vierailun pituus

ccccccccc

Rakkaat perheenjäsenet, olette hyvin tervetulleita käymään ja teitä kaivataan ja odotetaan tänne vanhempienne luokse lapsinenne, koirinenne. Mutta kun vierailu venyy useaan päivään, jopa yli viikonkin, alkaa vanhempien voimat ja rahat olla lopussa. Sittenkin vaikka tuotte tuliaisia ja autatte keittiössä ja olette ihania ihmisiä.

Vieraat talossa vievät voimia pelkästään sillä että on koko ajan touhua, hälinää, siivottavaa, huolehtimista ettei ruoka lopu ja pyykit tulevat pestyksi. Ei hetkeäkään omaa rauhaa ja hiljaisuutta, jota vanhempi ihminen jo tarvitsee.
on eniten iloa.

87

1496

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mek

      Siitä pääsee sillä kun ei passaa ketään ja jokaine tuo omat ruokansa mukna ja sen voi sanoa lapsilleen ihan suoraan että nyt vierailu rittää ja se siitä.

      • cccccccccc

        Aloitukseni viimeinen lause hävisi osittain. Piti olla "Yhden päivän tai yönseudun vierailusta on eniten iloa".

        Kohdallamme ei ole kyse passaamisesta vaan yksinkertaisesti, että rakkaitten ja mieluisienkaan vieraitten kanssa ei jaksa seurustella loputtomiin, jos tilaa on niukasti. Ja jos jokainen tuo omat ruokansa, on myös keittiö kaappeineen melkoisessa ahdingossa.

        Enhän toki mene töykeästi sanomaan, että nyt vierailu riittää ja se siitä! Koska myös haluan että he käyvät ja vierailuista on aina myös iloa. Siksi tämä viesti, että nuoret ymmärtäisivät oma-alotteisesti miettiä vierailujensa pituutta. Asiasta puhuttaessa he kuvittelevat että töihin osallistuminen tai ruuan tuominen riittää jaksamaan, ja oman rauhan tarvetta on vaikeampi selittää ilman että loukkaisi. Esimerkiksi pienet lapset ovat todella ihania ja kaivattuja, mutta mieluummin vähän aikaa kerrallaan.

      • Tervetuloa yöksi
        cccccccccc kirjoitti:

        Aloitukseni viimeinen lause hävisi osittain. Piti olla "Yhden päivän tai yönseudun vierailusta on eniten iloa".

        Kohdallamme ei ole kyse passaamisesta vaan yksinkertaisesti, että rakkaitten ja mieluisienkaan vieraitten kanssa ei jaksa seurustella loputtomiin, jos tilaa on niukasti. Ja jos jokainen tuo omat ruokansa, on myös keittiö kaappeineen melkoisessa ahdingossa.

        Enhän toki mene töykeästi sanomaan, että nyt vierailu riittää ja se siitä! Koska myös haluan että he käyvät ja vierailuista on aina myös iloa. Siksi tämä viesti, että nuoret ymmärtäisivät oma-alotteisesti miettiä vierailujensa pituutta. Asiasta puhuttaessa he kuvittelevat että töihin osallistuminen tai ruuan tuominen riittää jaksamaan, ja oman rauhan tarvetta on vaikeampi selittää ilman että loukkaisi. Esimerkiksi pienet lapset ovat todella ihania ja kaivattuja, mutta mieluummin vähän aikaa kerrallaan.

        Pitäisi osata valita sanansa oikein, ja se ei ole helppoa.
        Vierailusta sovittaessa pitäisi onnistua sanomaan vieraanvaraisesti ja ystävällisesti, että ovat tervetulleita pariksi yöksi, mutta tämä ikä ja krempat estävät pitemmän ajan seurustelut.
        On selviää, että nuoret vetoavat siihen, että hoitavat talouden ja tuovat ruuatkin, ei meistä ole mitään vaivaa. Sepä se. Ei olekaan, mutta jo monen hengen alituinen läsnäolo ja oman rauhan puuttuminen vie voimia, vaikka vieraat ovatkin mieluisat ja tervetulleet.

        Toivottavasti nämä keskustelut herättävät palstan lukijoita miettimään omia vierailujaan ja vierailukutsujaan. Jossakin on virhe tapahtunut, kun vieraat muuttavat sisään kimpsuineen kuin kotiinsa, viikkokausiksi.

    • ffaafaf

      Sano heti suoraan, että meille voi tulla yö-kylään /kylään esim. ajalla 1.-2.1. mutta seuraavana päivänä meillä on muuta menoa. Sano, että menette tuttujen luo kylään, vaikka ette olisi menossakaan.

      Tai pidä kokonaan taukoa kutsutteluista.

    • Jadette

      Mitä jos huolehtisit vähemmän vieraista ja kodista?
      Ja ihan kylmän rauhallisesti menisit päiväunille ja ovi kiinni perässä. Ilmoitat vain, että väsyttää ja että menet päikkäreille tai otat hyvän kirjan mukaasi mennessäsi makuuhuoneeseen. Yrität oikeasti nukkua tai keskittyä lukemiseen.

      Jos koko ajan höösäät ja häsäät ja siivoat, niin totta kai väsyt.
      Yrität uupumiseen asti pitää huushollin järjestyksessä jne. ja yrität olla vieraskorea sekä vieraanvarainen.
      Mutta kuules, se on ihan väärin! Eivät nuoret tajua väsymistäsi, jos SALAAT sen.

      Anna lelujen olla levällään ja koiran karvojen lattialla, siivoat vasta kun porukka poistuu. Ei muuta kuin huppu silmille niiden suhteen.

      Reippaasti heität itsesi pötkölleen, ja annat kaaoksen tulla, jätät astiat korjaamatta ja tiskaamatta.
      Kyllä he huomaavat silloin, että olet ollut liikatyöllistetty ja alkavat (toivottavasti) tehdä enemmän.

      Voit hakeutua rauhaan hetkeksi menemällä yksin kävelylenkille.
      Älä ota koiria, lapsia ja vieraita mukaan, vaan kylmän rauhallisesti puet lenkkivaatteet yllesi ja sanot tekeväsi YKSIN kävelylenkin.

      Tai lähdet yksin kaupungille, kirjastoon, kirkkoon tai kahvilaan... pääset hetkeksi kotihälinästä.
      Nuo teot eivät loukkaa vieraitasi, vaan
      a) saat hetken rauhan olla itseksesi
      b) vieraat huomaavat, että olet ihminen ja väsähdät
      c) he huomaavat, että sinulla on oma elämä ja rutiinisi joita noudatat
      d) kun vieraat joutuvat tekemään jotain ylimääräistä lomallaan, niin alkavat kaivata kotiinsa

      • Tapojen mukaan

        Sinä olet nuori ja sen huomaa.
        Jos jätät järjestelemättä sotkut, ovat ne kuitenkin edessä, sillä toisen huushollissa on vaikeaa itsenäisesti korjailla tavaroita. Mihin ne pannaan?
        Sanot, että kun vieraat joutuvat tekemään jotain ylimääräistä, alkavat kaivata kotiinsa. Sotkut siis jäisivät sinulle heidän lähtiessään.

        Jos olet uupunut, et jaksa lähteä yksin kaupungille, kirjastoon, kahvilaan... Kotonahan sitä haluaa olla.
        Eivät vieraat huomaa väsymystäsi, vaan pitävät sinua tylynä ja itsekkäänä. Kyllä minusta on rehellisempää pyytää, että vierailijat lähtisivät kaupungille ja antaisivat sinulle lepohetken.

        Nuoret ihmiset toipuvat hyvän yöunen jälkeen, mutta ikäihmiset eivät. Ei edes ole sanottu, että saa unen päästä kiinni ennen aamua.
        Omista rutiineista on pidettävä kiinni, päivällä se lepohetki, johon on tottunut, ateriat ajallaan jne.
        Kotini on linnani ja säännöt minun.
        Mutta asia pitää saada sanotuksi, kerrottava omat fiilikset. Eivät nuoret arvaa, pitää kuulla se omin korvin.

    • Mummu 70v

      Aivan hyviä neuvoja yllä, mutta itse en pystyisi noin toimimaan. Lapset ovat jo
      nuoria äitejä ja mieheni tytär edellisestä liitosta haluaa myös tulla edempää
      pitemmäksi aikaa luoksemme. On todellakin talo täynnä myös muita sukulaisia

      Stressaannun yli viikon vierailusta ja lapset saattavat olla 2 viikkoa mummulla.
      Nyt on huonot ja liukkaat kelit, joten lapsetkin on paljon sisällä.

      Jadette ! Sinä olet rohkea nainen, mutta näytön tällä puolella on ujo ja epävarma
      isoäiti joka on tottunut " pitämään vieraina" näitä omiakin sukulaisia.

      Onneksi Joulu on ohi ja saa hengähtää ennen hiihtolomia I

      Mukavaa Uutta vuotta kaikille

    • isoäiti 63

      Samoilla linjoilla kuin Mummu 70 v. "Suoraan sanominen" tai siivoamatta jättäminen vaatii rohkeutta ja vähän röyhkeyttäkin. En voi olla itse kodissa, jossa on paikat sekaisin, mieluummin siivoan ja viihdyn itse. Olen myös hiukan ujo ja arka vaatimaan toisilta sellaista mitä eivät itse hoksaa, ja toisaalta haluan että vieraillani on hyvä olla. Joskus suorat sanat saattavat merkitä myös hienotunteisuuden ja käytöstapojen puutetta...

      Tuttavapiirissä olen huomannut, että yleensä ne, jotka pitävät reippaasti puolensa ja sanovat suoraan kaiken mitä ajattelevat, ovat myös niitä, jotka valittavat riitoja tytärten ja miniöitten kanssa ja surevat kun nuoret eivät halua pitää yhteyttä. Kyllähän siinä joudutaan törmäyskurssille, jos ihminen vain pitää omia puoliaan ja pitää omia oikeuksiaan tai mielipiteitään tärkeämpänä kuin läheisiään.

      Eikö lähimmäisenrakkaus ole myös toistensa huoltamista, auttamista, ja sen varomista ettei loukkaa ja pahoita toisten mieltä? Joskus toisten hyväksi joutuu myös vähän kärsimään, mutta se kuuluu siihen onneen että meillä on läheisiä.

      • ajan henkikö?

        Täällä on käsitelty aloittajan ongelmaa vain siltä pohjalta, että se on mummu, jonka pitää muuttua, lakata passaamasta ja sanoa suorat sanat. Entä jos nuori polvi olisikin se jonka on syytä mennä itseensä?

        No niin, sanotaan että he eivät voi tietää olevansa vaivaksi. Väärin. Kyllä kaikki nuoret vanhemmat tietävät miten raskasta on lapsiperheen kyläily, ja kylässä kaikki vieläpä sujuu hankalammin kuin kotona. Kysymys on siitä, onko heillä oikeus rasittaa niin paljon toisten elämää, riippumatta suostuuko vastapuoli tilanteeseen kiltisti vai kapinoiden.

        Sellainen toisten huomioiminen pitäisi oppia monien erilaisten asioiden yhteydessä lapsesta alkaen, ei niin että vasta pahan paikan tullen sanotaan asiat halki. Ehkäpä yksi sukupolvi on jo menetetty itsekkyydelle? Jospa jotenkin voisimme opastaa edes lapsenlapsia niin että heistä tulisi huomaavaisempia?

      • Jadette
        ajan henkikö? kirjoitti:

        Täällä on käsitelty aloittajan ongelmaa vain siltä pohjalta, että se on mummu, jonka pitää muuttua, lakata passaamasta ja sanoa suorat sanat. Entä jos nuori polvi olisikin se jonka on syytä mennä itseensä?

        No niin, sanotaan että he eivät voi tietää olevansa vaivaksi. Väärin. Kyllä kaikki nuoret vanhemmat tietävät miten raskasta on lapsiperheen kyläily, ja kylässä kaikki vieläpä sujuu hankalammin kuin kotona. Kysymys on siitä, onko heillä oikeus rasittaa niin paljon toisten elämää, riippumatta suostuuko vastapuoli tilanteeseen kiltisti vai kapinoiden.

        Sellainen toisten huomioiminen pitäisi oppia monien erilaisten asioiden yhteydessä lapsesta alkaen, ei niin että vasta pahan paikan tullen sanotaan asiat halki. Ehkäpä yksi sukupolvi on jo menetetty itsekkyydelle? Jospa jotenkin voisimme opastaa edes lapsenlapsia niin että heistä tulisi huomaavaisempia?

        Mummut ja muut!

        En TODELLAKAAN kehoita ketään sanomaan suoria sanoja!

        Jos luette viestin uudelleen, niin missään kohden en neuvo, että lähdetään paukuttamaan päätä.

        Mitä se sellainen mummon luona vierailu on, että mummo ei uskalla käydä päiväunille, kun talossa on muita aikuisia!
        Herran tähden sentään.
        Minä en ainakaan suuttuisi, jos mummo sanoisi, että otanpa nokkaunet ja painaa makuuhuoneen oven kiinni. Kyllä mieluusti soisin sen parin tunnin levon pötköllään.

        EIHÄN se joulunvietto saa olla yhden aikuisen varassa, jos talo on täynnä muita täyskasvuisia.

        Jos nuori porukka on noin tiukkapipoa, että mummo ei uskalla levähtää ja ottaa omaa aikaa hetkeksikään, niin kyllä on armotonta sakkia tosiaan.

        Nyt mummot!
        Sen verran pitää uskaltaa, että antaa vierailun ajan olla huushollinsa hiukkasen rempsallaan.
        Jos lapset levittävät sotkut, niin MUMMON ei tarvitse niitä köykkiä lattialta.
        Jos aikuisporukka ei saa kahvia itselleen keitettyä sen viikon aikana, minkä lomalepokodissa viettävät, niin ei sitten.
        Voisihan se mummo ihan iloisesti sanoa pojalleen, että kiehautapa sinä kahvit, kun en kerkiä nyt ite.

        Lautaset voi jättää seisomaan hiukkasen pitemmäksi aikaa, että joku hoksaa korjata.

        Mummot! Te tiedätte, mitä on TALKOOHENKI.
        Sillä teemalla ottakaa nämä vierailijat vastaan.
        Kuka on niin kovasydäminen, että alkaisi jäkättää, jos mummo lähtee lenkille ja viipyy ehkä pitempään... tai menee kirjastossa käymään, tai missä hyvänsä... pariksi tunniksi.
        Ehkä se tuntuisi vieraista mukavalta, että se vanha ihminen ei hösää siinä koko ajan, vaan häippäsee omille asioilleen.

        Ei rohkeus tarkoita pään aukomista eikä suorien sanojen sanomista.

        Rohkeus on sitä, että uskaltaa ottaa itsensä huomioon, ei siinä ketään loukata, jos mummo hiukan makoilee ja ottaa löysemmin jo "haisemaan" jääneiden vieraiden keskellä.
        Haisemisella nim. tarkoitetaan vierasta, joka viipyy yli 3 päivää yökylässä.
        Olkoonkin sitten vaikka läheinen sukulainen.

    • Elisa3

      No nythän tämä Jadette pisti meidät mummot kuriin. Ryhdistäytykää te kurjat, älkääkä olko niin saamattomia nynnyjä, aiheutatte pelkkää pahaa pehmoilullanne! Jade-täti tietää kyllä paremmin. Herran tähden sentään.

      Sanon vaan, että parin päivän jälkeen vieras käy rasittavaksi, vaikka emäntä noudattaisi kirjaimellisesti Jadetten ohjeita.

    • Totteliina

      Ihan hyvä kirjoitus, Jadette, mutta kun se ei välttämättä noinkaan toimi.

      Jos on pienet tilat, ei sinne omaan rauhaansa pääse vetäytymään millään. Ja vaikka jonkun oven taakse pääsisikin, niin ei silti pysty rauhoittumaan, kun tietää, että se meno ja melske siellä kuitenkin on ja odottaa. Koti ei ole ihan omassa vallassa, kun siellä häärää ja hoosaa muuta porukkaa.

      Ei ole välttämättä mahdollista katsoa vaikkapa sitä omaa lempitv-ohjelmaansa, tai kauan odottamaansa elokuvaa, joka tulee juuri silloin, kun porukat häslää ympärillä. Ovet paukkuu, tullaan ja mennään, lapset kirmaa ja riehuu, koko ajan rauhattomuutta, mikä saattaa jo vanhemman ihmisen hermoille olla liikaa. Ei sillä mitään voita, että lähtee kirjastoon tai kävelylenkille, se sama rumbahan siellä on vastassa kun takaisin tulee. Jos itse haluaisi kodin olevan hiljainen ja rauhallinen ja saisi ihan omin nokkineen siellä olla ilman, että joku koko ajan vieressä häärii ja kyselee, mitä teet ja miksi teet ja minne menet jne. Itse haluan aamuisin istua hiljaisessa, rauhallisessa keittiössäni aamupalan ääressä, lukea päivän lehden kenenkään häiritsemättä, katsella kun linnut aloittavat aamupäivän ateriointinsa lintulaudoilla, mietiskellä syntyjä syviä.

