Remontit ja kustannusten jakoperusteet.

Jos katto vuotaa, niin maksaako ylimmän kerroksen huoneistot yksin korjauksen? Ei varmasti maksa, vaan menee yhtiöjärjestyksen mukaan.

Jos halutaan tehdä parvekekorjaus tasajakoisesti, niin kaikkien niiden joiden maksuosuus nousisi siitä mitä yhtiöjärjestyksessä on määrätty, tulee antaa suostumuksensa. Jos on jossain tehty kylppäriremontti tasajaolla, niin kyllä siinä on vedetty pienempien asuntojen osakkaita retkuun. Yhtiöjärjestys määrää miten vastikkeet kerätään. Pienempien huoneistojen osakkaiden ei pidä maksaa isompien huoneistojen laskuja.

Jo parvekkeensa lasittaneille tulee maksaa hyvitys siitä, että ovat lasituksen tehneet. Mutta kysele Kiinteistöliitolta mikä olisi oikea hyvityshinta.

Nimim. "Suostumus vaaditaan" on oikeassa. 2/3 määräenemmistön päätös riittää kustannusten tasajakoon mikäli uudistus kohdistuu huoneistoon ja jokaiseen huoneistoon kohdistuva uudistus on yhtäläinen, esim. yksi wc-pytty, yksi ulko-oven lukko jne. Tämä pykälä löytyy as.oy-laista. Parvekkeen kohdalla uudistus kohdistuu siis huoneiston ulkopuoliseen osaan. Tasajakoon siis vaaditaan niiden suostumus, jotka kustannusten tasajaolla maksaisivat enemmän. Eihän sellaiseen kukaan suostu.

Aloittajan mainintaan isompien huoneistojen suuremmista maksuosuuksista verrattuna pienempien asuntojen maksuosuuksiin, kun jako tapahtuu yhtiövastikeperusteisesti, voisi kommentoida seuraavaa.
Vaikka parvekkeet ovatkin samanlaisia isoissa ja pienissä asunnoissa, niin tasa-arvon vastaista ei ole se, että isot asunnot maksavat uudistuksesta enemmän kuin pienet. Juuri tämä on sitä oikeudenmukaisuutta. Isomman asunnon omistajat omistavat yhtiöstä enemmän ja hyötyvät myös uudistuksesta enemmän kuin pienet asunnot. Esim. kun asuntoa myydään niin uudistuksen arvonnousu on suoraan verrannollinen asunnon kokoon, eli arvonnousu kohdistuu asunnon neliöhintaan. Tasajaolla isompien asuntojen omistajat hyötyisivät uudistuksesta pienempien asuntojen omistajien kustannuksella.
Ja tietysti isomman asunnon omistajan oletetaan olevan varakkaampi, koska on isomman asunnon pystynyt hankkimaan ja omistamaan yhtiöstä suuremman osan.
Asunto-osakkeiden omistamista ja niihin kohdistuvia kustannuksia voisi verrata vaikka käänteisesti normaaliin osakeyhtiötoimintaan, josta alla esimerkki:

- kaksi kaverusta perustavat yrityksen (osakeyhtiön). Toinen omistaa 70% osakkeista ja toinen 30%. Molemmat tekevät yrityksessä töitä yhtä paljon, esim. 8h/päivä. Yritys tuottaa voittoa ja kaverukset päättävät jakaa voiton, eli siis jakavat osinkoa. 30% osakkeista omistava ehdottaa, että "kun me molemmat teemme yhtä paljon töitä yrityksessä, niin jaetaan voitto puoliksi". Mitäpä luulette, olisiko 70% omistava kaveri suostuvainen tasajakoon, kun on sijoittanut yhtiöön enemmän? Tuskinpa. Ei niin tyhmää ihmistä olekaan. Toivottavasti. Oikeuden mukaista on se, että molemmat hyötyvät voitosta juuri sijoittamiensa osuuksien mukaan.
Asunto-osakeyhtiössä taas maksetaan kustannuksia omistamansa osuuden mukaisesti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, joissa kustannusten tasajako on mahdollista.