Kumppanin valinta painon perusteella on typerää

voihan balttian gubbe, mikä älyn väläys taas. Vanhapoika joka ei ole koskaan saanut..... juu u. Varsinainen asiantuntija.

mies32 kirjoitti:

voihan balttian gubbe, mikä älyn väläys taas. Vanhapoika joka ei ole koskaan saanut..... juu u. Varsinainen asiantuntija.

"voihan balttian gubbe, mikä älyn väläys taas. Vanhapoika joka ei ole koskaan saanut..... juu u. Varsinainen asiantuntija."

Tuskin osaat lukea tämän murjaisusi sinne päinkään niin kuin mitä minä siitä tulkitsen. Tosin en ole varma josko minunkaan tulkintani ihan oikeaan osuu, mutta varmasti sinne päin kuitenki.

Tuossa kommentissani siis varsinaisen ikisinkkumieheksi päätyneen miehen näkökulmasta asiaa tarkastelin, enkä siis välttämättä sinun näkökulmastasi jos et tällainen ole. En kuitenkaan niin paljon henkilökohtaisesta näkökulmastani tätä kommenttiani kuin mitä sen mukaan mitä olen miehien käytöstä seurannut näihin pariutumis- tai ylipäätänsä naisasioihin liittyen.
Mitä tulee siihen josko olen saanut naisia, niin hyvinkin niitä oli satavissa jotain 20v asti, ja kyllä niitä mukaan melkein aina lähtikin, tanssipaikoilta niitä aikanaan tuli mukaansa otettua ja niiden kämpillä öitäkin joskus sängyssä . Mutta myöhemmin asiat ovat menneet niinkuin ovat, ja minun on varmasti turha niistä jutuista varsinkin jollekkin kaltaisellesi kertoa. En siis todellakaan ollut naisia pyydystelemässä vaan ihan jotain muuta tähän liittyi. Toki pitkästä aikaa naisrintamalla ajatellen siinä 30v tunki vielä tarjolle yksi nainen, ja vähän yritin hänen kanssaan ollakkin, mutta ei siitä naisesta enää ollut minun nasisekseni, olisi ehkä hyvinkin ollut jos olisin hänet samoin tavannut hänen ollessaan jotain 10 vuotta nuorempi ja vailla tiettyä historiaansakin, mutta hän oli tuolloin jo 5 vuotta minuakin vanhempi.

Aika hiljaista on :)

Mutta eihän laiha mies kuitenkaan saa laihaa naista.

Näin se on kirjoitti:

Mutta eihän laiha mies kuitenkaan saa laihaa naista.

Kyllä saa: laihoja naisia on paljon laihoja miehiä enemmän. Miehet siitä ylipainosta tuppaavat kärsimään.

RIMBULA MIES EI OLE TURVALLINEN!!!!

no tottakai. Eihän tässä ätmien persettä aleta nuolemaan.

Liikalihavuus ei johdu pelkästään liiallisesta syömisestä, vaan kyseessä on infektioperäinen sairaus. Tutkimusten perusteella voi sanoa että rasvakudosta paisuttavat immuunipuolustuksen syöjäsolut, eli makrofagit, joita ylipainoisilla on huomattavan paljon läskin seassa, jopa 50% koko painosta. Lisäksi liikalihavuuteen liittyy tulehdus, joten on aika no-brainer että kyseessä on infektioperäinen ongelma.

Voisin kyllä linkittää kasan oikeita tutkimuksia tähän aiheeseen liittyen, mutta palstan tason tuntien ei kannata.

http://penttihuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/42167-laskissa-muhii-tulehdus

ollut ehdokkaana yksissäkään vaaleissa, joten ei todellakaan kalastele ääniä. Nuo kirjoitukset vain nostattavat roskakansan vihaa Rosaa kohtaan.

Rosa ei ole vuosiin kirjoitti:

ollut ehdokkaana yksissäkään vaaleissa, joten ei todellakaan kalastele ääniä. Nuo kirjoitukset vain nostattavat roskakansan vihaa Rosaa kohtaan.

Ehkäpä vihertävä Rosa sitten toteuttaa salakavalaa suurempaa suunnitelmaa, pelastaa maiilmaa ihmiskunnalta rapauttamalla sitä sisältäpäin, kehottaa naisia lihomaan jotta miehet ei kykenisi lisää lapsia maailmaan siittämään.