      Mukava on, kun käy vieraita ja kaikkein mukavinta, kun käy oma lapsi tai sisarus perheineen, mutta kyllä yksi yö on ihan riittävästi. En itsekään viihtyisi toisen kodissa yhtä yötä kauempaa. Lapsenlapsiakaan en halunnut luokseni yö- tai viikonloppukylään koskaan kuin yhden kerrallaan, ellei sitten ollut jokin pakottava tilanne. Sanoin suoraan, että en jaksa kuin yhden kerrallaan ja toinen syy oli se, että halusin oikeastikin keskittyä sitten siihen yhteen lapseen ja hänen kanssaan olemiseen. Se toimikin oikein hyvin ja nyt ovat lapsenlapsetkin jo lähes aikuisia ja välit ovat todella hyvät jokaisen kanssa. Varmaan viisitoista vuotta meillä olikin se yksi ja sama varavuode makuuhuoneessa, sitä käyttivät jokainen vuorollaan.

      Muutaman kerran meillä on ollut ulkomaalaisia vieraita pitemmän aikaa majoittuneena, ja kyllä täytyy sanoa, että vaikka hekin ovat voineet "asua" eri kerroksessa ja olleet muutenkin hyvin hienotunteisesti käyttäytyviä, kyllä yksi viikko alkaa olla jo liikaa. Siinä vain tulee sellainen tunne, että nyt pitäisi saada tämä oma koti jo ihan itselleen käyttöön ja lopettaa tämä vieraiden kokoaikainen huomioiminen.

      Mietin vain sitä, että kun seurustelimme mieheni kanssa aikanaan, niin joka viikonloppu ja kaikki lomatkin olimme aina siellä miehen kotitilalla, koko iso poppoo, kaikki miehen veljet ja sisaret perheineen. Hauskaahan se meistä nuorista vain oli, mutta nyt olen ajatellut, että kuinkahan ne appi ja anoppi jaksoivat sitä menoa? Appi oli vielä hiukan sairaalloinenkin jo silloin. Anoppi hoiti lehmät ja muut navettahommat siinä sivussa, toki me nuoremmat teimme sitten kaikki muut työt, mutta kuitenkin. Melkoinen hälinä ja hulina siellä aina oli. Appi oli aika usein pahantuulinen, jonka ajattelin silloin johtuvan siitä sairaudesta, mutta ehkä hän tosiaan olisikin vain hermostunut meihin.

    • nukkekotielämää

      Viikoksi koko perhe?

      Meillä isovanhemmat eivät ole ikinä huolineet ketään luokseen tuntia paria pidemmäksi aikaa kyläilemään. Ikinä yksikään lapsi tai lapsenlapsi ei ole yöpynyt isovanhemmilla tai ollut hoidossa siellä. Meillä isovanhemmat ovat tehneet heti selväksi, etteivät hoida yhden yhtä lasta ikinä. Meillä isovanhemmat nauttivat vain lasten ja lastenlasten saavutuksista kuulemalla kilpaitsekehuja kahvittelun merkeissä ja epäonnistuneet älkööt vaivaituko saman pöydän ääreen kupposelle.

      Todellinen elämä on jäänyt heiltä kokonaan kokematta. Kaikki vetävät roolia minkä ehtivät ja esittävät parastaan.

      • kalseaa

        Isovanhemmat eivät ymmärrä elämää, elävät ainoastaan itse rakentamaansa illuusiota elämästä.

      • Roolimallit

        Vai että elämä on jäänyt kokematta, kun ei passailla lapsenlapsia!! Herttanen sentään. Isovanhemmat ovat eläneet aikuisiksi asti jo ennen kuin edes teitä on ollut olemassa, saati lapsenlapsia.
        Kyllä vuosikymmeniin mahtuu paljon elämää ja kamppailuja leivästä ja elintilasta. Älä sinä väheksy vanhempien ihmisten elämää, jossa et itse vielä ole ollut keskipisteenä.
        Harvan ihmisen elämänkaari on ollut "nukkekotia".

        Minä minä minä on sitä mieltä, että isovanhemmat eivät saa pelkästään nauttia lapsien ja lastenlasten saavutuksista, vaan heidän pitäisi avittaa ja holhota aikuisten lastensa elämää, tietysti vain lasten omilla ehdoilla. Roolit ne on jokaisella.

    • Jadette

      Eihän se kirjastossa tai lenkillä käynti tietenkään korvaa sitä täydellistä kodinrauhaa, jota mummu toivoo saavansa, kun jälkikasvu vierailee loma-aikoina useiden päivien aikana.

      Sen käsittää jokainnen. Se kuitenkin hieman katkaisee sitä vieraskoreuden ylläpidon jännitystä ja hösäämistä. Sillä aikaa, kun mummu käy "asioillaan" eli lepuuttamassa hermojaan, joutuu jälkikasvu itse tekemään jotain hyvinvointinsa eteen.

      Mummu tietäessään jälkikasvun olevan tulossa, voisi niiksi päiviksi varata itselleen vaikka hierojan tai kampaajalla käynnin.
      Rentoutuskeinoja nekin ovat ja mummulla olisi hyvä syy lähteä hornankattilaksi muuttuneesta kodista rauhoittumaan.

      Samalla voi muistutella itselleen sitä, että kyllä se jälkikasvu jossain vaiheessa kuitenkin häipyy omiin koteihinsa ja rauha on maassa. Ei ne ikuisiksi ajoiksi vierihoitoon jää.
      Ja hyvät muistot jäävät lapsenlapsille talteen.
      Mummu voisi napata lapsenlapset elokuviin mukaansa tai sitten jonkun aikuisista. Aina voisi tehdä jotain erilaista, vaikka koko poppoo ravintolaan syömään.
      Ei sitä aina tarvitse niin tehdä, että yksi muori pyörii hellan ja ruokapöydän välillä puolihulluna väsymyksestä, siivoaa ja viihdyttää, valvoo ja vartioi.

      Ei muuta kuin jalat kattoon ja järkkää vaikka jumppatuokion joulun turpeaksi syöttämilleen vieraille.
      Jotta pitää hauskaa vaan mummu huumorimielellä ja järjestää vähän puheenaihetta räväköillä tempauksillaan.

      Sitä myöten voisikin seurata uskaltaako jälkipolvi tulevana loma-aikanaan tullakaan.

      • Huutomyrskyn keskell

        Jos perhe todellakin katsoo, että heitä on niin kaltoin kohdeltu mummulassa, että enää sitten ei mennä, niin olisi todellakin mielenkiintoista kuulla, mikä on se huono kohtelu, johon viitataan.

        Neuvotaan mummua vetämään ovi kiinni ja menemään päikkäreille, kampaamoon ja kirjastoon, ja jättämään keittiön siivouksen tekemättä.
        Se on siis sopivaa talon emännältä, joten se ei loukkaisi kutsuttuja vieraita. Vieraiden pitää ymmärtää.
        Mikä muu asia sitten on se, joka osoittaa vieraille, ettei heitä kaivata?

        Itse pakkaisin kassini, jos huomaisin, että mummu ei halua seuraamme, vaan menee mieluummin kirjastoon.
        Saattaisin ajatella, että kaikkia alle kouluikäiset lapseni ovat EHKÄ niin kovaäänisiä, että mummu väsyy.
        Mutta kysyisin kyllä, miksi meidät sitten kutsuttiin, koska lapset ovat aina kovaäänisiä, ja kysyisin myös itseltäni, miksi ihmeessä lähdin sellaisen katraan kanssa mummulan rauhaa häiritsemään.

    • venäläinen

      Hyvin ikävä juttu jos äiti ei jaksa omia lapsia kotonaan. Mitenkä hän on kasvanut niitä monen vuoden aikana, odottaessako että ne kohta muuttaa kotoa pois ja jäättä hänet rauhaan?
      Lapsi-parkka, vaikka olisikin aikuinen ihminen, ei saa sitä turvallista tuntoa että hänellä on äiti jolle hän on aina tervetullut :(
      Hyvin perinteinen tilanne suomalaisessa perheessa....:(

    • oppeliini1

      Kyllä niin vain on että vieras on kuin kala: alkaa haisemaan sisätiloissa 24 tunnin jälkeen.

    • mieti......

      Jadette ei vieläkään oikein ymmärtänyt. Mummoa kehotetaan lähtemään pois omasta kodistaan, vaikka hän nimenomaan kaipaisi sitä oman kodin rauhaa.

      Kaikki mummot eivät ole enää niin virkeitä ja terveitä, kuin jälkikasvu saattaa luulla. Ei hänestä välttämättä ole miksikään jumppakerhojen vetäjäksi. Nuoret kuvittelevat kaikkien olevan yhtä innokkaita valvomaan ja touhuamaan ja pitämään hauskaa, kuin mitä he itse ovat. Näin ei valitettavasti ole. Tiedän monia vanhoja ihmisiä, jotka menevät nukkumaankin jo seitsemän aikoihin illalla.

      Jos vieraat viipyvät viikon, mitäpä siinä joku kampaajalla käynti auttaa ja onko sekin nyt varmasti rentouttavaa? sieltä kampaajalta tullaan kotiin, missä mylläkkä odottaa, vaikka mummo saattaisi haluta mennä ottamaan päiväunet kaikessa hiljaisuudessa, sen jälkeen nousta ja keittää kahvit i t s e l l e e n yksin, rauhassa. Ja vaikka kuinka muut tekisivät kaikki kotihommat, ei se sitä poista, ettei mummo väsy pelkästään jo siihen, että koti on täynnä ihmisiä.

      Venäläiselle sanoisin, että teillähän todella hoidatetaankin lapset mummoillaan, ihan järjestään. Joka ikinen venäläinen isoäiti, jonka tunnen tai jonka kanssa olen edes vähän aikaa ollut tekemisissä (käyn paljon Venäjällä) vetää perässään vähintään yhtä ellei useampaa lapsenlasta. Aika monet tapaukset on olleet sellaisia, että vanhemmilla on alkoholiongelma, ja lapset asuvat sitten mummollaan ja elävät sillä mummon pienellä eläkkeellä hekin. No ei kaikki tietenkään. Mutta kyllä vaan ne teilläkin mummot voivat olla väsyneitä, tiedän. Eräskin mummo sanoi, ettei hän itse asiassa jaksaisi millään, mutta on pakko. Ei ole mitään muutakaan mahdollisuutta.

      Venäläinen kulttuuri on muutenkin toisenlainen, teillä nimenomaan halutaan olla yhdessä. Tehän rakennatte ne mökkinnekin melkein vieri viereen, ettei vaan jäisi liikaa tilaa naapurusten väliin. Valtavia kerrostalokolosseja rakennetaan vieläkin. Maassa olisi tilaa vaikka millä mitalla, mutta kai se kuuluu kulttuuriin, että on asuttava ahtaasti ja vieri vieressä.

      Ei lapset Suomessa muuta pois kotoa 16-vuotiaina, ei todellakaan. Oletkohan nyt ollut tekemisissä mustalaiskulttuurin kanssa? Siellä nuori muuttaa pois vanhempiensa luota oikeastaan jo tuota aiemminkin.

      Ja kyllä meillä on ihan normaalia, että vieraillaan sukulaisissa kauemminkin kuin sen yhden päivän tai yönseudun. Kesäaikaan kaukaa tulevat sukulaiset voivat viettää pitkiäkin aikoja vanhempiensa tai muiden sukulaistensa luona. Kaikki on hyvin yksilöllistä. Tässä ketjussa on nyt kyse niistä isovanhemmista, jotka ovat jo vanhoja ja hieman väsyneitä, kenties sairaitakin, eivätkä siksi enää jaksaisi kovin pitkiä vierailuaikoja. Sehän on teillä eri asia, kun ne lapset suurinpiirtein asuvatkin siellä mummoillaan, siihen on totuttu alusta asti.

      Ja tuolle nimimerkille "kalseaa." joka kirjoitti näin:

      "Isovanhemmat eivät ymmärrä elämää, elävät ainoastaan itse rakentamaansa illuusiota elämästä."

      sanoisin, että isovanhempien ikään ehtineet ihmiset yleensä ovat ne illuusionsa joutuneet jo ajat sitten hylkäämään. Tässä maassa lähes kaikki isovanhempien ikään tulleet ovat joutuneet ikänsä kaiken tekemään työtä ja laskemaan penninsä ja lanttinsa, että ovat saaneet ne riittämään ja jälkikasvunsa edes jotenkuten terveinä ja hyvinsyötettyinä ja koulutettuina pysymään. Vaatimukset ovat vain kasvaneet vuosien myötä, ja omat toiveet ja tarpeet on täytynyt jättää taka-alalle. Monien elämä on ollut todella kuluttavaa. Ku he viimein ovat voineet eläkkeellä ollessan jo hieman hengähtää, näyttää heidän elämänsä tietenkin jälkikasvun mielestä liian helpolta, mutta he unohtavat, että nämä ikäihmiset ovat jo vanhoja ja väsyneitä ja tarvitsevat leponsa.

    • oma tupa oma lupa

      Tällaisina juhlapyhinä on vieraat helppo saada hoksaamaan kysymällä vaikkapa että tänään on kauppa auki sen vähän aikaa, että jos ootte tänään lähdössä kotiin niin mennäänkö käymään kaupassa, teillekkin jotain hakemassa, teilläki varmaan tyhjä kaappi.
      Itellekki pitäis jo vähän täydennystä hakea, vaikka maitopurkki ja leipäpussi, kun kaikki on menny niin hyvin kaupaksi.
      Jos rahaa enään on ku on kaikki tullu hassattua eilisiin ja tähän juhlahumuun.
      Huh huh ku onkin mässätty hyvin, kyllä nyt riittää vähäksi aikaa...

    • kaksi päivää

      Vuosien myötä tottuu omaan päiväjärjestykseen josta on vaikea luopua, vaikka vieraat olisivat mieluisia. Rauhallinen aamu kahvikupin ääressä on hyvä alku päivälle ja sen vaihtuminen pikkulasten syöttämiseen ottaa koville. Siisti koti on jotain josta on oppinut nauttimaan, ja vieraitten tavarat joka paikassa koettelevat kärsivällisyyttä. Päivälepo ja aikainen nukkumaanmeno ovat tarpeellisia, tutut mieluisat tv-ohjelmat on ikävä vaihtaa enemmistön mielen mukaisiin... Kaikenlaista hankaluutta, johon ei sisälly mitään itse vieraita vastaan.

      Poistuminen itse paikalta antaa toki mahdollisuuden hengähtää, mutta ei korvaa omaa rauhaa kotona. Poikkeustila on ihanaa ja virkistää, jos sitä kestää päivän, menettelee pari päivää, mutta sen jälkeen vie voimat.

    • Jadette

      No voi sentään nimimerkki "mieti"!

      Ei, ei tietenkään (toistamiseen korostan) kampaajalla, kirjastossa, hierojalla käynti ei korvaa oman kodin rauhaa. Mutta antaa pienen irrottaumisen melskeestä.

      Ehkä pieni asenteen muutos auttaisi, että joulunaika tai loma-aika lopulta on melkoisen lyhyt siihen pitkään arkeen verraten, jolloin mummo saa taas olla yksin rauhassaan.

      Elämä on tätä. Kaikki ei mene täysin omien toiveiden mukaisesti. On epämukavuutta, häiriötä ja kaikenlaista häikkää ja hässäkkää. Ja sitä mukavan rauhallista elämä, jolloin kaikki palautuu uomiinsa.

      Mummonkin on kiva muistella jälkikäteen jälkikasvunsa käyntiä. Kauheampaa olisi, jos eivät kävisi eivätkä muistaisi. Jos mummu viettäisi yksinäisen joulun unohdettuna.

      Jos itse saisin valita vanhuuden joulun, niin mieluiten ottaisin sen älämölö-joulun jälkikasvuineen kuin unohdettuna, sairaana mummona, jota kukaan ei muista.

      • Asian kokenut

        Hei nyt kaikki.
        Tässä ei ole kysymys siitä, ettei mummula haluaisi vierailuja. Ei ole kysymys siitä, että vieraat tulevat velvollisuudesta.

        Vaan kysymys on toisten huomioonottamisesta, hyvistä tavoista ja tahdikkuudesta.
        Ei ole sääntöä, että vierailun pitää jatkua tai loppua juuri määrätyssä ajassa, mutta tarkkasilmäinen ihminen näkee kyllä, väsyykö emäntä tai kyllästyvätkö vieraat.
        Kun vieras sanoo, että jahas, nyt on aika ruveta lähtemään, on isäntäväen arvioitava heti, onko aiheellista estellä ja sanoa, että vastahan te tulitte, olkaa nyt vielä huomiseen, vai onko syytä ruveta auttamaan lähtemisessä ja kiittelemään käynnistä.

        Molemmat tavat ovat ihan oikein OIKEALLA hetkellä.

        Vierailu myös lapsuudenkodissa on vierailu. Se ei ole enää "kotona käymistä". Aikuinen, itsekin perheellinen ihminen ei mene enää "kotiin", kun käy tapaamassa vanhempiaan.
        Pitää aina ajatella, olisiko saman verran ja yhtä kotoisasti jonkun muun hyvän ystävän luona vastaavan ajan. Jos ei, pitää ajatella uudestaan oma asenne.

        Lapsille mummula on mukava ja lämmin vierailupaikka. Oikea kohde opettaa hyviä vierailutapoja. Mummulassa muistetaan, ettei huudeta , ei riehuta, syödään nätisti, istutaan pöydässä kunnes lautaset ovat tyhjät, korjataan lelut ja vaatteet, ei sanota vastaan. Tämä on helppo paikka oppia, ja vastaanotto on hyväksyvä ja ylpeä: "KYLLÄPÄ sinä olet hyvin käyttäytyvä nuori mies!" Se pitää mummun ja papan muistaa, sillä lapsi toivoo hyväksyntää. Siten oppi jää mieleen.

