vaimo oli stressaantunut töistä ja halusi levätä töiden jälkeen ja minun olisi pitänyt ottaa vastuu lapsista yksin iltaisin. Hänen työnsä oli kuulema fyysisesti raskasta ja minä vain istuskelin toimistolla kahvia ryypiskellen ja naisia naurattaen.

      Vaimo marisi myös usein, ettei hän saa omaa aikaa koskaan. Minä patistelin häntä kuitenkin siihen koko ajan ja tarjosin mahdollisuuksia. Hän ei kuitenkaan tarttunut niihin ja joskus sanoi, ettei hän voi lähteä, kun ette kuitenkaan pärjää jne. Tilanne olisi siis täysin mahdoton!

      Onneksi tilanne helpotti lasten kasvaessa tietyiltä osin, mutta ei ole parisuhde entisensä.

    • Jätä se

      Sika !

    • äitii2

      Hei!

      Suosittelen kokeilemaan kotona olemista lasten kanssa. Silloin vasta sitä pystyy ymmärtämään toista osapuolta. Osapuolten vaihdos myös tekee hyvää parisuhteeseen. Äiti töihin ja ja isä kotia lasten kanssa. Asiat näkee selkeämmin, kun joutuu itse vastaavaan tilanteeseen, en usko että sitä voi muuten ymmärtää.

    • nainen1

      Nuky muijat nyt valittaa kaikesta vaikka niillä on pesukoneet sun muut vempaimet jotka helpottaa kotitoitä. Miten naiset ennen pärjäs sota-aikana ja sitä ennen kun pirtti oli täynnä mukuloita eikä taatusti ollut koneita. Naisista on tullut niin pirun itsekkäitä mua suoraan sanottuna inhottaa katsella niitä levee perseitä kaupungilla kun ne työnttää vaunuja. Itse olin 60 luvulla äiti ja hyvin meni vaikka vaipatkin keitettiin hellalla kattilassa.Sano sille muijalles että jos sun tyylis ei muutu voit kadota.

    • lapsekas

      Hah, mulla oli kaksi omaa ja kaksi hoitolasta. Kaikki alle neljä
      vuotiaita.... Mies yhdeksän kuukautta vuodessa duunireissussa
      euroopassa. Silloin 80-luvun alkuvuodet. Hän soitti pari kertaa viikossa. Muistan kuitenkin onnenvuosina....ei univaikeuksia,
      ei liikakiloja, punaiset posket kaikilla pakkasista.....
      Oli myös tapaturmia, kauppa kaukana ymym....
      Vaikeata minulla oli vain nuorena rouvana, äitinä, kun mies
      oli paljon pois......enään en sostuisi noin seksittömään liit-
      toon.....huolensa kelläkin.....vuodet menevät pian ja elämän
      aikaa jää kaikkeen muuhun myöhemmin. Ihan varmasti....

    • Itse oon kotona 1,5vuoden ikäisen tyttäreni kanssa.
      Mies tekee fyysisesti rankkaa duunia, enkä väitä etteikö hänkin olisi väsynyt välillä töidensä jälkeen.
      Lisäksi meillä on joka toinen viikko 6,5v ja 5v pojat aiemmasta suhteestaan.
      Mutta!
      Mä hoidan lapsen, kaksi koiraa, talon siivoukset, pihatyöt...
      ...luuleeko aloittaja todella, että kotona olo lapsen / lapsien kanssa on lomaa??
      Kun pieni on päikkäreillä, mulla on kymmeniä hommia, jotka pitäisi ehtiä hoitamaan ja toivoa siinä samalla, että likka nukkuisi kaksi eikä puoli tuntia.
      Ja ei, meillä kotiäideillä ei ole "kahvitaukoja", kuten työssä käyvillä.

      Mieheni "hoitaa" tytärtä (ja poikiaan) joka viikonloppu yhden päivän niin, että mä saan suoritettua tässä ok-talossa suursiivouksen
      - eipä sekään lapseton -aikani siis ole mitään lorvimista ja lepoa!

    • se on laiska nainen

      Ei ole työtä. Perhepäivähoidossa jos yksi nainen hoitaa viittä lasta samanaikaisesti niin miten joku ilkeää nimittää yhden lapsen hoitamista työksi.. ja vieläpä rankaksi sellaiseksi. Loikoilua se vain on, tuo oman työn raskaaksi sinulle esittäminen on vain puolustuskeino, ettet pitäisi häntä toimettomana. Siitähän sen jo näkee, että on heti täynnä intoa lähdössä ostelemaan ja kaupungille kun tulet kotiin oikeista töistäsi.

      • niin kerta.

        Mutta kyllä on perhepäivähoitajiakin joilla on vain yksi lapsi. Ja palkkaa saavat ja töissä ovat.


      • Työtön kotona

        Jos perheessä on yksi lapsi tai 4 lasta, niin kodin pinta-ala on kaiken aikaa sama. Siivoukseen menee sama aika, on lapsia sitten kuinka monta tahansa. Ruuan valmistuksessa aikaa kuluu ihan yhtä paljon, vaikka perunoita olisi 3 tai13, sama aika kuluu kiehuessa. Ruokailuun menee sama aika, koska useimmat lapset syövät itse parivuotiaasta asti. Lautaset tyhjenevät nälän mukaan.

        Jos koko katraan kanssa mennään kauppoihin, niin siinä on aikuisella aika homma, siksi olisi hyvä keskittää ostot viikonloppuun, kun isä on mukana paimentamassa. Mutta yhdenkin lapsen kanssa saattavat kauppareissut olla rasittavat, jos matkat ovat hankalat. Jo pelkkien maitotölkkien paino uuvuttaa kantajansa. Kun mukana sitten on vilkas taapero, jokainen kokenut tietää, millaista hikijumppaa kauppamatka voi olla.

        Yksi lapsi työllistää joka hetki, vain ihan sillä, että on siinä olemassa äidin jaloissa. Jos perheessä on useampia lapsia, he viihtyvät keskenään, eikä äiti ole niin sidottu kuin siihen ainokaiseen.
        Lapset osaavat ja oppivat toisiltaan. On hyväksi, jos perheessä on useampia lapsia, mutta tietenkin ne ensim. vuodet ovat raskaat ja hankalat molemmille vanhemmille, syyttely laiskuudesta ei vie mihinkään.


    • kotiäidit kunniaan!!

      Niin eihän se lastenhoito tokikaan työltä tunnut kun sitä tekee viikonlopun. Mutta kuules, kun ne lapset purkaa kaiken kiukun ja raivon siihen äitiin, joka on niiden kanssa viikot. Ja se on se mikä siitä lastenhoidosta tekee raskaan. Usko pois. Sinulle lapset eivät uskalla olla "omia itsejään" ja kiukuta kun olet ns. harvinaisempi vieras. Sinä saat nauttia lapsista vieraskoreina. Vaimosi tekee hyvää ja arvokasta työtä ollessaan lasten kanssa kotona. Se on lastesi etu. Ole ylpeä ja tue vaimoasi. Voin vannoa ja vakuuttaa, etteä töissä pääsee helpommalla. Eipä sitä keskiverto kotiäidillä ole aikaa istua sohvalla/tietokoneella juurikaan. Minuutin silloin, toisen tällöin. Tosin meidän lapset on ollut aina niin huonoja päivänukkujia, ettei minulla ole kokemusta siitä, että mitä kaikkea ihanaa voisi tehdä sillä välin kun lapset nukkuu parin tunnin päikkärit. Kun toinen on nukkunut on vietetty toisen kanssa laatuaikaa yhdessä sen puoli tuntia. On ulkoilua, kerhoon vientiä, pelejä, kirjojen lukua ym ym mikä on lapselle tärkeää ja mitkä täytyy tehdä. Ei siinä ehdi omaa napaa tuijotella. Ei todellakaan. Mutta kuten moni on jo sanonutkin, vaihtakaa osia vaikka vuodeksi. Luulen että ihan viimeistään puolessa välissä kaipaat töihin lepäilemään jo kovastikin. Kyllä niistä lapsista on paitsi iloa, myös työtä.

    • Tältä näyttää

      Kotiäidit komentelee KAIKKIA kun lapset ovat kotona.
      Jopa kavereitaan. Se jää päälle.

      Jätin yhden kaverin jäähylle tuosta samasta syystä. Hän voi huutaa lapsilleen kotona, mutta mulle ei tavitse. Mulle toimii puhe ja kaunis pyyntö. Hän puhui kaikille niin, kuuntelin miten hän komenteli kaupan henkilökuntaakin.


      Sano vaimollesi, ettet ole komenneltava lapsi vaan aikuinen mies, lastenne isä.

      Jos kerran kotityönne on noin jaettu, hänellä ei pitäisi olla ihan noin kovaa tarvetta läimiä (sanoilla). Olet kärsivällinen ja niin pitäisi olla hänenkin.

      Sitäpaitsi, milloin on sinun hetki? Käytkö yksin lenkillä tai salilla (en tarkoita, enkä suosittele mitään baari-iltaa).

    • Höpö höpö.