Rosa ei ole vuosiin kirjoitti:

ollut ehdokkaana yksissäkään vaaleissa, joten ei todellakaan kalastele ääniä. Nuo kirjoitukset vain nostattavat roskakansan vihaa Rosaa kohtaan.

Tämän Rosan asema politikkona tai ylipäätänsäkin julkkiksena ja se että häntä viisauksien laukojana pidetään, pohjaa lähinnä siihen että hän on n.s. viherfeministinainenen joita tämä aikamme nyt valtamediassa kovasti suosii.

Tässä tuli se oleellinen. Noin se vaan on. Moni läski nainen olis mukava ja muuten ihan näkönenkin mutta ne löysät siinä ympärillä...

paskapuhetta. Laihduttamalla itsensä normaalipainoiseksi nostaa aina kantajan haluttavuutta. Ja mitkä vitun raamit?

Joo, paskat geenit on paskat. Esimerkkikuva: http://www.buzzhunt.co.uk/wp-content/2010/08/inspiration-for-gym-junkies.png

Tuossa on läskissä kunnossa jopa leveämmän oloiset hartiat. Käsiä tutkimalla näkee kyllä, että lihaksia oli jo ennestään alla ja lopputulos taitaa olla pääasiassa laihdutuksen ansiota. Joka tapauksessa huomaa, että ei todellakaan ole leveäharteinen kaveri hyvin kehittyneillä lihaksillakaan.

Uimarit ovat uimareita siksi, että heillä on hyvä perimä siihen. Ei ne laatikkohartiat uimalla tule.

Niin minäkin luulin mutta nähtyäni valokuvia miltä israelilainen mieheni näytti ennen 3v pakollista armeijaa kummasti kapeat hartijat ja kukkakeppikädet olivat muuttaneet muotoaan

Oli todella inhottavaa touhua. Kuin sikaa olis pannu

Minä aiemmin tingin standardeista ja suhteet päättyi eroon. Sitten olin useamman vuoden sinkku kunnes löysin mitä etsin.

Mieheni on fiksu, ahkera, erittäin komea, opiskelee hyvään ammattiin, rakastava, sosiaalinen ja huippu hyvä kumppani. Miksi pitäisi tyytyä?

halua hukkapätkää!

No eihän aloituksen viestiä voi tuollaisenaan ottaa, kun se on niin lapsellinen. Jos mukaan otetaan muut ulkonäkötekijät, niin osutaan sentään joidenkin miesten kohdalla oikeaan. Suurimmalla osalla kuitenkin lienee samoin kuin itselläni: vaaditaan sekä ulkonäköä, että luonnetta. Luonteeseen perehtyminen vaan kestää kauemmin kun taas ulkonäön näkee heti.

On täällä ollut paljon miehiä, joiden mielestä muhkumpi on parempi ja myös paljon muhkuraisia naisia kertomassa flaksistaan. Saman näkee myös katukuvassa, joten turhaan lievän ylipainosi takia murehdit.

mies32 kirjoitti:

No eihän aloituksen viestiä voi tuollaisenaan ottaa, kun se on niin lapsellinen. Jos mukaan otetaan muut ulkonäkötekijät, niin osutaan sentään joidenkin miesten kohdalla oikeaan. Suurimmalla osalla kuitenkin lienee samoin kuin itselläni: vaaditaan sekä ulkonäköä, että luonnetta. Luonteeseen perehtyminen vaan kestää kauemmin kun taas ulkonäön näkee heti.

On täällä ollut paljon miehiä, joiden mielestä muhkumpi on parempi ja myös paljon muhkuraisia naisia kertomassa flaksistaan. Saman näkee myös katukuvassa, joten turhaan lievän ylipainosi takia murehdit.

Lue lisää

Lisään vielä.
Kun minä olen kyseessä, niin (valitettavasti) asia ei ole niin yksioikoinen.
Minulla on tietysti myös painokompleksi, mitäs minulla nyt ei olisi :-DD

Inhoan kroppaani näin lihavana. Olen laihduttanut kesästä vain vaivaiset 18 kiloa (BMI 29, nyt niukasti alle 25 eli 24.9) kiitos kilpirauhasen vajaatoiminnan ja sen, että tyroksiinin tasoa ei saada normalisoitua (syynä se, että vajaatoiminnan takia on syötävä todella vähän jotta laihtuisi ja se taas pahentaa vajaatoimintaa). Minulle sanotaan, että todella hyvin olet laihtunut (pah!) ja huomaa, että olet laihtunut. Itse en huomaa mitään merkittävää muutosta kropassa. Vain vaatteiden kohdalla huomaan muutoksen, mutta alusvaatteissa olen jopa itse lähellä oksentamista.