        Kyllä mummo mielihyvällä vierailuja muistaa, mutta jos siitä jää selkäsärky, monen yön huonot unet, sydämentykytystä ja uupumusta, ei mukavat muistot riitä.
        Edellinen sukupolvi on lapsiensa kanssa touhunnut vuosia, se aika on takana, nyt iskee uupumus pian.
        Ei se ole ilkeyttä. Se on totuus.

    • mieti....

      Jadetelle.


      " Jos itse saisin valita vanhuuden joulun, niin mieluiten ottaisin sen älämölö-joulun jälkikasvuineen kuin unohdettuna, sairaana mummona, jota kukaan ei muista."

      Luuletko, ettei sinulla sitten voisi olla kuin nämä kaksi vaihtoehtoa?

      Luulenpa vaan, että ylivoimaisesti suurin osa vanhemmista ihmisistä haluaa jotain muuta, kuin noista kumpaakaan. Porukka voisi käydä, mutta viipyä vähemmän aikaa. Eiköhän tuo ole tässä se asia, mistä on "kättä väännetty" koko ajan. Varsinkin, jos joukossa on pieniä lapsia tai kovaäänisiä murkkuja. Varsinkin, jos asunto on pieni. Varsinkin, jos mummolta alkaa jo rahat loppua porukan ylläpidon takia (ap kirjoitti näin, joten on uskottava, että tätä tapahtuu). Ylipäänsä jos väkeä on paljon.

      Niin juu, kaikki ei todellakaan mene omien toiveiden mukaisesti. Oma koti on kuitenkin tässä maailmassa se tyyssija, missä ihmisellä vielä pitäisi olla se itsemääräämisoikeus. Kunnioittakaa sitä. Haluatko, että kotiisi leiriytyy pitkäksi ajaksi lauma ihmisiä, jotka eivät lähde pois, vaikka et enää jaksaisi seurustella heidän kanssaan, ja kun esität, että nyt pitäisi vierailun jo päättyä, saisit vastaukseksi, että "elämä on kuules tätä, ei kaikki mene omien toiveiden mukaisesti."

      Kampaajalla käynti siis on pieni irrottautuminen melskeestä... siis VIELÄKÄÄN et tajunnut! Entä jos ei se mummo jaksaisi lähteä minnekään kampaajalle, vaan haluaisi sen rauhan ja melskeestä irtautumisen tapahtuvan siellä OMASSA KODISSA! Oma kotihan se rauhan tyyssija pitäisi olla, eikä mikään kirjasto tai hieroja tai kampaamo. Miksi kotoa pitäisi lähteä pois, voidakseen (muka) levätä, kun sen pitäisi olla nimenomaan päinvastoin?

      Jälkikasvu voisi hieman järjestellä näitä mummolakäyntejään, ei todellakaan ole pakko olla siellä koko viikkoa isolla porukalla. ELLEI isovanhemmat nyt aivan ehdottomasti niin toivo, onhan niitäkin jotka näin haluavat. Mutta täytyisi osata jo vähän "lukea" sitä mummoa ja pappaakin ja ottaa huomioon heidän jaksamisensa. Minusta on aika kamala ajatus tuo, että jos mummolta ja papalta alkaa voimat vähetä niin, ettei he enää jaksa pitkiä vierailuja, niin okei, sitten heidän unohdetaankin kokonaan! Nuorempien ehdoillako sitä siis eletään, alusta loppuun asti?

      • Jadette

        Nytpä virren veistit!
        Ihan hyvä virsi sinänsä. Ihan noin se pitäisi olla. Mummolle oma rauha ja vieraille pikainen käynti ja mieluummin että kattaisivat pöydän itse.
        Siihen ei minulla vastaanpanemista.

        Auttaa mummoa pitäisi ja antaa olla rauhassa kodissaan.

        Olen vastannut ALOITTAJAN tilanteeseen. Yrittänyt löytää hänelle keinoja helpottaa stressiään.

        Mitä sinun kuvauksesi vierailun ihannetilanteesta auttaa aloittajaa?
        Luuletko, että mummo ikipäivänä menee sanomaan jälkikasvulleen, että stop, tänne ette tule kuin päiväksi korkeintaan.
        -Ei mene kiltti mummo sanomaan noin.

        Vaan, kun sen viestin voi viedä jälkipolvilleen epäsuorasti ja samalla itseään hemmotellen.
        Olen varma, että aloittaja ei ole rollaattorimummo, jolla tuskin käsi nousee. Ei ne kuule nuoret sinne menisi itteään passauttaan rollamummolla.

        Siinä vaiheessa kun käsi väpäjää ja ainotossu raahaa mattoja kasaan ja vaippa kostuu, niin nuori polvi kaikkoaa pitopöydän ääreltä. SIINÄ vaiheessa mummo ei jaksa lähteä hierojalle eikä kampaajalle.
        Vaan ei ole vieraitakaan silloin enää kiusana.

        Aloittajamummo uskoakseni kyllä kykenee jalkeille ja usko tämäkin, mummoilla ON oikeus mennä hyvänolonhoitoihin ja kahvilaan nauttimaan baakelsi.
        Vai kiellätkö tämän?

        Minä en kiellä. Joten ihan rohkeesti vaan aloittaja-mummo. Takki niskaan jossain vaiheessa kun melske on ylimmillään ja hierontaan vatkauttamaan kipeitä lihaksia. Sen jälkeen kahveelle "Elma-ystävän" kanssa nauramaan maailman menolle.

        Antaa jälkikasvun melskata keskenään.
        Ja kun aloittaja tulet virkiistymisreisusta, niin anna olla niiden käytettyjen lautasten ja ruokien hieman pidempään pöydässä. Menet pötkölleen ja sanot, että ramasee vietävästi, otan nokoset, olkaapas hieman hiljempaa.

        Kun jättää pari passausta väliin tälle vierasjoukolle, niin ei ne niin asetu taloksi. Tai sitten viisastuvat, ottavat sen talkoohengen huusholliin ja parhaassa tapauksessa alkavat kaihota omiin koteihinsa.

      • Tavat unohtuneet?
        Jadette kirjoitti:

        Nytpä virren veistit!
        Ihan hyvä virsi sinänsä. Ihan noin se pitäisi olla. Mummolle oma rauha ja vieraille pikainen käynti ja mieluummin että kattaisivat pöydän itse.
        Siihen ei minulla vastaanpanemista.

        Auttaa mummoa pitäisi ja antaa olla rauhassa kodissaan.

        Olen vastannut ALOITTAJAN tilanteeseen. Yrittänyt löytää hänelle keinoja helpottaa stressiään.

        Mitä sinun kuvauksesi vierailun ihannetilanteesta auttaa aloittajaa?
        Luuletko, että mummo ikipäivänä menee sanomaan jälkikasvulleen, että stop, tänne ette tule kuin päiväksi korkeintaan.
        -Ei mene kiltti mummo sanomaan noin.

        Vaan, kun sen viestin voi viedä jälkipolvilleen epäsuorasti ja samalla itseään hemmotellen.
        Olen varma, että aloittaja ei ole rollaattorimummo, jolla tuskin käsi nousee. Ei ne kuule nuoret sinne menisi itteään passauttaan rollamummolla.

        Siinä vaiheessa kun käsi väpäjää ja ainotossu raahaa mattoja kasaan ja vaippa kostuu, niin nuori polvi kaikkoaa pitopöydän ääreltä. SIINÄ vaiheessa mummo ei jaksa lähteä hierojalle eikä kampaajalle.
        Vaan ei ole vieraitakaan silloin enää kiusana.

        Aloittajamummo uskoakseni kyllä kykenee jalkeille ja usko tämäkin, mummoilla ON oikeus mennä hyvänolonhoitoihin ja kahvilaan nauttimaan baakelsi.
        Vai kiellätkö tämän?

        Minä en kiellä. Joten ihan rohkeesti vaan aloittaja-mummo. Takki niskaan jossain vaiheessa kun melske on ylimmillään ja hierontaan vatkauttamaan kipeitä lihaksia. Sen jälkeen kahveelle "Elma-ystävän" kanssa nauramaan maailman menolle.

        Antaa jälkikasvun melskata keskenään.
        Ja kun aloittaja tulet virkiistymisreisusta, niin anna olla niiden käytettyjen lautasten ja ruokien hieman pidempään pöydässä. Menet pötkölleen ja sanot, että ramasee vietävästi, otan nokoset, olkaapas hieman hiljempaa.

        Kun jättää pari passausta väliin tälle vierasjoukolle, niin ei ne niin asetu taloksi. Tai sitten viisastuvat, ottavat sen talkoohengen huusholliin ja parhaassa tapauksessa alkavat kaihota omiin koteihinsa.

        Miksei ne melskaa kotonaan, jos melskata pitää?
        Huonokäytöksiset vieraat ovat kammottavia. Mummot eivät kuitenkaan enää katso olevansa velvollisest kasvattamaan ja kieltämään lapsiaan, kun he jo itsekin ovat äitejä ja isiä.
        Lapsuuden käytöstavat unohdettu?

    • ajattelennäin

      Toisaalta ajattelen, että vanhemmuus - ikävinekin puolineen - jatkuu kerran alettuaan ikuisesti. Tällä en suinkaan tarkoita sitä, että vanhenevien vanhempien pitäisi iankaiken sietää viikkokausien kyläilyjä jälkikasvultaan. Vaan nimenomaan sitä, että joskus pitää ottaa omien aikuistenkin lapsien kanssa arkoja aiheita esiin, esimerkiksi kertoa että kultaseni rakastan sinua ja perhettäsi kovasti, mutta eiköhän se yö tai maksimissaan kaksi riitä saman katon alla.

      Omat vanhempani onneksi ovat osanneet vetää rajoja tarvitessa. He ovat sanoneet kun rasitusta on ollut liikaa, he ovat osanneet pitää selkeää hajurakoa minuun ja veljeeni ajoittain. Olen nyt siinä iässä, että omat lapseni ovat nuoria aikuisia. Ymmärrän miten paljon helpompaa minulla on kuin monilla ikätovereillani, kun minulla on vanhemmissani ollut, ja edelleen on, hyvä malli siitä miten aikuistakin lasta voi rakastaa ja tukea, silti väsyttämättä itseä liikaa. Että ei pidä pelätä puhumista, että asioita voi sanoa suoraan rakastaen ja ilman että kukaan on ainakaan pitkää aikaa sydän kippuralla. Olen saanut vanhemmiltani hyvän mallin keski-ikään, ja haluan sen hyvän mallin antaa myös omille lapsilleni.

    • voi elämä

      Me sisaruksieni kanssa emme ikänään kehtaisi teettää työt vanhemmilla, jos me olemme kylässä kotona. Saati kustannukset sitten. Ja vielä lapsiperheitä??? Tietää tasan mitä mikin maksaa. Ei tulisi mieleenkään maksattaa syömisiäni vanhemmillani. Meillä tilanne on usein jopa päin vastoin, niin kuin kuuluukin olla. Vanhemmat syötti, juotti ja kasvatti meidät -nyt on siis meidän vuoro antaa takaisin. Yhdessä tehdään keittiöhommat ja siivotaan huoneemme kun poistutaan talosta

      Ei voi joo muuta todeta, että niin nyt makaat kun petasit siellä kasvatusvaiheessa.

    • mieti.

      Hohhoijjaa Jadette. Hohhoijjaa ja vielä kerran sama.

      Et TODELLAKAAN vastannut aloittajan mainitsemiin ongelmiin mitenkään. Aloittajalla alkoi voimat ja rahat olla vähissä. Vieraat veivät voimia sillä, että talossa oli koko ajan touhua ja hälinää. Tilaa oli niukasti ja aloittaja kaipasi omaa rauhaa ja kirjoitti ihan selkeästi, että yhden päivän tai yönseudun vierailusta olisi hänelle eniten iloa.

      Sinä vain kehotit aloittajaa jaksamaan, esitit erilaisia keinoja, joilla tämä muka jaksaisi, mutta ei ne keinosi siihen tepsi, että kirjoittaja halusi itse asiassa, että vierailut olisivat lyhyempiä. Miten saada vieraat - tässä tapauksessa jälkikasvu perheineen ja koirineen - tämä ymmärtämään.

      Ja minäkö nyt sitten muka esitin, ettei mummolla olisi OIKEUTTA mennä sinne mihinlie baakkelssille tmv.? Missä ihmeen lauseessa minä niin kirjoitin? Pysytään nyt ihan asiassa vaan.

      Minä se vaan kuules epäilin, että mummo mieluummin lepäilisi siellä omassa kodissaan ja ihan ilman muita ihmisiä. Jotenkin sellaisen käsityksen sain tuosta aloittajan kirjoituksesta. Kyllä sitä todellakin päivän tai kaksi sitä hälinää ja hulinaa jaksaakin, mutta jos sitä joutuu kestämään pitempään, se on vanhemmalle ihmiselle jo aika kuluttavaa. Miten ihmeessä tämä on joillekin niin vaikea ymmärtää?

      Niin, itse asiassa aloittaja kirjoitti näin:
      " Koska myös haluan että he käyvät ja vierailuista on aina myös iloa. Siksi tämä viesti, että nuoret ymmärtäisivät oma-alotteisesti miettiä vierailujensa pituutta. Asiasta puhuttaessa he kuvittelevat että töihin osallistuminen tai ruuan tuominen riittää jaksamaan, ja oman rauhan tarvetta on vaikeampi selittää ilman että loukkaisi. Esimerkiksi pienet lapset ovat todella ihania ja kaivattuja, mutta mieluummin vähän aikaa kerrallaan."

      Olet varmaankin aika nuori, joten tämän viestin toive saattaa koskea juuri sinun ikäisiäsi. Eli pitäisi oma-aloitteisesti ymmärtää miettiä vierailujensa pituutta. Joten kannattaa miettiä sitä, eikä alkaa opettaa sitä mummoa vain kestämään ja jaksamaan.

      • Jadette

        Heippa "mieti"!

        Kerro konkreettisesti, mitä mielestäsi juuri ko. mummun pitäisi tehdä ongelmassaan!

        Ihan käytännössä realistisesti, ja loukkaamatta jälkikasvua, niin miten mummo toteuttaisi toiveensa?

        Vastaustasi odotellen ja hyvää Uutta Vuotta 2014 toivottaen

        Jadette

      • Lukenut
        Jadette kirjoitti:

        Heippa "mieti"!

        Kerro konkreettisesti, mitä mielestäsi juuri ko. mummun pitäisi tehdä ongelmassaan!

        Ihan käytännössä realistisesti, ja loukkaamatta jälkikasvua, niin miten mummo toteuttaisi toiveensa?

        Vastaustasi odotellen ja hyvää Uutta Vuotta 2014 toivottaen

        Jadette

        Tästä sivusta heitän, että vieraittenhan pitäisi miettiä, miten he vierailunsa hoitavat. Eihän mummu halua heittää vieraitaan pellolle, vaan toivoo hartaasti, että nuoret ihmiset ymmärtäisivät ikäihmisen kestokyvyn määrän.

        En voi uskoa, että kirjoittajat hyväksyvät varauksetta vieraitten mellakoinnin ja hillumisen mummulassa. Jossakin puheenvuorossa ehdotetaan, että mummo pakenisi pois vieraittensa aiheuttamaa sekasortoa kampaamoon tms. rauhoittumaan. Miksi juuri mummo?
        Miksei vieraat mene pois mummolasta rauhoittumaan muualle ja purkamaan toimintatarmoaan lenkeillä ja puuhapuistoissa?

        Tämä keskustelu käydään vuosittain näillä palstoilla. Eikö kukaan näe asiaa uusin silmin, miksi jokainen on linnoittautunut oman näkemyksensä taakse?

      • ajattelennäin
        Lukenut kirjoitti:

        Tästä sivusta heitän, että vieraittenhan pitäisi miettiä, miten he vierailunsa hoitavat. Eihän mummu halua heittää vieraitaan pellolle, vaan toivoo hartaasti, että nuoret ihmiset ymmärtäisivät ikäihmisen kestokyvyn määrän.

        En voi uskoa, että kirjoittajat hyväksyvät varauksetta vieraitten mellakoinnin ja hillumisen mummulassa. Jossakin puheenvuorossa ehdotetaan, että mummo pakenisi pois vieraittensa aiheuttamaa sekasortoa kampaamoon tms. rauhoittumaan. Miksi juuri mummo?
        Miksei vieraat mene pois mummolasta rauhoittumaan muualle ja purkamaan toimintatarmoaan lenkeillä ja puuhapuistoissa?

        Tämä keskustelu käydään vuosittain näillä palstoilla. Eikö kukaan näe asiaa uusin silmin, miksi jokainen on linnoittautunut oman näkemyksensä taakse?

        Täältä palstalta käsin on vain vaikeaa mennä niitä vieraita neuvomaan. Eivät he ehkä lue tätä palstaa.

        Ainoastaan omaa käytöstään voi kukin muuttaa. Siksipä kai tässä hyvää tarkoittaen ehdotellaan asioita, joita aloittaja voisi itse tehdä toisin saavuttaakseen haluamansa lopputuloksen...

      • moonamoona
        Jadette kirjoitti:

        Heippa "mieti"!

        Kerro konkreettisesti, mitä mielestäsi juuri ko. mummun pitäisi tehdä ongelmassaan!

