solipsismi

Jospa kaikki muut ovat vain sinun lamaasi illuusiota? Luot heille menneisyyden ja tapahtumat.

A pointti on väärin, koska esim. unia nähdessämme luomme kokonaisia maailmoja mielessämme samalla tavalla kuin valveilla, joten A pointti on virheellinen.

Sama pointti pätee kohtaan B, eli ajattele jos kaikki tuo olisi unta.

kjux kirjoitti:

A pointti on väärin, koska esim. unia nähdessämme luomme kokonaisia maailmoja mielessämme samalla tavalla kuin valveilla, joten A pointti on virheellinen.

Sama pointti pätee kohtaan B, eli ajattele jos kaikki tuo olisi unta.

Lue lisää

Suosittelen tutustumista todennäköisyyslaskentaan ja tieteelliseen selittämiseen, On joku asia sitten "totta" tai "unta" se on kuitenkin "jotakin", joka sisältää INFORMAATIOTA.

Aivot ovat kuitenkin vain pieni osa (joko "kuvitellusta" tai "todellisesta") maailmasta. Todennäköisyys on ihan sama, puhummeko kummasta tahansa vaihtoehdosta: äärimmäisen epätodennäköistä, että aivomme olisivat maailman syy. Siis pointti A pitänee paikkansa.

Pointti B on yhtä epätodennäköinen kuin fundisten kuvitelma, että DNA-rihma olisi syntynyt kerralla. Se ei todellakaan ole todennäköistä, mutta valinnan kautta vähitellen hyvin todennäköistä.

Unessa ei tosiasiassa voi luoda mitään merkittävää TOIMIVAA, kuten DNAta. Toimivuuden tunne on fiktiota.

Koko solipsismin ajatus on kotoisin filosofeilta, jotka ajattelevat, että olisi olemassa jokin "minä", joka ei olisi samaa todellisuutta kuin reaalimaailma, jotakin muuta. Tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan ole löytänyt eikä tarvitsekaan tällaista entiteettiä.

Tieteen tulokset ovat AINA vain todennäköisyystuloksia. Empiirisestä maailmasta emme voi sanoa logiikan avulla mitään. (Poikkeuksena se, että loogisesti mahdoton on mahdoton myös empiirisessä maailmassa.)

apis1 kirjoitti:

Suosittelen tutustumista todennäköisyyslaskentaan ja tieteelliseen selittämiseen, On joku asia sitten "totta" tai "unta" se on kuitenkin "jotakin", joka sisältää INFORMAATIOTA.

Aivot ovat kuitenkin vain pieni osa (joko "kuvitellusta" tai "todellisesta") maailmasta. Todennäköisyys on ihan sama, puhummeko kummasta tahansa vaihtoehdosta: äärimmäisen epätodennäköistä, että aivomme olisivat maailman syy. Siis pointti A pitänee paikkansa.

Pointti B on yhtä epätodennäköinen kuin fundisten kuvitelma, että DNA-rihma olisi syntynyt kerralla. Se ei todellakaan ole todennäköistä, mutta valinnan kautta vähitellen hyvin todennäköistä.

Unessa ei tosiasiassa voi luoda mitään merkittävää TOIMIVAA, kuten DNAta. Toimivuuden tunne on fiktiota.

Koko solipsismin ajatus on kotoisin filosofeilta, jotka ajattelevat, että olisi olemassa jokin "minä", joka ei olisi samaa todellisuutta kuin reaalimaailma, jotakin muuta. Tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan ole löytänyt eikä tarvitsekaan tällaista entiteettiä.

Tieteen tulokset ovat AINA vain todennäköisyystuloksia. Empiirisestä maailmasta emme voi sanoa logiikan avulla mitään. (Poikkeuksena se, että loogisesti mahdoton on mahdoton myös empiirisessä maailmassa.)

Lue lisää

Ihan kuin näkemyksesi olisi tullut ihan vähän filosofisemmaksi :-) Vaan näkyyköhän se DNA-rihmassa?

apis1 kirjoitti:

Suosittelen tutustumista todennäköisyyslaskentaan ja tieteelliseen selittämiseen, On joku asia sitten "totta" tai "unta" se on kuitenkin "jotakin", joka sisältää INFORMAATIOTA.

Aivot ovat kuitenkin vain pieni osa (joko "kuvitellusta" tai "todellisesta") maailmasta. Todennäköisyys on ihan sama, puhummeko kummasta tahansa vaihtoehdosta: äärimmäisen epätodennäköistä, että aivomme olisivat maailman syy. Siis pointti A pitänee paikkansa.