Koska en ole tyytyväinen kroppaani, enkä koskaan kyllä tulekaan olemaan, niin sekä tässä ketjussa olevat "läski on oksettava"-viestit, että samaa toistavat viestit muissakin ketjuissa vahvistavat sen, että olen oikeassa, kun inhoan kroppaani ja myös miehet inhoavat kroppaani. Tästä voin sitten kivasti vetää sen johtopäätöksen, että kenellekään en sitten kelpaa joten yksin on elettävä. No enhän minä kelpaa itsellenikään.

Jatkan tietysti laihduttamista, tarkkaa tavoitepainoa ei oikeastaan ole, toiveena olisi 13 kiloa pois jolloin BMI olisi 20.6. Mutta en ole silloinkaan tyytyväinen itseeni, en ollut silloinkaan kun BMI oli 18.6.
Tällä etanan vauhdilla 13 kiloa on poissa varmaan loppukesästä, "jipii".

femnerd kirjoitti:

Lisään vielä.
Kun minä olen kyseessä, niin (valitettavasti) asia ei ole niin yksioikoinen.
Minulla on tietysti myös painokompleksi, mitäs minulla nyt ei olisi :-DD

Inhoan kroppaani näin lihavana. Olen laihduttanut kesästä vain vaivaiset 18 kiloa (BMI 29, nyt niukasti alle 25 eli 24.9) kiitos kilpirauhasen vajaatoiminnan ja sen, että tyroksiinin tasoa ei saada normalisoitua (syynä se, että vajaatoiminnan takia on syötävä todella vähän jotta laihtuisi ja se taas pahentaa vajaatoimintaa). Minulle sanotaan, että todella hyvin olet laihtunut (pah!) ja huomaa, että olet laihtunut. Itse en huomaa mitään merkittävää muutosta kropassa. Vain vaatteiden kohdalla huomaan muutoksen, mutta alusvaatteissa olen jopa itse lähellä oksentamista.

Koska en ole tyytyväinen kroppaani, enkä koskaan kyllä tulekaan olemaan, niin sekä tässä ketjussa olevat "läski on oksettava"-viestit, että samaa toistavat viestit muissakin ketjuissa vahvistavat sen, että olen oikeassa, kun inhoan kroppaani ja myös miehet inhoavat kroppaani. Tästä voin sitten kivasti vetää sen johtopäätöksen, että kenellekään en sitten kelpaa joten yksin on elettävä. No enhän minä kelpaa itsellenikään.

Jatkan tietysti laihduttamista, tarkkaa tavoitepainoa ei oikeastaan ole, toiveena olisi 13 kiloa pois jolloin BMI olisi 20.6. Mutta en ole silloinkaan tyytyväinen itseeni, en ollut silloinkaan kun BMI oli 18.6.
Tällä etanan vauhdilla 13 kiloa on poissa varmaan loppukesästä, "jipii".

Lue lisää

Uskomattoman hyvä vauhtihan tuo on ja täytyyhän sen näkyä selvästi. Mutta ilmiselvästi suurin ongelma löytyy pääsi sisältä. Hyvä kuitenkin, että sekin on työn alla.

En kyllä tunnista itseäni kirjoittelustasi. Minulle kelpaa pyöreä nainen siinä missä hoikkakin jos luonne vaan nappaa ja ei tupakoi. Itselläkin on tuota ylipainoa mitä nyt yrittänyt lenkkeilyllä ja salilla pudottaa (2kg lähtenyt 3 viikossa). Tässä on pakit saatu oman ulkonäön takia tämän kuun aikana jo viideltä ''tavalliselta'' naiselta. Olen päättänyt, että kun kerta olen itse tämmöinen taide, musiikki, elokuva, kirjallisuus, videopeli ja animenörtti niin etsitään sitten samankaltaista naista kun ei tunnu näille ''normaaleille'' kelpaavan.

nörttimies kirjoitti:

En kyllä tunnista itseäni kirjoittelustasi. Minulle kelpaa pyöreä nainen siinä missä hoikkakin jos luonne vaan nappaa ja ei tupakoi. Itselläkin on tuota ylipainoa mitä nyt yrittänyt lenkkeilyllä ja salilla pudottaa (2kg lähtenyt 3 viikossa). Tässä on pakit saatu oman ulkonäön takia tämän kuun aikana jo viideltä ''tavalliselta'' naiselta. Olen päättänyt, että kun kerta olen itse tämmöinen taide, musiikki, elokuva, kirjallisuus, videopeli ja animenörtti niin etsitään sitten samankaltaista naista kun ei tunnu näille ''normaaleille'' kelpaavan.

Lue lisää

Palstalla kun suurin osa miehistä on sitä mieltä, että vain hoikka kelpaa ja kun sitä toistellaan yhdessä sun toisessa ketjussa, niin tulee helposti ajateltua, että näin se vaan on. Uskon, että ei nyt kaikki miehet jaa palstan miesten mielipidettä kuitenkaan, mutta kun itselläni on olematon itsetunto ja vielä ruokin sitä, niin minun on helppo uskoa palstalaisia.

Hoikistuminen kohottaa itsetuntoa, joten älä nyt vielä luovuta tavallisten naisten suhteen. Voihan se tavallinen nainen ollakin vähän nörtti, mistä sen ulkonäöstä näkee.

Olet kuitenkin uskaltanut tehdä aloitteita. Jatka vaan samaan malliin.
Onnittelut laihtumisestasi ja tsemppiä jatkoon!

femnerd kirjoitti:

Lisään vielä.
Kun minä olen kyseessä, niin (valitettavasti) asia ei ole niin yksioikoinen.
Minulla on tietysti myös painokompleksi, mitäs minulla nyt ei olisi :-DD

Inhoan kroppaani näin lihavana. Olen laihduttanut kesästä vain vaivaiset 18 kiloa (BMI 29, nyt niukasti alle 25 eli 24.9) kiitos kilpirauhasen vajaatoiminnan ja sen, että tyroksiinin tasoa ei saada normalisoitua (syynä se, että vajaatoiminnan takia on syötävä todella vähän jotta laihtuisi ja se taas pahentaa vajaatoimintaa). Minulle sanotaan, että todella hyvin olet laihtunut (pah!) ja huomaa, että olet laihtunut. Itse en huomaa mitään merkittävää muutosta kropassa. Vain vaatteiden kohdalla huomaan muutoksen, mutta alusvaatteissa olen jopa itse lähellä oksentamista.

Koska en ole tyytyväinen kroppaani, enkä koskaan kyllä tulekaan olemaan, niin sekä tässä ketjussa olevat "läski on oksettava"-viestit, että samaa toistavat viestit muissakin ketjuissa vahvistavat sen, että olen oikeassa, kun inhoan kroppaani ja myös miehet inhoavat kroppaani. Tästä voin sitten kivasti vetää sen johtopäätöksen, että kenellekään en sitten kelpaa joten yksin on elettävä. No enhän minä kelpaa itsellenikään.

Jatkan tietysti laihduttamista, tarkkaa tavoitepainoa ei oikeastaan ole, toiveena olisi 13 kiloa pois jolloin BMI olisi 20.6. Mutta en ole silloinkaan tyytyväinen itseeni, en ollut silloinkaan kun BMI oli 18.6.
Tällä etanan vauhdilla 13 kiloa on poissa varmaan loppukesästä, "jipii".

Lue lisää

Tuohan on ihan mahtava saavutus, onnea siitä!

Mutta sinun pitäisi iloita asiasta, mikset voi saavutuksestasi iloita? Jotenkin tulee niin surulliseksi kun lukee, ettet siltikään voi olla itseesi tyytyväinen.. Minusta sinulla on uskomattomia voimavaroja, joista et taida itse edes olla täysin tietoinen - sitähän se tarkoittaa jos kykenet tuollaiseen ponnistukseen, vaikkei selkeää palkintoa (sitä hyvää oloa) edes ole tiedossa?

En löydä oikeita tai fiksuja sanoja, mutta nostan hattua tuolle saavutukselle ja niin tulisi sinunkin tehdä - big time. Tsemppiä!

Kympin Nainen kirjoitti:

Tuohan on ihan mahtava saavutus, onnea siitä!

Mutta sinun pitäisi iloita asiasta, mikset voi saavutuksestasi iloita? Jotenkin tulee niin surulliseksi kun lukee, ettet siltikään voi olla itseesi tyytyväinen.. Minusta sinulla on uskomattomia voimavaroja, joista et taida itse edes olla täysin tietoinen - sitähän se tarkoittaa jos kykenet tuollaiseen ponnistukseen, vaikkei selkeää palkintoa (sitä hyvää oloa) edes ole tiedossa?

En löydä oikeita tai fiksuja sanoja, mutta nostan hattua tuolle saavutukselle ja niin tulisi sinunkin tehdä - big time. Tsemppiä!

Lue lisää

Kiitos!

Miksen voi iloita saavutuksistani? Minulla on kovat vaatimukset itseni suhteen, mutta olen ymmärtävainen toisten ihmisten epäonnistumisille.
Olen epäonnistunut elämässäni monen asian suhteen, erityisesti opintojeni osalta mutta myös monessa muussakin. Siksi kai tunnen, etten pysty tekemään mitään hyvin ja oikein. Syvimmässä masennuksessani olen ajatellut, että kaikki mihin kosken muuttuu tuhkaksi.

En oikeastaan tiedä miksi vaadin itseltäni niin paljon. Saattaa olla, että käytän sitäkin ylläpitämään huonoa itsetuntoani ja/tai ajattelemalla, että koska saavutukseni eivät riitä minulle eli en riitä itselleni, niin se tarkoittaa etten riitä kenellekään. En tiedä voiko tätä kutsua kehäpäätelmäksi.
Näitä voin sitten käydä läpi ensi vuoden lopulla, kun terapiani toivottavasti alkaa.

Et ole ensimmäinen, joka on sanonut minulla olevan uskomattomia voimavaroja. Sanamuotokin taisi olla ihan sama. Näin sanoi viimeisin "hoitoryhmääni" tullut mt-sairaanhoitaja, jonka mielipiteitä ja näkemyksiä arvostan suunnattomasti ja joka tuntuu olevan ensimmäinen, joka on osannut tuoda esille sellaisia pointteja
menneisyydestäni, joita en ole itse tajunnut, koska niistä seuranneet toimintatapani ovat tulleet automaattisiksi. Toivottavasti HUs:lta löytyisi rahaa palkata hänet vielä tammikuun jälkeen loppuvuodeksi omaan kuntaani töihin, muuten hän palaa takaisin alkuperäiselle työpaikalleen.

Kai minulla sitten on uskomattomia voimavaroja, kun jo kaksi ihmistä on samaa mieltä ja kai minun pitäisi se uskoa :-)
Kiitos mielipiteestäsi!

Tästä tuli kehuviesti sinulle. Arvostan suuresti mielipiteitäsi!

femnerd kirjoitti:

Kiitos!

Miksen voi iloita saavutuksistani? Minulla on kovat vaatimukset itseni suhteen, mutta olen ymmärtävainen toisten ihmisten epäonnistumisille.
Olen epäonnistunut elämässäni monen asian suhteen, erityisesti opintojeni osalta mutta myös monessa muussakin. Siksi kai tunnen, etten pysty tekemään mitään hyvin ja oikein. Syvimmässä masennuksessani olen ajatellut, että kaikki mihin kosken muuttuu tuhkaksi.

En oikeastaan tiedä miksi vaadin itseltäni niin paljon. Saattaa olla, että käytän sitäkin ylläpitämään huonoa itsetuntoani ja/tai ajattelemalla, että koska saavutukseni eivät riitä minulle eli en riitä itselleni, niin se tarkoittaa etten riitä kenellekään. En tiedä voiko tätä kutsua kehäpäätelmäksi.
Näitä voin sitten käydä läpi ensi vuoden lopulla, kun terapiani toivottavasti alkaa.

Et ole ensimmäinen, joka on sanonut minulla olevan uskomattomia voimavaroja. Sanamuotokin taisi olla ihan sama. Näin sanoi viimeisin "hoitoryhmääni" tullut mt-sairaanhoitaja, jonka mielipiteitä ja näkemyksiä arvostan suunnattomasti ja joka tuntuu olevan ensimmäinen, joka on osannut tuoda esille sellaisia pointteja
menneisyydestäni, joita en ole itse tajunnut, koska niistä seuranneet toimintatapani ovat tulleet automaattisiksi. Toivottavasti HUs:lta löytyisi rahaa palkata hänet vielä tammikuun jälkeen loppuvuodeksi omaan kuntaani töihin, muuten hän palaa takaisin alkuperäiselle työpaikalleen.

Kai minulla sitten on uskomattomia voimavaroja, kun jo kaksi ihmistä on samaa mieltä ja kai minun pitäisi se uskoa :-)
Kiitos mielipiteestäsi!

Tästä tuli kehuviesti sinulle. Arvostan suuresti mielipiteitäsi!

Lue lisää

No mielestäni tuo voimavara-asia tulee esiin teksteistäsi aika selvästi :)

Mutta sinun tulisi siis suunnata ja käyttää niitä voimavarojasi myös niin, että löytäisit ne syyt miksi itseltäsi niin paljon vaadit, ja kun olet ne syyt löytänyt, niin työstää niitä. Jotta voisit itsellesi olla armollinen, itsesi hyväksyä ja itseäsi terveellä tavalla rakastaa. Aika ironista, tai ehkä paremminkin surullista, että sinä, joka vaikutat (tälläkin palstalla) hyvin ymmärtäväiseltä toisten suhteen ja tuet sekä rohkaiset toisia, olet sitten itseäsi kohtaan niin armoton ja kova.

Olettaisin että olet näitä asioita aika paljon tutkinut, joten en ala mitään itsetuntoluentoa pitämään. Ja netistähän löytyy valtavasti materiaalia, josta voi apua olla. Itse olen jonkinlaisen ”armokoulun” omalta osaltani läpikäynyt, niin sen verran sanon vaan, että hyvinkin yksinkertaisilla asioilla voi päästä eteenpäin -etenkin kun sinun ilmeisesti pitää vielä pitkään odotella sinne terapiaan pääsyä, niin kannattaa ottaa kaikki ”itsehoitokeinot” käyttöön myös.

Niitä yksinkertaisia asioita on esim. sen tarkkaileminen miten puhut itsellesi (oman pään sisäinen puhe, jota kai kaikki käymme). Puhutko itsellesi aina negatiivisesti ”En taaskaan saanut mitään aikaiseksi, ei kukaan voi minusta välittää, tämänkin mokasin, turha on yrittää koska kuitenkin mokaan sen”? Jos näin on, niin voit aloittaa siitä, että puhut itsellesi positiivisesti ”Tuon tein hyvin, siinä tilanteessa ilahdutin ystävää ja olin hyvä ystävä, olen ollut uskomattoman sinnikäs laihdutusprojektissani” jne. Puhut täällä muille positiivisesti, mm. minulle (kiitos vaan kaikista kauniista sanoistasi!), joten sinun tulisi kohdella itseäsi samalla tavalla kuin kohtelet muita. Muista että olet kuitenkin oman elämäsi tärkein ihminen - saattaa kuulostaa itsekkäältä, mutta sitä se ei ole oikein ymmärrettynä.

Toinen esimerkki voisi olla ns. positiivisuuslistat. Kirjaat ylös asioita, joista olet onnellinen/tyytyväinen omassa elämässäsi ja itsessäsi. Kirjaaminen konkretisoi asioita ja saattaa avata silmiä eri tavalla kuin asioiden päässä pyörittely.

Mutta näiden esimerkkien mainitseminen ei tarkoita sitä, että kuvittelisin joidenkin syvempien traumojen tms. poppaskonsteilla tuosta noin vain yön yli hoidettavan. Tarkoitan vain sitä, että koska kyseessä on sinun elämäsi, niin kaikkia keinoja kannattaa käyttää - vuoden odotus terapiaan on kuitenkin pitkä aika. Ehkä siellä terapiassa pääset kiinni niihin syvempiin syihin, mutta odotellessa voit käyttää monia ”tukikeinoja”.

Kympin Nainen kirjoitti:

No mielestäni tuo voimavara-asia tulee esiin teksteistäsi aika selvästi :)

Mutta sinun tulisi siis suunnata ja käyttää niitä voimavarojasi myös niin, että löytäisit ne syyt miksi itseltäsi niin paljon vaadit, ja kun olet ne syyt löytänyt, niin työstää niitä. Jotta voisit itsellesi olla armollinen, itsesi hyväksyä ja itseäsi terveellä tavalla rakastaa. Aika ironista, tai ehkä paremminkin surullista, että sinä, joka vaikutat (tälläkin palstalla) hyvin ymmärtäväiseltä toisten suhteen ja tuet sekä rohkaiset toisia, olet sitten itseäsi kohtaan niin armoton ja kova.

Olettaisin että olet näitä asioita aika paljon tutkinut, joten en ala mitään itsetuntoluentoa pitämään. Ja netistähän löytyy valtavasti materiaalia, josta voi apua olla. Itse olen jonkinlaisen ”armokoulun” omalta osaltani läpikäynyt, niin sen verran sanon vaan, että hyvinkin yksinkertaisilla asioilla voi päästä eteenpäin -etenkin kun sinun ilmeisesti pitää vielä pitkään odotella sinne terapiaan pääsyä, niin kannattaa ottaa kaikki ”itsehoitokeinot” käyttöön myös.

Niitä yksinkertaisia asioita on esim. sen tarkkaileminen miten puhut itsellesi (oman pään sisäinen puhe, jota kai kaikki käymme). Puhutko itsellesi aina negatiivisesti ”En taaskaan saanut mitään aikaiseksi, ei kukaan voi minusta välittää, tämänkin mokasin, turha on yrittää koska kuitenkin mokaan sen”? Jos näin on, niin voit aloittaa siitä, että puhut itsellesi positiivisesti ”Tuon tein hyvin, siinä tilanteessa ilahdutin ystävää ja olin hyvä ystävä, olen ollut uskomattoman sinnikäs laihdutusprojektissani” jne. Puhut täällä muille positiivisesti, mm. minulle (kiitos vaan kaikista kauniista sanoistasi!), joten sinun tulisi kohdella itseäsi samalla tavalla kuin kohtelet muita. Muista että olet kuitenkin oman elämäsi tärkein ihminen - saattaa kuulostaa itsekkäältä, mutta sitä se ei ole oikein ymmärrettynä.

Toinen esimerkki voisi olla ns. positiivisuuslistat. Kirjaat ylös asioita, joista olet onnellinen/tyytyväinen omassa elämässäsi ja itsessäsi. Kirjaaminen konkretisoi asioita ja saattaa avata silmiä eri tavalla kuin asioiden päässä pyörittely.

Mutta näiden esimerkkien mainitseminen ei tarkoita sitä, että kuvittelisin joidenkin syvempien traumojen tms. poppaskonsteilla tuosta noin vain yön yli hoidettavan. Tarkoitan vain sitä, että koska kyseessä on sinun elämäsi, niin kaikkia keinoja kannattaa käyttää - vuoden odotus terapiaan on kuitenkin pitkä aika. Ehkä siellä terapiassa pääset kiinni niihin syvempiin syihin, mutta odotellessa voit käyttää monia ”tukikeinoja”.

Lue lisää

Kyllä tässä paljon on työstämistä. Minun on vaan todella vaikeaa keskittyä itseeni, koska minulla on muita ihmisiä joiden asioita joudun hoitamaan. Äitini ja tätini asioita, murehdin isäni (vaikka koen kaunaa isääni kohtaan, mutta onhan hän silti isäni) ja hänen siskonsa asioita vaikken niille voi mitään, kun he asuvat toisessa maassa. Ja tunnen epäonnistuvani asioiden hoidossa, koska en jaksa kunnolla hoitaa niitä, koska en ole terve. Minulla on jatkuva riittämättömyyden tunne. Ja aina vaan tulee uusia asioita hoidettavaksi ja uusia murheita.
Olen pistänyt itseni ja oman elämäni täysin taka-alalle.

Juu-u, puhun itsestäni negatiivisesti mielessäni, haukun itseäni myös ääneen, eritoten äidilleni ja tädilleni.
Yritän joskus muistaa kehuakin itseäni, mutta se tapahtuu harvoin. Kun olen epäonnistunut kaikessa, niin eipä sitä hirveästi luota omaan itseensä eikä varsinkaan omaan tekemiseensä. Mutta pitäisi vaan yrittää siitä huolimatta. Jospa laitan post it-lappuja sinne sun tänne, joihin kirjoitan positiivisia asioita itsestäni :-D

Positiivisuuslista. Voi ei, kun en keksi mitään positiivista saavutuksistani, saati itsestäni. Miettimisessä menee kyllä aikaa ja ehkä pitäisi sitä kysyä tutuiltani.

Kaikki neuvot ovat hyväksi. En voi kuitenkaan laittaa kaikkea toivoani terapiaan, tai en tiedä onko se hyvä asia, että odotan sen ratkaisevan kaiken tuosta vaan simsalabim. Olen kyllä asennoitunut niin, että se on viimeinen toivoni, mutta paremmin ehkä pääsisin alkuun, jos pystyisin saamaan jotain ahaa-elämyksiä lisää. Joitain asioita olen menneisyydestäni saanut "purettua" jo tänä vuonna, eli edistystä on hiukan tapahtunut.