        Ihan käytännössä realistisesti, ja loukkaamatta jälkikasvua, niin miten mummo toteuttaisi toiveensa?

        Vastaustasi odotellen ja hyvää Uutta Vuotta 2014 toivottaen

        Jadette

        Jadette, hyvin yritit auttaa ja ehdottaaa asioita. Olen samaa mieltä kanssasi. Nimimerkki mieti on kyllä oikeassa siinä, että kotonaan jokaisen täytyisi saada olla kuten haluaa, mutta ei se vaan niin aina mene. Tämäkin tapaus sen osoittaa.

      • Jadette
        Lukenut kirjoitti:

        Tästä sivusta heitän, että vieraittenhan pitäisi miettiä, miten he vierailunsa hoitavat. Eihän mummu halua heittää vieraitaan pellolle, vaan toivoo hartaasti, että nuoret ihmiset ymmärtäisivät ikäihmisen kestokyvyn määrän.

        En voi uskoa, että kirjoittajat hyväksyvät varauksetta vieraitten mellakoinnin ja hillumisen mummulassa. Jossakin puheenvuorossa ehdotetaan, että mummo pakenisi pois vieraittensa aiheuttamaa sekasortoa kampaamoon tms. rauhoittumaan. Miksi juuri mummo?
        Miksei vieraat mene pois mummolasta rauhoittumaan muualle ja purkamaan toimintatarmoaan lenkeillä ja puuhapuistoissa?

        Tämä keskustelu käydään vuosittain näillä palstoilla. Eikö kukaan näe asiaa uusin silmin, miksi jokainen on linnoittautunut oman näkemyksensä taakse?

        Voi, en ole linnottautunut mielipiteeni taakse.

        Toki OLEN samaa mieltä, että vieraitten se pitäisi mennä rauhoittumaan jonnekin ja vieraitten se pitäisi älytä olla rasittamatta mummoa!
        Ja että vieraitten ei yleensäkään pitäisi tulla yökylään, jos mummo ei jaksa.

        Olen täysin mummon puolella!

        Olen yrittänyt etsiä konkreettisia konsteja, joilla helpottaa hieman, siis h i e m a n mummon stressiä.
        Samalla konstilla ehkä vieraat käsittäisivät, että mummo tarvitsee omaa aikaa ja että mummolla on oikeus rauhoittumiseen, lepoon ja omaan elämään.

      • jadette
        moonamoona kirjoitti:

        Jadette, hyvin yritit auttaa ja ehdottaaa asioita. Olen samaa mieltä kanssasi. Nimimerkki mieti on kyllä oikeassa siinä, että kotonaan jokaisen täytyisi saada olla kuten haluaa, mutta ei se vaan niin aina mene. Tämäkin tapaus sen osoittaa.

        Kiitti moonamoona tuesta! Noin juuri olen ajatellut.

        Ja oikein Hyvää Uutta Vuotta sinulle!

      • jadette
        ajattelennäin kirjoitti:

        Täältä palstalta käsin on vain vaikeaa mennä niitä vieraita neuvomaan. Eivät he ehkä lue tätä palstaa.

        Ainoastaan omaa käytöstään voi kukin muuttaa. Siksipä kai tässä hyvää tarkoittaen ehdotellaan asioita, joita aloittaja voisi itse tehdä toisin saavuttaakseen haluamansa lopputuloksen...

        Kiitti sinullekin "ajattelennäin" Tuota juuri tarkoitin.

        Hyvää Uutta Vuotta sinulle!

      • Niinpä niin
        ajattelennäin kirjoitti:

        Täältä palstalta käsin on vain vaikeaa mennä niitä vieraita neuvomaan. Eivät he ehkä lue tätä palstaa.

        Ainoastaan omaa käytöstään voi kukin muuttaa. Siksipä kai tässä hyvää tarkoittaen ehdotellaan asioita, joita aloittaja voisi itse tehdä toisin saavuttaakseen haluamansa lopputuloksen...

        "Vain omaa käytöstä voidaan muuttaa." Ja heti seuraavassa lauseessa hyvää tarkoittaen ehdotetaan mummolle, että hän muuttaisi omaa käytöstään.

      • ahneet kylläiset
        Lukenut kirjoitti:

        Tästä sivusta heitän, että vieraittenhan pitäisi miettiä, miten he vierailunsa hoitavat. Eihän mummu halua heittää vieraitaan pellolle, vaan toivoo hartaasti, että nuoret ihmiset ymmärtäisivät ikäihmisen kestokyvyn määrän.

        En voi uskoa, että kirjoittajat hyväksyvät varauksetta vieraitten mellakoinnin ja hillumisen mummulassa. Jossakin puheenvuorossa ehdotetaan, että mummo pakenisi pois vieraittensa aiheuttamaa sekasortoa kampaamoon tms. rauhoittumaan. Miksi juuri mummo?
        Miksei vieraat mene pois mummolasta rauhoittumaan muualle ja purkamaan toimintatarmoaan lenkeillä ja puuhapuistoissa?

        Tämä keskustelu käydään vuosittain näillä palstoilla. Eikö kukaan näe asiaa uusin silmin, miksi jokainen on linnoittautunut oman näkemyksensä taakse?

        Miten ne vieraat ymmrätää jos mamma-hyvä on kasvattanut ne roikkumaan itsessään. Nämä väsyneet mummot on juuri niitä, jotka ei ole onnistuneet siinä alkuperäisessä hommassa, eli kasvattamaan lapsistaan toiset huomioon ottavia aikuisia.

        Toisaalta täytyy myöntää, että monet lapsiperheelliset ei usein nää muuta kuin oman etunsa, ja rääkkäävät nää mummot ja papat ihan läkähdyksiin kun ajattelevat vaan omaa jaksamistaan. Ne lapset on saatava mutta kuka niitä hoitaisi?? Huudetaan isoon ääneen niitä turvajoukkoja apuun, oletetaan että vanhemmat hoitaa jälkikasvun näinä pyhinä niin isi ja äiti saa vähän levätä (suomeksi: dokata).

        Nolottaa näiden puolesta...

    • mieti.

      Miten niin ne vieraat eivät lue tätä palstaa? Niin, eivät ehkä juuri nämä alkuperäisen kirjoittajan vieraat, mutta aina jotkut kuitenkin lukevat, ja heille se nimenomaan on tarkoitettukin. Siis niille, jotka eivät ole tulleet ajatelleeksi, että heidän pitkäksi venähtävä vierailunsa saattaakin olla vanhemmista ihmisistä rasittavaa. Ovathan nämäkin kaikki vastaajat täällä tämän lukeneet ja toivottavasti viesti on edes heille mennyt perille.

      Eli miettikää nuoret muutaman kerran ensin, ennen kuin menette sinne monien päivien vierailuille, että voisiko olla niin, että se mummo tai pappa ei jaksaisikaan pitää vieraita kodissaan niin pitkää aikaa. Se mummo tai pappa ei ehkä tohdi itse sanoa, että vierailu saisi olla lyhyempi. Nuorten itsensä pitää tämä hoksata.

      Ei mummoa voi neuvoa vain jaksamaan, jos tämä ei vaan jaksa! Tämä koko juttu onkin tarkoitettu havahduttamaan näitä nuoria perheitä. Jadette, ymmärrät kyllä jos vain tahdot, että ei ole olemassa mitään konstia, millä tuo mummo saisi itselleen lisää voimia, rahaa, tilaa, rauhaa jne. Käsitän kyllä, että nuo konkreettiset neuvosi olisivat eräänlaisia piiloviestejä vieraille siitä, ettei mummo halua eikä jaksa kaiken aikaa heidän seuraansa, mutta en usko niiden toimivan. Ennen pitkää edessä on sama tilanne uudestaan, mummolaan leiriydytään jälleen pitkäksi ajaksi, kun se on totuttu tapa ja tuntuu sujuvan. Nuorilla perheillä on mukavaa ja se on heille pääasia, ellei jonkun aivoissa ala raksuttaa.

    • aloittaja1

      Kiitos sinulle "Mieti", ja monelle muullekin ymmärryksestä. Osuit oikeaan sanoessasi ettei mummoa voi neuvoa jaksamaan jos tämä ei vaan jaksa, juuri näinhänse on. Ristiriitainen olo tulee siitä kun toisaalta haluaa tavata läheisiään mutta toisaalta toivoisi heidän ymmärtävän rajoittaa vierailun pituutta. En valittanut mitään muuta kuin vierailun pituutta, en passaa heitä liikaa, en ole mikään surkea hyväksikäytetty, eivätkä he käyttäydy mitenkään huonosti tai vaativasti.

      Joku arveli ettei keskustelu tavoita niitä joita pitäisi, mutta keskustelu joka tapauksessa toimii mahdollisuutena purkaa ulos liikoja höyryjä, ja tuntuu hyvältä huomata että kohtalotovereita on. Kuulla muitakin samassa tilanteessa, se jotenkin helpottaa. Luulen myös että kun ajatus lähtee liikkeelle, se myös tavoittaa kohteitaan ja jopa vaikuttaa asioihin joskus, jossakin.

      Jadette, tuntuu kuin et hyväksyisi sitä että mummu väsyy. Hyvää tarkoittavilla ja määrätietoisilla neuvoilla syyllistät meitä kaikenlaisesta, millä itse aiheutamme tilanteemme. En suostu itse syylliseksi uupumukseeni, ja osaan toki irrottautua ja myös vaatia vierailtani osallistumista. Kuten sanoit, vanhuuden vaihtoehtoja voi olla yksinäisyys tai hälinä, ja valitsen kuitenkin hälinän, joskin huokaillen. Joskus tilanne vaan on sellainen että siihen joutuu sopeutumaan, ja sopeutuminen on helpompaa kun on ihmisiä jotka ymmärtävät. Kuten moni täällä ihanasti ymmärsi .

      • Jadette

        Onko nyt todellakin viestini ymmärretty väärin?
        Todellakin HYVÄKSYN mummon väsymisen.

        Se, että kehoitan irtaantumaan ja lähtemään kampaajalle/hierontaan/kahvilaan/kirjastoon oli tarkoitettu VAIN vinkiksi, ei käskyksi.

        Siis ymmärrän ja hyväksyn ja tunnen paljon iäkkäitä ihmisiä jo työni kautta.
        Eikä missään nimessä ole tarkoitus syyllistää mummoa näillä vinkeillä!

        Hui hai, ei se tietenkään ole mummon syy, että nuoret leiriytyvät päivätolkuiksi mummolaan.
        En voi tietää aloittajan passauksen määrää. Olen siis olettanut väärin, että mummu passaa ja hösää.
        Ajatuksen perustui mielikuviini ja työssäni saamiin kokemuksiin.

        Joten anteeksi kaikki mummut, jos olette kokeneet syyllistymistä vinkeistä!
        Perun ne, jos tuntuu että sinne hierontaan ei jaksa lähteä rentoutumaan.

        Jos jollain on jotain muuta hyväksytttävämpää keinoa saada nuoret käsittämään, että monipäiväinen vierailu on liikaa, niin okei, mulle kelpaa.

        Joten Hyvää Uutta Vuotta mummot, ilman syyllisyyttä ihan oikeasti!

        Jadette peruu ja pyytää anteeksi vinkkejään ym. kommenttejaan. Otetaan herneet pois nenästä ja jatketaan iloisin mielin etiäpäin.
        Seuraavaan jouluun on sentään vuosi aikaa.

      • Tiina-Mariska
        Jadette kirjoitti:

        Onko nyt todellakin viestini ymmärretty väärin?
        Todellakin HYVÄKSYN mummon väsymisen.

        Se, että kehoitan irtaantumaan ja lähtemään kampaajalle/hierontaan/kahvilaan/kirjastoon oli tarkoitettu VAIN vinkiksi, ei käskyksi.

        Siis ymmärrän ja hyväksyn ja tunnen paljon iäkkäitä ihmisiä jo työni kautta.
        Eikä missään nimessä ole tarkoitus syyllistää mummoa näillä vinkeillä!

        Hui hai, ei se tietenkään ole mummon syy, että nuoret leiriytyvät päivätolkuiksi mummolaan.
        En voi tietää aloittajan passauksen määrää. Olen siis olettanut väärin, että mummu passaa ja hösää.
        Ajatuksen perustui mielikuviini ja työssäni saamiin kokemuksiin.

        Joten anteeksi kaikki mummut, jos olette kokeneet syyllistymistä vinkeistä!
        Perun ne, jos tuntuu että sinne hierontaan ei jaksa lähteä rentoutumaan.

        Jos jollain on jotain muuta hyväksytttävämpää keinoa saada nuoret käsittämään, että monipäiväinen vierailu on liikaa, niin okei, mulle kelpaa.

        Joten Hyvää Uutta Vuotta mummot, ilman syyllisyyttä ihan oikeasti!

        Jadette peruu ja pyytää anteeksi vinkkejään ym. kommenttejaan. Otetaan herneet pois nenästä ja jatketaan iloisin mielin etiäpäin.
        Seuraavaan jouluun on sentään vuosi aikaa.

        Musta tuntuu, että nuo vaan ymmärtää väärin sut. En tajua miksi kun mielestäni olit niin selkeä kirjoituksessasi. Hyvin perustelit ja et todellakaan pakota mummoa jaksamaan tai syyllistä. Yritit antaa vinkkejä, miten voi jaksaa vähän paremmin, kun ei muutakaan voi. Tietenkin vierailijoiden pitäisi itse tajuta tilanne, ja olisi hyvä, jos mummo pystyisi itse sanomaan, jos tilanne menee sietämättömäksi. Mummo tekee tottakai itse päätöksensä miten toimii.

        Moni varmaan sai vinkeistäsi apuakin - toivottavasti. Hyvää uuttavuotta kaikille.

      • ajattelennäin
        Jadette kirjoitti:

        Onko nyt todellakin viestini ymmärretty väärin?
        Todellakin HYVÄKSYN mummon väsymisen.

        Se, että kehoitan irtaantumaan ja lähtemään kampaajalle/hierontaan/kahvilaan/kirjastoon oli tarkoitettu VAIN vinkiksi, ei käskyksi.

        Siis ymmärrän ja hyväksyn ja tunnen paljon iäkkäitä ihmisiä jo työni kautta.
        Eikä missään nimessä ole tarkoitus syyllistää mummoa näillä vinkeillä!

        Hui hai, ei se tietenkään ole mummon syy, että nuoret leiriytyvät päivätolkuiksi mummolaan.
        En voi tietää aloittajan passauksen määrää. Olen siis olettanut väärin, että mummu passaa ja hösää.
        Ajatuksen perustui mielikuviini ja työssäni saamiin kokemuksiin.

        Joten anteeksi kaikki mummut, jos olette kokeneet syyllistymistä vinkeistä!
        Perun ne, jos tuntuu että sinne hierontaan ei jaksa lähteä rentoutumaan.

        Jos jollain on jotain muuta hyväksytttävämpää keinoa saada nuoret käsittämään, että monipäiväinen vierailu on liikaa, niin okei, mulle kelpaa.

        Joten Hyvää Uutta Vuotta mummot, ilman syyllisyyttä ihan oikeasti!

        Jadette peruu ja pyytää anteeksi vinkkejään ym. kommenttejaan. Otetaan herneet pois nenästä ja jatketaan iloisin mielin etiäpäin.
        Seuraavaan jouluun on sentään vuosi aikaa.

        Jadette, vanhat vihaiset naiset (ikätoverini siis...) ymmärtävät mieluusti tahallaan väärin heille ehdotetut toimintalinjojen muutokset. En tiedä minkä vuoksi mutta näen tässä ketjussa sinun nimimerkkiisi kohdistettua tahallista ilkeyttä. Ehkä ne mummelit sitten näkevät sinussa sen mahdollisen harmittavan lapsen tai miniän, jolle eivät kehtaa suoraan ärtymystään tunnustaa; olet tässä sijaiskärsijänä. Kuten aloittaja tuossa totesikin, päänpurkuun hän tätä palstaa käyttää, ei neuvoja saadakseen - ehkä se näitä mummoja sitten helpottaa että saa nokkia jotain jonka ajatteleen nuoremmaksi naiseksi.

        Kyllä itse olisin valmis vähän syyllistämäänkin niitä mummoja jotka näyttelevät tekovieraanvaraisuutta eivätkä osaa sanoa suoraan toiveitaan ja halujaan. Vihoviimeistä kaksoisviestintää.

        Että sopii siitä sitten syyllistyä. Vähän niinkuin menisi piikkilanka-aidalle tieten tahtoen istumaan ja sitten kiukuttelee siitä että takamus sattuu. Mutta kun haluan istua tässä! Älkää neuvokaa...

      • 2+9
        Jadette kirjoitti:

        Onko nyt todellakin viestini ymmärretty väärin?
        Todellakin HYVÄKSYN mummon väsymisen.

        Se, että kehoitan irtaantumaan ja lähtemään kampaajalle/hierontaan/kahvilaan/kirjastoon oli tarkoitettu VAIN vinkiksi, ei käskyksi.

        Siis ymmärrän ja hyväksyn ja tunnen paljon iäkkäitä ihmisiä jo työni kautta.
        Eikä missään nimessä ole tarkoitus syyllistää mummoa näillä vinkeillä!

        Hui hai, ei se tietenkään ole mummon syy, että nuoret leiriytyvät päivätolkuiksi mummolaan.
        En voi tietää aloittajan passauksen määrää. Olen siis olettanut väärin, että mummu passaa ja hösää.
        Ajatuksen perustui mielikuviini ja työssäni saamiin kokemuksiin.