Pointti B on yhtä epätodennäköinen kuin fundisten kuvitelma, että DNA-rihma olisi syntynyt kerralla. Se ei todellakaan ole todennäköistä, mutta valinnan kautta vähitellen hyvin todennäköistä.

Unessa ei tosiasiassa voi luoda mitään merkittävää TOIMIVAA, kuten DNAta. Toimivuuden tunne on fiktiota.

Koko solipsismin ajatus on kotoisin filosofeilta, jotka ajattelevat, että olisi olemassa jokin "minä", joka ei olisi samaa todellisuutta kuin reaalimaailma, jotakin muuta. Tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan ole löytänyt eikä tarvitsekaan tällaista entiteettiä.

Tieteen tulokset ovat AINA vain todennäköisyystuloksia. Empiirisestä maailmasta emme voi sanoa logiikan avulla mitään. (Poikkeuksena se, että loogisesti mahdoton on mahdoton myös empiirisessä maailmassa.)

Lue lisää

Joku tuossä väitteessä on pielessä... koetan miettiä miten muotoilisin vastaväitteeni...

pölhöpopulisti kirjoitti:

Ihan kuin näkemyksesi olisi tullut ihan vähän filosofisemmaksi :-) Vaan näkyyköhän se DNA-rihmassa?

"pölhöpopulisti", luonnontieteellisesti orientoitunut pitää filosofisia ongelmia puhtaasti ajatusvirheinä ja yrittää saada filosofisesti/uskonnollisesti orientoituvan käsittämään, että kysymys ei voi nousta luonnontieteen pohjalta, ja missä virhe on. Joidenkin intellekti ei kuitenkaan pysty ymmärtämään, mistä on kyse. Aivan sama on matematiikan ymmärtämisessä, Joku vain ei ymmärrä matematiikkaa.

Luonnontieteellisesti orientoituva pyrkii siis olemaan mahdollisimman vähän filosofi, mutta intellektiltään matala luulee hänen pyrkivän päinvastaiseen.

Voinee suoralta kädeltä sanoa, ettet opiskelemallakaan tule ymmärtämään. Jos jo olet tällä alalla, on syytä vaihtaa alaa. Ei ole suinkaan häpeä, jos ei ymmärrä eräitä matemaattisia asiota, useimmat eivät, mutta voi ihan hyvin elää rikasta elämää kun on suuntautunut edellytyksiensä mukaan. Minä taas olen kykenemätön fyysisiin ja stressaaviin tehtäviin, kuten linja-autonkuljettajaksi, rakennusmieheksi tai kirurgiksi.

Appiukkoni oli poikkeuksellisen tyhmä mutta uskoi olevansa erityisen fiksu. Kun muut tämän huomasivat, eivät he tietenkään ryhtyneet hänen kanssaan mihinkään keskusteluun. Hän muun muassa kertoi, että radion aikamerkki ei ole aivan tarkka, heittää milloin muutaman sekunnin toiseen, milloin toiseen suuntaan. Hän oli mitannut sen "erittäin tarkalla" taskukellollaan. Eipä siihen oikein osannut puuttua. Hän oli kuitenkin asiallinen talonisäntä, pärjäsi hyvin maataloudessa, ei juonut liikaa eikä polttanut, joten vähähköt rahat riittivät.

Tsemppiä sinulle! :)

apis1 kirjoitti:

"pölhöpopulisti", luonnontieteellisesti orientoitunut pitää filosofisia ongelmia puhtaasti ajatusvirheinä ja yrittää saada filosofisesti/uskonnollisesti orientoituvan käsittämään, että kysymys ei voi nousta luonnontieteen pohjalta, ja missä virhe on. Joidenkin intellekti ei kuitenkaan pysty ymmärtämään, mistä on kyse. Aivan sama on matematiikan ymmärtämisessä, Joku vain ei ymmärrä matematiikkaa.

Luonnontieteellisesti orientoituva pyrkii siis olemaan mahdollisimman vähän filosofi, mutta intellektiltään matala luulee hänen pyrkivän päinvastaiseen.

Voinee suoralta kädeltä sanoa, ettet opiskelemallakaan tule ymmärtämään. Jos jo olet tällä alalla, on syytä vaihtaa alaa. Ei ole suinkaan häpeä, jos ei ymmärrä eräitä matemaattisia asiota, useimmat eivät, mutta voi ihan hyvin elää rikasta elämää kun on suuntautunut edellytyksiensä mukaan. Minä taas olen kykenemätön fyysisiin ja stressaaviin tehtäviin, kuten linja-autonkuljettajaksi, rakennusmieheksi tai kirurgiksi.

Appiukkoni oli poikkeuksellisen tyhmä mutta uskoi olevansa erityisen fiksu. Kun muut tämän huomasivat, eivät he tietenkään ryhtyneet hänen kanssaan mihinkään keskusteluun. Hän muun muassa kertoi, että radion aikamerkki ei ole aivan tarkka, heittää milloin muutaman sekunnin toiseen, milloin toiseen suuntaan. Hän oli mitannut sen "erittäin tarkalla" taskukellollaan. Eipä siihen oikein osannut puuttua. Hän oli kuitenkin asiallinen talonisäntä, pärjäsi hyvin maataloudessa, ei juonut liikaa eikä polttanut, joten vähähköt rahat riittivät.

Tsemppiä sinulle! :)

Lue lisää

Minusta luonnontieteiden sijaan filosofisiin ongelmiin pitäisi perehtyä lingvistiikan kautta. So. että analysoidaan miten kieltä käytetään tietyissä merkityksissä, mitä Wittgenstein kutsui "kielipeleiksi". Siten voisimme saada varmuuden asioista puhtaasti objektiivisen logiikan kautta.

hkilipoop kirjoitti:

Minusta luonnontieteiden sijaan filosofisiin ongelmiin pitäisi perehtyä lingvistiikan kautta. So. että analysoidaan miten kieltä käytetään tietyissä merkityksissä, mitä Wittgenstein kutsui "kielipeleiksi". Siten voisimme saada varmuuden asioista puhtaasti objektiivisen logiikan kautta.

Lue lisää

Ei onnistu. Kielellisiä ilmauksia tulee kyllä analysoida ja hylätä hämärät käsitteet, mutta maailmaa eivät muodosta kielet vaan hiukkaset.

Pelaamalla kielipelejä joudutaan vain filosofian syövereihin ja uskonnon maailmaan, joilla ei ole tekoa tieteellisen selittämisen kanssa. Mainittakoon, että Wienin ryhmä oli filosofeista selväpäisin, mutta siltikin filosofeja.

Täysin puhdas kieli on jo olemassa, logiikka ja matematiikka, eikä niillä ole olevasta mahdollista saada mitään tietoa.

apis1 kirjoitti:

Ei onnistu. Kielellisiä ilmauksia tulee kyllä analysoida ja hylätä hämärät käsitteet, mutta maailmaa eivät muodosta kielet vaan hiukkaset.

Pelaamalla kielipelejä joudutaan vain filosofian syövereihin ja uskonnon maailmaan, joilla ei ole tekoa tieteellisen selittämisen kanssa. Mainittakoon, että Wienin ryhmä oli filosofeista selväpäisin, mutta siltikin filosofeja.

Täysin puhdas kieli on jo olemassa, logiikka ja matematiikka, eikä niillä ole olevasta mahdollista saada mitään tietoa.

Lue lisää

On selvää että fyysinen maailmankaikkeus on todennäköisyysluonteen omaava. Luonnontieteellä voidaan kuvata matemaattisesti hiukkasia, niiden liikettä yms, ja ilmeisesti Dirac ja QFT selittää fysikaalisen luonnon moitteetta vähintään tyydyttävällä tarkkuudella.

Kuitenkaan Planckin säteen sisällä tapahtuvia "alkeistapahtumia" saadaan tuskin koskaan selville. Jos väitän, että Planckin säteen sisällä asuu saunatonttu niin sille ei saa empiiristä todistetta puolesta/vastaan. Planckin säde sisältää tietenkin äärettömän paljon lukuja, joten olisi hyvinkin todennäköistä, että siellä Kolmogorovin teorian mukaan olisi saunatonttu.

Meidän on pakko ottaa käyttöön käsite: Emergenssi.
Olemme varmasti enemmän kuin osien summa.
Tuskin koskaan pystytään hiukkasista kokoamaan ihmistä laboratoriossa.

Jokaisen oma todellisuus on lopulta hänen mielensä.
Havaittava vaatii havaitsijan.

All the choir of heaven and furniture of earth - in a word, all those bodies which compose the frame of the world - have not any subsistence without a mind.
George Berkeley

"solipsism holds that knowledge of anything outside one's own mind is unsure."

http://en.wikipedia.org/wiki/Solipsism

Tosin monimutkainen on paljon todennäköisempää kuin yksinkertainen.

monimutkainen kirjoitti:

Tosin monimutkainen on paljon todennäköisempää kuin yksinkertainen.

"Monimutkainen"
Ei pidä paikkaansa.

apis1 kirjoitti:

"Monimutkainen"
Ei pidä paikkaansa.

Kuvitelma, että yksinkertainen olisi todennäköisempää kuin monimutkainen on niitä perusvirheitä, joita tietämättömät tekevät.

monimutkainen kirjoitti:

Kuvitelma, että yksinkertainen olisi todennäköisempää kuin monimutkainen on niitä perusvirheitä, joita tietämättömät tekevät.

Kun monimutkainen jaetaan osiinsa, joille kullekin etsitään todennäköisyytensä, kokonaistodennäköisyys on näiden tulo. Tämä on sitä pienempi luku, mitä enemmän on osatodennäköisyyksiä.

Asia ei ole mielipideasia vaan matemaattinen välttämättömyys, samanlainen kuin se, että 2 2 ei ole 7 vaan 4.

apis1 kirjoitti:

Kun monimutkainen jaetaan osiinsa, joille kullekin etsitään todennäköisyytensä, kokonaistodennäköisyys on näiden tulo. Tämä on sitä pienempi luku, mitä enemmän on osatodennäköisyyksiä.

Asia ei ole mielipideasia vaan matemaattinen välttämättömyys, samanlainen kuin se, että 2 2 ei ole 7 vaan 4.

Lue lisää

Olkoon meillä on kaksi havaintoa jostakin ilmiöstä, jotka sijoittuvat koordinaatistoon pisteisiin (x1,y1) ja (x2,y2).

Haluamme loogisesti johtaa havainnoista arvion arvolle y3, kun x=x3.

Yksinkertaisin oletus on, että ilmiötä kuvailee pisteiden (x2,y2) ja (x2,y2) kautta kulkeva suora ja y3 saadaan tuolta suoralta.

Pisteiden (x2,y2) ja (x2,y2) kauttaa saattaa kulkea ääretön määrä monimutkaisempia käyriä, joten yksinkertainen suora ei ole ollenkaan todennäköinen kuvailu ilmiölle.

Yksinkertainen selitys on epätodennäköinen, koska monimutkaisia on enemmän.

apis1 kirjoitti:

Kun monimutkainen jaetaan osiinsa, joille kullekin etsitään todennäköisyytensä, kokonaistodennäköisyys on näiden tulo. Tämä on sitä pienempi luku, mitä enemmän on osatodennäköisyyksiä.

Asia ei ole mielipideasia vaan matemaattinen välttämättömyys, samanlainen kuin se, että 2 2 ei ole 7 vaan 4.

Lue lisää

Kirjoitin edellisen liian nopeasti. Tässä korjattu versio:

Olkoon meillä kaksi havaintoa jostakin ilmiöstä, jotka sijoittuvat koordinaatistoon pisteisiin (x1,y1) ja (x2,y2).

Haluamme loogisesti johtaa havainnoista arvion arvolle y3, kun x=x3.

Yksinkertaisin oletus on, että ilmiötä kuvailee pisteiden (x1,y1) ja (x2,y2) kautta kulkeva suora ja y3 saadaan tuolta suoralta.

Pisteiden (x1,y1) ja (x2,y2) kauttaa saattaa kulkea ääretön määrä monimutkaisempia käyriä, joten yksinkertainen suora ei ole ollenkaan todennäköinen kuvailu ilmiölle.

Yksinkertainen selitys on epätodennäköinen, koska monimutkaisia on enemmän.

monimutkainen kirjoitti:

Kirjoitin edellisen liian nopeasti. Tässä korjattu versio:

Olkoon meillä kaksi havaintoa jostakin ilmiöstä, jotka sijoittuvat koordinaatistoon pisteisiin (x1,y1) ja (x2,y2).

Haluamme loogisesti johtaa havainnoista arvion arvolle y3, kun x=x3.

Yksinkertaisin oletus on, että ilmiötä kuvailee pisteiden (x1,y1) ja (x2,y2) kautta kulkeva suora ja y3 saadaan tuolta suoralta.

Pisteiden (x1,y1) ja (x2,y2) kauttaa saattaa kulkea ääretön määrä monimutkaisempia käyriä, joten yksinkertainen suora ei ole ollenkaan todennäköinen kuvailu ilmiölle.

Yksinkertainen selitys on epätodennäköinen, koska monimutkaisia on enemmän.

Lue lisää

Itse asiassa en oikein tiedä, mitä tuohon pitäisi sanoa. En ymmärtänyt ajatustasi, enkä mitä sillä on tekemistä todennäköisyyslaskennan kanssa. Kuvaamasi tilanne ei lainkaan kuulu sen piiriin, vaan ratkeaa eksaktisti.

Loppupäätelmäsi on: "Yksinkertainen selitys on epätodennäköinen, koska monimutkaisia on enemmän." Ei todennäköisyyslaskenta tee päätelmiä mahdollisten selitysten lukumäärästä.

Emme ylipäätänsä voi arvioida matemaattisia totuuksia todennäköisyyden perusteella. Ne ovat tautologioita, joissa lopputulos on jo määräinen, mutta aivoillemme vielä epäselvä.

apis1 kirjoitti:

Kun monimutkainen jaetaan osiinsa, joille kullekin etsitään todennäköisyytensä, kokonaistodennäköisyys on näiden tulo. Tämä on sitä pienempi luku, mitä enemmän on osatodennäköisyyksiä.

Asia ei ole mielipideasia vaan matemaattinen välttämättömyys, samanlainen kuin se, että 2 2 ei ole 7 vaan 4.

Lue lisää

"Kun monimutkainen jaetaan osiinsa, joille kullekin etsitään todennäköisyytensä, kokonaistodennäköisyys on näiden tulo. Tämä on sitä pienempi luku, mitä enemmän on osatodennäköisyyksiä."

Tuon mukaan, jos haluaisi ajaa autolla Oulusta Vaasaan, niin matka
todennäköisesti katkeaisi jo Kempeleellä, koska reitti Oulusta Kempeleelle on yksinkertaisempi kuin reitti Oulusta Vaasaan. Ei oikein vakuuta.

monimutkainen kirjoitti:

"Kun monimutkainen jaetaan osiinsa, joille kullekin etsitään todennäköisyytensä, kokonaistodennäköisyys on näiden tulo. Tämä on sitä pienempi luku, mitä enemmän on osatodennäköisyyksiä."

Tuon mukaan, jos haluaisi ajaa autolla Oulusta Vaasaan, niin matka
todennäköisesti katkeaisi jo Kempeleellä, koska reitti Oulusta Kempeleelle on yksinkertaisempi kuin reitti Oulusta Vaasaan. Ei oikein vakuuta.

Lue lisää

Sinulle todennäköisyyden käsite ja todennäköisyyslaskenta tuntuvat olevan aika vieraita. En keskustelussa voi saada sinua alkeista lähtien ymmärtämään, mistä on kysymys. Yritän kuitenkin sen verran selvittää, että todennäköisyys ei kerro, mikä toteutuu. Pitää opiskella alaa ennenkuin ryhtyy lausumaan näkemyksiään.

Esimerkkisi mukaan voit valita minka tahansa reitin Vaasasta Ouluun, joista mikä tahansa voi toteutua. Kun on toteutunut, ei enää ole kysymys todennäköisyydestä. Todennäköisyys on etukäteiskäsite, joka osoittaa, millä painolla valitset minkäkin reitin.

Tuskin kannattaa enää jatkaa keskustelua. Toivotan sinulle hyvää kevättä ja intoa todennäköisyyden opiskeluun :)

apis1 kirjoitti:

Sinulle todennäköisyyden käsite ja todennäköisyyslaskenta tuntuvat olevan aika vieraita. En keskustelussa voi saada sinua alkeista lähtien ymmärtämään, mistä on kysymys. Yritän kuitenkin sen verran selvittää, että todennäköisyys ei kerro, mikä toteutuu. Pitää opiskella alaa ennenkuin ryhtyy lausumaan näkemyksiään.

Esimerkkisi mukaan voit valita minka tahansa reitin Vaasasta Ouluun, joista mikä tahansa voi toteutua. Kun on toteutunut, ei enää ole kysymys todennäköisyydestä. Todennäköisyys on etukäteiskäsite, joka osoittaa, millä painolla valitset minkäkin reitin.

Tuskin kannattaa enää jatkaa keskustelua. Toivotan sinulle hyvää kevättä ja intoa todennäköisyyden opiskeluun :)

Lue lisää

Jos sinulla on suljettu tulitikkuaski, niin oletat sen todennäköisesti olevan tyhjä, koska se olisi yksinkertaista. Aisan laita nyt vain sattuu olemaan niin, että yksinkertainen asia ei ole todennäköisin.