Varauksen veistäminen

Wikikko sivusto.
Toisin sanoen sahatessasi moottorisahalla tai veistäessäsi kirveellä jätä lyijykynän viivasta noin puolet näkyviin. Jos jätät enemmän hirsi ei asetu paikoilleen ja jos veistät yli viivan, syntyy rako, lovi, joka jää näkymään valmiiseen pintaan.
Tämmösiä siellä lukee, vai olenko käsittänyt jotenkin väärin. (teksti on kopioitu suoraan ko. sivuilta)

Joo, kirveellähän se varmaan pitäis viimeistellä jos priimaa haluaa, en vaan tiedä miten se minulta mahtaa onnistua! Minulla on rannassa vielä pyöröhirrestä(ei sorvatusta) käsin veistetty sauna, jonka isäukko rakensi melko tarkkaan 45 vuotta sitten, oli ukon ensimmäinen hirsirakennus, työn jälki on sitä luokkaa, että sitä voi vieläkin ylpeänä esitellä!! eipä siinä montaa rakoa ole johon tulitikku menisi. Tämä osoittaa minkälaiseen tulokseen pääsee ilman koulutusta vain huolellisuudella ja kärsivällisyydellä näin ollen verenperintöä kyllä pitäis olla, on vaan tainnut polvi pojasta vähän pahentua! Onko siihen viimeistelyyn olemassa jotain erikoisia esim. kourumaisia kirveitä, vaikka tuosta kirjasta varmaan paljon selviäisi.

pekupöytä kirjoitti:

Joo, kirveellähän se varmaan pitäis viimeistellä jos priimaa haluaa, en vaan tiedä miten se minulta mahtaa onnistua! Minulla on rannassa vielä pyöröhirrestä(ei sorvatusta) käsin veistetty sauna, jonka isäukko rakensi melko tarkkaan 45 vuotta sitten, oli ukon ensimmäinen hirsirakennus, työn jälki on sitä luokkaa, että sitä voi vieläkin ylpeänä esitellä!! eipä siinä montaa rakoa ole johon tulitikku menisi. Tämä osoittaa minkälaiseen tulokseen pääsee ilman koulutusta vain huolellisuudella ja kärsivällisyydellä näin ollen verenperintöä kyllä pitäis olla, on vaan tainnut polvi pojasta vähän pahentua! Onko siihen viimeistelyyn olemassa jotain erikoisia esim. kourumaisia kirveitä, vaikka tuosta kirjasta varmaan paljon selviäisi.

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=ADnxA4z-8mM

Tuossa hyvä filmi hirsitalon kirvestyöstä. Ei nykyajan kirvesmiehet useinkaan kirvestä missään käytä. Moottorisahakin on käsityökalu.

7+17 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=ADnxA4z-8mM

Tuossa hyvä filmi hirsitalon kirvestyöstä. Ei nykyajan kirvesmiehet useinkaan kirvestä missään käytä. Moottorisahakin on käsityökalu.

Lue lisää

Vähän urpona kysyn vielä, että onko moottoeisahan teräketjuja erilaisia, jotka soveltuvat paremmin tohon pyöröhirsien salvosten viimeistelyyn, näyttää joissakin videoissa käyvän niin hienosti.

pekupöytä kirjoitti:

Vähän urpona kysyn vielä, että onko moottoeisahan teräketjuja erilaisia, jotka soveltuvat paremmin tohon pyöröhirsien salvosten viimeistelyyn, näyttää joissakin videoissa käyvän niin hienosti.

Lue lisää

Kyllä yleensä käytetään samaa sahaa (ketjua) kaikkiin työvaiheesiin.
Toki viimeistelyyn voi käyttää käsityökalujakin, kuten kirves / piilupetkele.
Koirankaula tehdään yleensä sahalla.

Suosittelen satulanurkkaa pyöröhirren veistoon.
Hieman työläämpi tehdä koirankaulaan verrattuna, mutta lopputulos parempi.
Kuivumisen / painumisen jälkeen tiiviit salvokset ja varaukset.
Tarkkuskynävara välttämätön. (tein itse)
Jos tuoretta hirttä, niin käytetään veistossa alivarausta, joka on 7-8mm.