        Joten anteeksi kaikki mummut, jos olette kokeneet syyllistymistä vinkeistä!
        Perun ne, jos tuntuu että sinne hierontaan ei jaksa lähteä rentoutumaan.

        Jos jollain on jotain muuta hyväksytttävämpää keinoa saada nuoret käsittämään, että monipäiväinen vierailu on liikaa, niin okei, mulle kelpaa.

        Joten Hyvää Uutta Vuotta mummot, ilman syyllisyyttä ihan oikeasti!

        Jadette peruu ja pyytää anteeksi vinkkejään ym. kommenttejaan. Otetaan herneet pois nenästä ja jatketaan iloisin mielin etiäpäin.
        Seuraavaan jouluun on sentään vuosi aikaa.

        "Se, että kehoitan irtaantumaan ja lähtemään kampaajalle/hierontaan/kahvilaan/kirjastoon oli tarkoitettu VAIN vinkiksi, ei käskyksi."

        Näissä vinkeissä on vaan se vika ettei hierojalle, kampaajalle, kosmetologille jne. mennä noin vaan extempore vaan aika on tilattava usein jo viikkoja etukäteen.
        Ottavatko vastaankaan esim Joulunpyhinä tuskin.

        Juhlapyhinä ei ole kirjastotkaan auki ja hälinään kyllästynyt mummi tuskin kaipaa kahviloihin vieraiden ihmisten seuraan.

    • afafaf

      Meidän kotona, mieheni ja minun luona, ei kukaan tule yökylään, ja maksimivierailuaika on 2 h. Viimeksi käynyt vieraita 6 kk sitten, mahtavaa. Saadaan viettää kotona aikaa, vain kaksistaan, ja mies tapaa kaverinsa vain kodin ulkopuolella, kahviloissa.

    • itse oikeus

      Vinkki seuraavaan jouluun: Nyyttärijoulut. Tehokkkaana äitinä jaat jo etukäteen sen mitä kukakin tuo tullessaan. Ja kerrotte että lähdette jo tapaninpäivänä reissuun. Eli ovat tervetulleita aattoksi ja joulupäiväksi.

      Ja pyykit? Jokainen todellakin huolehtii omistaan. Miksi pesisit toisten pyykkejäkin vielä??? Pese omat pyykit ennen joulua ja kerro että pesukone on rikki.

      Minusta tuntuu että ongelmasi ydin olet sinä itse. SINUN pitää siivota, huolehtia, pestä, laittaa. Älä mene tähän marttyyriäidin ansaan vaan yritä opetella toinen rooli itsellesi. Toki tästä huolimatta ei sinun täydy katsella jälkikasvuasi monta päivää peräkanaa. Voit myös hyvin ehdottaa että viettäisitte joulua jossakin muualla, valmiin pöydän ääressä.

      Minä en ole vanhempi, mutta lapseton, ja osaan ottaa yhteisessä joulun vietossa omaa aikaa ja rauhaa rääkyviltä muksuilta menemällä omaan huoneeseen lukemaan kirjaa -kokeile samaa jos suorittamiselta joskus kehtaat :)

      • en ikinä valehtele

        Minkälainen äiti valehtelee lapsilleen? "Kerro, että pesukone on rikki"

      • kaikki sallittu
        en ikinä valehtele kirjoitti:

        Minkälainen äiti valehtelee lapsilleen? "Kerro, että pesukone on rikki"

        Ai. No se on sinun näkemyksesi. Itse olen oppinut että kaikki valheet mitkä suojelee perheharmoniaa on sallittuja. Valehtelen silmät päästäni että olen töissä, ettei vanhempieni ja siskoni tarvitsisi surkutella epäonnista, työtöntä sukulaistaan..

        Valehtelen myös koko ajan siitä, että olen terve, vaikken olekaan. Ja siitä, että kopiokoneeni on rikki, koska siskoni kävi surutta joka viikko kopioimassa sillä niin että kasetteja sai olla ostamassa koko ajan.

        Mitä vaan, että yhtälö toimii...

      • afafafa
        en ikinä valehtele kirjoitti:

        Minkälainen äiti valehtelee lapsilleen? "Kerro, että pesukone on rikki"

        "Minkälainen äiti (lue:ihminen) valehtelee lapsilleen (lue: kenelle tahansa)" - No, normaali ihminen. Sitä kutsutaan kohteliaisuudeksi.

        Sinä et siis ole koskaan valehdellut lapsillesi tai kenellekään muulle? Olet harvinaisen harvinainen ihminen. Kerrot työpalavereissakin aina ehdottoman totuuden ja naurat vain silloin, kun sinua naurattaa oikeasti? Et ikinä, ikinä, ikinä teeskentele kenellekään, mistään, ikinä?

        Kerroit heti lapsillesi kysyessään, missä joulupukki asuu? "Ei, joulupukkia ei ole olemassa. Se on vain kuvitelmaa, jolla huijataan lapsia. Koska minä en ole huijariäiti, olen parempi kuin naapurin äiti, joka kehtaa kutsua itseään äidiksi".

        tai "Jumalaa ei ole olemassa". tai "jumala on olemassa", ja upeat perustelut perään, tietty.

        Kun joku kysyy, miten voit? "No, kauhea olo, hirveä päänsärky ja minusta sun paita on järkyttävä".

      • ihminen tässä
        afafafa kirjoitti:

        "Minkälainen äiti (lue:ihminen) valehtelee lapsilleen (lue: kenelle tahansa)" - No, normaali ihminen. Sitä kutsutaan kohteliaisuudeksi.

        Sinä et siis ole koskaan valehdellut lapsillesi tai kenellekään muulle? Olet harvinaisen harvinainen ihminen. Kerrot työpalavereissakin aina ehdottoman totuuden ja naurat vain silloin, kun sinua naurattaa oikeasti? Et ikinä, ikinä, ikinä teeskentele kenellekään, mistään, ikinä?

        Kerroit heti lapsillesi kysyessään, missä joulupukki asuu? "Ei, joulupukkia ei ole olemassa. Se on vain kuvitelmaa, jolla huijataan lapsia. Koska minä en ole huijariäiti, olen parempi kuin naapurin äiti, joka kehtaa kutsua itseään äidiksi".

        tai "Jumalaa ei ole olemassa". tai "jumala on olemassa", ja upeat perustelut perään, tietty.

        Kun joku kysyy, miten voit? "No, kauhea olo, hirveä päänsärky ja minusta sun paita on järkyttävä".

        Aivan niin, en valehtele koskaan.
        Se, onko Jumala mielestäni olemassa vai ei, ei ole valehtelemista. Samoin joulupukin kohdalla.
        Tapanani ei ole kehuskella ihmisten vaatteita, olivat mielestäni millaisia tahansa, en myöskään arvostele ulkonäköjä suoraan, enkä selän takana. Kerron todellisen vointini, en naura väärissä kohdissa, en kohteliaisuudesta tai loukatakseni.

        Minuun voi luottaa ja luotetaankin, en ole kaksinaamainen missään tilanteissa tai kenenkään kohdalla. En ole pelastautunut kosakaan tilanteista valkoisilla valheilla. Olen sitä mieltä, vaikka toduudella otan useinmiten takkiin, uskon vakaasti, että totuus lopulta palkitsee itse itsensä.
        Se on toiminut aina.

        Olen epäitsekäs, pitämällä silti terveellä tavalla puoleni. Uskon ihmisyyteen ja siihen, että pahimmankin valepukin sisällä asuu pieni turvaton ikuinen lapsi.

      • miten katsoo
        ihminen tässä kirjoitti:

        Aivan niin, en valehtele koskaan.
        Se, onko Jumala mielestäni olemassa vai ei, ei ole valehtelemista. Samoin joulupukin kohdalla.
        Tapanani ei ole kehuskella ihmisten vaatteita, olivat mielestäni millaisia tahansa, en myöskään arvostele ulkonäköjä suoraan, enkä selän takana. Kerron todellisen vointini, en naura väärissä kohdissa, en kohteliaisuudesta tai loukatakseni.

        Minuun voi luottaa ja luotetaankin, en ole kaksinaamainen missään tilanteissa tai kenenkään kohdalla. En ole pelastautunut kosakaan tilanteista valkoisilla valheilla. Olen sitä mieltä, vaikka toduudella otan useinmiten takkiin, uskon vakaasti, että totuus lopulta palkitsee itse itsensä.
        Se on toiminut aina.

        Olen epäitsekäs, pitämällä silti terveellä tavalla puoleni. Uskon ihmisyyteen ja siihen, että pahimmankin valepukin sisällä asuu pieni turvaton ikuinen lapsi.

        Liika totuus voi satuttaa. Joten valehtelu voi olla myös rakkauden osoitus.

    • tina t.

      Rauhoitu Jadette, vinkkisi toimii joillakin, mutta ei tässä alkuperäisen kirjoittajan tapauksessa. Todellakin oletit väärin, että mummu passaa ja höösää. Kirjoittajahan kirjoitti heti alussa, että kyse ei ole passaamisesta, vaan siitä ettei jaksa seurustella loputtomiin ja että tilaa on niukasti. Siihen on ainoa lääke se, että vieraat eivät viivy liian kauaa.

      Jos sanoo suoraan, että toivoisi sen vierailun olevan lyhyempi, siinä on suuri vaara, että jälkikasvu loukkaantuu ja nostaa nokkaansa: "no ei tulla sitten jos ei tykätä!" Ja sitten tosiaan ollaan niin marttyyreitä ja jätetään käymättä sitä lyhyttäkään vierailua.

      Siis miten viestittää tilanne näille vierailijoille niin, että he oikeasti ymmärtävät asian? Siihen on vaikea antaa mitään yleispätevää vastausta. Kaikki jutut kun on yksilöllisiä. Jospa siellä jälkikasvun piirissä olisi yksi sellainen tapaus, jonka puoleen uskaltaisi kääntyä ja vähän hänelle tilannetta valottaa, ja tämä taas voisi sitten viedä asiaa eteenpäin tavallaan kuin omissa nimissään. Siis tyylin, että mummo / äiti / anoppi ei taida oikein enää jaksaa pitkiä vierailuaikoja, pitäisiköhän meidän suunnitella tämä juttu jotenkin toisin.

      Joissakin tapauksissa ei auta kuin aika. Sen myötä asiat muuttuu joka tapauksessa.

      • Kutsukortti

        Miksi ei kutsua esitetä tyyliin: "Tulkaa joulunpyhiksi meille". Viikonpäivistä riippuen voitte mainita tulo- ja lähtöpäivän. "Vältätte ruuhkat, kun tulette lauantaina ja lähdette tiistaina tai keskiviikkona."

        Kyllä luulisi ihmisen ymmärtävän selvät sanat,. eikä kutsu kovin torjuvalta tunnu.
        Lauantaista keskiviikkoon on muuten kamalan pitkä aika toimia kokonaisen perheen isäntäväkenä. Siinä on ongelmia yösijojen ja aterioiden kanssa ihan kylliksi.

        Varsinkin, kun isäntäväkikin voi olla vielä työelämässä, missä monet isovanhemmat yhä puurtavat, menettävät he koko vapa-aikansa lasten vierailuun.

        Palstan kirjoittajilla tuntuu muuten olevan kovin hyvää aikaa vierailla sukulaisissa, millaiset työajat heillä oikein on?

    • Jadette

      Kiitos Tiina-Mariska ja "ajattelenäin" tuestanne! Kiitos että ymmärsitte ytimen, ettei suinkaan ollut tarkoitus aiheuttaa ahdistumista joulumummoille.

      Joku tuolla mainitsi, että on mahdoton joulun aikaan päästä kampaajalle tai hierontoihin.
      Ei varmaan tänä jouluna mummolle ollutkaan mahdollista.

      Vaan jos tulevana jouluna tietää, että jälkikasvu on tulossa päivien vierailulle, niin voihan ETUKÄTEEN varata ajan esimerkiksi välipäiville.
      Kahvilat ovat auki Tapaninpäivänä ja ystävätär, jonka kanssa voi sopia tapaamisen, saattaa lähteä mukaan pienelle "juoruhetkelle". Siinä voisi mummu purkaa sydäntään samalla.

      Kävelyretkelle voi mennä milloin tahansa. Elokuvateatterit, jonne ottaa ystävätär mukaan, on mahdollisuus joulunaikaan viettää rentouttavaa aikaa.
      Entäpä joulukirkko/konsertti... voi näitä irrottautumisia olisi pilvin pimein, kun vain mummu ottaa rohkeasti selvää.

      Ei kannata jäädä "kylmään rinkiin" istumaan, jos tuntee, ettei jaksa useita päiviä jälkikasvun mekastusta.
      Tuo oli hyvä vinkkaus, että vihjaisee yhdelle uskotulle sukulaiselle, ettei jaksa kestää hälinää montaa päivää.

      Kyllä se mummut on niin, että se suu pitää uskaltaa aukaista sanomaan. Tai sitten on tehtävä jotain edes lieventävää hoitoa tilanteeseen.
      Mutta jos todella jää sinne piikkilangalle istumaan ja valittamaan, niin kuin eräs täällä asian osuvasti ilmaisi, niin ei sille kukaan voi mitään, jos takamukseen pistää.

    • affaaf

      Minä teen kaikki päätökset punniten seur. kahta kohtaa

      a) kannattaako minun käyttää siihen aikaani vai haluanko tehdä jotain muuta?
      Jos vastaus on myöntävä ensimmäiseen lauseeen, menen allaolevaan, seur. kohtaan. Jos haluan tehdä jotain muuta, teen jotain muuta. Varsinkin jos koen kohta b:n liian kalliiksi.

      b) pitääkö minun käyttää rahaa ja kuinka paljon, ja kuka siitä hyötyy eniten?

      Koska pyrin minimoimaan ajan- ja rahankäyttöni, en käytä turhaa aikaa enkä rahaa. En ikinä ottaisi vieraita luokseni viikon ajaksi. Jokaisella on sen verran rahaa, että voivat mennä viikoksi hotelliin, täyspitoon.

      • affaafaf

        Ja jos ei ole edes tähän, niin turha kuvitella tulevansa meille. Ei se vierailu meillekään mitään ilmaista ole.

        Haluatko AP
        - pestä toisten pyykkejä viikon,
        - kokata muille viikon
        - nukkua huonosti viikon
        - katsoa telkkua viikon muiden ehdoilla
        - kuunnella meteliä viikon?

        Kyllä vai ei?

    • Aloittaja1

      Tina T sanoi osuvasti, että jos sanoo suoraan toivovansa vierailun olevan lyhyempi, on vaarana ettei jälkikasvu tee ollenkaan vierailuja. Siinä kai onkin ongelman ydin, että halutaan olla hienotunteisia ja yritetään jaksaa, kun kuitenkin toivotaan niitä lyhyitä vierailuja.

      Kuvittelisin että kaikki isovanhemmat ymmärtävät lähteä välillä ulos ja omiin oloihinsa ja myös osaavat pyytää nuoria osallistumaan, ja siksi näin itsestäänselvien asioiden neuvominen aiheuttaa ehkä vähän ärtymystä. Tulee tunne kuin kysyjää pidettäisiin tomppelina joka ei osaa huolehtia itsestään. Siitähän ongelmassa ei ole kysymys, vaan tasapainoilusta ristiriitaisten tunteidensa kanssa.

      Kiinnittäisin vielä huomiota siihen että tuskin kukaan joutuu pesemään toisten pyykkejä nykyisenä koneaikana, mutta jatkuva lapsiperheen pyykkien kuivuminen pesuhuoneessa riittää tuskastuttamaan talonväen. Varmaan useimmat nuoret myös kokkaavat kylässäkin, mutta vieraiden touhuaminen omassa keittiössä rassaa myös emännän hermoja. Vieraat varmaan myös mielellään siivoavat, mutta tavarat joutuvat vääriin paikkoihin ja niitä on liikaa. Paikalta pakeneminen voi tietysti helpottaa hetkeksi.

      Tina T esitti myös tärkeän peruskysymyksen "miten viestittää vieraille niin että he oikeasti ymmärtävät asian?" Loukkaantumatta ja lopettamatta käyntejä kokonaan. Viestittäminen ei ole helppoa, ja niin helposti ymmärretään väärin, kuten tässäkin ketjussa on muutaman kerran käynyt.

      • Järkeä peliin

        Jos sanoo lapsillensa ajan, jonka he ovat tervetulleita vanhempiensa luo kyläilemään, niin MILLÄ PERUSTEELLA lapset kehtaavat suuttua ja ilmoittaa, etteivät ikinä enää sitten tule, jos kerran tuollaiset aikamäärät asetetaan.

        Millaisia lapset ja naidut puolisot oikein ovat? Mitä he ajattelevat ja tarkoittavat? Mihin he perustavat oikeutensa loukkaantua?

        Millaiset välit ovat lapsilla ja vanhemmilla, jos ei selvällä suomen kielellä lausuttua mielipidettä voi sanoa. Sitä ei ole pakko huutaa, sitä ei ole pakko ärtyisästi ladella, sen voi lausua kauniisti kuten kutsut yleensäkin: "Tervetuloa sitten aatonaattona ja olkaa vaikka Tapaninpäivään."

        Lapsien perheet ovat työssä käyviä ihmisiä, kai heilläkin on vain muutama lomapäivä. Ei ole mitään tolkkua siinä, että ahtaudutaan sukuloimaan koko loman ajaksi.