      Kotona tenavien hoitaminen ei ole työtä. Esim.nykyään on joka taloudessa imurit pyykinpesukoneet ja useimmissa myös astianpesukoneet, joten aikaa jää lapsille, lehtien lukemiseen ja ulkoiluun. Vain patalaiskat valittaa kotitöistä. Ennen haettiin puut liiteristä,hellalla lämmitettiin vedet,käsin pestiin pyykit ja imureista ei ollut tietoakaan, eikä kukaan valittanut kotitöistä.

      • Isomummu

        Omakotitalossa on siivous paljon nopeampaa, kun voi heittää matot ulos ja pyyhkiä lattiat kostealla. Imuria ei tarvita juuri koskaan.
        Pyykinpesukoneet ovat olleet jo 60-luvulla yleiset, niin että olemme oppineet niitä käyttämään kätevästi. Kone illalla käyntiin, kun on kaikki muu homma hoidettu.
        Mutta parhaiten pyykki kuivuu ulkona narulla, kuten ennenkin. Sama työ siinä on kuin äideillämme oli.

        Kirjoituksestasi päätellen lasten kanssa oleminen ei ole työtä. Kyllä se on. Lapsi ei kasva ilman ohjausta ja neuvoja. Häntä on kuunneltava, hänen kanssaan keskusteltava. Lehtien lukemisen sijaan luetaan lastenkirjoja, piirrellään, askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Lapsen kanssa oleminen on antoisaa mutta kyllä se voimat vie, varsinkin lapsen uhmaiän aikoihin. Jos lapsia on useampia, ei äidillä todellakaan ole tilaisuutta löhöilyyn.
        Taivaan kiitos, on ne koneet, niin että ei ole pakko mennä pesutupaan joka toinen viikko hinkkaamaan nyrkkipyykissä monen ihmisen vaatteita. Senkin ajan voi käyttää lasten kanssa olemiseen.
        Nykyisin koulut ovat rauhattomia ja lapset yhä stressaantuneempia. Monilla lapsilla on useampia hoitopaikkoja ennen kouluikää. Se jättää jälkensä, lapsi on oppinut pitämään puolensa sillä ainoalla tavalla, joka tepsii: raivoamalla, lyömällä, häiriköimällä. Syy ei ole lapsen, vaan aikuisten kiireillä.

        Rauhallinen ja kiireetön ilmapiiri omassa kodissa antaa lapselle hyvät elämän eväät. Lapsen kasvatus ja hoito on arvokasta työtä, soisi, että arvostelijat ajattelisivat asian lapsen näkökulmasta..


    • Sellaista se

      Olen mies, joka nykyisin hoitaa kotona pientä lasta. Rouva on töissä päivät pitkät, ja lähinnä käy kotona nukkumassa. Viikonloppuisin on toki enemmän aikaa olla yhdessä. Teen lapsenhoidon ohessa useimmat kotityöt ja hoidan ruokaostokset jne.

      Se varmaan riippuu lapsen iästä ja terveydestä tms. kuinka rankkaa hommaa se lapsenhoito on. Ja hoitajan asenteesta.

      Olen kyllä ehtinyt takavuosina olemaan töissä, ja kyllä siellä töissä oli rankempaa, etenkin henkisesti. Mutta ei tämä totisesti mitään lomailuakaan ole. Ja tästä hommasta saatava korvaus on jokseenkin naurettava.

    • Työssä käyvä äiti

      Omasta mielestäni työssäkäynti on huomattavasti helpompaa kuin olla lapsen kanssa 24/7. Varsinkin juuri kävelemään oppinut lapsi tutkii joka paikkaa, avaa laatikoita, kurottaa tavaroita hyllyiltä/kaapeista, juoksee pitkin kämppää ja tuntuu että silmät pitäisi olla selässäkin.

      Lisäksi noin pieni on vielä niin kiinni äidissä että edes tupakalle et pääse ilman että muksu huutaa parvekkeen oven takana jos ei pääse mukaan. Lehteä ei voi edes kuvitella lukevansa saatikka että hetkeksi istahtaisi paikoilleen. Jos koitat avata lehteä, muksu huutaa huomiota niin kauan että sitä saa tai keksii jotain kepposia että äiti varmasti juoksee perään.

      Voihan sitä astianpesukoneen täyttää, muksu roikkuu lahkeessa ja kurkottelee astioita/teräviä veitsiä samalla. Eli onnistuu kunhan astiat ovat ihan vieressä ettei muksu ehdi satuttaa itseään. Ja voihan sitä pesukoneenkin täyttää, muksu lahkeessa ja tutkimassa pesuainepurkkeja heti kun silmä välttää ja haluaisi maistaa mitä kivaa purkista löytyy. Lisäksi tietysti hänkin haluaisi osallistua koneen täyttämiseen ja roikkuu puoliksi koneessa niin ettei sinne saa mitään laitettua.

      Nukkumaan menossakin on omat kommervenkkinsä, ei ihan helpolla sekään onnistu. Sitten kun saat muksun vihdoin nukkumaan, on mielessä jo sata asiaa mitkä pitäisi hoitaa sillä aikaa. Ai että sohvalle lepäämään? Kun ehtisikin. Hommat jotka ovat jääneet puolitiehen päivällä, koitetaan hätäisesti hoitaa muksun nukkuessa. Hyvällä onnella saat keskeneräiset työt tehtyä ja alat laittaa ruokaa. Huonolla tuurilla tulee vain lisää keskeneräisiä hommia.
      Muksun herätessä ruokailuruljanssi päälle ja muksun vahtimista kun taas ruokailun jälkeen pääsee vauhtiin. Tätä siis iltaan asti nukkumaan menoon saakka.
      Siinä kahdeksan-yhdeksän välillä saat ehkä jo vihdoinkin hengähtää jos saat muksun ilman suurempaa sotaa unten maille. Sitten sitä onkin jo puolikuollut kun pääsee ensimmäistä kertaa päivän aikana istahtamaan sohvalle.

      On se aika rankkaa myös töiden päälle hoitaa yksin ruokailut/iltatoimet sun muut. Aamulla aikaisin ylös töihin ja muksun vienti hoitoon. Illalla tosiaan pääsee levähtämään 20-21 paikkeilla ensimmäisen kerran.

      Mutta siis, olen mieluummin päivät töissä ja hoidan iltatoimet siihen päälle kuin että olisin koko päivän kiinni muksussa. Valitettavasti on se vaan sen verran työlästä hommaa. Töissä sentään on kahvi-ja ruokatauot ja saat ihan rauhassa lukea päivän lehdenkin ja käydä tupakalla. Tuntuu ihan luksukselta! :D
      Mutta jokainen tyylillään. Tässä mun mielipide ja kokemus.

    • ( o ) ( o ) -aivot

      "Näinkö se on että äidit kokevat lastensa kanssa olemisen työnä?"


      Nainen kokee kaiken sen, mikä on hänen henkilökohtaisen mukavuusalueensa ulkopuolella, työksi.


      "No tämähän ei meidän mammalle sovi, hänen mielestään hänellä on paaaaaaljon rankempaa kotona kuin minulla töissä."

      kuullostaa ihan naisen logiikalle.

      Perustelaan oma tahto jollain asialla, joka ei liity asiaan mitenkään.

      Jos joku on väsynyt, niin on järkevää hänen hengähtää tovi.
      Ei se liity siihen mitenkään, kenen työ tai elämä tai mikä tahansa on rankempaa kuin toisen.

      Hyvä kysymys liennee, että minne sillä mammalla on oikein kiire?

      Eikö kauppaan ehdi tunnin kuluttuakin.

      Kuullostaa enemmän sille, että mammalla on ollut vaan TYLSÄÄ kotona ja haluaa äkkiä pois sieltä :-)

      • Kuulostat kokemattom

        Et ole koskaan hoitanut lasta kotona?


      • ptb
        Kuulostat kokemattom kirjoitti:

        Et ole koskaan hoitanut lasta kotona?

        Tämä nyky sukupolvi on niin surkeeta, ei olla totuttu tekeen töitä nuoresta asti niin kuin aikaisemmin. Vetet tulee ja menee sisään pesukoneet löytyy lämmitys helpompaa ja silti valitetaan että raskasta. Nyky äidit huonontuneet ja paljon se on tosi.


      • turhanruikuttajat
        ptb kirjoitti:

        Tämä nyky sukupolvi on niin surkeeta, ei olla totuttu tekeen töitä nuoresta asti niin kuin aikaisemmin. Vetet tulee ja menee sisään pesukoneet löytyy lämmitys helpompaa ja silti valitetaan että raskasta. Nyky äidit huonontuneet ja paljon se on tosi.

        Olen ihan samaa mieltä!


      • 12+9

        "Hyvä kysymys liennee, että minne sillä mammalla on oikein kiire?

        Eikö kauppaan ehdi tunnin kuluttuakin."