Olen aiemmin pitänyt höpöhöpönä itsehoito-oppaita ja kuinka asenteiden muutoksella voisi auttaa purkamaan "tunnelukkoja", olen inhonnut jo pelkästään tuota sanaa.
Mutta kesällä satuin löytämään sivuston http://tinybuddha.com
Sivuilta löytyy paljon eri aiheisiin liittyviä ajatuksia ja sanontoja kuten esimerkiksi:

"Accept your past without regret, handle your present with confidence, and face your future without fear." - Unknown

femnerd kirjoitti:

Palstalla kun suurin osa miehistä on sitä mieltä, että vain hoikka kelpaa ja kun sitä toistellaan yhdessä sun toisessa ketjussa, niin tulee helposti ajateltua, että näin se vaan on. Uskon, että ei nyt kaikki miehet jaa palstan miesten mielipidettä kuitenkaan, mutta kun itselläni on olematon itsetunto ja vielä ruokin sitä, niin minun on helppo uskoa palstalaisia.

Hoikistuminen kohottaa itsetuntoa, joten älä nyt vielä luovuta tavallisten naisten suhteen. Voihan se tavallinen nainen ollakin vähän nörtti, mistä sen ulkonäöstä näkee.

Olet kuitenkin uskaltanut tehdä aloitteita. Jatka vaan samaan malliin.
Onnittelut laihtumisestasi ja tsemppiä jatkoon!

Lue lisää

ota näitä höpinöitä tosissasi

Älä jumalauta kirjoitti:

ota näitä höpinöitä tosissasi

Puhutko minulle vai nörttimiehelle?

femnerd! kirjoitti:

Puhutko minulle vai nörttimiehelle?

Veikkaan vahvasti, että teksti oli suunnattu hyökkäys minulle, koska palstan miesten mielestä tuntuu olevan rikos jos joku ei ole yhtä katkera ja pettynyt ja yrittää parantaa elämän tilannettaan omin voimin.

Hoikistuminen ei kyllä paranna itsetuntoani sillä minulla on aina ollut hyvä itsetunto olin sitten hoikassa tai pulskassa kunnossa. Johtunee kai siitä, että harvemmin välitän muiden ihmisten mielipiteistä jos niiden on tarkoitus olla negatiivisia. Lähinnä pidän vain terveyttäni yllä kuntoilemalla ja kun pudottaa painoa niin voi ihan hyvillä mielin viettää semmoisen viikonloppu päivän kun napsii keksejä ja teetä ilman, että miettii niistä koituvia kiloja.

Tuosta tavallisesta naisesta niin se taitaa poiketa meidän kummankin näkemyksestä hiukan. Minun silmissäni tavallinen nainen on se joka käy töissä tai opiskelee, harrastaa vaikka potkunyrkkeilyä ja sisustamista, ei oikein ymmärrä nörteimpiä harrastuksia kuten videopelit tai erilaiset japanilaiset korttipelit.

Nörttinainen taas on sellainen joka harrastaa videopelejä, animea, piirtää/maalaa/kirjoittaa/soittaa instrumenttia, opiskelee tai työskentelee tiede, taide/musiikki/kulttuuri tai atk-alalla tai jollain muulla vastaavalla, katselee elokuvia, saattaa hyvinkin pelata netissä jotain peliä ja chattaa esim. skypen kautta pelikavereiden kanssa. Ovat yleensä myös vähemmän liikunnallisia, kuin tavalliset naiset, mutta osa harrastaa kuitenkin jotain liikuntaa ja toiset ei mitään.

Minulla on pari tälläistä nörttinaista ihan vain ystävinä (ei ole sitä kemiaa heidän kanssaan ollut). Puhuvat aika paljon mm. fantasiakirjallisuudesta ja yksi jopa keräilee pelien artbookkeja.

"Naiset itse valitsevat miehiä milloin pituuden, painon, lihaksikkuuden, varallisuuden, parran, viiksien, kaljuuden yms perusteella ja täällä itketään kun mies ei halua lihavaa naista :DDDDDDDDD"

MIEHEN PITUUS ON TÄRKEÄÄ!!! NAISEN PITÄÄ SAADA TuNTEA ITSENSÄ NAISCHEKSI, EIKÄ SIIHEN PYSTY JONKUN PIKKUMIEHEN KANSSA, JollA ON LUULTAVASTI PAHA NABOLEON-KOMBLEKSI!!!

NAISEN PAINOLLA TAAS EI OLE MITÄÄN MUUTA VIRKAA KUIN SE, ETTÄ SEN AVULLA MIES PÄÄSEE TOTEUTTAMAAN OMAA PINNALLISUUTTAAN JA NAISVIHAANSA!!!