        Tässä on kyllä tekemällä tehty ongelma.

    • singeri

      Minä ja mieheni olemme vielä työssäkäyviä isovanhempia ja meille on tärkeätä saada viettää joulu pyhineen ja välipäivineen ihan rauhassa omassa kodissa, lähtemättä sieltä sen kummemmin mihinkään. Pidämme yleensä viikon loman siinä joulun yhteydessä (onneksi se on meille mahdollista) ja silloin lepäämme ja nautimme joulun rauhasta.

      Arkisin saamme kyllä ihan riittävästi virkistäytyä siellä kodin ulkopuolella.

      Mekin saamme jälkikasvumme pesueineen aatoksi kotiimme, ja näin olemme halunneetkin. Vain muutaman kerran he ovat jäänett yöksi asti, yleensä he menevät sitten yöksi jo omaan kotiinsa, koska asuvat sen verran lähellä. Tämä on hyvä järjestely ; me tarjoamme heille jouluaaton herkkuineen ja joulupukkeineen, he taas meille tapaninpäiväkahvit omassa kodissaan. Näin on menetelty jo varmaan kymmenen vuoden ajan.

      Vaikka olisinkin väsynyt siinä joulun alla kaikkea valmistellessani, ei se harmita yhtään, kun tiedän että edessä on monta ihanaa lomapäivää, jolloin saamme olla ihan rauhassa ja nauttia joulun hiljaisuudesta ja kauneudesta. Nukumme pitkään ja napostelemme jouluherkkuja.

      Jos lapseni perheineen asuisi kaukana, he luultavasti olisivat pari yötä meillä. Sekään ei olisi liikaa, mutta siitä pidän kiinni, että meille on jäätävä myös sitä omaa aikaa ja omaa joulurauhaa. Enkä usko heidän edes haluavan olla toisten kotona sen kauempaa, vaikka tämä kuinka onkin lapseni lapsuudenkoti. Ei tästä ole koskaan sen kummemmin keskusteltu, tämä on vain näin mennyt.

      Sinänsä tästä ei nyt ole aloittajalle mitään hyötyä, kunhan vain kerroin omasta joulunvietostani. Mutta kannattaisi ehkä yrittää tuota oman joulurauhan esilletuomista. Nuoret ei välttämättä tajua sitä, että ihan virkeän tuntuinen eläkeläinenkin on kuitenkin jo vanhempi ihminen ja vaikka hän ei fyysisesti niin hirveästi väsyisikään, niin henkisesti ei enää jaksa viettää pitkää aikaa nuoremman polven menon mukaisesti. Lapsenlapset ovat ihania mummon hali-lellipullia, siitähän ei mihinkään pääse, mutta voivat olla myös kovaäänisiä, vilkkaita, joka paikkaan ehtiviä, vaativia ja paikkoja sotkevia ja heidän ehdoillaan on paljolti mentävä.

      Miten olisi tällainen tiedotus hyvissä ajoin ennen ensi joulua:

      "Me kutsumme tänäkin jouluna teidät kaikki luoksemme jouluaatoksi ja joulupäiväksi, olette sydämellisesti tervetulleita! Tapaninpäivästä aloitamme sitten oman joulumme, meillä on vähän omia suunnitelmiamme sen varalle. Kiitos, että ymmärrätte, emme näes enää ole ihan nuoria ja jaksamisemme kanssa on vähän niin ja näin. Tämä joulu siis näin, seuraavaan on niin pitkä aika että katsotaan se sitten. Kokoontukaamme kaikki siis meille entiseen tapaan, mutta tällä kertaa entistä hieman lyhyemmällä aikataululla!"

      Niin, voihan tuostakin joku närkästyä ja kuvitella, että ai, ollaanko me jotenkin liikaa ja vaivaksi, no ei sitten, ei tulla ollenkaan. Mutta... hmm.., niin, jotakinhan sitä on koitettava tehdä. Jos yhden kerran saa tuon onnistumaan, niin ehkä se johtaa siihen, että näin tehdään jatkossakin.

      Tietysti tuosta sitten alkaa joku jälkikasvun edustaja vääntämään kättä, että mitä omia suunnitelmia teillä nyt sitten on. Ei siihen tarvitse mitään tarkkaa ja varmaa vastata. Voi sanoa, että on tässä ollut viime aikoina tuon terveyden kanssa vähän sellaista, että ei ihan jaksaisi vieraitakaan talossa pitää pitempää aikaa, täytyy ottaa enempi levon kannalta jo, on suunniteltu viettää joulua jo vähän rauhallisimmissa merkeissä, että jaksaa tässä paremmin eteenpäin jne, kaikkea tuollaista ympäripyöreää. Tarkkaanhan siinä tietysti on sanansa valittava.

      Sinänsä ihan älytöntä, että jos ei todellakaan jaksa eikä halua vieraita kotiinsa pitkäksi aikaa - vaikka kuinka mieluisia muuten olisivatkin - niin sitä ei voi suoraan sanoa! Mutta niin se vain on, ei voi. No ehkä jotkut voivat, mutta hirveän usein tässä ymmärretään, tai tekisi mieli sanoa, että halutaan ymmärtää, väärin. Ihmiset on niin omaan napaansa toljottavia, että kaikki asiat katsotaan sen kautta. MINÄ en siis kelpaa, MINUA ei siis haluta, MINUAKO ei siis jakseta. Kun pitäisi ajatella sitä vanhempaa ihmistä, että jospa vaikka siinä hänen viestissään olisi oikeasti jotain perääkin.

    • mummomamma

      Ehkä ihan suoraan sanominen saatetaan todellakin ymmärtää väärin eikä sitten nuoret hyvää tarkoittaen puolestaan uskalla vaivata ollenkaan. Minä luulen että ratkaisua on etsittävä yhdistelemällä vähän sitä kaikkea mitä täällä on kirjoitettu. Pikkuisen silloin tällöin mainita tilanteen rasittavuudesta, puhua ehkä yhdelle joka puhuu toisille, pikkuisen enemmän irrottaa aikaa itselle ja jättää heitä hoitamaan asiansa omin päin, ja pikkuisen enemmän vain tyytyä siihen että oma rauha tulee viikon kuluttua. Ehkä sekin helpottaa kun keskittyy ajattelemaan tilanteen hyviä puolia, sitä miten mukavia nuoret ovat ja miten mukavaa on kun käyvät.

      Olen itse mielelläni jonkin verran hössöttäjä ja passaaja, mutta myös turvaudun näihin keinoihin, ja huokaan sitten helpotuksesta kun kodissa on taas oma rauha.

    • ajattelematonta

      Olen aina ihmetellyt sitä, miksi se mummu ja pappa on ne, jotka tarjoavat talonsa ja jääkaappiinsa lasten ja lastenlasten käyttöön. Miksi heidän kotiinsa tullaan mellastamaan (jotkut vieläpä naama nurinpäin)?
      Miksi ei niinpäin, että nämä mummut ja papat haetaan (elleivät he itse kykene matkustamaan) sinne lasten luokse, jossa he sitten saavat löhöillä passattavina juuri sen ajan, kun kestävät sitä mellastusta?
      Näinhän kaikilla olisi hyvä mieli ja vanhukset pääsisivät kotiinsa sitten kun väsyvät.

      • lapin muija

        Jos on lapsia useampia niin mummoo ei saata kierrättää moneen paikkaan aattona, ehkä siksi lapset tulevat mummon t ykö.

        Varmaankin useat lapset muistavat lapsuuden joulua lämmöllä, ehkä he siksi haluavat tuoda lapsensa siihen kotiin jos itse ovat joulunsa viettäneet.

        Minä oon omalta opettanut että lapset ovat kotonaan omien lastensa kanssa ja luovat joulu tunnelmaa siellä.
        Kylässä kaikki käyvät joulun aikana jos mulla ei oo työpäiviä kuten tälle joululle kävi.

    • nuoretkin väsyy

      Mummo on tottunut omaan kotiinsa eikä osaa olla kylässä. Lapset haluavat tulla rakkaaseen lapsuudenkotiinsa, ja se on tietysti ihanaa mummollekin. Jos vierailut pysyvät parissa päivässä, ei mitään ongelmaa ole. Sama pituus koskee myös vierailuja muissa sukulaisissa tai ystävillä. Myös nuoret väsyvät monipäiväisiin vieraisiin ja haluavat omaa aikaa ja rauhaa, tämä ei ole vain mummojen ongelma.

      Pitäisi tehdä yleisiä tietoiskuja tiedotusvälineisiin ja levittää sanaa: Älkää hyvät ihmiset vierailko liian pitkään.

    • nuori ja väsynyt

      Todellakin, monen päivän vieraat rasittaa nuorempaakin ja sellaista joka ei passaa vieraitaan. Ylimääräiset ihmiset kodissa on aina rasite, vaikka olisivat tervetulleita lyhyille käynneille. Siinä ei auta muut konstit kuin vieraat veks.

      Puhumattakaan appivanhempien vierailuista, jotka hääräävät toisten keittiössä kuin omassaan tai istuvat sohvalla aamusta iltaan odottamassa seurusteluseuraa.

      • Vieraat ja tavat

        Mitä odotat appivanhemmilta?
        Jos ei passaa tulla keittiöön eikä istua sohvalla, niin mihin sitten?
        Kyllä appivanhemmillakin on varmasti monet ongelmat mielessään, kun he tulevat tietäen, että mikään heidän liikkeensä ei kelpaa. Joka asia on väärin.

        Kun kutsutaan vieraita, niin kyllä heillä on oikeus odottaa, että heidän kanssaan seurustellaan. Ovat sitten omia tai appivanhempia, tai parhaita ystäviä.

        Ei kukaan viihdy paikassa, jossa isäntäväki elää omaa elämäänsä, hyörii yksin keittiössä tai käy kampaajalla tai kirjastossa vieraitten aikana.

    • laiskottelemaan-

      Sanon joka joulu että nyt lähden jonnekin aurinkoon viettömään rauhallista joulua yksin.
      Yhtenä jouluna läksin, ei ollut häävi reissu, sairastuin korkeaan kuumeeseen ja mahatautiin perillä, Suomeen tultuani menin kokeisiin oli salmonella.
      Ensi jouluna, jos vielä elän menen passattavaksi täysihoidolla johonkin hyvään hotelliin aurinkoiseen lomapaikkaan.
      Minä väsyn ihan oikeasti passatessa, menee viikkoja ennenkuin saan kotini entiseen järjestykseen. Lakana ja pyyheliinapyykkiä on valtavat vuoret.

    • muistakaa lapset

      En nyt ymmärrä teidän mummujen valitusta, jos kyse on muutamista vierailuista vuoden aikana. Toki ymmärrän, että jo viikon aikana vanha ihminen väsyy lasten meluun ja rällästykseen. Jos on kuitenkin kyse vain joistakin viikonloppuvierailusta, luulisi että on kiva nähdä lastenlapsiaan silloin tällöin. Eihän tarkoitus ole, että tullaan passattavaksi mummulaan. Eihän teidän tarvitse sitä omaa aikuista lastanne hoitaa, vaan olisi ihan kiva jos huomioisitte lastenlapsianne...leikkiä ja yhteistoimintaa enemmän, soitelkaa useammin. Toinen asia on, että olkaa tasa-arvoisia lastenlapsienne kanssa. Muistelkaa omaa lapsuuttanne, kuinka tärkeää mummun ja papan läheisyys oli teille.

      • afffaaf

        Tiivistit hyvin sen asenteen, joka näillä mummun sukulaisvierailla on. Kiitos palautteestasi. On aina antoisaa nähdä, miten se toinen puoli ajattelee.

        Nyt on entistä helpomaa pitää ovi kiinni, ainakin meillä.

      • juuri näin

        Samaa mieltä "muistakaa lapset" kanssa. tänne on tainnut eksyä todella vihamielisiä ja lapsikammoisia mummuja. Jos matka mummulaan on pitempi ja vietetään silloin tällöin viikonloppuja muutamia kertoja vuodessa, niin mikä on ongelma...ilmoittakaa sitten itse lastenlapsillenne, että mummu ei nyt ole tavattavissa, eikä jaksa jutella teidän kanssa. Minulla ainakin on perusajatuksena vain lasteni laatuaika isovanhempien kanssa. Mikä siinä on väärin...laittakaa nyt viestiä tyhmälle, kun ei ymmärrä?

      • affaafaf
        juuri näin kirjoitti:

        Samaa mieltä "muistakaa lapset" kanssa. tänne on tainnut eksyä todella vihamielisiä ja lapsikammoisia mummuja. Jos matka mummulaan on pitempi ja vietetään silloin tällöin viikonloppuja muutamia kertoja vuodessa, niin mikä on ongelma...ilmoittakaa sitten itse lastenlapsillenne, että mummu ei nyt ole tavattavissa, eikä jaksa jutella teidän kanssa. Minulla ainakin on perusajatuksena vain lasteni laatuaika isovanhempien kanssa. Mikä siinä on väärin...laittakaa nyt viestiä tyhmälle, kun ei ymmärrä?

        -.. "vihamielisiä ja lapsikammoisia mummuja,
        - "mummulaan",
        - "silloin tällöin viikonloppuja muutamia kertoja vuodessa",
        - "ilmoittakaa sitten itse lapsenlapsillenne",
        . "Minulla ainakin on perusajatuksena vain *lasteni* laatuaika isovanhempien kanssa".

        Kirjoittaja käyttää termejä, joissa hän puhuu äidistään ja muiden vastaavista "mummuna", hän ei viittaa isään "pappana" tai "vaarina", jolla olisi jotain velvollisuuksia. Termillä "mummu" unohdetaan (iso)äidin oma aikataulu, ja nähdään tämä vain isoäitinä, jolla ei ole muita harrastuksia ja menoja.

        - "Mummula". Paikka, jossa mummu asuu on "mummula", ei "tuon naisen oma koti", vaan mummula viittaa johonkin maagiseen, pehmeään, pullantuoksuiseen pyhättöön, joka on yhteiskäytössä, jonna lapsenlapsilla on täysi oikeus päästä ja "mummun" lapsen täysi oikeus viedä omat lapsensa sinne.

        - "silloin tällöin viikonloppuja muutamia kertoja vuodessa". Kirjoittaja aliarvioi lastensa ja muiden lasten viettämää aikaa "mummulassa" ja pitää tuota määrää itsestään selvänä.

        Kuinka usein on "silloin tällöin" ja "muutamia kertoja" esimerkiksi? Kirjoittaja ei käyttänyt sanaa "harvoin" ja liittää ilmaisun yhteyteen monikkomuodon "viikonloppuja", ei esim. muutaman illan, vaan vähintään 2x24 tuntia ja vähintään 3-4 kertaa vuodessa. Yökylänä tämä tekee aika monta päivää vuodessa, muistaen että tähän ei todellakaan ole laskettu niitä muita kertoja, lyhyempiä vierailujaksoja vuoden aikana. Unohtamatta, että "mummu" voi jopa tehdä normaalia päivätyötä, eivätkä kaikki "mummut" suinkaan ole vielä eläkkeellä, jolloin he tarvitsevat sitä omaa aikaa, erh, laatuaikaa itsensä kanssa.

        "Ilmoittakaa sitten itse lapsenlapsillenne". Jos "mummu" ei halua vieraitä, hän ei suinkaan saa ilmoittaa siitä omalle lapselleen, vaan "lapsenlapsille", aivan kuin lapsenlapsi olisi se ylin auktoriteetti tässä asiassa (Niin kuin se taitaa ollakin, kaikki tapahtuu lapsen.. ehm. lapsenlapsen ehdoilla.")

        Kirjoittaja haluaa, että lapsensa viettää laatuaikaa isovanhempien kanssa. Kirjoittaja jättää kuitenkin kertomatta, missä hän "äitinä" itse on tuona aikana, viettämässä laatuaikaa jossain muualla? ehkäpä kahvilassa, koska haluaa viettää laatuaikaa itsensä ja kaverien kanssa?

        Onko kirjoittaja itse valmis siihen, että hän sitten mummuna käyttää samoja ilmaisuja itsestään ja näkee itsensä mummuna, jonka ensisijainen tarkoitus on katsoa, että kalenterinsa on aina vapaa "muutamille viikonlopuille"?

      • Isä
        affaafaf kirjoitti:

        -.. "vihamielisiä ja lapsikammoisia mummuja,
        - "mummulaan",
        - "silloin tällöin viikonloppuja muutamia kertoja vuodessa",
        - "ilmoittakaa sitten itse lapsenlapsillenne",
        . "Minulla ainakin on perusajatuksena vain *lasteni* laatuaika isovanhempien kanssa".

        Kirjoittaja käyttää termejä, joissa hän puhuu äidistään ja muiden vastaavista "mummuna", hän ei viittaa isään "pappana" tai "vaarina", jolla olisi jotain velvollisuuksia. Termillä "mummu" unohdetaan (iso)äidin oma aikataulu, ja nähdään tämä vain isoäitinä, jolla ei ole muita harrastuksia ja menoja.

        - "Mummula". Paikka, jossa mummu asuu on "mummula", ei "tuon naisen oma koti", vaan mummula viittaa johonkin maagiseen, pehmeään, pullantuoksuiseen pyhättöön, joka on yhteiskäytössä, jonna lapsenlapsilla on täysi oikeus päästä ja "mummun" lapsen täysi oikeus viedä omat lapsensa sinne.