        Ehtii ja ehtii... Lapsilla on ruoka- ja päiväuniajat. Pienemmillä lapsilla saattaa olla hyvinkin tarkka sisäinen kello siitä, mihin aikaan ruoka on saatava eteen tai koska pään on oltava tyynyssä. Väsyneen ja/tai nälkäisen lapsen kanssa kauppareissu, kokkaaminen tai mikä tahansa asia voi olla aikamoinen koettelemus. Tunti on lasten maailmassa melkoinen aika. Siksi lapsiperheissä on ne rutiinit ja aikataulut, joiden puitteissa asiat tehdään, jotta kaikilla olisi mukavaa.


    • suomen naiset intiaan

      Minullakin on työ.. aamulla 04.00 ylös ja 18.00 kotona. Työmatka ajoa se n. 4 tuntia yht.
      Työmatka ajohan ei väsytä ollenkaan varsinkaan paluumatkalla..
      No asiaan..minä en tee kotona mitään muuta kuin yleensä nukun ja syön.
      Muutaman sanasen saatan vaihtaa kolmen lapseni kanssa ja vaimolle vain myhäilen.
      15 vuoden aikana olen maksanut kaikki lainat ja juoksevat kulut.
      Menot jos olisi jaettu,niin vois kai sitä tiskaa,pyykkää,imuroida tms. Osallistuu..
      Mutta kuitenkin näin on parempi,koska luulen että kukaan suomalainen nainen ei halua osallistua yhteisiin kuluihin vaan mieluummin maksattaa ne avioliittoon erehdytetyllä aviomiehellään ryyditettynä perisuomalaisella hyvinvointinalkutuksella.

      • mek

        Oletkohan myistanut avioehdon tehdä ettei makdollisen eron sattuessa ex tartte lahjoittaa puolta omaisuudestaan.


    • Todellinen mies

      Naiset valittaa ihan koko ajan kaikesta. Ole sinkku tai hyväksy se motkotus

    • sysmä

      Silloin kun meidän lapset olivat pieniä niin me järjestimme mieheni kanssa yhteistä aikaa että pääsimme yhdessä rentoutumaan ja jaoimme ja hoidimme lapsemme yhdessä kumpikin sen mukaan mitä töiltään kerkesi. Emmekä ikinä riidelleet kumpi hoitaa koska olimme molemmat lapsia halunneet. Nyky aikana lapsia käytetään milloin minäkin välikappaleena. :(

      • sysmä

        Jatkoa edelleiseen. Olen nyt 9 lapsen mummo ja jatkan sitä mihin omien kanssa jäin. Itse olen 44 vuotias enkä valita yhtään oloani kuuden lapsen kanssa. Katsokaa peiliin hyvät ihmiset. Ketä varten teette ne lapset jos ette itseänne.


    • erilaiset arvot

      Jos vertaan kotiäitiyttä aikaisempaan työssäoloon, niin aika tasan menevät punnukset. Molemmissa ovat omat hyvät ja raskaat osionsa. Kotiäitiys saattaa olla ajoittain raskasta, mutta usein myös rakasta. En vaihtaisi pois siitä hetkeäkään.
      Mieheni kanssa ovat asiat sujuneet melko kivuttomasti, pyrimme joustamaan molemmat. Molempien panostusta tarvitaan. Sooloilemaan ei voi ryhtyä.
      Sen sijaan epäkunnioittavaa asennetta on tullut perheen ulkopuolelta. Monesti on ollut tunne, että kotiäitiyttä ei arvosteta, vaan heitä pidetään vain laiskoina. Vain työssäoloa arvostetaan.

      • En ymmärrä en

        Miten voi arvostaa kotiäitiyttä jos tämä kotiäiti vaan valittaa osaansa koko ajan. Ei hän itsekään silloin arvosta työtään koska valittaa siitä jatkuvasti.
        Työ josta pitää ja jota arvostaa niin sitä pitää itsekin kehua toisille, ihanaa olla kotona omien lastensa kanssa ja tehdä ruokaa, laittaa koneet pyörimään niin on taas puhdasta astiaa ja vaatetta.
        Illalla napsaista sauna lämpiämään ja kylvettää lapset lämpimässä, sitten iltasatu ja nukkumaan.
        Näin jää molemmille vanhemmille vielä illalla aikaa kahdestaan oloon.
        Olen tehnyt tätä, ollut kotona ja mies käynyt hankkimassa rahaa, kaukanakin ja raskaissa töissä. En ole ikinä valittanut kun olen lapsia halunnutkin, etuoikeus olla kotona, ei lähtöä aamulla mihinkään.
        Kotitöitä on kaikilla ihmisillä joilla koti on, mikä niissä hommissa on niin vaikeaa varsinkin jos on koko päivä aikaa puuhastella?!


      • Et niin
        En ymmärrä en kirjoitti:

        Miten voi arvostaa kotiäitiyttä jos tämä kotiäiti vaan valittaa osaansa koko ajan. Ei hän itsekään silloin arvosta työtään koska valittaa siitä jatkuvasti.
        Työ josta pitää ja jota arvostaa niin sitä pitää itsekin kehua toisille, ihanaa olla kotona omien lastensa kanssa ja tehdä ruokaa, laittaa koneet pyörimään niin on taas puhdasta astiaa ja vaatetta.
        Illalla napsaista sauna lämpiämään ja kylvettää lapset lämpimässä, sitten iltasatu ja nukkumaan.
        Näin jää molemmille vanhemmille vielä illalla aikaa kahdestaan oloon.
        Olen tehnyt tätä, ollut kotona ja mies käynyt hankkimassa rahaa, kaukanakin ja raskaissa töissä. En ole ikinä valittanut kun olen lapsia halunnutkin, etuoikeus olla kotona, ei lähtöä aamulla mihinkään.
        Kotitöitä on kaikilla ihmisillä joilla koti on, mikä niissä hommissa on niin vaikeaa varsinkin jos on koko päivä aikaa puuhastella?!

        Oikeasti juttu on niin, että arvostipa kotiäiti itse osaansa tai ei, niin yleisesti, yhteiskunnallisesti sitä ei arvosteta juuri siitä syystä, että siitä ei makseta mitään. Kun kotityöstä ei saa rahapalkkaa, niin sillä ei katsota olevan arvoa, koska tämä järjestelmä on niin mätä, että vain isolla rahalla on joku arvo, millään muulla ei juurikaan mitään.

        Myöskin sinä aliarvioit äidin osaa, jos se sulle tarkoittaa puuhastelua ja koneitten pyörittämistä. Olet(ko?) heittänyt kaiken vastuun tienaajan niskaan.


      • En ymmärrä en
        Et niin kirjoitti:

        Oikeasti juttu on niin, että arvostipa kotiäiti itse osaansa tai ei, niin yleisesti, yhteiskunnallisesti sitä ei arvosteta juuri siitä syystä, että siitä ei makseta mitään. Kun kotityöstä ei saa rahapalkkaa, niin sillä ei katsota olevan arvoa, koska tämä järjestelmä on niin mätä, että vain isolla rahalla on joku arvo, millään muulla ei juurikaan mitään.

        Myöskin sinä aliarvioit äidin osaa, jos se sulle tarkoittaa puuhastelua ja koneitten pyörittämistä. Olet(ko?) heittänyt kaiken vastuun tienaajan niskaan.

        Minkä ihmeen "arvostuksen" perässä pitäisi kieli pitkällä mennä? Mitä väliä, arvostaako joku ventovieras juuri MINUN tekemääni työtä.

        Pääasia on se, että vanhemmat itse pitävät työstään, olkoon se sitten kotona tai muualla. Myöskin se on valittavissa kumpi jää kotiin.
        Meillä se valinta oli täysin selvä, mies halusi pitää hyväpalkkaisen työnsä ja minä nautin kotona olosta.

        Onhan se selvää, että on monia töitä ja ammatteja mitä yleisesti ei arvosteta, mutta niin vain nekin työt täytyy jonkun tehdä.
        Lapsetkin on jonkun hoidettava kun ei ne yksinään pärjää, siivottavakin on ja paljon muutakin hommaa mitä jotkut ei arvosta tippaakaan.

        Minulle ei siis merkitse pätkääkään jos joku ei minun tekemisiä arvosta, aivan sama.
        Myöskin tuo koneitten pyörittäminen on nykykodeissa ihan normaalia kun niitä koneita nyt sattuu olemaan joka lähtöön.
        Välillä kyllä kotona olo on ihan leppoisaa puuhastelua jos vertaa vaikkapa kiireiseen tehdastyöskentelyyn liukuhihnalla tai moniin moniin työpaikkoihin ja ammateihin mitkä ei todellakaan ole helppoja.

        Enkä ole heittänyt kaikkea vastuuta miehelleni onhan lastenhoitokin erittäin vastuullista.


      • Snaijaatko ?
        En ymmärrä en kirjoitti:

        Minkä ihmeen "arvostuksen" perässä pitäisi kieli pitkällä mennä? Mitä väliä, arvostaako joku ventovieras juuri MINUN tekemääni työtä.

        Pääasia on se, että vanhemmat itse pitävät työstään, olkoon se sitten kotona tai muualla. Myöskin se on valittavissa kumpi jää kotiin.
        Meillä se valinta oli täysin selvä, mies halusi pitää hyväpalkkaisen työnsä ja minä nautin kotona olosta.