Kaikesta päätellen sinulla työkalut pysyvät kädessä, niin rohkeasti vain kokeilemaan veistoa.

Muista suojavarusteet ja työturvallisuus.

Ihan omatoimisesti opettelin veiston alkeet itsekkin. Perustiedot kirjoista ja "netistä".

Kerroit tekeväsi hirsipöydän, minkälaista suunnittelet?

satulanurkka kirjoitti:

Kyllä yleensä käytetään samaa sahaa (ketjua) kaikkiin työvaiheesiin.
Toki viimeistelyyn voi käyttää käsityökalujakin, kuten kirves / piilupetkele.
Koirankaula tehdään yleensä sahalla.

Suosittelen satulanurkkaa pyöröhirren veistoon.
Hieman työläämpi tehdä koirankaulaan verrattuna, mutta lopputulos parempi.
Kuivumisen / painumisen jälkeen tiiviit salvokset ja varaukset.
Tarkkuskynävara välttämätön. (tein itse)
Jos tuoretta hirttä, niin käytetään veistossa alivarausta, joka on 7-8mm.

Kaikesta päätellen sinulla työkalut pysyvät kädessä, niin rohkeasti vain kokeilemaan veistoa.

Muista suojavarusteet ja työturvallisuus.

Ihan omatoimisesti opettelin veiston alkeet itsekkin. Perustiedot kirjoista ja "netistä".

Kerroit tekeväsi hirsipöydän, minkälaista suunnittelet?

Lue lisää

Tontilla on kaksi hirsipöytää, toinen on 18 vuotta vanha, ja toinen noin 25 vuotias mutta kun ovat aina olleet suojaamattomia, niin vanhempi on jo täysin mätä, ja nuorempikin alkaa jo olla melko huonossa kunnossa. Pöytien pituus on n.2.5m, päädyt ovat pyöreää hirttä halkaisija n.25-30cm, päätyjen välissä ehkä noin puolessavälissä kulkee yksi pitkä hirsi samaa kokoluokkaa,tai voi olla vähän pienempikim, tämä yhdistää päädyt. Kansi on tehty kolmesta tukin puolikkaasta, olisko leveys jotain 30cm luokkaa. Myös penkit ovat samaa tukinpuolikasta. Penkit ovat alimpien päätyhirsien päällä jotka siis ovat pidemmät kuin muut päätyhirret, eivätkä ne muutkaan ole tasapitkiä, ylimmäinen tietysti niin pitkä kuin kannen leveys vaatii. Mitat nyt ovat hataran muistini varassa,mitat riippuvat paljolti tietysti siitä minkälaista(paksuus) puutavaraa on käytettävissä, mutta varsinkin toinen on hyvinkin jyhkeä, ja ulkonäköä on moni kehunut, ja olen itsekin samaa mieltä. Pöydän on tehnyt eläkeläinen joka työ uransa on tehnyt aivan toisella alalla, mutta oli ennen minun pöytääni tehnyt harrastusmielessä kymmenkunta vastaavaa. Työn laatu on kyllä moitteetonta. Vanhemman pöydän on tehnyt tuttu kirvesmies ja on sekin hyvää työtä.

Wikikko sivustolla näyttää olevan hirsityöstä hyvinkin laajaa tietoa, tuntuu kuitenkin olevan niin, että jokaisella tekijällä on omat tapansa ja konstinsa.(esm. vanhemman pöydän tekijä ei huolinut vanhaa vasaustyökalua jota hänelle tarjosin, en tiedä miten piirsi). Tällaisen tekstin löysin ko. sivustoilta: Teräketju. Hampaan pystypoikkileikkauksen talttamaisen hampaan sijaan kannattaa valita kulmiltaan pyöreähampaisempi (chipper, semi-chisel, micro-chisel tai rapid-micro). Talttamainen (chisel tai full-chisel) katkoo paremmin puun, mutta ei veistä niin hyvin.