        - "silloin tällöin viikonloppuja muutamia kertoja vuodessa". Kirjoittaja aliarvioi lastensa ja muiden lasten viettämää aikaa "mummulassa" ja pitää tuota määrää itsestään selvänä.

        Kuinka usein on "silloin tällöin" ja "muutamia kertoja" esimerkiksi? Kirjoittaja ei käyttänyt sanaa "harvoin" ja liittää ilmaisun yhteyteen monikkomuodon "viikonloppuja", ei esim. muutaman illan, vaan vähintään 2x24 tuntia ja vähintään 3-4 kertaa vuodessa. Yökylänä tämä tekee aika monta päivää vuodessa, muistaen että tähän ei todellakaan ole laskettu niitä muita kertoja, lyhyempiä vierailujaksoja vuoden aikana. Unohtamatta, että "mummu" voi jopa tehdä normaalia päivätyötä, eivätkä kaikki "mummut" suinkaan ole vielä eläkkeellä, jolloin he tarvitsevat sitä omaa aikaa, erh, laatuaikaa itsensä kanssa.

        "Ilmoittakaa sitten itse lapsenlapsillenne". Jos "mummu" ei halua vieraitä, hän ei suinkaan saa ilmoittaa siitä omalle lapselleen, vaan "lapsenlapsille", aivan kuin lapsenlapsi olisi se ylin auktoriteetti tässä asiassa (Niin kuin se taitaa ollakin, kaikki tapahtuu lapsen.. ehm. lapsenlapsen ehdoilla.")

        Kirjoittaja haluaa, että lapsensa viettää laatuaikaa isovanhempien kanssa. Kirjoittaja jättää kuitenkin kertomatta, missä hän "äitinä" itse on tuona aikana, viettämässä laatuaikaa jossain muualla? ehkäpä kahvilassa, koska haluaa viettää laatuaikaa itsensä ja kaverien kanssa?

        Onko kirjoittaja itse valmis siihen, että hän sitten mummuna käyttää samoja ilmaisuja itsestään ja näkee itsensä mummuna, jonka ensisijainen tarkoitus on katsoa, että kalenterinsa on aina vapaa "muutamille viikonlopuille"?

        Eipäs nyt näperrellä ! Täällä palstalla kirjoittelevat mummut, eikä papat. Tottakai papat ovat samassa veneessä. Kyllä tuo laatuaika tarkoittaa ihan yhteisoloa perheen ja isovanhempien kanssa, mutta me nuoremmat vanhemmat voimme tehdä jotain mummuja ja pappoja auttavia asioita esim. hieman siivousta, nikkarointeja yms. No olen kyllä surullinen, jos sana mummula herättää joissain "mummuissa" käsitteellisiä ongelmia. Ylläoleva kirjoittaja ilmeisesti haluaa päästä perheestään eroon, kun ei ymmärrä omaa tarpeellisuuttaan myöskin lastenlapsien tukena.

        Miksi nuo mummut juttelevat aikatauluista jne. (ollessaan vielä eläkkeellä). No tottakai se on heidän oma valintansa, jos eivät halua luoda lämpimiä välejä lastenlapsiinsa. Siis tästähän on kysymys. Eihän tällaista asiaa voi hoitaa pakottamalla. Isovanhemmilla on aina oltava vapaus valita, mutta olen todella surullinen näistä viesteistä, että halutaan riidellä, eikä ajatella, kuinka olla läsnä lastenlapsen elämässä. Toki perheissä on sitten paljon tapauksia, että esikoislasten perhe on ykkösosassa ja sisarusten perheet ovat aina kakkossijalla. Nämäkin ovat isovanhempien valintoja.

        Itse olen miettinyt, että mikä olisi paras tapa hoitaa asiat sopuisasti. Kertokaa mummut/mummot/papat?

      • aaffaafaf
        Isä kirjoitti:

        Eipäs nyt näperrellä ! Täällä palstalla kirjoittelevat mummut, eikä papat. Tottakai papat ovat samassa veneessä. Kyllä tuo laatuaika tarkoittaa ihan yhteisoloa perheen ja isovanhempien kanssa, mutta me nuoremmat vanhemmat voimme tehdä jotain mummuja ja pappoja auttavia asioita esim. hieman siivousta, nikkarointeja yms. No olen kyllä surullinen, jos sana mummula herättää joissain "mummuissa" käsitteellisiä ongelmia. Ylläoleva kirjoittaja ilmeisesti haluaa päästä perheestään eroon, kun ei ymmärrä omaa tarpeellisuuttaan myöskin lastenlapsien tukena.

        Miksi nuo mummut juttelevat aikatauluista jne. (ollessaan vielä eläkkeellä). No tottakai se on heidän oma valintansa, jos eivät halua luoda lämpimiä välejä lastenlapsiinsa. Siis tästähän on kysymys. Eihän tällaista asiaa voi hoitaa pakottamalla. Isovanhemmilla on aina oltava vapaus valita, mutta olen todella surullinen näistä viesteistä, että halutaan riidellä, eikä ajatella, kuinka olla läsnä lastenlapsen elämässä. Toki perheissä on sitten paljon tapauksia, että esikoislasten perhe on ykkösosassa ja sisarusten perheet ovat aina kakkossijalla. Nämäkin ovat isovanhempien valintoja.

        Itse olen miettinyt, että mikä olisi paras tapa hoitaa asiat sopuisasti. Kertokaa mummut/mummot/papat?

        Perhe on se, joka asuu saman katon alla, ei se, joka asuu muualla, vaikka kuinka olisi sukua. On kätevää venyttää perheen käsitettä, jotta siihen kuuluisi lapsenlapsetkin, kaikkine näihin liittyvine velvoitteineen.

        Paras tapa hoitaa asia sopuisasti:
        - tähän mummulaan menoon pätee ihan sama sääntö kuin muihinkin vierailukäynteihin esim. tuttaville. Pitää ensin selvittää / miettiä tahollaan, onko edes tervetullut, mahtaako toisella olla tärkeämpää tekemistä kuin kestitä vieraita, eikä vaan ruikuttaa / soitella ennakkoon mitään "saanko tulla käymään".

        Läheiset välit voi olla, ilman että koko ajan rampataan kylässä.

        Kuinka moni nuori tai vanhempi lapsiperhe oikeasti imuroi mummulassa, hakkaa tauluja seinään tai pesee papan auton joka ainoalla kerralla? Ymmärrän tämän, jos kyseessä olisi todella vanha mummo, eläkeellä jo vuosia, mutta että esim. 50-60-vuotiaan mummon luona?

        Oma aika on usein se kaikkein arvokkain, että saa omassa kodissa viettää itsekseen sitä omaa aikaa, ei siihen tarvita muita ulkopuolisia koko ajan hyppimään, eikä edes kerran kuukaudessa.

        Kuinka monta kertaa kuukaudessa / vuodessa lapsesi ovat olleet mummulassa ja muilla hoidossa?

      • aaffaf
        Isä kirjoitti:

        Eipäs nyt näperrellä ! Täällä palstalla kirjoittelevat mummut, eikä papat. Tottakai papat ovat samassa veneessä. Kyllä tuo laatuaika tarkoittaa ihan yhteisoloa perheen ja isovanhempien kanssa, mutta me nuoremmat vanhemmat voimme tehdä jotain mummuja ja pappoja auttavia asioita esim. hieman siivousta, nikkarointeja yms. No olen kyllä surullinen, jos sana mummula herättää joissain "mummuissa" käsitteellisiä ongelmia. Ylläoleva kirjoittaja ilmeisesti haluaa päästä perheestään eroon, kun ei ymmärrä omaa tarpeellisuuttaan myöskin lastenlapsien tukena.

        Miksi nuo mummut juttelevat aikatauluista jne. (ollessaan vielä eläkkeellä). No tottakai se on heidän oma valintansa, jos eivät halua luoda lämpimiä välejä lastenlapsiinsa. Siis tästähän on kysymys. Eihän tällaista asiaa voi hoitaa pakottamalla. Isovanhemmilla on aina oltava vapaus valita, mutta olen todella surullinen näistä viesteistä, että halutaan riidellä, eikä ajatella, kuinka olla läsnä lastenlapsen elämässä. Toki perheissä on sitten paljon tapauksia, että esikoislasten perhe on ykkösosassa ja sisarusten perheet ovat aina kakkossijalla. Nämäkin ovat isovanhempien valintoja.

        Itse olen miettinyt, että mikä olisi paras tapa hoitaa asiat sopuisasti. Kertokaa mummut/mummot/papat?

        "Ylläoleva kirjoittaja ilmeisesti haluaa päästä perheestään eroon, kun ei ymmärrä omaa tarpeellisuuttaan myöskin lastenlapsien tukena."

        - lastenlapsien tukena= lasten vanhempien tukea. Miksette voi rehellisesti tunnustaa, että suurin syy miksi viette lapsenne isovanhemmille kylään, on että pääsette itse helpommalla?

        Olen aika varma siitä, että etenkin nykyvanhemmat muistavat kertoa hyvin tarkkaan, missä harrastuksissa pienokainen taas käy, että saisi vaikka taloudellista avustusta tai kyyditsijää siihen.

        Mummut ovat jo hoitaneet teidät, ja nyt pitäisi vielä hoitaa teidän lapsennekin, lämpimien välien tekosyyllä.

        Jokainen tehköön omassa kodissaan mitä haluaa, eikä mummujen tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, ettei aina halua vieraita kotiinsa. Kuinka moni mummu taas otti lainaa, että sai ostettu lahjan kaikille lapsenlapsilleen ja näiden vanhemmille? Sitä ei millään imuroinnilla saa korvattua.

        Antakaa kunnon rahaa, kun viette lapsenne hoitoon mummulaan, ei mitään kukkapuskaa.

      • Isä
        aaffaafaf kirjoitti:

        Perhe on se, joka asuu saman katon alla, ei se, joka asuu muualla, vaikka kuinka olisi sukua. On kätevää venyttää perheen käsitettä, jotta siihen kuuluisi lapsenlapsetkin, kaikkine näihin liittyvine velvoitteineen.

        Paras tapa hoitaa asia sopuisasti:
        - tähän mummulaan menoon pätee ihan sama sääntö kuin muihinkin vierailukäynteihin esim. tuttaville. Pitää ensin selvittää / miettiä tahollaan, onko edes tervetullut, mahtaako toisella olla tärkeämpää tekemistä kuin kestitä vieraita, eikä vaan ruikuttaa / soitella ennakkoon mitään "saanko tulla käymään".

        Läheiset välit voi olla, ilman että koko ajan rampataan kylässä.

        Kuinka moni nuori tai vanhempi lapsiperhe oikeasti imuroi mummulassa, hakkaa tauluja seinään tai pesee papan auton joka ainoalla kerralla? Ymmärrän tämän, jos kyseessä olisi todella vanha mummo, eläkeellä jo vuosia, mutta että esim. 50-60-vuotiaan mummon luona?

        Oma aika on usein se kaikkein arvokkain, että saa omassa kodissa viettää itsekseen sitä omaa aikaa, ei siihen tarvita muita ulkopuolisia koko ajan hyppimään, eikä edes kerran kuukaudessa.

        Kuinka monta kertaa kuukaudessa / vuodessa lapsesi ovat olleet mummulassa ja muilla hoidossa?

        hoidossa yleensä 2 x 5 pv. /vuosi, muuten olemme menneet juhlapyhinä perheen voimalla käymään 70-v. isovanhemmilla.

        Ja yleensä soittelut lapsille ovat todella harvassa. Olen nyt sitten päättänytkin, että mummu varmaankin kutsuu, kun haluaa meidät sinne. Kyllä meidän perhe yleensä avustaa käytännön jutuissa parhaansa mukaan.

        Paljonko sinä haluat nähdä lastenlapsiasi?

        It kai nyt sentään ajattele, että vieraat ja oman lapsen perhe on samassa asemassa? Omaa verta sentään. Eihän se ole ruikutusta, jos kysyy etukäteen voimmeko käydä kääntymässä? Mikä sitten on paras tapa saada varmistus olemmeko tervetulleita, jos kaikki kyselyt on ruikutusta?

        Kyllähän teitä mummuja on joka lähtöön, jotkut haluavat olla läsnä lastelapsien kehityksessä ja jotkut eivät välitä ollenkaan

      • eräs anoppi
        Isä kirjoitti:

        hoidossa yleensä 2 x 5 pv. /vuosi, muuten olemme menneet juhlapyhinä perheen voimalla käymään 70-v. isovanhemmilla.

        Ja yleensä soittelut lapsille ovat todella harvassa. Olen nyt sitten päättänytkin, että mummu varmaankin kutsuu, kun haluaa meidät sinne. Kyllä meidän perhe yleensä avustaa käytännön jutuissa parhaansa mukaan.

        Paljonko sinä haluat nähdä lastenlapsiasi?

        It kai nyt sentään ajattele, että vieraat ja oman lapsen perhe on samassa asemassa? Omaa verta sentään. Eihän se ole ruikutusta, jos kysyy etukäteen voimmeko käydä kääntymässä? Mikä sitten on paras tapa saada varmistus olemmeko tervetulleita, jos kaikki kyselyt on ruikutusta?

        Kyllähän teitä mummuja on joka lähtöön, jotkut haluavat olla läsnä lastelapsien kehityksessä ja jotkut eivät välitä ollenkaan

        Tämä ei mielestäni liity ollenkaan siihen, miten usein tavataan, vaan siihen, että noudatetaan normaaleja vierailukohteliaisuuden sääntöjä, jolloin lämpimät välit säilyvät kaikkein todennäköisimmin. Eli vierailla voi vaikka kuinka usein, kunhan asiasta sovitaan molempien kesken etukäteen. Aivan niin kuin ystävien tai muidenkin ihmisten kesken. Itse rynnistän totta kai paikalle niin nopeasti kuin pääsen, jos lapsilla on hätää, ja lastenlasten kohdalla nopeus varmasti kaksinkertaistuu, jos vain omat jalat kantavat. Mutta siitä huolimatta odotan, että kotiini tulessaan jälkikasvun kanssa sovitaan milloin tullaan, kauanko ollaan enkä pitäisi siitä, että vierailut ovat "automaattisia".

    • eräs anoppi

      Keskustelussa tulee hyvin ilmi se, että sukulaisvierailut ovat ihan oma lajinsa. Sukulaisvierailuihin liittyy odotuksia ja tabuja. Esimerkiksi isovanhemmuuden ainoa hyväksyttävä malli on se, jossa isovanhemmat sopeutuvat muiden menoihin ja tapoihin. Jadette vei tämän ajattelun pitkälle antamalla hyväätarkoittavat ohjeet sille, miten mummu hänen käsityksensä mukaan venyy juuri niin pitkälle kuin häneltä toivotaan. Tokihan se on mummun velvollisuus eikä kukaan ole kysynyt, haluaako tai onko hän kiinnotustunut ehdotetuista toiminnoista: riittää se, että hän on saanut ohjeet, puuttuu vain, että mummu ymmärtää oman parhaansa. Tällaisessa ajattelutavassa alkuperäinen kysymys siitä, miten vieraat saisi ymmärtämään, että he eivät ole tervetulleita niin pitkäksi aikaa, ohitetaan kokonaan. Itsekin olen hoitoalalla enkä voi ymmärtää, miten suorasukainen neuvominen liittyy vanhempien (tai minkään muunkaan ikäisten) ihmisten kanssa työskentelyyn.

      Minusta tämä asia liittyy pitkälti oman itsen kunnioittamiseen ja rajoihin, joita toisille asettaa? Onko ap:lle vaikeaa ilmaista omia toiveita ja tarpeita, miten taitoa voi kehittää? Ei voi olettaa, että kaikki automaattisesti osaisivat olla huomaavaisia - varsinkaan ei pidä odottaa sitä sukulaisilta. Jostain syystä normaali huomaavaisuus, kohteliaisuus ja käytöstavat unohtuvat sukulaisten ja vanhempien seurassa helpommin kuin vieraampien kanssa. Antaisiko ap naapurin lapsineen leiriytyä viikoksi omaan kotiinsa? Tuskinpa. Ystävätkin yleensä kysyvät, sopiiko vierailu ja ajasta sovitaan yhdessä loukkaantumatta, jos juuri nyt ei sovi. Kuulostaa siltä, että pelot siitä, mitä omien tarpeiden sanominen ääneen estävät rehellistä ja aitoa vuorovaikutusta?

      Mutta kuka muu huolehtii omista tarpeista, ellei itse? Oman kokemuksen perusteella monet omien tarpeiden ilmaisemiseen liittyvät pelot ovat turhia. Paljon riippuu tavasta, miten asiat ilmaistaan. Jos sanot, että on aivan ihana, jos pääsette tulemaan yöksi tai kahdeksi, niin jo siitä huomaavainen sukulainen jo ymmärtää yskän. Kukaan ei voi sellaisesta loukkantua. Ja ehkäpä jo ensi jouluna olisi aika ehdottaa lyhyttä vierailua myös lasten luo vaihteen vuoksi? Jos tarkastelet noita kysymyksiä, niin onko niissä realistista syytä loukkaantua? Jos niin kuitenkin kävisi, niin olisiko se sinusta asiallista?

