Vertailin tossa eri koulujen lähinnä KTK tutkintorakenteita, eikä aalto nyt mitenkään ylivertaiselta vaikuttanut verratuna muihin kouluihin vaikka sitä niin tällä palstalla hehkutetaan.
Esim. allossa pakollista matematiikkaa 12op, kun taas LUTissa tais olla 24op. Onko sitten niin että aallossa 12op matematiikkaa vastaa Lutin 24op?
Onko kukaan opiskellut ensimmäistä vuotta esim vaasassa/turussa/lutissa ja vaihtanut sitten aaltoon ja osaisi vertailla tasoa? Ovatko koulut vaatimustasoltaan saman tasoisia? Itse olen kuullut että aallon eka vuos on todella helppo
Tutkintorakenteet
Aalto:
https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=12329796
Turku:
https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm?uiLang=fi&lvv=2013#B_link
https://nettiopsu.utu.fi/opas/opintoKokonaisuus.htm?rid=13911&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2013
Vaasa:
http://www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/business/opas20131029.pdf
LUT:
https://uni.lut.fi/fi/c/document_library/get_file?uuid=76b4ad0d-5b4a-4f47-bdde-cdf5ffeb0658&groupId=10304
Esim. allossa pakollista matematiikkaa 12op, kun taas LUTissa tais olla 24op. Onko sitten niin että aallossa 12op matematiikkaa vastaa Lutin 24op?
Onko kukaan opiskellut ensimmäistä vuotta esim vaasassa/turussa/lutissa ja vaihtanut sitten aaltoon ja osaisi vertailla tasoa? Ovatko koulut vaatimustasoltaan saman tasoisia? Itse olen kuullut että aallon eka vuos on todella helppo
Tutkintorakenteet
Aalto:
https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=12329796
Turku:
https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm?uiLang=fi&lvv=2013#B_link
https://nettiopsu.utu.fi/opas/opintoKokonaisuus.htm?rid=13911&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2013
Vaasa:
http://www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/business/opas20131029.pdf
LUT:
https://uni.lut.fi/fi/c/document_library/get_file?uuid=76b4ad0d-5b4a-4f47-bdde-cdf5ffeb0658&groupId=10304
Vastaukset 24
Vanhimmat
Itse opiskelen Turun kauppakorkeakoulussa ensimmäistä vuotta ja kursseista päässyt helpolla läpi. Tietenkin jos haluaa saada hyviä arvosanoja pitää tehdä töitä. Turussa matematiikka ensimmäisen vuoden osalta helppoa. Oisikohan nyt 3op saanut. Kaksi seuraava pakollista kurssia tulee sitten tokana vuonna.
Olen kuullut kaverilta joka opiskelee Aallossa että kurssien läpipääseminen vaikeampaa; läpipääsyyn ei vaadita tiettyä pisterajaa (niinkuin Turussa) vaan tietty prosenttiosuus feilaa ensimmäisen tentin (korjatkaa joku aaltolainen jos olen väärässä). Eli jonkinlaista vertailua ja kilpailua on jo heti ensimmäisenä vuonna, mikä on oikeastaan hyvä asia tulevaisuutta ajatellen.
Ja Aallon rahoitus valtakunnan parasta, keskiarvo neljä niin olet sillä linjalla sisällä, mutta Turussakin ihan hyvä laskiksen ja rahiksen ohjelma, tosin toi laskis painottuu vähän enemmän jollei sitten halua tokana tai kolmantena vuonna valita rahoitukseen suuntautumista. Rahis ja taloustiede Turussa aika integroitunut. Ja niin, rahikseen ja laskiksen ohjelmaan viime vuonna ei päässyt kaikki, taisi 20 jäädä ulos, 70 otettiin. Tosin keskiarvo ei ole Aallon nelosen tasoa, vaan pikemminkin 3 tasoa jos sitäkään. Turussa on hyvät yhteydet paikallisiin yrityksiin vaikkakin eiköhä Aallossa ole paljon paremmat.
Yleisesti mitä kuullut niin Turussa rennompi ilmapiiri mutta kun tentit lähestyy nii tekemisen meininki on hyvällä mallilla. Aallossa taidetaa olla nenä kirjoissa koko lukukauden/periodin ajan juurikin sen kilpailun takia.
Toivottavasti tää autto, tervetuloo Turkuun, ite oon espoolainen ja hyvin sopeutunut ;D
Vaikea se keski arvo aallossa olla neljän jos aina tietty prosentti osuus saanalle sen...