Mökille tehdään tie talven ja kevään aikana, joten saa nyt nähdä kummosta tukkia sieltä tulee, komeita mäntyjä ainakin sieltä kaadetaan, niin komeita, että ei niitä millään raaski saunapuiksi pilkkoa! Saa nyt sitten nähdä rupeanko tohon pöytäsouviin ,kun on noita fyysisiäkin haittoja joita en nyt tässä ala selostelemaan

pekupöytä kirjoitti:

Tontilla on kaksi hirsipöytää, toinen on 18 vuotta vanha, ja toinen noin 25 vuotias mutta kun ovat aina olleet suojaamattomia, niin vanhempi on jo täysin mätä, ja nuorempikin alkaa jo olla melko huonossa kunnossa. Pöytien pituus on n.2.5m, päädyt ovat pyöreää hirttä halkaisija n.25-30cm, päätyjen välissä ehkä noin puolessavälissä kulkee yksi pitkä hirsi samaa kokoluokkaa,tai voi olla vähän pienempikim, tämä yhdistää päädyt. Kansi on tehty kolmesta tukin puolikkaasta, olisko leveys jotain 30cm luokkaa. Myös penkit ovat samaa tukinpuolikasta. Penkit ovat alimpien päätyhirsien päällä jotka siis ovat pidemmät kuin muut päätyhirret, eivätkä ne muutkaan ole tasapitkiä, ylimmäinen tietysti niin pitkä kuin kannen leveys vaatii. Mitat nyt ovat hataran muistini varassa,mitat riippuvat paljolti tietysti siitä minkälaista(paksuus) puutavaraa on käytettävissä, mutta varsinkin toinen on hyvinkin jyhkeä, ja ulkonäköä on moni kehunut, ja olen itsekin samaa mieltä. Pöydän on tehnyt eläkeläinen joka työ uransa on tehnyt aivan toisella alalla, mutta oli ennen minun pöytääni tehnyt harrastusmielessä kymmenkunta vastaavaa. Työn laatu on kyllä moitteetonta. Vanhemman pöydän on tehnyt tuttu kirvesmies ja on sekin hyvää työtä.

Wikikko sivustolla näyttää olevan hirsityöstä hyvinkin laajaa tietoa, tuntuu kuitenkin olevan niin, että jokaisella tekijällä on omat tapansa ja konstinsa.(esm. vanhemman pöydän tekijä ei huolinut vanhaa vasaustyökalua jota hänelle tarjosin, en tiedä miten piirsi). Tällaisen tekstin löysin ko. sivustoilta: Teräketju. Hampaan pystypoikkileikkauksen talttamaisen hampaan sijaan kannattaa valita kulmiltaan pyöreähampaisempi (chipper, semi-chisel, micro-chisel tai rapid-micro). Talttamainen (chisel tai full-chisel) katkoo paremmin puun, mutta ei veistä niin hyvin.

Mökille tehdään tie talven ja kevään aikana, joten saa nyt nähdä kummosta tukkia sieltä tulee, komeita mäntyjä ainakin sieltä kaadetaan, niin komeita, että ei niitä millään raaski saunapuiksi pilkkoa! Saa nyt sitten nähdä rupeanko tohon pöytäsouviin ,kun on noita fyysisiäkin haittoja joita en nyt tässä ala selostelemaan

Lue lisää

Ehkä vaativin työvaihe kertomasi hirsipöydän teossa on järeän tyvitukin halkaisu.
Kertoisitko minkälainen kokemus sinulla on moottorisahan käytöstä?

Jos / kun purat vanhan kaluston, näet silloin rakenteiden yksityiskohdat.
Ja millätavoin ne on liitetty toisiinsa.
Esimerkiksi mahdollinen harjateräksen käyttö päällekkäisten hirsien sidonassa toisiinsa.

satulanurkka kirjoitti:

Ehkä vaativin työvaihe kertomasi hirsipöydän teossa on järeän tyvitukin halkaisu.
Kertoisitko minkälainen kokemus sinulla on moottorisahan käytöstä?

Jos / kun purat vanhan kaluston, näet silloin rakenteiden yksityiskohdat.
Ja millätavoin ne on liitetty toisiinsa.
Esimerkiksi mahdollinen harjateräksen käyttö päällekkäisten hirsien sidonassa toisiinsa.

Lue lisää

Harjateräkset ei tod. kuulu hirrenveistoon olis vaikka pöytäryhmästä kyse mutta sahalta saa puolikkaita ettei tarvitse itse halkoa. Jos ei ole äkkiä nostavat pöllin linjalle ja halkaisevat sirkkelillä.

satulanurkka kirjoitti:

Ehkä vaativin työvaihe kertomasi hirsipöydän teossa on järeän tyvitukin halkaisu.
Kertoisitko minkälainen kokemus sinulla on moottorisahan käytöstä?

Jos / kun purat vanhan kaluston, näet silloin rakenteiden yksityiskohdat.
Ja millätavoin ne on liitetty toisiinsa.
Esimerkiksi mahdollinen harjateräksen käyttö päällekkäisten hirsien sidonassa toisiinsa.

Lue lisää

Sirkkeli on n.10km päässä, joten halkaisu ei liene ongelma. Moottorisahalla olen tehnyt vain polttopuita ja muutaman rungon kaatanut.

Nyt kun suurimman kiihkon laannuttua asiaa ajattelen, niin eihän siinä salvoksia ole kuin kaksi kappaletta, eli välipuussa joka menee päädyissä kahden hirren välistä läpi. Nuo muut varaukset ovat mielestäni helpompia tehdä, toki vaativat huolellisuutta nekin. Sitten on tietysti vielä kansi ja penkkien puiden sovittaminen. Puutappeja uskon vanhoissa pöydissä olevan sitomiseen käyetty.

Onko vaikeaa ymmärtää mikä on käsin veistetty ja mikä koneellisesti tehty?? Täytyy nyt ihmetellä miten sinä osaat edes kävellä? Lopeta tuo saivartelu. Jos mökki tehdään moottorisahalla käsin se on käsin veistetty. Vai meinaatko että käsin veistetty on kynsillä raavittu?? Koneellisesti valmistetut on tehdasvalmistettuja. Olet melkoinen ÄÄLIÖ :(

arttu6 kirjoitti:

Onko vaikeaa ymmärtää mikä on käsin veistetty ja mikä koneellisesti tehty?? Täytyy nyt ihmetellä miten sinä osaat edes kävellä? Lopeta tuo saivartelu. Jos mökki tehdään moottorisahalla käsin se on käsin veistetty. Vai meinaatko että käsin veistetty on kynsillä raavittu?? Koneellisesti valmistetut on tehdasvalmistettuja. Olet melkoinen ÄÄLIÖ :(

Lue lisää

Kenellehän tämä vastaus/kommentti oli tarkoitettu?

pekupöytä kirjoitti:

Kenellehän tämä vastaus/kommentti oli tarkoitettu?

Joku bensanhuuruissaan moottorisahaa puolustelee.

Meikä tekee hirret käsin hirsisorvilla, enkä minäkään osaa kirveellä veistää.

pekupöytä kirjoitti:

Tontilla on kaksi hirsipöytää, toinen on 18 vuotta vanha, ja toinen noin 25 vuotias mutta kun ovat aina olleet suojaamattomia, niin vanhempi on jo täysin mätä, ja nuorempikin alkaa jo olla melko huonossa kunnossa. Pöytien pituus on n.2.5m, päädyt ovat pyöreää hirttä halkaisija n.25-30cm, päätyjen välissä ehkä noin puolessavälissä kulkee yksi pitkä hirsi samaa kokoluokkaa,tai voi olla vähän pienempikim, tämä yhdistää päädyt. Kansi on tehty kolmesta tukin puolikkaasta, olisko leveys jotain 30cm luokkaa. Myös penkit ovat samaa tukinpuolikasta. Penkit ovat alimpien päätyhirsien päällä jotka siis ovat pidemmät kuin muut päätyhirret, eivätkä ne muutkaan ole tasapitkiä, ylimmäinen tietysti niin pitkä kuin kannen leveys vaatii. Mitat nyt ovat hataran muistini varassa,mitat riippuvat paljolti tietysti siitä minkälaista(paksuus) puutavaraa on käytettävissä, mutta varsinkin toinen on hyvinkin jyhkeä, ja ulkonäköä on moni kehunut, ja olen itsekin samaa mieltä. Pöydän on tehnyt eläkeläinen joka työ uransa on tehnyt aivan toisella alalla, mutta oli ennen minun pöytääni tehnyt harrastusmielessä kymmenkunta vastaavaa. Työn laatu on kyllä moitteetonta. Vanhemman pöydän on tehnyt tuttu kirvesmies ja on sekin hyvää työtä.