        Onhan se selvää, että on monia töitä ja ammatteja mitä yleisesti ei arvosteta, mutta niin vain nekin työt täytyy jonkun tehdä.
        Lapsetkin on jonkun hoidettava kun ei ne yksinään pärjää, siivottavakin on ja paljon muutakin hommaa mitä jotkut ei arvosta tippaakaan.

        Minulle ei siis merkitse pätkääkään jos joku ei minun tekemisiä arvosta, aivan sama.
        Myöskin tuo koneitten pyörittäminen on nykykodeissa ihan normaalia kun niitä koneita nyt sattuu olemaan joka lähtöön.
        Välillä kyllä kotona olo on ihan leppoisaa puuhastelua jos vertaa vaikkapa kiireiseen tehdastyöskentelyyn liukuhihnalla tai moniin moniin työpaikkoihin ja ammateihin mitkä ei todellakaan ole helppoja.

        Enkä ole heittänyt kaikkea vastuuta miehelleni onhan lastenhoitokin erittäin vastuullista.

        Öööö ... Joo-o, lastenhoito(kin) on erittäin vastuullista, eikö tässä ketjussa ole juuri siitä kyse, että aloittaja ei sitä hiffaa. Ja myös sinä edellisessä kommentissasi pidät sitä ym. kotityötä puuhasteluna.

        Palkaton puuhastelu kotona on arvotonta eikä työn nimistä, koska siitä ei makseta mitään eikä sitä siksi arvosteta yhteiskunnallisesti. Meitä muita ei juurikaan kiinnosta se, miten ja miksi sinä mitäkin arvostat.


      • En ymmärrä en
        Snaijaatko ? kirjoitti:

        Öööö ... Joo-o, lastenhoito(kin) on erittäin vastuullista, eikö tässä ketjussa ole juuri siitä kyse, että aloittaja ei sitä hiffaa. Ja myös sinä edellisessä kommentissasi pidät sitä ym. kotityötä puuhasteluna.

        Palkaton puuhastelu kotona on arvotonta eikä työn nimistä, koska siitä ei makseta mitään eikä sitä siksi arvosteta yhteiskunnallisesti. Meitä muita ei juurikaan kiinnosta se, miten ja miksi sinä mitäkin arvostat.

        Tunnetko sinä tämän aloittajan koska pystyt sanomaan ettei hän hiffaa lasten kanssa olemisen olevan vastuullista?
        Minusta hän ei tällaista sanonut, onhan hän oman fyysisen työpäivänsä jälkeen lasten kanssa ulkona ja kuppareissuilla plus viikonloput kokonaan, eiköhän silloin tiedä jo jotain omasta vastuustaan lasten suhteen.

        Kysymys on nyt siitä, että onko kotona olo lasten kanssa työtä. Onhan se työtä ilman rahapalkkaa, palkka tulee sitten näiltä tyytyväisiltä lapsilta.
        Sitten jos paneudutaan asiaan vielä oikein hartaasti niin tämä isä joka lähtee aamulla palkkatyöhön, tekeekin siis kahta työtä koska illat ja viikonloput on lasten kanssa että kotiäitityöläinen saa levätä.
        Eikös tässä sinun ja yhteiskunnan arvotuksen mukaan tämä rahat kotiin tuova isukki ole ylityöllistetty?

        Sanoin molemmissa kirjoituksissani kotona koko päivän olevan äipän hommia välillä ihan "puuhasteluksi". Ainot ja lökökotihousut jalassa, päikkärit nukutaan myös lasten kanssa leveässä sängyssä, satujen luvun jälkeen :)

        Jos se sinun mielestä on arvotonta eikä työn nimistä niin pidä toi mielipiteesi, ei se ketään kotiäitiä haittaa mitä mieltä olet.
        Lapset kyllä aikanaan voivatkin arvostaa sitä kun ei tarvinnut aina herätä kesken unien ja lähteä jonnekkin hoitoon, kyllä sen heräämisen ja lähtemisen oppii muutenkin aika pienenä eskarilaisena/koululaisena.


      • Ei h-i !
        En ymmärrä en kirjoitti:

        Tunnetko sinä tämän aloittajan koska pystyt sanomaan ettei hän hiffaa lasten kanssa olemisen olevan vastuullista?
        Minusta hän ei tällaista sanonut, onhan hän oman fyysisen työpäivänsä jälkeen lasten kanssa ulkona ja kuppareissuilla plus viikonloput kokonaan, eiköhän silloin tiedä jo jotain omasta vastuustaan lasten suhteen.

        Kysymys on nyt siitä, että onko kotona olo lasten kanssa työtä. Onhan se työtä ilman rahapalkkaa, palkka tulee sitten näiltä tyytyväisiltä lapsilta.
        Sitten jos paneudutaan asiaan vielä oikein hartaasti niin tämä isä joka lähtee aamulla palkkatyöhön, tekeekin siis kahta työtä koska illat ja viikonloput on lasten kanssa että kotiäitityöläinen saa levätä.
        Eikös tässä sinun ja yhteiskunnan arvotuksen mukaan tämä rahat kotiin tuova isukki ole ylityöllistetty?

        Sanoin molemmissa kirjoituksissani kotona koko päivän olevan äipän hommia välillä ihan "puuhasteluksi". Ainot ja lökökotihousut jalassa, päikkärit nukutaan myös lasten kanssa leveässä sängyssä, satujen luvun jälkeen :)

        Jos se sinun mielestä on arvotonta eikä työn nimistä niin pidä toi mielipiteesi, ei se ketään kotiäitiä haittaa mitä mieltä olet.
        Lapset kyllä aikanaan voivatkin arvostaa sitä kun ei tarvinnut aina herätä kesken unien ja lähteä jonnekkin hoitoon, kyllä sen heräämisen ja lähtemisen oppii muutenkin aika pienenä eskarilaisena/koululaisena.

        Jooo, et snaijannut. Joten kannattaa saivarrella vielä kilometri lisää.


      • En ymmärrä en
        Ei h-i ! kirjoitti:

        Jooo, et snaijannut. Joten kannattaa saivarrella vielä kilometri lisää.

        Paljonko oot vajaa?! Voit ruveta jo nukkumaan ;)
        Nyt ymmärrän ja säälin sun lapsia.


    • yhteinenpäätös

      Jotkut lapset osaavat olla hankalia. Ovat ns. suuritarpeisia lapsia ja vaativat paljon aikaa vanhemmiltaan... ne eivät tyydy olemaan näkymättömiä ja huomaattomia että vanhemmat saisivat omaa aikaa. Kyllä töissä oleminen on luksusta kuin kuunnella lasten (esim. pahimpaan uhma-aikaan) kiukkua, huutoa, itkua, mekkalaa, syömättömyyttä ja yleistä tottelemattomuutta. Joitakin lapsia pitää kieltää kokoajan kun kerrasta ei kielto (perustelujen kera) mene perille. Tätä voi pahimmillaan olla koko pitkän päivän... ja 24/7. Toki helppojakin aikoja on olemassa, mutta mikään lapsi ei ole valmis, vaan kaikki on vielä elämässä opettelua... Töissä sentään kaikki on selkeää ja muita aikuisia joiden kanssa vois keskustella noh aikuismaisesti. Ei ole mitään muita haasteita kuin työtehtävät ja ne ovat helposti ratkaistavissa, jos tekee sellaista työtä joka itselle sopivaa. Lasten kasvatus ei ole.

      Ei ole kovin hyvä, jos esim. toinen vanhemmista tekee 8 tuntisen päivän ja menee sohvalle lekotteleen olettaen, ettei ole vastuussa lasten hoidosta koska on ainoa joka tuo leivät pöytään. Ei se niin mene. On epäreilua, että toinen on vastuussa lapsista kokoajan ja toinen on vain sivustaseuraajana siinä vieressä! Molempien vastuulla on hoitaa lapset kun on yhdessä ne hankkinutkin!

    • Tylsyyden huippu

      Kuulostat sovinistisialta. Kotityö on työtä siinä missä mikä muu tahansa, mutta sitä ei arvosteta, kun siitä ei saa palkkaa. Miksi sinä(kään) et maksa vaimollesi, jotta hän voisi tuntea itsensä arvokkaaksi ja tasavertaiseksi.

      Vaihtakaapa osia vaimosi kanssa, hän ei varmaankaan valita yhtään, kun viettää mukavaa aikaa lasten kanssa vain vkl:isin. Palataan aiheeseen muutaman kotivuotesi jälkeen uudelleen.

    • 2+13

      Mun mies ei tee fyysistä työtä, mutta silti aina valittaa kuinka hän ei jaksa. Eli mä hoidan 24/7 lapset ja kodin. Saman tein kun olin ite töissä ja mies kotona, sillon eka muksu oli täyspäiväsesti hoidossa ja mies veteli tirsaa vielä puolenpäivän aikaan jos satuin tauolla soittaan.
      Mä näen asian niin että se kumpi ei ole palkkatöissä hoitaa kodin ja lapset sillon kun toinen on töissä. Mutta otetaan huomioon että asunto ja lapset on yhteisiä, molemmilla on vastuu kummastakin. Koska ei voida pitää itsestäänselvyytenä kaikkia asioita. Lapset hoidetaan yhdessä ja autetaan toisiamme jaksamaan, pitäähän lapsilla olla molemmat vanhemmat ja molempien seura ja apu (jos siis ei ole yh). Ja sama asunnon suhteen, ei siellä toiselle voida "kiusallaan" tehdä sotkua, vaan sen takia että toinen on lasten kanssa kotona. Eikö vanhemmat oo kaikille opettanu että sotkut siivotaan. Esim. meillä ainakin jos muksuilla on kavereita leikkimässä, molemmat siivoo lelut pois jos lopettaa leikkimisen ja sama pätee jos meidän muksut on kavereillaan, siivoo siellä yhdessä kaverinsa kanssa lelut pois. Ja kaikilla hyvä mieli.
      Koska ei nää kotihommat nyt niin rankkoja aina ole, mutta on niitäkin päiviä on kun ei vaan oikeesti jaksa, ehdi jne.. mitä sitten? Kyllä mä pidän siitä että on siistiä, lapset hoidettu hyvin jne, mutta mitä sitten jos ei jokapäivä tee jotain? Meillä kun on 2 hulivili poikaa, terveitäkin vielä vaikka en jokapäivä kiillotteliskaan pöytähopeita. Mutta sen sanon että sitten kun mies hoitaa muksuja, siivoo, laittaa ruokaa.. niin on se niiin kiva saada oikeesti sitä vapaata aikaa itelleenkin. Ja yhteisistä pelisäännöistähän tässä on kyse, jos en ihan väärin tajunnu.. jokaisella on omansa.

    • yh-äiti

      Ja minä yh-äitinä hoidan kaikki edellä luetellut:
      ansiotyön, kotityöt, pidän huolen lapsen harrastusajoista, säännöllisistä lääkärissä käynneistä, koulun vanhempain illoista ja mihin kaikkeen ikinä tänä päivänä vanhempaa vaaditaan venymäänkään.

      Em. asioiden hoidosta minulla ei ole vapaata ikinä.
      Omia ns. tyttöjen iltoja ei ikinä.
      En käy kapakoissa ikinä, ei siihen ole mahdollisuutta, mutta en haluakaan.
      Nyt viimeisen vuoden aikana sain ensimmäisen oman harrastuksen vuosiin, kun lapsi on jo 10-v hän suostuu olemaan 1-2 h yksin kotona, niin pääsen työnantajan kustantamalle kuntosalille pari kertaa viikossa.

      Ja yh olen siksi, että kyllästyin katsomaan äijän sohvalla makaamista, eikä hän kovin paljoa ollut kiinnostunut lapsen hoidostakaan. Eron jälkeen toimitin lapsen tapaamaan isäänsä aina kun herralle sattui sopimaan, ettei hän vahingossakaan pääsisi syyttämään minua siitä, että olen muka estänyt heidän tapaamisensa. Kun lapsi kasvoi, hän lähti yhä vastenmielisemmin isänsä luo, koska ei kerta kaikkiaan viihdy siellä. Isän luona jatkuu nimittäin sama tyyli kuin kotonakin aikanaan, eikä lasta kiinnosta katsella telkkaria tuijottavaa isäänsä. Lopulta hän itse sanoi suoraan isälleen, että hän ei halua sinne. Tämä selityksenä sille, että edes isä-viikonlopuista saisin vapaata itselleni. Lähisukulaiset asuvat satojen kilometrien päässä ja isovanhemmat ovat kuolleet, ystävä- ja tuttavapiirissä ei ole henkilöitä, ketä voisin ajatella välillä lapsenlikaksi.

      Moni työhön äitiyslomalta palannut äiti on sanonut, miten ihanaa on päästä töihin "lepäämään", oli työ miten raskasta ja vaativaa tahansa, mutta se on lepoa lasten hoitoon verrattuna. Lasten ja kodin hoito on niin vaativaa, että tuollaiset "joka tuo leivän pöytään" lässytykset saa heittää omaan arvoonsa.

      Jos toinen tai toinen vanhemmista on aloittajan tyylinen yli-ihminen, jota kotona olevan puolison tyyli ihmetyttää, niin jääköön yksin pyörittämään koko rulettia, kuten minä olen tehnyt. Suosittelen lämpimästi! Todella todella raskasta välillä, mutta erittäin palkitsevaa ja antoisaa loppujen lopuksi.

    • yrittäkää kestää

      Aloittajalle: jos ajankäyttö tai aikataulun järjestely on ongelma, niin sun täytyy vaan muuttaa se. Ymmärrän kyllä, että tarvitset tauon työn jälkeen. Vaimosi täytyy saada tajuamaan se myös. Miksi pitäisi heti lähteä kauppaan tai ulos kun tulet kotiin? Voit käydä kaupassa vaikka yksin jo kotimatkalla. Tai vaimosi voi käydä siellä penskojen kanssa jo päivällä. Se on vaan järjestelykysymys. Älä anna periksi, mutta älä riitele. Teet vaan. Sun täytyy myös ymmärtää vaimoasi, penskat roikkuu sen lahkeessa seuraavat 18 vuotta. Sen täytyy aina olla valmiina niitä varten. Se on henkisesti kuluttavaa. Sillä ei ole varaa valita.

    • Viikonlopuksi kotiin

      Vaimollesi on onni ja autuus, kun todella otat vastuun perheestä viikonlopuksi. Hyssytät aamulla heräilevät lapset klo 7 maissa, vaihdat vaipat, puet päivävaatteet, teet keittiössä aamupalat ja ruokit lapset. Itsekin juot kupin kahvia. Vahdit lapsia.
      Siivoat klo 8.00 jälkeen kyökin ja petaat vuoteet, teet kauppalistan, puet lapset, menet kauppaan, ostat kahden hankalan mukulan kanssa viikonlopun ruuat, pesuaineet, ja muut tarvitsemasi asiat, palaat kotiin, riisut lapset, pissatat, vaipottelet, valmistelet lounasta, samalla vahdit lasten tekemisiä, lajittelet pyykit, panet pyörimään koneen, vahdit lapsia, annostelet ruuat, syötät kiukuttelevan kersan, jolle tämä ruoka ei nyt kelpaa, vahdit toista, joka karkaa pöydästä, yrität saada edes toisen päiväunille parvekevaunuihin, vaipparallin jälkeen, ripustat pyykin, siivoat keittiön, vahdit lapsia, heijaat vaunuja.... ja kello on jo 14.00.
      Sitten on jo aikuisten ruuan vuoro, perunat...soosit...pöytään...Lapsi heräsi parvekkeelta, vanhempi ei ole vielä ole ollut ollenkaan ulkoleikeissä...

      Oi kuinka onnellinen vaimo sinulla on. Hän voi mennä shoppailemaan ja tapaamaan kavereita, harrastaa ja nauttia vapaapäivästä, ja sinä nautit pienokaistesi seurasta. Ymmärrän hyvin, ettei se tunnu ollenkaan työltä.

      • Twelve points

        Tämä oli hyvä kommentti.


      • En ymmärrä en

        Jaksoit sitten väsätä noin pitkän kuvitteellisen tarinan yhden päivän kulusta. Meillä ei ole ollut koskaan tuollaista. Aika rankkaa sanoisinko tahallaan kärjistettyä arkielämää vain kahden lapsen kanssa?!

        Minä olen päässyt paljon helpommalla koska olen aina osannut organisoida päivän työt. Lapsia kolme, eikä mitään tuonkaltaista tuskaa. Ruokaa voi tehdä vaikka illalla koko seuraavan päivän tarpeiksi tai vaikka kaheksi päiväksi.

        Kauppareissun voi tehdä myös illalla ilman lapsia, se onnistuu myös isältä vaikka töiden jälkeen ennen kotiin tuloa.
        Sunnuntainakin voi käydä ostamassa reilummin monen päivän tarpeet, vähän suunnittelua ruokalistaan ensin.

        Päiväunet voi nukkua sisällä, ulkoilut hoituu vaikka aamiaisen jälkeen tai ennen lounasta koko porukan voimin. Tuleekin sopivasti nälkä kun on touhuiltu ulkona ja sitten väsyttää jo päiväuniaikaan.

        Kodinkoneet hoitaa itsenäisesti pyykit ja astiat. Kerran viikossa parempi siivous, päivittäin vain iltaisin lelujen keräily ja pintojen järjestely, kaikilla tavaroilla on myös oma paikkansa mihin ne laitetaan aina takaisin, ei tarvitse mitään etsiä kun tietää jo mistä ne löytää.

        Miksi yleensä hommaatte lapsia jos se elämä on noin vaikeaa niiden kanssa?


      • Viikonlopuksi kotiin
        En ymmärrä en kirjoitti:

        Jaksoit sitten väsätä noin pitkän kuvitteellisen tarinan yhden päivän kulusta. Meillä ei ole ollut koskaan tuollaista. Aika rankkaa sanoisinko tahallaan kärjistettyä arkielämää vain kahden lapsen kanssa?!

        Minä olen päässyt paljon helpommalla koska olen aina osannut organisoida päivän työt. Lapsia kolme, eikä mitään tuonkaltaista tuskaa. Ruokaa voi tehdä vaikka illalla koko seuraavan päivän tarpeiksi tai vaikka kaheksi päiväksi.

        Kauppareissun voi tehdä myös illalla ilman lapsia, se onnistuu myös isältä vaikka töiden jälkeen ennen kotiin tuloa.
        Sunnuntainakin voi käydä ostamassa reilummin monen päivän tarpeet, vähän suunnittelua ruokalistaan ensin.

        Päiväunet voi nukkua sisällä, ulkoilut hoituu vaikka aamiaisen jälkeen tai ennen lounasta koko porukan voimin. Tuleekin sopivasti nälkä kun on touhuiltu ulkona ja sitten väsyttää jo päiväuniaikaan.

        Kodinkoneet hoitaa itsenäisesti pyykit ja astiat. Kerran viikossa parempi siivous, päivittäin vain iltaisin lelujen keräily ja pintojen järjestely, kaikilla tavaroilla on myös oma paikkansa mihin ne laitetaan aina takaisin, ei tarvitse mitään etsiä kun tietää jo mistä ne löytää.

        Miksi yleensä hommaatte lapsia jos se elämä on noin vaikeaa niiden kanssa?

        Kysymys olikin isän päiväohjelmasta viikonloppuisin, jolloin hän antaa vapaata äidille.
        Äiti organisoi, hänellähän ei ole mitään muuta tekemistä, isäparka se vain on ruumiillisessa työssä päivät pitkät. Hän korostaa, kuinka helppoa lasten kanssa viikonloppuna on, kun antaa äidille vapaata.
        Helppoahan isän onkin, jos äiti tosiaan tekee valmiit ruuat ja pesee pyykit valmiiksi.
        Isä ei siis edes tiedä, miten ruuat saadaan tehdyksi lasten kanssa. Vai tekeekö isi ruuat sitten illalla kahdeksi päiväksi?
        Totta kai kodinkoneet hoitaa pesut, koneet pitää täyttää, pyykit lajitella, taitella narulta, tyhjentää astiat astiakaappiin. Se ei ole automaattista.

        Millaista teillä sitten on aamuisin, kun lapset heräilevät? Kyllä meidän huushollissa ainakin piti pukea, pestä, vaihtaa vaippoja, syöttää juottaa.
        Nyt oli kyseessä tavallinen arki, jota äiti elää koko viikon, ei se järjestelty viikonloppu, johon ei tarvinnutkaan sisällyttää äidin kaikkia toimia.

        Eli äiti kuitenkin helpottaa isukin elämän auttamalla kaikin tavoin, että isin ja lasten yhdessäolo olisi vaivatonta.


      • En ymmärrä en
        Viikonlopuksi kotiin kirjoitti:

        Kysymys olikin isän päiväohjelmasta viikonloppuisin, jolloin hän antaa vapaata äidille.
        Äiti organisoi, hänellähän ei ole mitään muuta tekemistä, isäparka se vain on ruumiillisessa työssä päivät pitkät. Hän korostaa, kuinka helppoa lasten kanssa viikonloppuna on, kun antaa äidille vapaata.
        Helppoahan isän onkin, jos äiti tosiaan tekee valmiit ruuat ja pesee pyykit valmiiksi.
        Isä ei siis edes tiedä, miten ruuat saadaan tehdyksi lasten kanssa. Vai tekeekö isi ruuat sitten illalla kahdeksi päiväksi?
        Totta kai kodinkoneet hoitaa pesut, koneet pitää täyttää, pyykit lajitella, taitella narulta, tyhjentää astiat astiakaappiin. Se ei ole automaattista.

        Millaista teillä sitten on aamuisin, kun lapset heräilevät? Kyllä meidän huushollissa ainakin piti pukea, pestä, vaihtaa vaippoja, syöttää juottaa.
        Nyt oli kyseessä tavallinen arki, jota äiti elää koko viikon, ei se järjestelty viikonloppu, johon ei tarvinnutkaan sisällyttää äidin kaikkia toimia.

        Eli äiti kuitenkin helpottaa isukin elämän auttamalla kaikin tavoin, että isin ja lasten yhdessäolo olisi vaivatonta.

        Minä en ole noin katkera siitä jos mies "pääsee" töihin ja minä jään kotiin. Ennemminkin tulisi hätä käteen jos ei olisi sitä työpaikkaa. Meillä ainakin tarvitaan elämiseen sitä miehen tilipäivää, teillä on sitten jotenkin muuten järjestetty se rahanhankinta?!
        No eipä tätä kotona oleskelua enään kauaa kestä kun on valitettavasti lähdettävä ihan oikeisiin töihin, lapset nääs kasvaa, alkaa koulut ja eskarit.
        Meillä kylläkin vietetään viikonloput ihan perheenä yhdessä, ei se mene niin, että isä hoitaa silloin KOKO viikonlopun lapsia ja äippä viilettelisi huvituksissa, oih sen niin rankan kotonaviikonolon rasituksista toipuen.
        Sinulla on jotenkin outo käsitys perheestä, ihankuin se olisi joku kilpailu ja koston suunnittelu puolin ja toisin..


      • Ei niin yksinkertais
        En ymmärrä en kirjoitti:

        Jaksoit sitten väsätä noin pitkän kuvitteellisen tarinan yhden päivän kulusta. Meillä ei ole ollut koskaan tuollaista. Aika rankkaa sanoisinko tahallaan kärjistettyä arkielämää vain kahden lapsen kanssa?!

        Minä olen päässyt paljon helpommalla koska olen aina osannut organisoida päivän työt. Lapsia kolme, eikä mitään tuonkaltaista tuskaa. Ruokaa voi tehdä vaikka illalla koko seuraavan päivän tarpeiksi tai vaikka kaheksi päiväksi.

        Kauppareissun voi tehdä myös illalla ilman lapsia, se onnistuu myös isältä vaikka töiden jälkeen ennen kotiin tuloa.
        Sunnuntainakin voi käydä ostamassa reilummin monen päivän tarpeet, vähän suunnittelua ruokalistaan ensin.

        Päiväunet voi nukkua sisällä, ulkoilut hoituu vaikka aamiaisen jälkeen tai ennen lounasta koko porukan voimin. Tuleekin sopivasti nälkä kun on touhuiltu ulkona ja sitten väsyttää jo päiväuniaikaan.

        Kodinkoneet hoitaa itsenäisesti pyykit ja astiat. Kerran viikossa parempi siivous, päivittäin vain iltaisin lelujen keräily ja pintojen järjestely, kaikilla tavaroilla on myös oma paikkansa mihin ne laitetaan aina takaisin, ei tarvitse mitään etsiä kun tietää jo mistä ne löytää.

        Miksi yleensä hommaatte lapsia jos se elämä on noin vaikeaa niiden kanssa?

        Meneekö ne pyykit ja astiat itsestään sinne koneeseeen ja koneesta pyykit kuivumaan ja kaappeihin (kenties silittyvätkin itsekseen) sekä astiat kaappeihin?

        Itse nykyään kyllä saan tyhjennettyä/täytettyä astianpesukoneen ongelmitta, lapsikin välillä auttaa. Mutta kun lapsi oli pienempi piti kori nostaa ylös, että muksu ei ota astioita, piti myös estää lasta kiipeämästä kannen päälle. Lapsi myös kiskoi keittiön laatikoista tavaraa sillä välin tai huusi, kun äiti ei huomioinut. Ei juuri viihtynyt yksin.

        Kerkiän kyllä laitella pyykit koneeseen, mutta puhtaan pyykin kori on kukkurallaan.
        Eikä konetta voi jättää yksin päälle jos lähtee ulos?

        Kun mies tulee kotiin painuu ruohoa leikkaamaan, lumitöitä tekemään. Tarjoudun tekemään ne, mutta ei mies haluaa ne välttämättä tehdä. Miksiköhän... Minulle se olisi omaa aikaa ja vaihtelua. Ja helpompi tehdä niitä hommia ilman vahdittavaa lasta.


    • Työmyyrät

      Eikö kahden vaippaikäisen 24/7 hoitaminen sitten ole fyysistä työtä?

      • Vai mitä

        No nukkuuhan ne vaippaikäsetkin joskus. Muuten kyllä tuo kysymyksesi ei oikein vakuuta minua siitä, että sinulla edes olisi lapsia. Olet ehkä vain työtön aikuinen henkilö joka makoilee sohvalla..


      • eazefga<ed
        Vai mitä kirjoitti:

        No nukkuuhan ne vaippaikäsetkin joskus. Muuten kyllä tuo kysymyksesi ei oikein vakuuta minua siitä, että sinulla edes olisi lapsia. Olet ehkä vain työtön aikuinen henkilö joka makoilee sohvalla..