Tuo Turun rahoitus kiinnostaa. Miten hyvin siellä voi erikoistua rahoitukseen? Tuleeko siis sieltä sellaisia rahoituksen osaajia jotka ovat siihen selkeästi erikoistuneet? Mikä on työllisyys ja palkkaus?
Aalto minua eniten kiinnostaisi, mutta tuo melko vaativa keskiarvoraja rahotukseen taitaa viedä innon hakea sinne. En ole kovin kilpailuintoista sorttia.. se varmasti auttaisi aallossa jos tavoitteena on rahoitus.
Entä tuo sisäinen/johdon laskentatoimi? Ulkoinen laskentatoimi ei minua juuri kiinnosta, siinä kaiketi mennään aika pitkälti lakien ja säädösten yms. mukaan - vihaan lukea lakitekstiä. Ulkoinen laskentatoimi vissiin takaa kohtuu hyvän työllisyyden ja palkkauksen, mutta miten sisäinen laskentatoimi? Löytyykö töitä entä mitä tasoa palkkaus ja urakehitys mahdollisuudet on?
Kaikki tieto näistä kiinnostaa.
Turussa voi maisterivaiheessa suuntautua kokonaan rahoitukseen. Kandivaiheessa rahoitus on tosin yhdistetty laskentatoimen kanssa samaan ohjelmaan. Suosittelen lämpimästi turkua.
Selvä homma. Onko kandivaiheessa kuinka paljon rahoitusta?
Entä mites tuo sisäinen/johdon laskentatoimi?
Ei nyt kovin hulppea ole tuo Turun rahoituksen tarjonta. Painottuu enempi laskentatoimeen. En suosittele.
Maisterivaiheessa rahoitus muodostaa oman aineen mutta kandivaiheessa se tosiaan on nidottu yhteen laskiksen kanssa.
Juu niin on ... mutta se maisterivaiheen kurssitarjonta on kauhean suppea rahoituksen osalta.
Opiskelen LUT:ssa nyt toista vuotta ja olen viihtynyt täällä tosi hyvin, vaikka pääkaupunkiseudulta olenkin kotoisin. Aalto oli itselläni aikoinaan ykkösvaihtoehtona, mutta lopulta tosiaan LUT:iin päädyin, eikä kyllä enää yhtään harmita!
Ensimmäisenä vuotena kaikki kauppislaiset opiskelevat yleisopintoja ja matikkaa on niistä yksi pakollinen kurssi (6op). Jos on lukenut hyvin pääsykokeisiin osa ensimmäisen vuoden kursseista voi tuntua helpoilta, kuten vaikka mielestäni kansiksen kurssi. Samoja asioita siis käsitellään. Toki osa kursseista on haastavampia. Yksi kaverini vaihtoi LUT:sta Aaltoon esimmäisen vuoden jälkeen ja hän sanoi, että Aallossa kilpailuhenki on kovempi.
LUT:ssa on mm. se hyvä puoli, että kaikki opiskelijat pääsevät opiskelemaan juuri sitä pääainetta, mikä itseä kiinnostaa! Toisin kuin joissain muissa kauppiksissa, pääaine paikoista EI siis tarvitse kilpailla. Ekan vuoden lopulla valitaan pääaine kahden vaihtoehdon väliltä - Kansainvälisen liiketoiminnan ja talousjohtamisen.
Voi tuntua vähältä, kun kandivaiheen pääaine vaihtoehtoja on vain kaksi, mutta kyseiset pääaineet koostuvat pienemmistä osa-alueista. (kv mm. markkinoinnista ja hankintojen johtamisesta ja talousjohtaminen mm. laskentatoimesta ja rahoituksesta). Opiskelija saa siis laajan käsityksen valitsemastaan aihealueesta ja se on tosi hyvä! Myöskin sivuaineen voi vapaasti valita.
Myös maisterivaiheessa pääaineen saa valita itse, mutta tietenkin kandivaiheen pääaine ja sivuaine valinnat vaikuttavat, mihin pääaineisiin kannattaa suuntautua. Valittavana on tuolloin esimerkiski suomenkielinen laskentatoimen linja ja englanninkielinen rahoituksen linja. Kaiken kaikkiaan LUT:sta löytyy 6 eri pääainetta maisterivaiheessa. Tarkempaa infoa löytyy LUT:n sivuilta:
http://www.lut.fi/kauppakorkeakoulu
Opiskelen myös LUT:ssa ja suosittelen kyseistä paikkaa erittäin paljon. Mikäli olet erityisesti laskentatoimesta ja rahoituksesta kiinnostunut, kannattaa miettiä myös LUT:ia.
Kuten edellinen kirjoittaja mainitsikin, voi meillä kandivaiheessa suuntautua talousjohtamiseen, joka käsittää laskentatoimen ja rahoituksen opinnot. (Aineen sisällä voi sitten vielä valita kumpaa haluaa painottaa enemmän) .
Koska kaikki pääsevät kandivaiheessa lukemaan sitä pääainetta mistä on kiinnostunut, pysyy opiskelu motivaatio korkealla. Jos vertaa aaltoon ja rahoitukseen pääsee vain 4 keskiarvon oppilaat. Kuinka hyvä motivaatio on sellaseilla joka on rahoituksesta kiinnostunut, mutta keskiarvon puolesta joutuu lukemaan esim. markkinointia? Lisäksi kilpailumattomuus auttaa yhteishengen ja ryhmätyötaitojen kasvattamiseen ja sitä varsinkin työelämässä tarvitaan!
Maisterivaiheessa voi suuntautua sitten erikseen joko laskentatoimen tai rahoituksen pariin. Rahoituksen maisteriohjelma on kansainvälinen ja opiskelukielenä englanti.
Laskentatoimi: http://www.lut.fi/opiskelu/maisteriohjelmat/kauppatieteiden-maisteriohjelmat/laskentatoimi. Laskentatoimen maisteriohjelman opiskelija voi painottaa opinnoissaan joko tuloslaskentaa tai
johdon laskentatoimea eli juurikin sitä sisäistä laskentaa mistä olit kiinnostunut?
Työllistymisestä sen verran, että laskentatoimen maisteriohjelmasta valmistuneet opiskelijat sijoittuvat yritysten ja julkisten organisaatioiden
asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Tyypillisesti heti valmistuttuaan voi työllistyä esim. talouspäälliköksi, konsultiksi tai tilintarkastuksen avustajaksi.
Rahoitus http://www.lut.fi/opiskelu/maisteriohjelmat/kauppatieteiden-maisteriohjelmat/strategic-finance-and-business-analytics-msf . Tässä yhdistyy yrityksen rahoitus, kansainväliset rahoitusmarkkinat ja strateginen johtaminen juuri rahoituksen näkökulmasta. Työtehtävät voivat sijoittua kotimaahan tai ulkomaille ja tutkinto antaa sekä analyyttiset taidot että konkreettisen osaamisen, joiden avulla on mahdollisuus puuttua taloudellisiin haasteisiin myös vaikeina aikoina.
Toivottavasti tästä oli edes vähän apua!
Opiskelijan kannalta mukava jos paasee varmasti haluamaansa aineeseen kilpsilun puutteen vuoksi. Se kostautuu kuitenkin tyomsrkkinoilla kun valittavana on hakija kilpaillun kovan tason koulusta vastaan helpomman kilpailemattomuuden koulusta. Omat bongot eivat riittaneet Aallon rahoitukseen vaan jouduin toiseen aineeseen. Nyt kun pohdin niin ihan oikein meni. Olisi kauheaa huseerata markkinoilla jossa edustan alakastia. Mieluummin toimin alueella jossa olen hyva kanssahakijoihin verrattuna. Olen siis jo valmistunut ja tyoelamassa useita vuosia.
Näköjään teidän markkinointi ylttää tännekin. Ite kelasin hakee sinne aluksi, mutta alkoi ärsyttää nämä teidän yliampuvat mainokset.
Hahaha, tunnistin saman herran vuonna 2018!
Turku.
Joensuu.
muutaman vuoden päästä ei todellakaan ole "sama" mistä valmistuu. Ekonomien sisäänotto määrä tulee tuplaantumaan nykyisestä 2000 paikasta jonnekkin 3500-4000 seuraavan viiden vuoden aikana. Eli helsingissä aloittaa nykyisen 300 sijaan 400-500. Turussa jtn 400-450. Ehkä jopa enemmän. Ekonomeista tulee olemaan valtava ylitarjonta seuraavan vuosikymmenen alussa. Jos luulee että jollain itä/pohjois-suomessa tehdyllä tutkinolla voi tulla helsinkiin alan töitä tekemään ilman suhteita on kyllä kujalla.
Käytänössä työllistyminen jostain kuopiosta tai edes turusta tulee olemaan huomattavasti vaikeampaa. Laskentatoimen ja rahoituksen maistereita, jotka kuuluisasti työllistyvät hyvin, tulee satamaan työmarkkinoille. Jos vain pääset aaltoon mene sinne. Tosin ei sekään tule olemaan vaikeaa kun alotuspaikat tuplaantuu ellei aalto saa niitä omalta osaltaan pidettyä entisellään.
Olet kyllä aivan kujalla. Ei voi muuta sanoa.
se on kyllä ihan totta että jos lisäpaikat toteutuvat, ei ekonomeilla hyvin pyyhi.
Hallitushan kaavailee 3000 vuosittaista lisäystä korkeakoulupaikkoihin viiden vuoden ajan eli 15000 paikkaa. näistä paikoista noin 15-20% lisätään kauppikseen.
KTM koulutusmäärät siis tuplaantuvat, mikä varmasti tulee vaikuttamaan KTM työllistymiseen.
Jeh Kuopiossa olen kauppatieteillä. Töissä olen ollut 2. opiskeluvuodesta alkaen (pankissa ja vakuutusyhtiössä). Valitsin Kuopion koskapa pääaineeksi pystyi valitsemaan taloushallinnon ja rahoituksen ja koska olin kuullut vain hyvää tästä paikasta. Muutin Espoosta Kuopioon ja tänne myös jään ainakin toistaiseksi.
Nyt on kyllä jollain pakka sekaisin. esimerkiksi nokian pohjoismaiden markkinointi johtaja valmistunut LUT:ista.
Tässä pieni lista, iltalehdestä. Eipä ole aaltoa tässä parhaiten työllistyneiden listassa.. Mitenhän on mahdollista..
Parhaiten työllistäneet alat yliopistoissa
Prosenttiluku kertoo päätoimisten työllisten osuuden (2011) kaikista vuonna 2010 valmistuneista.
Turun yliopisto
Hammaslääketieteellinen koulutus 83 %
Oulun yliopisto
Hammaslääketieteellinen koulutus 80 %
Åbo Akademi
Terveystieteiden koulutus 73 %
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Kauppatieteellinen koulutus 72 %
Tampereen yliopisto
Lääketieteellinen koulutus 72 %
Vaasan yliopisto
Teknillistieteellinen koulutus 71 %
Lapin yliopisto
Oikeustieteellinen koulutus 70 %
Turun yliopisto
Lääketieteellinen koulutus 70 %
Kannattaisi hieman tutkia asioita... Ylen listauksesa aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työllisyys 99%. En tiedä, mistä noin iso ero tulee, mutta kyllä ennemmin luottaisin yleen kuin iltalehteen.
Yle on lähteenä luotettavampi kuin iltalehti, mutta ylen listauksessa noi luvut on päin puuta ja aika vaikeasti olettaa niiden olevan edes vähänkään luotettavia. Esim. Aallossa oli 3 työtöntä (99% työllistyminen) ja Vaasassa 4 työtöntä (98% työllistyminen). Aika epäluotettavaa tilastoa jos yhden henkilön merkitys on noin suuri. Ajattele jos vaikka heti valmistumisen jälkeen ihmiset päättäis mennä kaikkien valmistuneiden kanssa hieman pitämään hauskaa ja joutuisivatkin onnettomuuteen... Koko tilasto heilahtais aika pahastikin tällöin.
Toisaalta taas ei voida myöskään sanoa mitään iltalehen luotettavuudesta
Yliopistot julkaisee heille edullisia lukuja, tuloksissa ei aina kerrota, miten ne on mitattu. EIkä pidä unohtaa alueellisia eroja työmakkinoissa. Pk-seudulla on huomattavasti enemmän työpaikkoja kuin muissa "isoissa" kaupungeissa, joten työllistyminen on todennäköisempää. Ja monet Aallon opiskelijoista jää töihin pk-seudulle.
YLE tai Iltalehti. Kummassakin toimittaja on laatinut listauksensa mistä lie lähteistä. Pitää muistaa, että YLE ei organisaationa kirjoita näitä juttuja, vaan yksittäiset toimittajana työskentelevät ihmiset, jotka kirjoittavat näitä juttuja ansaitakseen palkkansa. Toimittaja harvemmin on minkään sortin asiantuntija työmarkkinoiden tai tilastotieteiden osalta, joten nämä uutisoinnit voidaan jättää omaan arvoonsa. Toki olen samaa mieltä siitä, että YLEn toimitus on tarkempi siitä, mitä se julkaisee.
Iltalehden uutisessa valmistuneeksi oletetaan myös kandiit. Sitten maisterivaiheen opiskelija luetaan tuon listan mukaan "työttömäksi". Ylellä ei ole tätä oletusta.