Wikikko sivustolla näyttää olevan hirsityöstä hyvinkin laajaa tietoa, tuntuu kuitenkin olevan niin, että jokaisella tekijällä on omat tapansa ja konstinsa.(esm. vanhemman pöydän tekijä ei huolinut vanhaa vasaustyökalua jota hänelle tarjosin, en tiedä miten piirsi). Tällaisen tekstin löysin ko. sivustoilta: Teräketju. Hampaan pystypoikkileikkauksen talttamaisen hampaan sijaan kannattaa valita kulmiltaan pyöreähampaisempi (chipper, semi-chisel, micro-chisel tai rapid-micro). Talttamainen (chisel tai full-chisel) katkoo paremmin puun, mutta ei veistä niin hyvin.

Mökille tehdään tie talven ja kevään aikana, joten saa nyt nähdä kummosta tukkia sieltä tulee, komeita mäntyjä ainakin sieltä kaadetaan, niin komeita, että ei niitä millään raaski saunapuiksi pilkkoa! Saa nyt sitten nähdä rupeanko tohon pöytäsouviin ,kun on noita fyysisiäkin haittoja joita en nyt tässä ala selostelemaan

Lue lisää

Tee uudet pöydät haavasta. Kestää moninverroin paremmin lahoamista vastaan kuin honka.

jgdjgdhgdj kirjoitti:

Tee uudet pöydät haavasta. Kestää moninverroin paremmin lahoamista vastaan kuin honka.

Vaan kun ei ole haapaa tontilla.

"puukkosahan käyttö"Vaatii kylläkin hieman opettelua,"
-Miksi puukkosahalla kun sen voi veistää kerralla valmiiksi? Mitä jos opettelisit kehittämään veistotaitoja sen sijaan että korjaat virheitä puukkosahalla?

"piilutuslaikalla."piiluhirsikehikkoa"
-Laikkapiiluhirsi maksimissaan ei piilu. Laikoilla yritetään jäljitellä piilukirveen veistojälkeä.

"Jotkut hirsimiehet "
-Edellisen perusteella millä perustein (puukkosahaa&rälläkkälaikkaa)?

Kilpailetko hirsihöylän kanssa?

Kaukana perinteisestä käsinveistosta.

Kun olen näistä hommista ulkona kuin lumiukko, niin kysympä, että käytätkö puukkosahaa niin, että kun varaus on veistetty, niin sitten kun sitä paikoilleen sovitat, niin vedät puukkosahalla pari kertaa varauksen läpi, näin olen jostakin videoista käsittänyt? Miksi muuten säädettävä kierrosnopeus? Metallimiehen töitä kun olen koko ikäni tehnyt, niin olen tottunut kulmahiomakonetta käyttämään, mitenkä mahtaa puuta syödä esim. karkea lamelilaikka? Sitten sanoisin niille jotka tätäkin kommentoivat, että ei ole puukkosahan tai kulmahiomakoneen käyttö "perinteistä hirrenveistämistä" ei varmaan olekaan, mutta minulla ei sillä niin väliä ole vaikka yleensä perinteitä kunnioitankin ja käsityölle annan paljonkin arvoa, mutta nyt olisi tarkoituksena saada nätti pöytä aikaiseksi ihan itse. Kirveen käytöstä mulla on kokemuata, että ei se terä meikäläisellä tahdo samaan paikkaan kahta kertaa sattua, saatika sitten, että osuis siihen mihin oli tarkoitus! Osasyynä varmasti näkövamma, joka vielä voi kaataa koko hankkeen, mutta yritän tässä talven aikana kerätä mahdollisimman paljon tietoa hommasta.

Just tommosen laikan mitä ammattimies 1 suositteli ostin Turun rakennusmessuilta. Maksoi 48€, mutta uskon sen haukkuvan hintansa, ikävä vaan että näin talviaikaan en pääse sitä kokeilemaan, mutta kieli pitkällä odottelen kevättä ja kesää. Kiitos ammattimies1:selle asiallisesta vastauksesta ja rohkaisusta!!