      Minulla ei vielä ole lapsenlapsia, mutta kokemusta vastaavasta on. Olen lopettanut sukulaisten passaamisen kokonaan. Iso talo ja hyvä palvelu olivat saaneet jotkut sukulaiset unohtamaan, ettei tämä ole ilmainen majatalo, vaan kotimme, jossa haluamme elää omalla tavallamme. Näinhän jokainen kodissaan haluaa toimia. Miksi minun pitäisi lähteä konserttiin, kampaajalle tai johonkin muualle, koska pitäisi jaksaa vieraita? (Kaikille tämä ei olisi edes taloudellisesti mahdollista, koska eläkkeet ovat pienet.) On todella tärkeää oppia sanomaan ei ajoissa, ennen kuin ei on sanottava sitten, kun ei enää jaksa, jolloin tulee helposti riitaa.

      Kaikilla on oikeus lepoon, rauhaan ja itse valittuihin rentoutumistapohin eikä muiden tarjoamaan syyllisyyttä näiden haluamisesta kannata ottaa vastaan.

      • Jadette

        Hei "eräs anoppi"!

        Miten ihmeessä olet kyennyt käsittämään minut NOIN väärin!

        Annoin mummolle VAIN vinkin mennä vierailuhälinää pakoon hierontaan, kampaajalle, kirjastoon, ystävättären luo kahville tms.

        Se oli hätävinkki akuuttiin tilanteeseen.

        EN antanut moista vinkkiä siksi, että mummon pitäisi venyä äärimmilleen jaksamisessaan!

        SIIS, MUMMON EI TARVITSE VENYÄ! Vinkkejä ei annettu sen vuoksi.

        Itsekin tuossa kirjoituksessasi tokaiset: Mutta kuka muu huolehtii omista tarpeista, ellei itse?
        Ja loppukaneettina kirjoitat vielä: Kaikilla on oikeus lepoon, rauhaan ja itse valittuihin rentoutumistapohin...
        joten...
        ympäri käydään ja yhtehen tullaan...
        siis puhumme samasta asiasta:
        mummolla ON oikeus omiin tarpeisiinsa.

        Minä kerroin käytännön vinkkejä... en siis käskyjä...
        enkä käskyjä venymiseen.

        Joten mummon ei ole pakko, jos ei haluu, ottaa vieraita vastaan yhdeksikään yöksi.
        Ei totisesti. Herran pieksut sentään!
        Mutta mummu jos haluaa, voi ottaa.
        Jos haluaa kahdeksi yöksi, niin sitten se. Jos kolmeksi, sitten se... jne.

        Jos mummu on hiljainen, eikä uskalla sanoa, että älkää tulko, niin laittakoon jonkun toisen sanomaan.
        Jos rohkaistuu, niin sanokoon kohteliaasti ja varovasti, että ei nyt sopisi, olen hieman väsynyt.

        Mutta jos vieraat kuitenkin tulevat, mummo voi mennä vierailujen aikana omille asioilleen, hoitaa omia juttujaan, olla hösäämättä liikaa, palvella vähemmän, jos haluaa, mutta ei ole pakko sekään. Eikä pakko venyä.

        Tulikohan tämä nyt kyllin selväksi?

      • Oi aikoja
        Jadette kirjoitti:

        Hei "eräs anoppi"!

        Miten ihmeessä olet kyennyt käsittämään minut NOIN väärin!

        Annoin mummolle VAIN vinkin mennä vierailuhälinää pakoon hierontaan, kampaajalle, kirjastoon, ystävättären luo kahville tms.

        Se oli hätävinkki akuuttiin tilanteeseen.

        EN antanut moista vinkkiä siksi, että mummon pitäisi venyä äärimmilleen jaksamisessaan!

        SIIS, MUMMON EI TARVITSE VENYÄ! Vinkkejä ei annettu sen vuoksi.

        Itsekin tuossa kirjoituksessasi tokaiset: Mutta kuka muu huolehtii omista tarpeista, ellei itse?
        Ja loppukaneettina kirjoitat vielä: Kaikilla on oikeus lepoon, rauhaan ja itse valittuihin rentoutumistapohin...
        joten...
        ympäri käydään ja yhtehen tullaan...
        siis puhumme samasta asiasta:
        mummolla ON oikeus omiin tarpeisiinsa.

        Minä kerroin käytännön vinkkejä... en siis käskyjä...
        enkä käskyjä venymiseen.

        Joten mummon ei ole pakko, jos ei haluu, ottaa vieraita vastaan yhdeksikään yöksi.
        Ei totisesti. Herran pieksut sentään!
        Mutta mummu jos haluaa, voi ottaa.
        Jos haluaa kahdeksi yöksi, niin sitten se. Jos kolmeksi, sitten se... jne.

        Jos mummu on hiljainen, eikä uskalla sanoa, että älkää tulko, niin laittakoon jonkun toisen sanomaan.
        Jos rohkaistuu, niin sanokoon kohteliaasti ja varovasti, että ei nyt sopisi, olen hieman väsynyt.

        Mutta jos vieraat kuitenkin tulevat, mummo voi mennä vierailujen aikana omille asioilleen, hoitaa omia juttujaan, olla hösäämättä liikaa, palvella vähemmän, jos haluaa, mutta ei ole pakko sekään. Eikä pakko venyä.

        Tulikohan tämä nyt kyllin selväksi?

        Miksi nykypäivän mummot, .äidit ja anopit pelkäävät lapsiaan miniöitään ja lapsenlapsiaan?
        Näistä kirjoituksista kuultaa se peruttamattomana tietona, että vieraat ovat päällepäsmäreitä, pahasti loukkaantuvia ja kostonhimoisia. Jos heitä loukataan, he eivät koskaan enää tule ja vierottavat lapsenlapset mummoista.
        Tämä on siis fakta, johon perustuvat sitten nämä toimintaohjeet.

        "Mummona" ja ulkopuolisena lapsettomien perheiden anoppina olen kiitollinen, etten ole joutunut tällaisen kiristyksen nimissä yövyttämään jouluvieraita. Pieneen kotiini ei edes mahdu kukaan muu yöpymään. Tilani eivät kasva, vaikka lapenlapsia tulisikin. Vaikea on minun ymmärtää, että jälkikasvuni muuttuisi noin hyökkääväksi lapsenlapsien myötä, mutta ilmeisesti se on luonnon laki.

        Miksi ikäihmiset haluavat tavata näitä vierialijoita, jos eivät uskalla sanoa mielipidettään, ja joiden tulee paeta kodistaan rauhoittumaan kampaajalle ja kirjastoon vieraitaan, jotka eivät lähde pois, vaikka isäntäväki on ylirasittunut?

        Mitä iloa näillä ikäihmisillä on lapsenlapsista?

        Vain mummojen on joustettava.

      • eräs anoppi
        Jadette kirjoitti:

        Hei "eräs anoppi"!

        Miten ihmeessä olet kyennyt käsittämään minut NOIN väärin!

        Annoin mummolle VAIN vinkin mennä vierailuhälinää pakoon hierontaan, kampaajalle, kirjastoon, ystävättären luo kahville tms.

        Se oli hätävinkki akuuttiin tilanteeseen.

        EN antanut moista vinkkiä siksi, että mummon pitäisi venyä äärimmilleen jaksamisessaan!

        SIIS, MUMMON EI TARVITSE VENYÄ! Vinkkejä ei annettu sen vuoksi.

        Itsekin tuossa kirjoituksessasi tokaiset: Mutta kuka muu huolehtii omista tarpeista, ellei itse?
        Ja loppukaneettina kirjoitat vielä: Kaikilla on oikeus lepoon, rauhaan ja itse valittuihin rentoutumistapohin...
        joten...
        ympäri käydään ja yhtehen tullaan...
        siis puhumme samasta asiasta:
        mummolla ON oikeus omiin tarpeisiinsa.

        Minä kerroin käytännön vinkkejä... en siis käskyjä...
        enkä käskyjä venymiseen.

        Joten mummon ei ole pakko, jos ei haluu, ottaa vieraita vastaan yhdeksikään yöksi.
        Ei totisesti. Herran pieksut sentään!
        Mutta mummu jos haluaa, voi ottaa.
        Jos haluaa kahdeksi yöksi, niin sitten se. Jos kolmeksi, sitten se... jne.

        Jos mummu on hiljainen, eikä uskalla sanoa, että älkää tulko, niin laittakoon jonkun toisen sanomaan.
        Jos rohkaistuu, niin sanokoon kohteliaasti ja varovasti, että ei nyt sopisi, olen hieman väsynyt.

        Mutta jos vieraat kuitenkin tulevat, mummo voi mennä vierailujen aikana omille asioilleen, hoitaa omia juttujaan, olla hösäämättä liikaa, palvella vähemmän, jos haluaa, mutta ei ole pakko sekään. Eikä pakko venyä.

        Tulikohan tämä nyt kyllin selväksi?

        Hyvä Jadette, tarkoitit ilmiselvästi pelkkää hyvää, mutta ongelmana vinkkien antamisessa oli se, ettei kukaan pyytänyt antamaan vinkkejä vieraiden sietämiseen. Vinkkejä ja ajatuksia pyydettiin siihen, miten vieraat saisi ystävällisesti ymmärtämään, ettei ole sopivaa viipyä niin kauan.

        Neuvominen on mielestäni sikäli ongelmallista (varsinkin, jos neuvoja ei ole pyydetty kyseiseen asiaan), että se on yläpuolelle asettuvaa, paremmintietävää ja holhoavaa. Jokainen siihen "syyllistyy" aika ajoin, mutta ainakin itselleni on ollut valaisevaa oppia, että neuvominen aiheuttaa toiselle syyllisyyttä, se on usein myös holhoavaa ja paremmintietävää asennetta, mitä harva neuvoja ei tiedosta (vaan tarkoittaa mielestään vain hyvää). Jokainen on oman elämänsä asiantuntija ja ohjaa sitä itse, siksi minusta on hyvä tukea siihen, että omista tavoitteista, tarpeista ja asioista voi puhua itse suoraan niiden kanssa, joita asia koskee. Ja jos se herättää pelkoa, tutkia, ovatko nuo pelot aiheellisia ja realistisia.

      • eräs anoppi
        Oi aikoja kirjoitti:

        Miksi nykypäivän mummot, .äidit ja anopit pelkäävät lapsiaan miniöitään ja lapsenlapsiaan?
        Näistä kirjoituksista kuultaa se peruttamattomana tietona, että vieraat ovat päällepäsmäreitä, pahasti loukkaantuvia ja kostonhimoisia. Jos heitä loukataan, he eivät koskaan enää tule ja vierottavat lapsenlapset mummoista.
        Tämä on siis fakta, johon perustuvat sitten nämä toimintaohjeet.

        "Mummona" ja ulkopuolisena lapsettomien perheiden anoppina olen kiitollinen, etten ole joutunut tällaisen kiristyksen nimissä yövyttämään jouluvieraita. Pieneen kotiini ei edes mahdu kukaan muu yöpymään. Tilani eivät kasva, vaikka lapenlapsia tulisikin. Vaikea on minun ymmärtää, että jälkikasvuni muuttuisi noin hyökkääväksi lapsenlapsien myötä, mutta ilmeisesti se on luonnon laki.

        Miksi ikäihmiset haluavat tavata näitä vierialijoita, jos eivät uskalla sanoa mielipidettään, ja joiden tulee paeta kodistaan rauhoittumaan kampaajalle ja kirjastoon vieraitaan, jotka eivät lähde pois, vaikka isäntäväki on ylirasittunut?

        Mitä iloa näillä ikäihmisillä on lapsenlapsista?

        Vain mummojen on joustettava.

        Täällä vain keskustelut kärjistyvät, luulisin. Toki liiallinen kiltteys voi johtaa tilanteeseen, jossa kaikkea pidetään itsestäänselvänä. Voi olla, etteivät nuoret ole tulleet ajatelleeksi, että pitkä vierailu on raskas, joten heille pitää tuoda asia ilmi. Sanomisen tapaa voi miettiä niin kuin ap tässä juuri yrittääkin tehdä. Olen samaa mieltä kuin joku jo ehdottikin, vierailua ei pitäisi pitää itsestäänselvänä, vaan kysyä aina sopiiko, vierailun sopivasta pituudestakin voi varmistella etukäteen. Jos nuoret vanhemmat tästä keskustelusta saisivat sellaista vinkkiä, olisi se hyvä.

        Välit säilyvät lämpiminä ihmissuhteissa vain siinä tapauksessa, ettei suhde ole yksipuolinen ja saneleva kummaltakaan puolelta, ja omista toiveista voidaan puhua avoimesti syyttämättä ja syyllistämättä. Vastavuoroisuuden eteen kannattaakin tehdä töitä, sellaisessa ilmapiirissä lapset viihtyvät kaikkein parhaiten. Vastavuoroisuudesta on vastuussa kumpikin osapuoli eli ei pidä olettaa, että kukaan itsekseen tajuaisi mitä mielessä liikkuu, toisaalta voi aina luottaa siihen, että normaalit vierailuun liittyvät lainalaisuudet on huomioitava myös mummun ja vaarin luona.

    • Jadette

      Mummojen ei tarvitse joustaa, eikä paeta kotoaan, jos haluavat olla kotona, niin ovat. Jos tykkäävät mennä kirjastoon, menevät. Jos eivät, niin sitten eivät mene.

      Joten mummot, älkää menkö kampajaalle, jos ette halua.

      Nyt tuli väännettyä rautalangasta kertaalleen.

      • Oi aikoja

        Ei ole palstalla sanallakaan käsitelty sitä asiaa, että nuoret loukkaantuvat ja kieltäytyvät tulemasta vastaisuudessa, ja estävät mummon tapaamasta lapsenlapsia, jos mummo yrittää lyhentää vierailuaikojen pituutta.
        Tämä on kaikkien osallistujien mielestä ilmeinen fakta, johon ei ole mitään joustoa ehdotettu.

        Tämä minua tässä on askarruttanut, miksi nuorten toiminta on ilmeisesti täysin hyväksyttävää ja vierailun onnistumiseen tähtäävät neuvot annetaan vain mummolle.

        Se rautalanka on vääntämättä, ja uskoisin mummojenkin jaksavan paremmin kun asia heille kirkastuu.

        Jadette on joutunut tahtomattaan vastaamaan monelle. Hän on parhaansa yrittänyt, vaikka ilmeisesti ei ole vierailija eikä mummo. Olisiko joku vierailija valmis kertomaan oman näkemyksensä asiasta?

      • ajattelennäin
        Oi aikoja kirjoitti:

        Ei ole palstalla sanallakaan käsitelty sitä asiaa, että nuoret loukkaantuvat ja kieltäytyvät tulemasta vastaisuudessa, ja estävät mummon tapaamasta lapsenlapsia, jos mummo yrittää lyhentää vierailuaikojen pituutta.
        Tämä on kaikkien osallistujien mielestä ilmeinen fakta, johon ei ole mitään joustoa ehdotettu.

        Tämä minua tässä on askarruttanut, miksi nuorten toiminta on ilmeisesti täysin hyväksyttävää ja vierailun onnistumiseen tähtäävät neuvot annetaan vain mummolle.

        Se rautalanka on vääntämättä, ja uskoisin mummojenkin jaksavan paremmin kun asia heille kirkastuu.

        Jadette on joutunut tahtomattaan vastaamaan monelle. Hän on parhaansa yrittänyt, vaikka ilmeisesti ei ole vierailija eikä mummo. Olisiko joku vierailija valmis kertomaan oman näkemyksensä asiasta?

        Olen ollut joskus nuori nainen, vaikka nykyisin olen jo anoppi ja aikuisten lasten äiti. Olen silloin nuorena minäkin ollut vierailija. Hyvät vanhempani ovat onneksi mielestäni selkeästi tuoneet esiin koska minua ja perhettäni jaksavat ja koska taas haluavat olla omissa oloissaan. Vierailijan kokemuksella voin kertoa, että kyläilyajoista sopiminen, puolin ja toisin, ei ole koskaan johtanut minkäänlaiseen murjottamiseen tai riitaan, vaan keskustelu on sujunut sekä omien että appivanhempien kanssa hyvässä sovussa, ja isovanhempien yhteys lapsenlapsiin on ollut aina myös hyvä ja tiivis.

        Ja nyt, itse mummoiässä, en ole myöskään ikinä kokenut aloittajan kertomia ongelmia siinä miten viestittää lapsille että nyt sopii, nyt ei sovi, nyt kyläillään näin tai noin. Ihmisiä ne ovat, ne minun rakkaat aikuiset lapset, ja niiden puolisot, ja lapset. En pelkää sanoa, ja minusta on kummallista odottaa toisten - edes omien lapsien, tai omien vanhempien, tai puolison - ymmärtävän itsestään joitain sellaisia asioita joista ei ole koskaan keskusteltu eikä puhuttu.

        Millaisia ihme nössömummoja te oikein olette? Oletteko te kasvattaneet niitä lapsianne ollenkaan tähän maailmaan? Ja koska lopetitte kasvatusvastuun vallan?

    • meni jo

      Näyttää olevan niin vaikeaa, että perutaan koko joulu.

      • Junalippu

        Tässä vierailijan sana?

    • ganjaman

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      348
      8820

    2. 1 Eurolla 35 euroa, 1.5x minimikerroin, 0x kierrätys ja minimitalletus vain 5e!

      Noniin nyt pamahti sitten VB:ltä älyttömän kova tarjous ensitallettajille. Euron panoksella 35 euroa jos kokkishown voit
      Pitkäveto
      1
      2571

    3. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      69
      2348

    4. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      179
      1955

    5. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1542

    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1391

    7. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1337

    8. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      184
      1328

    9. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      60
      1310

    10. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      42
      1227
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt