Kyllä mä katson, että minä ja mun mieheni ollaan ihan kahdestaankin perhe. Ei se perheen muodostaminen lasta vaadi. Tällä perhepalstalla vaan ei ole omaa alaosiota niille, jotka eivät edes halua sitä lasta. Mun mielestä on kivaa, kun on kahden aikuisen tulot, mutta ei lapsiperheen menoja. Me matkustellaan ja ostellaan kivoja juttuja. Me ollaan onnellisia ilman lapsia. Ollaan kyllä puhuttu lapsista, mutta todettu, että ei ole meidän juttu. Syön siis pillerini jatkossakin!!! Silti me koemme olevamme perhe. 11 yhteistä vuotta takana, joista 8 aviossa. Me ei juurikaan riidellä, meillä on edelleen seksiä vähintään 3-4 kertaa viikossa, me harrastetaan yhdessä kuntoilua ja ajateltiin seuraavaksi opetella laitesukelluksen salat, niin voidaan lomilla sitten pällistellä merenpohjia snorklausta tehokkaammin. Me syödään ravintoloissa vähintään kerran viikossa, käydään elokuvissa, saunotaan ja otetaan saunaoluet/siiderit perjantaisin. Me kyläillään paljon ja istutaan iltaa kavereiden kanssa. Me ollaan onnellisia. Ja valitettavasti ollaan myös huomattu, että kun tuttavapariskunnat on saaneet lapsia, niin heidän elämänsä on muuttuneet radikaalisti, eikä ihan jokaisessa tapauksessa hyvään suuntaan. Saan olla olkapäänä muutamalle ystävättärelle, jotka ovat kaiken aikaa väsyneitä, rahattomia ja joilta puuttuu oma aika tyystin, kun lapset ovat muuttaneet kaiken. Jos se lapsi joillekin paljon antaa, niin se myös ottaa. Minä en ole sellaiseen hulabaloohon valmis. En ikinä. Se on mun ja mun puolison valinta. Mutta silti me ollaan perhe. Vain me kaksi!
Perhe se on lapsetonkin!
23
341
Vastaukset
- tauno paloauto
Miehesi sitten varmaan vain runkkaa, ettei tule vahingossakaan vahinkoa? Vai onko jommalta kummalta jo piuhat poikki? Kannattaisi, niin on varmassa vara parempi ja sitten voitte pannakin turvallisemmin mielin. Katsos kun ei ne pilleritkään tms. hormonaalinen ehkäisy ole 100 % varmoja. Jos panette niin pillereihin tms. pitäisi yhdistää varmuuden vuoksi myös kumin käyttö.
Paitsi tietysti jos miehesi vain runkkaa ja sinäkin vain runkkaat ettekä pane.
Joo, täällä olisi hyvä olla omat alaryhmät veloille ja lisäksi erikseen myös primaaristi ja sekundäärisesti lapsettomille. Tämä on vähän niin kuin olisi samassa paikassa keskustelut keskenmenoista ja aborteista. Ei hyvä.
Jatkakaa vain runkuttamista. Runk runk runkuti runk, tump tump tumputi tump- Oho nyt tuli hanskaan.- Vahinko vaari
Onhan sitä keksitty aborttipilleri ja kaavinta.
Miksi ei hyvä. Alkaako ahdistamaan. Ahdistukseenkin on pillereitä.
Raskauden keskeytyksiä tehdään paljon sellaisillekkin joilla on jo lapsiluku täynnä tai vahinko sattuu sellaiseen elämäntilanteeseen ettei siihen lasta sovi. Minulla on lähes kaikki tuntemani perheelliset joutuneet ehkäisyn pettämäksi jossain elämän vaiheessa.
Ihme kun ei voi normaaleista asioista keskustella niin ettei joku kiihkouskovainen vedä hernettä nokkaan. Mies ajattelee vaan sitä siitos vehjettään ja panemista eikä siellä yläpäässä paljoa muuta liiku. Kaikki miehet ne runkkaa ja vahtaa pornoa.
- kaikki muuttui
Ymmärrän hyvin teitä onnelliset lapsettomat. Mutta jos elämä menisi niin että ehkäisy pettäisi, niin antakaa silloin lapsellenne mahdollisuus syntyä, se olisi lahja. yllätysvauvan onnellinen äiti täällä linjoilla....
- +50
Vanhat ihmiset eivät kuule jaksa semmoisen lahjan kanssa jota ei voi palauttaa.
Vaihdevuodet kun alkoivat niin olisi kamalaa pienet lapset tai lapsenlapset tuossa jaloissa vielä pyörimässä. Tarvii päästä nukkuunkin silloin pukkaa oikein kova väsymys. Särkyjä ja vihlontaa alkaa olla siellä sun täällä. Isovanhemmat jos vielä elossa niin puolidementoituneita ja sairaita. Ei ole tukiverkostoja. Mies on yrittäjä, raskas työ ja se vaatii lepoa vapaa- ajat jotta jaksaa.
Ei ole varmasti herkkua nuorelle ihmiselle alkaa vanhojen sairaiden vanhempiensa omaishoitajaksi ensimmäisenä uhraten omat nuoruus vuotensa kun päinvastoin tarvitsisi vielä pitkään tukea vanhemmiltaan. Jos nuori haluaa oman perheen niin mitään tukea ja apua ei ole sairaista ikälopuista vanhemmista. Siinä on lapsiperheellisellä lapset ja sairaat vanhat vanhemmat hoidettavina. Aika raskas taakka.
Niin montaa asiaa pitää ottaa huomioon ennen kuin niin vaan alkaa niitä lahjoja ottaan vastaan., ikä, työ ja jaksaminen ennenkaikkea. Itsekästä alkaa itselleen vanhusten hoitajaa tekemään. Parempi mennä palvelukotiin ja maksaa siitä.
Työkaverilla oli vanhat vanhemmat ja kyllä ne olivat väsyneitä, eivät jaksaneet nuoren elämässä olla ollenkaan mukana. Sisarista yksi teki vielä vähän päälle nelikymppisenä eikä jaksa yhtään vaan ne aikuiset vanhemmat sisarukset ovat sen lapsen hoitaneet. Nyt on hankalat vaihdevuodet ja kamala väsymys, olisi pulassa jos ei tukiverkostoa. Mies häipyi, ei jaksanut enään pientä lasta. Lasta tehdessä sitä iäkäs ihminen luulee vielä olevansa niin voimissaan mutta hetken päästä se voikin olla jo liian työlästä pienen lapsen kanssa. Just mieheni totesi että alkaa huomaamaan ettei ole enään nuori ja samassa vireessä vaan ememmän epävireessä.
- ...tön
Ymmärrän pointtisi. Itsekin lapsettomana aina mietin että mitä vastaan, kun joku kysyy onko minulla perhettä. On "vain" avopuoliso, ja ilmeisesti jäämmekin kaksistaan. Täytyy yrittää elää elämää näillä korteilla mitä on jaettu, se pitää alkaa pikkuhiljaa hyväksymään. Nauttia elämästä kaksistaan, käyttää rahaa ja aikaa itseen ja toisiamme viihdyttämiseen :) Elämä on turhan lyhyt kituutettavaksi vain siitä syystä että ei muka saisi olla "itsekäs", jos on onnellinen ilmankin lapsia.
Vielä en ole sinut asian kanssa, ja pelkään että luulen onnellisuuden tulevan vain "kokonaisesta" perheesttä eli lapsista, mutta ehkä vielä joskus hyväksyn asian ja pystyn elämään kokonaisia päiviä, jolloin en ajattele lapsen kaipuuta. Toivottavasti vain terveyttä ja työtä riittää, että pystyy nauttimaan elämästä kuten ap. - Höspis
Se mikään perhe ole. Pariskunta on pariskunta eikä perhe.
- Eri mieltä
Onko sekin vaan pariskunta joilla aikuiset lapset asuvat jo muualla. Meillä on sitten aika monta pariskuntaa tässä ympärillä. Kaikilla lapset muuttaneet työn perässä tai opiskelun takia kauas tai ulkomaille kun eihän täällä ole työtä eikä tulevaisuutta yritteliäille nuorille jotka jotain muuta haluaa kuin tukiluukuilla kierrellä.
Joka puljusta laitetaan väkeä pihalle ja otetaan ulkomaalaista halpatyövoimaa tilalle, siihen menee tämä yhteiskunta. Isopalkkaiset sairaslomilla templaavat suomalaiset pihalle. Työnantajan ei sellaisia kannata pitää. Lapsiperheelliset ovat koko ajan sairaslomilla. Ensin on lapsi sairas ja sitten on itse sairas. Joka maanantai ja perjantai lapsella on ripulia. Joskus kun olin niin kovassa flunssakuumeessa etten töihin päässy niin perheellisellä tuli lapsen sairaus samaan aikaan ettei tarvinnut minun töitäni tehdä ja minä sain jatkuvasti hänen työnsä hoitaa omieni lisäksi. Vaihdoin työpaikkaa eikös taas samanlainen lusmu työkaveriksi sattunut. Nyt vaaditaan näille vielä eläkeiän alentamista niin tuntuu ettei lapsettoman enään kannata raataa vaan antaa perheellisille suosiolla työpaikkansa. Kun ei matkustele eikä laita viihde- elämään niin pärjää vähemmälläkin.
- lapsellinen
Hyvät sulle, mulla on pieni lapsi ja onnellisempi en enää vois olla!
- Happy we
Meillä on kolme lasta ja meillä elämä on kutakuinkin juuri tällaista kuin kuvailit:
"Me ei juurikaan riidellä, meillä on edelleen seksiä vähintään 3-4 kertaa viikossa, me harrastetaan yhdessä kuntoilua ja ajateltiin seuraavaksi opetella laitesukelluksen salat, niin voidaan lomilla sitten pällistellä merenpohjia snorklausta tehokkaammin. Me syödään ravintoloissa vähintään kerran viikossa, käydään elokuvissa, saunotaan ja otetaan saunaoluet/siiderit perjantaisin. Me kyläillään paljon ja istutaan iltaa kavereiden kanssa. Me ollaan onnellisia. "
Paitsi että me syömme 1-3 kertaa viikossa ravintolassa ja emme ole aikeissa alkaa harrastamaan snorklausta. Meillä ei myöskään ole tapana juoda saunaoluita ja siidereitä, koska pidämme huolta kunnostamme.
Me olemme sitten saaneet kaiken: lapset, talon, terveyttä, rahaa ja onnellisen elämän. Lapsetkin alkavat olla jo aikuisia.
Tiesithän sen, että oikeasti RIKAS ihminen on sellainen, jolla on jotain, mitä ei voi rahalla ostaa?- autss
Juuri näinhän nämä palstat toimii. Joku yrittää kertoa oikeasti olevansa onnellinen ja ehkä näin antaa jotain toivoa ja uutta näkökulmaa lapsettomuudesta kärsiville, niin eiköhän jonkun ole pakko ampua sekin alas hehkuttamalla omaa lapsellista, täydellistä perheonneaan ja ilmoittamalla että vain se on rikkautta. Hyi häpeä, "Happy we", olet kuvottava.
- voi teitä!
Jos onnellisuus tulee tuollaisista asioista kuin aloittaja kuvaa, niin herättäähän se säälin tunnetta. Ilmeisen nuoria ihmisiä, jos tuollaisista asioista elämän sisältö muodostuu.
Ostella kivoja juttuja ja oho.... ihan syödä ravintolassa kerran viikossa ja kaiken kliimaksina jopa matkustelette.
Ensinnäkin nämä asiat eivät ole lapsiperheiltä mitenkään pois. Kysehän on vain tulotasosta. Sen sijaan lapsiperheillä on OIKEA ELÄMÄ. Sitä teillä ei ole, ettekä siitä mitään voi tietääkään.
En tiedä muuten yhtäkään onnellista lapsetonta vanhusta. Olen vanhustenhoidossa töissä. Viimeistään siinä vaiheessa iskee pohjaton yksinäisyyden ja turhuuden kokemus. Muilla on lastenlasten kuvia pöydällä, rikkaat muistot rakkauden ja antamisen tunteista.
Te kai sitten muistelette, että olipa hyvää pihvi silloin kerran ja niitä ostelemianne "kivoja juttuja" . Sitä paitsi pikkulapsiaika on hyvin lyhyt. Muutaman vuoden verran on tietenkin sitoutunut lapsiin ja heidän tarpeensa menevät usein kaiken edelle. Mutta henkisesti terve vanhempi haluaakin tehdä niin.
Joka tapauksessa jää peliaikaa kymmeniä vuosia olla täysin omillaan ilman rajoituksia.- lapseton myös
Minä en ole taas koskaan ymmärtänyt sitä miten lapsiperhe-elämä voi olla mitenkään onnellista kun se on ajatuksenakin niin vastenmielistä, mutta en minäkään mene ilkkumaan sitä kenellekään joka hehkuttaa perheonneaan. Tai ei nekään varmasti oikeasti ole onnellisia kun tulevat onnelliseksi jostain omien geeniensä jatkamisesta hei, voi miten itsekästä. Eikun..
Minä en ole koskaan ollut niin surullinen ja onneton kuin raskaana ja elämä lapsen kanssa olisi kamalinta mitä suoraan sanottuna voin kuvitella tapahtuvan. Hirveä ajatus, että siihen pitäisi pakottautua, että eläisi jonkun mielestä oikein. Se olisi kamalaa sekä lapselle että minulle. Nautin elämässä aivan täysin erilaisista asioista, hedonismista, materialismista, rauhasta ja vapaudesta ja parisuhde on aivan ehdottomasti tärkein asia. Kovin samanlaiset asiat kuin aloittajalla ilahduttavat ja elämä on todella nautinnollista, mielekästä ja hauskaa.
Itse lapsiansa katuneen ja inhonneen äidin tyttärenä olen vain ja ainoastaan kiitollinen, että voin valita lapsettoman elämän ja olla onnellinen.
Tuntuu absurdilta, että joku sanoo ettei tämä ole oikeanlaista onnea tai elämää. Kateellisten tai aivan todellisuudesta vieraantuneiden puhetta. Jokaisenhan kai pitäisi toimia täysin samalla tavalla ja saada onnensa ennaltamääritellyistä asioista. Ei tulisi mieleenkään sanoa perheellisille, että se olisi jotenkin huonompaa onnea, päin vastoin, olen iloinen ja toivon, että mahdollisimman moni ihminen löytää onnen elämässään, miten sen nyt sitten parhaiten saakaan, ymmärtää ei minun tarvitse. OIKEA ELÄMÄ kuulostaa jonkun huru-ukon tai suvaitsemattoman kiihkouskiksen houreilulta vain. Minä keskittyisin ennemmin siihen ITSELLE HYVÄÄN elämään.
Mutta ehdottomasti suosittelen piuhojen poikki laittoa rohkeasti vain kaikilta hengenheimolaisilta. Säästää monelta murheelta ja ulkomailtakin saa alle 3-kymppisenä helposti operaation jos on iästä kiinni. - lapseton minäkin
lapseton myös kirjoitti:
Minä en ole taas koskaan ymmärtänyt sitä miten lapsiperhe-elämä voi olla mitenkään onnellista kun se on ajatuksenakin niin vastenmielistä, mutta en minäkään mene ilkkumaan sitä kenellekään joka hehkuttaa perheonneaan. Tai ei nekään varmasti oikeasti ole onnellisia kun tulevat onnelliseksi jostain omien geeniensä jatkamisesta hei, voi miten itsekästä. Eikun..
Minä en ole koskaan ollut niin surullinen ja onneton kuin raskaana ja elämä lapsen kanssa olisi kamalinta mitä suoraan sanottuna voin kuvitella tapahtuvan. Hirveä ajatus, että siihen pitäisi pakottautua, että eläisi jonkun mielestä oikein. Se olisi kamalaa sekä lapselle että minulle. Nautin elämässä aivan täysin erilaisista asioista, hedonismista, materialismista, rauhasta ja vapaudesta ja parisuhde on aivan ehdottomasti tärkein asia. Kovin samanlaiset asiat kuin aloittajalla ilahduttavat ja elämä on todella nautinnollista, mielekästä ja hauskaa.
Itse lapsiansa katuneen ja inhonneen äidin tyttärenä olen vain ja ainoastaan kiitollinen, että voin valita lapsettoman elämän ja olla onnellinen.
Tuntuu absurdilta, että joku sanoo ettei tämä ole oikeanlaista onnea tai elämää. Kateellisten tai aivan todellisuudesta vieraantuneiden puhetta. Jokaisenhan kai pitäisi toimia täysin samalla tavalla ja saada onnensa ennaltamääritellyistä asioista. Ei tulisi mieleenkään sanoa perheellisille, että se olisi jotenkin huonompaa onnea, päin vastoin, olen iloinen ja toivon, että mahdollisimman moni ihminen löytää onnen elämässään, miten sen nyt sitten parhaiten saakaan, ymmärtää ei minun tarvitse. OIKEA ELÄMÄ kuulostaa jonkun huru-ukon tai suvaitsemattoman kiihkouskiksen houreilulta vain. Minä keskittyisin ennemmin siihen ITSELLE HYVÄÄN elämään.
Mutta ehdottomasti suosittelen piuhojen poikki laittoa rohkeasti vain kaikilta hengenheimolaisilta. Säästää monelta murheelta ja ulkomailtakin saa alle 3-kymppisenä helposti operaation jos on iästä kiinni.Kukaan, jolla on lapsia ei sinulle ole kateellinen.
Uskopa se! - myötätuntoa
lapseton myös kirjoitti:
Minä en ole taas koskaan ymmärtänyt sitä miten lapsiperhe-elämä voi olla mitenkään onnellista kun se on ajatuksenakin niin vastenmielistä, mutta en minäkään mene ilkkumaan sitä kenellekään joka hehkuttaa perheonneaan. Tai ei nekään varmasti oikeasti ole onnellisia kun tulevat onnelliseksi jostain omien geeniensä jatkamisesta hei, voi miten itsekästä. Eikun..
Minä en ole koskaan ollut niin surullinen ja onneton kuin raskaana ja elämä lapsen kanssa olisi kamalinta mitä suoraan sanottuna voin kuvitella tapahtuvan. Hirveä ajatus, että siihen pitäisi pakottautua, että eläisi jonkun mielestä oikein. Se olisi kamalaa sekä lapselle että minulle. Nautin elämässä aivan täysin erilaisista asioista, hedonismista, materialismista, rauhasta ja vapaudesta ja parisuhde on aivan ehdottomasti tärkein asia. Kovin samanlaiset asiat kuin aloittajalla ilahduttavat ja elämä on todella nautinnollista, mielekästä ja hauskaa.
Itse lapsiansa katuneen ja inhonneen äidin tyttärenä olen vain ja ainoastaan kiitollinen, että voin valita lapsettoman elämän ja olla onnellinen.
Tuntuu absurdilta, että joku sanoo ettei tämä ole oikeanlaista onnea tai elämää. Kateellisten tai aivan todellisuudesta vieraantuneiden puhetta. Jokaisenhan kai pitäisi toimia täysin samalla tavalla ja saada onnensa ennaltamääritellyistä asioista. Ei tulisi mieleenkään sanoa perheellisille, että se olisi jotenkin huonompaa onnea, päin vastoin, olen iloinen ja toivon, että mahdollisimman moni ihminen löytää onnen elämässään, miten sen nyt sitten parhaiten saakaan, ymmärtää ei minun tarvitse. OIKEA ELÄMÄ kuulostaa jonkun huru-ukon tai suvaitsemattoman kiihkouskiksen houreilulta vain. Minä keskittyisin ennemmin siihen ITSELLE HYVÄÄN elämään.
Mutta ehdottomasti suosittelen piuhojen poikki laittoa rohkeasti vain kaikilta hengenheimolaisilta. Säästää monelta murheelta ja ulkomailtakin saa alle 3-kymppisenä helposti operaation jos on iästä kiinni.NIin
Jos ei ole itse saanut rakkautta, sitä on vaikea antaakaan. Ilmeisesti olet ajautunut aborttiin etkä ole halunnut edes yrittää rakastaa lastasi. Koet lapsiperheen elämän jo lähtökohtaisesti vastenmielisenä.
Surullinen tarina, mitä kirjoitat. - sdkjfaödlksöfjd
Hyi helvetti, "voi teitä". Sulla mitään OIKEAA ELÄMÄÄ ole. Ootapas kun ne kakarasi kasvaa isoksi ja laittaa teidät vanhainkotiin kusemaan housuihinne ja unohtaa teidät sinne. Muistele siinä sitten sitä ihanaa oikeaa elämääsi, johon parhaat päiväsi annoit.. Siis pointti tässä on nyt se, että tämä lapsettomien palsta ei ole oikea tuolle hehkutuksellesi! Kehitäpä vähän sitä pelisilmääsi ja toisten ihmisten huomioimista.
- voi teitä
sdkjfaödlksöfjd kirjoitti:
Hyi helvetti, "voi teitä". Sulla mitään OIKEAA ELÄMÄÄ ole. Ootapas kun ne kakarasi kasvaa isoksi ja laittaa teidät vanhainkotiin kusemaan housuihinne ja unohtaa teidät sinne. Muistele siinä sitten sitä ihanaa oikeaa elämääsi, johon parhaat päiväsi annoit.. Siis pointti tässä on nyt se, että tämä lapsettomien palsta ei ole oikea tuolle hehkutuksellesi! Kehitäpä vähän sitä pelisilmääsi ja toisten ihmisten huomioimista.
MIelenkiintoista, mikä viha teistä lapsettomista kumpuaa.
Ehkä luonnonvalinta tekee tehtävänäsä ja teidät on valittu jäämään ilman jälkikasvua. Levittäisitte vain vihaa, inhoa ja pahaa oloa ympärillenne.
Tiedoksi että kaikki lapseni ovat jo aikuisia. Ehkä ei nettikeskustelujen perusteella ihan kauheasti pidä tehdä päätelmiä.
Pelisilmä muuten ihan kunnossa. Tenniksen naisten Suomen mestari olin vuonna nakki ja makkara. Ehkä joku nyt keksii kuka olen, mutta sehän on ihan hauskaa vain. - lapseton myös
myötätuntoa kirjoitti:
NIin
Jos ei ole itse saanut rakkautta, sitä on vaikea antaakaan. Ilmeisesti olet ajautunut aborttiin etkä ole halunnut edes yrittää rakastaa lastasi. Koet lapsiperheen elämän jo lähtökohtaisesti vastenmielisenä.
Surullinen tarina, mitä kirjoitat.Tottakai koen sen vastenmielisenä ITSELLENI kun en halua sellaista elämää. Muiden elämää en ollenkaan, vaan oikein mukavana ja kivana asiana pidän. Olen kaksinkertainen kummikin ja ylpeä siitä olenkin, mutta siihen se jääkin sitten. Tietääpähän kenelle jättää perintönsä :) En tunne väsyneitä tai onnettomia vanhempia muutenkaan, omiani lukuunottamatta ja perhe-elämässä ei noin muuten ole mitään vikaa, kuin että se ei ole minua varten.
En halua että kukaan tai mikään on riippuvainen minusta, en halua menettää mahdollisuuttani omaan aikaan kun en ole niin sosiaalinen ja viihdyn yksikseni, en halua kasvattaa, opettaa tai mitään sellaistakaan. En halua huolehtia, en murehtia, olla raskaana ja riskeerata henkeäni, synnyttää, imettää ja edes äidinrakkauden kokeminen ei kiinnosta.
Elän onnellisessa avioliitossa lapsia haluamattoman mieheni kanssa ja kolmas pyörä meidän elämäämme ei kertakaikkisesti vain ole meistä hyvä ajatus, emmekä lasta halua. Rakkaus, riehakas seksielämä ja mielekäs arki on meille se juttu. Ja olisimme aivan liian laiskoja vanhemmiksi kun välitämme ennemmin itsestämme ja toisistamme kuin mistään holhottavista.
Miksi jonkun asian haluamattomuus on niin kova paikka? En kykene tuntemaan mitään lisääntymisviettiä, en halua jatkaa sukuani ja en halua edes tuhlata aikaani mihinkään mistä en ollenkaan pidä. Päitä sitten pilata lapsen elämää. Ei se sen kummempaa ole. Ja silti tähän ilmeisesti pitäisi pakottautua, vaikka ihan järkyttäväähän se on sellaista haluta jos yhtään lapsista pitää, ei kukaan ansaitsisi huonoja vanhempia. Vaan silti sellaiseksi pitäisi kai ryhtyä, vaikka itse paremmin tietää.
Rakkautta osaan kyllä saada ja antaa, se on elämäni tärkeimpiä asioita. Olen onnellinen ja elämääni tyytyväinen ihminen ja kaikki on hyvin. Jos se on surullista, niin mahtaa olla vaikea kestää maailman paino kun kaikki erilaiset elämäntavat ahdistavat kerran. Minä olisin sinun asemassasi vain tyytyväinen että tässä maailmassa mahdollsimman monet löytävät onnen, mistä se nyt tuleekaan.
Abortin tiesin tekeväni jo ennen kuin ehkäisy petti, se oli ihan selviö jo teini-iästä saakka. Ratkaisu oli meille aivan päivänselvä ja mies oli tukenani vieressä koko homman läpi. Jälkikäteen olimme väsyneitä, helpottuneita ja ikionnellisia. Ei tunnontuskia tai mitään, tosi simppeli juttu loppupeleissä kun en sitä minään pidä, mutta ymmärrän kyllä hyvin että se voi olla jollekin kamala paikka, enkä väheksy sitä yhtään. Lähensipä se avioliittoammekin entisestään. Yritin kyllä tuntea jotain sitä olentoa kohtaan, ihan vain antaakseni mahdollisuuden, mutta ei hetkauttanut. Ultrakuva oli ihan kiinnostava, mutta siinäpä se.
Lapsien tekeminen kai tekee jotenkin suvaitsemattomaksi tai epävarmaksi kun muiden ratkaisut näyttävät ahdistavan niin kamalan paljon. Että ihan vääränlainen elämäkin vielä.. Voisi kai tuollaista meuhkaavat keskittyä enemmän siihen rakkaaseen perheeseensä ja vähemmän muiden onnesta itkemiseen. - ymmärtää haluaisin
lapseton minäkin kirjoitti:
Kukaan, jolla on lapsia ei sinulle ole kateellinen.
Uskopa se!Jos ei kateus, niin.. Mikä?
Mikä se on sitten se käsittämätön suvaitsemattomuus, inho, pelko tai ahdistus sitten kun saa lapsia tehneet ihmiset julistamaan oman ratkaisunsa ainoaksi oikeaksi? Jos on kaikki hyvin, niin ei luulisi muiden (hyvät) ratkaisut hetkauttavat, mutta ihan suoranainen ahdistus tihkuu tällaisissa keskusteluissa lapsettomia kohtaan. Saahan sitä lapsetonta elämää karsastaa omalle kohdalleen, niin minäkin kammoan perhe-elämää itselleni, mutta muuten asialla ei ole mitään väliä. Hyvä vain että ihmiset perustavat perheitä, mitä se minulta pois on. Lapsettomuus taasen tuntuu usein olevan pois näiltä perheellisiltä. Miksi?
- Yks lapseton
Hah! Kyllä se vaan niin on, että jos sitä oman elämän ihanuutta ja onnellisuutta pitää tulla tänne lapsettomien sivuille hehkuttamaan, niin mietin että mitä tämän ihmisen päässä oikein liikkuu... Ja taitaa tosiasiassa olla aika onneton ja tylsä elämä, kun tänne pitää tulla muuta todistelemaan! Ja elämässä on paljon muutakin sisältöä kuin lapset esim. ystävät, omat läheiset ihmiset ( sisarukset, vanhemmat), harrastukset jne... Ja myös monta monituista asiaa mikä tekee elämästä onnellista ja elämisen arvoista! Ja aika lyhyt näköistä katsonta kantaa muutenkin ja täytyy toivoa, että sinulla menee kaikki suunnitellusti, ilman sairauksia, työttömyyttä, kuolemaa jne.. Ja toivottavasti omat lapsesi käyvät katsomassa sinua vanhainkodissa, sillä kyllä siellä vaan on todella monta lapsellista mummoa ja pappaa, jota kukaan ei käy katsomassa! Dementikkona voi vaikka muistella sitä hyvää pihviä! :D
Ja kyllä lapsettomilla ihmisillä on ihan OIKEA, RIKAS ELÄMÄ! Ihmiset kuitenkin arvostavat ihan eri asioita tässä elämässä ja hyvä niin! Ja kun kaikilla ihmisillä vaan se elämä ei mene niin kuin olisi halunnut ja toivonut! Mutta siltikin, elämästä pitää nauttia ja ottaa ilo irti, oli sitten yksin, kaksin tai monta!!
Ihanaa kevättä kaikille!- näinpä...
Ihan kiva, jos arvostaa ostaa itselle "kivoja juttuja" ja vautsi, vau... käydä kerran viikossa ravintolassa ja sokerina pohjalla ottaa saunakalja.
Sitähän se on, rikas ihana elämä....
Kas kummaa, kun nämä samat asiat ovat ihan lapsiperheilläkin. Mutta heilläpä on ihan jotain muutakin. Mistä ette tiedä mitään. Jos joku valittaa kauheasti väsymystään, niin varmasti vain teidän mieliksi, jottette tuntisi oloanne niin vajavaisiksi.
- jälkiviisas
Joskus 60-70 vuotiaana voi tuntua, että olisi ne lapset ja lapsenlapsetkin ollu mukavia olla olemassa.
- ode801
Vielä minäkin haluan kantaa korteni tämän keskustelun kekoon...eli jonkin verran työssäni vanhuksia nähneenä on pakko sanoa että ei siellä kovin paljoa näy niitä lapsia katsomassa mummoja/pappoja! En kyllä tajua miksi lapsia pitäisi siksi tehdä että ne huolehtii kun olet vanha ja sairas...ei mene tasan onnen lahjat! Toki poikkeuksiakin on, ennen vanhaan oli ihan eri asia kun monet sukupolvet asuivat samassa taloudessa joilloin vanhukset eivät olleet hoitolaitoksissa....
Itse olen yli 30v. lapseton nainen..perus-sairauksia ihan riittävästi jo omastakin takaa, ilman että enää lapsille niitä siirtäisin! Perinnöllisiäkin ovat ne sairaudet (2-tyypin diabetes, alkava munuaisten vajaatoiminta, perheessä perinnöllienä juuri tämä diabetes isän ja äidin puolelta) ja synnytyslääkärikin ehdotti adoptiota kun asiaa tiedustelin..ei siis kannata edes yrittää omia biologisia lapsia!
Koskaan en ole tuntenut vauvakuumetta, ahdistaa jo pelkkä ajatuskin että olisin raskaana ja se synnytyskin...huh huh! Puhumattakaan siitä sitovuudesta mitä lapsesta koituu... ja en todellakaan kestäisi sitä surua ja huolta mitä tulisi jos lapsi sairastuisi tai olisi vammainen.
Mielestäni on vain oikein miettiä kannattaako omia lapsia tehdä..voihan olla sijaisvanhempi tai adoptoida..täällä Suomessakin on niin paljon lapsia jotka joutuvat pois kotoaan omien vanhempien ongelmien takia että voisi kuvitella enemmin että autettaisiin heitä.
Olen lukenut Minttu Hapulin Selibaattipäiväkirjat -kirjan...hyvin selventää niitä tuntoja mitä itsekin asiata tunnen.
Aurinkoista kevättä kaikille! - Huoh!!!
Katsoin dokumentin jossa afrikkalainen nainen oli saanut kaksi lasta, kolmas oli tulossa ja hän sanoi, että saa vielä sen jälkeenkin lapsia. Syyksi hän ilmoitti, että ehkä yksi lapsista pelastaa hänet, siis äidin, pois köyhyydestä ja nälänhädästä. Voiko kenelläkään olla itsekkäämpää syytä hankkia lapsia? Heimolaiset näkivät nälkää mutta haluavat silti lapsia!!! Ei Jeesus auta.
Sama juttu se on niillä, jotka hankkii lapsia vanhuudenturvaksi. Ainakaan suomalaiset ei välitä vanhemmistaan vaan jättävät vanhainkoteihin.
Minä en hanki lapsia. Ei kiinnosta vaipparumba ja kasvatus. Saati silloin kun täytyy selvitellä lasten riitoja. Enempi täytyy ajatella lasten tulevaisuutta aikuina, että minkälaista heillä on. Se, että ajattelee vain omaa itseään ja kuinka kivaa on lapsen lapsuusaika, on itsekästä ajattelua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1002926
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1062490- 912250
- 222082
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1771886- 441883
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en451817- 781756
Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1351558Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411314