        Niin paitsi kahden vaippaikäisen aiheuttama valvotus on niin infernaalista, että itse nukuin AINA kun lapsetkin, siksi tein kaikki hommat lasten ollessa HEREILLÄ.


    • Viikonlopuksi kotiin

      Tässä ketjussa korostetaan, että miehen mielestä vaimon osa kotiäitinä ei ole rankaa, ja hän haluaa korostaa sitä, että nautiskelee lasten seurasta ja sallii vaimolle vapaata viikonloppuna.
      Okei.
      Miksi asia käännetään päinvastaiseksi? Jos mies haluaa hoitaa kaiken kotona, ja pitää sitä rentouttavana ja hyvänä, miksi nyt syyttelette vaimoa? Mistä asiasta?

      Aloittaja kysyy, kokevatko äidit lasten kanssa olemisen työnä. Hän pitää sitä rentouttavana tuokiona itse. Tekeekö hän kaiken sen, minkä äiti arkena tekee, vai valikoiko hän työstä mieleisensä puolet?

      Tuskastua aina voi, kun väsyy ja stressaantuu. Ei elämä pikkulasten kanssa ole jatkuvasti niin suuri ilo, että luopuisi kaikista aikuiskontakteista. Siihen vain joskus kotiäidit ajautuvat ja ongelmia syntyy.

      Pikkulapsiaika menee pian ohi. Kaikki muuttuu jälleen.

      • En ymmärrä en

        Eikös se aloittajan puoliso, kotiäiti juuri valita sitä kotona oloa, on hänen mukaansa paaaaljon rankempaa kuin miehen fyysinen palkkatyö.
        Pääosa näistä vastaajistakin on samaa mieltä, eli ovat kotiäiti/yhärirukkuja!!
        Nyt kysynkin TAAS teiltä naisilta, miksi olette synnyttäneet lapsia JOS ETTE JAKSA HOITAA NIITÄ?
        Teittekö ne toisten kasvatettaviksi, hoitotätien jotka tekevät työtään vain rahan takia?
        Esikoulu alkaa 6vuotiaana, eikös lapset kerkiä silloinkin saamaan kodinulkopuolista opetusta, onko niiden aloitettava jo 1vuotiaana?

        Enkä tarkoita niitä äitejä joiden on pakko mennä töihin, että saa ruokaa pöytään ja vuokran maksettua. Tarkoitan niitä jotka voisivat ihan hyvin hoitaa lapsensa kotonakin, jos puolisolla on työpaikka.

        Sitten on juuri noita ruikuttajia joiden mielestä lastenhoitaminen on niin rankkaa.
        Voihan se ollakin mutta ne lapset on vain hoidettava tai sitten elää elämänsä ilman lapsia. Mistä sitten ruikuttaa kun ei ole lapset rasitteena?

        Jotenkin tämä yletön valittaminen joka asiasta, minkäs sille voi kun elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista. Eikös tuollainen tyytymätön asenne vaikuta jo omaan terveyteenkin ja läheisten ihmisten oloa se varmaan rasittaa, jos joutuu päivästä toiseen katselemaan ihmistä jonka mielestä maailma haisee ihan p.skalle:(


    • ertazrgszr

      Mulla on kokemusta kahden pienen lapsen kotiäitiydestä useamman vuoden, sitten osa-aikatyöstä, kokopäivätyöstä ja vähän aikaa siitä, kun mies oli kotona lasten kanssa ja minä töissä! Voin sanoa, että helpoimmalla pääsin silloin, kun itse sain vain käydä töissä ja mies oli kotona lasten kanssa! MIKSI? Sain rauhassa aamulla lähteä töihin (nyt pitää herättää aamulla kaksi väsynyttä ja kiukkuista lasta, pukea ne ja viedä vastahakoisina hoitoon, joten aamuihin menee tuplasti se aika, mitä ennen - puhumattakaan siitä, että olen jo aivan väsy ennen kuin pääsen edes työpaikalle), ei tarvinnut yhdistää työtä ja perhettä, koska mies oli kotona - nyt joudun juoksemaan tukka putkella kodin, työn ja hoitopaikan välillä, että ehdin pisteestä A paikkaan B ja C ajoissa. Kotiäitinä oleminen ei ehkä ollut niin hektistä aamuisin, mutta muuten se oli todella rankkaa juuri siksi, että päivässä ei ollut mitään vaihtelua, vaan se oli sitä samaa 24/7, vähän sama kun tekis työtä 24/7, työssäkäyvällä on enemmän vaihtelua päivässä ja koska et ole lasten kanssa kuin illalla, niin siksi et koe sitä raskaana! Itsekin nykyisin nautin lasten kanssa olosta, koska käyn töissä ja aivan odotan vloppuja, kun saan touhuta lasten kanssa! Ja se mikä tekee kotiäitiydestä rankan, on se, että jouduin itse tekemään ne kotihommat ja ruoat sen lasten hoidon ohella eli monesti samaan aikaan tein ruokaa, nuorimmainen huusi/roikkui lahkeessa syliä, vanhimmainen huusi samaan aikaan "pyyhkimään" tai "äiti, tuli pissat housuun" :-). Se on helppoa, jos saa vaan keskittyä lapsiin, eikä tartte tehdä niitä muita hommia samalla. Osa-aikatyö on mielestäni paras ratkaisu.

    • srjhsjstdk

      Olen tällä hetkellä äippälomalla. Mutta leipätyöni on fyysistä ja toisinaan henkisesti rankkaa.
      Mutta kyllä se on huomattavasti helpompaa kun kotona oleminen...

      Töistä pääsee välillä pois, mutta tästä kotoa ja roolistaan ei pääse hetkeksikään pois.

      Onneksi minulla on mies joka tämän ymmärtää, eikä tarvitse vääntää rautalangastasta!!! Elämä on huomattavasti helpompaa kun mies ottaa mukelot töitten jälkeen hoiteisiinsa tunniksi pariksi, ja minä pääsen lenkille tyhjentämään päätäni.

    • aaeeeevaaaaan
    • Hihat heilumaan

      Kodinhoito ja lastenhoito on työtä siinä kuin muukin työ. Hyvin hoidettu huusholli työllistää yhden ihmisen koko päiväksi, siinä ei 8 h riitä.
      Tietenkin voi itse määrätä työtahtinsa, olla välittämöttä järjestyksestä, antaa roskien kerääntyä ja vaatteiden likaantua, mutta totuus on se, että jos haluat pitää kotisi puhtaana perheessä, jossa on useita pieniä lapsia, olet kyllä kiinni työssä ympäri vuorokauden, sillä lapset eivät lakkaa työllistämästä klo 16.00.

      On ihan turhaa asettaa vastakkain työssä käyvät ja kotona olevat vanhemmat, sillä molemmat ovat tarpeen.
      Kun lapset sitten pääsevät päiväkoteihin ja kouluihin, on talous edelleen perheen äidin kontolla. Moni työssä käyvä äiti tekee kahta työpäivää, kun yrittää pitää kotinsa mallikkaana työssä olostaan huolimatta.
      Lapset likaantuvat joka tapauksessa, ruuat pitää tehdä, pesut ja buunaukset ovat kaikilla edessä.

      Moni kotiin jäänyt äiti tekee työnsä mielihyvällä siitä huolimatta, että joutuu luopumaan hyvin paljosta itse, lasten kanssa oleminen on palkitsevaa.

      Mutta kyllä väsyä saa. Jos ei pienten lasten kanssa saa nukutuksi vuosiin täyspitkiä yöunia, alkaa uupumus tuntua. Miesten asia ei ole nalkuttaa siitä, kuka rahat taloon tuo, ja kuka vaan vetelehtii lehtiä lukien terassilla, kun muut tekevät työtä niska limassa.
      Perhe on kokonaisuus ja työt jaetaan järjellä ajatellen.

      • Onhan se työtä

        Kyllä meillä ainakin miehellä menee 7-8 h siivoamiseen/1 krt vko.
        Ehkä kannattas hommata siivouspalvelu niillä menis ehkä 3 h?

        Mulla menee esim. imurointiin vähintään 30 min per kerros. Suurin ajasta kuluu siihen, kun kerään lapsen lelut lattialta. Siivousfirmoillakin menee aina sitä enemmän aikaa mitä enemmän tavaraa pitää siirrellä. Eli mitä vähemmän rojua sen parempi.


    • Aikaa lapsen kanssa

      Kyllä isänkin on hyvä olla jonkin verran lapsen kanssa ja enemmän kuin vartti päivässä. Lapsen on hyvä saada viettää aikaa myös isänsä kanssa, ja luulisi isänkin haluavan olla lapsensa kanssa. Ap. onkin, mutta joistakin viesteistä saa käsityksen, että kotona olevan äidin kuuluu hoitaa kokonaan lapset. Mies vaan tuo "leivän pöytään".

    • Pattitilanteessa

      Kun lapsi on vauvaiässä, lapsen hoito voi olla rankkaa, riippuu aika paljon lapsesta. Miten nukkuu, onko koliikkia, onko ns. suuritarpeinen lapsi tms.
      Kyllä se siitä pikkuhiljaa alkaa helpottamaan. Lapsillanne on aika pieni ikä ero, joten se ehkä lisää haasteellisuutta. N. 1 1/2 v ja siitä eteenpäin lapsen hoitaminen ei ole mielestäni rankkaa. Jos ei sitten satu lapsella olemaan erityisen paha uhmaikä. Mutta se voi ehkä käydä kotona olevalla ehkä yksitoikkoiseksi ja kaipaa vaihtelua ja haluaa olla välillä ihan itsekseen. Omaa aikaa ja rauhaa ja sitä, että ei tarvitse kokoajan huomioida toista. Olet jo hyvin antanut vaimollesi omaa aikaa. Enempää ei tarvitse mielestäni antaa. Mutta ehkä kyse on sitten juuri siitä, että vaimosi ei koe sinun arvostavan hänen "työtään". Kuten jo sulle ilmaisikin. Meillä on juuri se tilanne, että minun mielestäni mies ei pidä mun tekemisiäni minään ja mies taas ajattelee, että minä pidän vaan omia tekemisiä arvossaan enkä hänen hommiaan minään.

      Kieltämättä joskus ajattelen, että mies voisi kyllä olla enemmän lapsen kanssa. 3 viikkoon hänellä on ollut yksi "miesten homma" ja omakotitalon hoitoon liittyvä. Johon hän aina vetoaa, että kun on niin paljon hommia. (joskus niitä kyllä onkin enemmän ja jos sellaisia on niin en odota, että hän kerkiäisi olla lapsen kanssa niin paljoa). Hänellä on monena päivänä aikaa katsella telkkua tms. kun leikin lapsen kanssa ja annan ruoan jne.. Enkä tarkoita, että kieltäisin etteikö joskus saisi rentoutua. (enkä uskalla edes asiasta mainita, kun siitähän mies vasta närkästyisi) Mutta ei hänkään voi väittää, että jatkuvasti kotona vaan töitä tekisi. Ja en väitä, etteikö hän lainkaan olisi lapsen kanssa. Ja huom. minä käyn myös ansiotyössä, mutta työpäivä on lyhyempi. Olen ehdottanut, että minä voisin tehdä välillä myös niitä miehen hommia ja mies olla lapsen kanssa.

      Meillä asiaa ei saa ottaa puheeksi, muuten mies hermostuu. Ja asia on niin, että valitan turhasta. Koska mies osallistumisessa ei ole mitään valitettavaa. Ja jos miehen käytöksessä joskus olisikin valitettavaa niin silloinkin syy on minussa. Suhteemme ainoa ongelma on, että minä nalkutan (turhasta).

      Kyllä lapsen kanssa on ihanaa. Mutta jos olet kokoajan lapsen kanssa (itse en pääs työn lisäksi mihinkään harrastuksiin ym.) niin kyllä sitä välillä kaipaa muutakin.

      • Pattitilanteessa

        Ja ymmärrän siis hyvin sen, että työstä tullessasi haluaisit vähän hengähtää. Minäkin haluaisin, mutta kun haen lapsen päiväkodista niin se ei oikein onnistu.

        Molemmilla vanhemmilla olisi hyvä olla joskus niitä hengähdystaukoja.


    • iskä

      Jäin juuri kolmannen kerran isäkuukaudelle ja täytyy myöntää, että kodin pystyssä piteleminen päivästä toiseen on työntekoa rankempaa. Kotirutiinit ovat helppoja ja kevyitä, mutta päivästä toiseen saman toistaminen alkaa käydä mielenterveyden päälle. Muistan ajan kun hoidin toista lastamme isäkuukaudella, niin loppulomasta laskin jo tunteja, kunnes pääsen työpaikalle lepäämään. Työpaikalla tietenkin puhun kovaan ääneen kuinka ihanaa oli istua kotona päivät pitkät leikkimässä lasten kanssa.

      Nytkin vanhin lapsi katselee telkkaria, keskimmäinen pelaa peliä ja vauva nukkuu päikkäreitä. Päivän ensimmäinen lepotauko tietokoneen äärellä, tosin pyykkikone ja astianpesukone odottavat täyttäjää. Saa vaimo hoitaa kunhan pääsee kotiin asti.

      • tsemppiä sä opit

        Miks te ette laita likasii asioita suoraan koneeseen niin sen käynnistäminen kestäis vaan pari sekuntia? Ne olis sit aikaisemmin valmiita. Samoin sen pyykkärin vois edes laittaa pyörimään kun sekin vie niin vähän aikaa, mut olis aikaisemmin valmista. Nehän pyörii itekseen. Jotenki epäkäytännöllistä. Kiva odotella sit koko ilta että pääsis tyhjentään ja ripustaan.


      • Kotikone
        tsemppiä sä opit kirjoitti:

        Miks te ette laita likasii asioita suoraan koneeseen niin sen käynnistäminen kestäis vaan pari sekuntia? Ne olis sit aikaisemmin valmiita. Samoin sen pyykkärin vois edes laittaa pyörimään kun sekin vie niin vähän aikaa, mut olis aikaisemmin valmista. Nehän pyörii itekseen. Jotenki epäkäytännöllistä. Kiva odotella sit koko ilta että pääsis tyhjentään ja ripustaan.

        Laitetaan kyllä melkein kaikki aina suoraan koneeseen, mutta meillä sitä perskaleen tiskiä kertyy sen verran sukkelaan, että kaikki ei mahdu sinne koneeseen. Joten sillä välin kun se kone hyrskyttään niin jonkin verran astioita kertyy tiskipöydälle. Ei nyt mitään valtavaa vuorta kuitenkaan. Mutta aina jotain. Voi myös olla, että ei aina ihan heti ehdi tyhjentään sitä konetta.

        Sitten ne halvatun pyykit, kun niitä pitää lajitella värin, pesulämpötilan ym. mukaan. Voi kun ne vois vaan tunkee kaikki sinne sekaisin. Ja suoraan päältä vaatteet sinne vaan. Sit joku meillä töissä vielä valisti, että alkkarit ja sukat pitäs pestä kaikki 60 asteessa. Hä? On se vaikeeta. Ja ei viitsis ihan paria vaatettakaan pestä kerralla. Ja mitä jos ei heti niiden kuivuttua ehdi viikata vaatteita kaappiin. Heität vaan puhtaitten vaatteiden koriin ja kohta sulla on siinä Mount Everestin kokoinen vuori. Joskus käy niinkin, että laitan sen pyykkärin pyöriin (joo ja se pyörii ihan itsekseen, joten se on homman helpoin vaihe) ja herään aamulla muistaen, että ai niin ne pyykit tais unohtua koneeseen. Ja joitakin vaatteita pitäs vielä silittääkin. Jotkut silittää sukat ja alkkarinsakin, miten ne ehtii? Ja miksi ne pitäisi silittää, tuntuuko ne mukavammalta vai mikä siinä on juju?


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomi on täysin sekaisin

      Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010
      Maailman menoa
      441
      4748
    2. Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka

      minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa
      Ikävä
      15
      1692
    3. Aivan täysin tahallinen teko

      Ei mitään puolusteluja, eikä selittelyitä. Kuljettajalle kerrottiin asiasta siinä paikanpäällä, mutta silti hän ajoi ves
      Suomussalmi
      92
      1425
    4. Suomussalmi saatu vihdoin maailmankartalle!

      Nyt kun Suomussalmi on vihdoin viimein saatu ennennäkemättömällä tavalla maailman tietoisuuteen niin voitaisiin järjestä
      Suomussalmi
      52
      1336
    5. Olet saanut minut sekoamaan

      Tunteiden ristiaallokossa vellominen on ollut melkoinen kokemus. Ei kukaan ole saanut minua niin raiteiltaan kuin sinä.
      Ikävä
      22
      1286
    6. Mainehaitta metsäkonefirmalle

      Hukkajoen tapahtumista liikkuu paljon huhuja. Eikö kannattaisi julkaista raakkuja tuhonneen metsäkoneyrityksen nimi, kos
      Suomussalmi
      50
      1161
    7. Oho! Maajussi-Kallelta pakit saanut morsioehdokas Miss Suomi -kisoissa! Tunnistaisitko hänet nyt?

      Hmm, tunnistaisitko?!? Onnea missihulinoihin! Lue lisää ja katso kuvat: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-maajussi-
      Suomalaiset julkkikset
      0
      1065
    8. Myönnän sinulle nyt

      Että olen erittäin mustasukkainen sinusta jo nyt. Ikävä on tämä tunne, kun tietämättömyyden solista nousee myrkkyä miele
      Ikävä
      54
      980
    9. Pysytäänkö nainen

      edelleen yhtä viileän tyynenä kun nähdään. Uskotko että tahtoessani saisin murettua tyyneytesi hyvin helposti.
      Ikävä
      56
      857
    10. Olen käyttäytynyt ristiriitaisesti

      eikä minusta varmaankaan ota mitään selvää. Se johtuu siitä, kun järki sanoo ei, ei, ei ja sydän sanoo kyllä, kyllä, kyl
      Ikävä
      60
      839
    Aihe