Jos säätää asetukset JPG kuvien ehdoilla, niin kärsiikö RAW siitä (liiallisista säädöistä) vai onko mitään vaikutusta?
Kärsiikö RAW jos säätää JPG ehdoilla?
Mietityttää hivenen
51
324
Vastaukset
Ei! RAW on "raakakuva" ja säädöt vaikuttavat vain jpg kuvaan joka on tavallaan "kehitettykuva".
On niin paljon väärää tietoa RAW- ja JPG-tiedostoista, että jopa monet ammattikuvaajat ja grafiikka suunnittelijat ovat hämmentyneitä.
1) Jos olet työstänyt kuvia, jotka ovat erittäin kriittisiä, käytä RAW-formaattia silloin valotuksen tai värin korjaus on helpompi tehdä.
2) Raw-kuvat ei ole terävämpiä kuin JPG-kuvat
3) JPG-formaattia käytettäessä aseta oikea valkotasapaino, ja tee valotus oikein.
4) Jos valokuvai JPG-formaatissa, tiedosto ei hajoa joka kerta kun avaat tiedoston, jos:
A. avaat JPG;n
B. tallennat sen uudella nimellä
C. käsittelet kuvan
5) kuvat ovat teräviä käytettäessä JPG –formaattiakin ja lähetettäessä kuvia usein vaaditaan JPG formaattia.
6) Useimmiten matkakuvauksessa ja juhlakuvauksessa JBG formaatti on aivan hyvä ja riittävä.
7) Käytä sitä formaattia mikä on sopivin omasta mielestäsi ja helpoin työstää välineilläsi
Itse kuvaan useimmiten käyttäen molempia RAW ja JPG. Jälkikäteen voin työstää haluamaani vapaamin.- Itse itse
Mora kirjoitti:
On niin paljon väärää tietoa RAW- ja JPG-tiedostoista, että jopa monet ammattikuvaajat ja grafiikka suunnittelijat ovat hämmentyneitä.
1) Jos olet työstänyt kuvia, jotka ovat erittäin kriittisiä, käytä RAW-formaattia silloin valotuksen tai värin korjaus on helpompi tehdä.
2) Raw-kuvat ei ole terävämpiä kuin JPG-kuvat
3) JPG-formaattia käytettäessä aseta oikea valkotasapaino, ja tee valotus oikein.
4) Jos valokuvai JPG-formaatissa, tiedosto ei hajoa joka kerta kun avaat tiedoston, jos:
A. avaat JPG;n
B. tallennat sen uudella nimellä
C. käsittelet kuvan
5) kuvat ovat teräviä käytettäessä JPG –formaattiakin ja lähetettäessä kuvia usein vaaditaan JPG formaattia.
6) Useimmiten matkakuvauksessa ja juhlakuvauksessa JBG formaatti on aivan hyvä ja riittävä.
7) Käytä sitä formaattia mikä on sopivin omasta mielestäsi ja helpoin työstää välineilläsi
Itse kuvaan useimmiten käyttäen molempia RAW ja JPG. Jälkikäteen voin työstää haluamaani vapaamin.Ihanko totta
”1) Jos olet työstänyt kuvia, jotka ovat erittäin kriittisiä, käytä RAW-formaattia silloin valotuksen tai värin korjaus on helpompi tehdä.
— ei ole korjaus on aina yhtä helppoa oli tallennusformaatti mikä tahansa
2) Raw-kuvat ei ole terävämpiä kuin JPG-kuvat
—RAW-kuvassa on enemmän yksityiskohtia kuin jpegissä ja siksi se näyttää terävämmältä
3) JPG-formaattia käytettäessä aseta oikea valkotasapaino, ja tee valotus oikein.
—jpeg ei vaikuta valotukseen se on tallennetun kuvan pakkausmenetelmä
4) Jos valokuvai JPG-formaatissa, tiedosto ei hajoa joka kerta kun avaat tiedoston, jos:
—jpeg tiedosto ei hajoa missään kuvankäsittelyssä kuten ei muutkaan tallennusformaatit (tiff, NEF, PEF, RAW, DNG jne)
5) kuvat ovat teräviä käytettäessä JPG –formaattiakin ja lähetettäessä kuvia usein vaaditaan JPG formaattia.
—kuka lähettää/vaatii kuvia usein jpeginä
6) Useimmiten matkakuvauksessa ja juhlakuvauksessa JBG formaatti on aivan hyvä ja riittävä.”
—ihan kaikki tallennusformaatit on usein riittäviä Mora kirjoitti:
On niin paljon väärää tietoa RAW- ja JPG-tiedostoista, että jopa monet ammattikuvaajat ja grafiikka suunnittelijat ovat hämmentyneitä.
1) Jos olet työstänyt kuvia, jotka ovat erittäin kriittisiä, käytä RAW-formaattia silloin valotuksen tai värin korjaus on helpompi tehdä.
2) Raw-kuvat ei ole terävämpiä kuin JPG-kuvat
3) JPG-formaattia käytettäessä aseta oikea valkotasapaino, ja tee valotus oikein.
4) Jos valokuvai JPG-formaatissa, tiedosto ei hajoa joka kerta kun avaat tiedoston, jos:
A. avaat JPG;n
B. tallennat sen uudella nimellä
C. käsittelet kuvan
5) kuvat ovat teräviä käytettäessä JPG –formaattiakin ja lähetettäessä kuvia usein vaaditaan JPG formaattia.
6) Useimmiten matkakuvauksessa ja juhlakuvauksessa JBG formaatti on aivan hyvä ja riittävä.
7) Käytä sitä formaattia mikä on sopivin omasta mielestäsi ja helpoin työstää välineilläsi
Itse kuvaan useimmiten käyttäen molempia RAW ja JPG. Jälkikäteen voin työstää haluamaani vapaamin.RAW kuva on lähellä sitä minkä kameran prosessori on tiedoksi kennolta saanut. Se on minun nykyisissä kameroissani joko 12 tai 14 bittinen osaväriensä osalta kun osavärit (RGB) ovat jpg kuvassa vain 8 bittisiä.
Ei jpg kuva hajoa avattaessa mutta jos sitä on pakattu isosti niin se ei suinkaan parane jos se pakataan avaamisen jälkeen uudelleen. Mielestäni jpg kuvaa kannattaa pakata mahdollisimman vähän jos lainkaan jolloin sen saman uusiokäyttökin on helpompaa. Koskaan ei kuitenkaan saa tallettaa alkuperäisen päälle koska siitä saattaa alkaa rappio. Kamera pitää aina pyytää/säätää tekemään mahdollisimman hyvä jpg sillä kuvan voi pilata myöhemminkin mutta parempaa siitä ei saa mikä se on ollut.
Jos tilanne on kertaluontoinen niin otan yleensä yhdellä kertaa sekä jpg että RAW kuvan sillä RAW (minun tapauksessani nef) antaa paremmat mahdollisuudet kirkkaiden ja tummien kohtien sävyjen avaamiselle. Tilaahan se vie kortilta eikä sarjakuvaus oikein onnistu kun puskuri täyttyy 4 - 5 kuvan jälkeen.
Valkotasapainon osalta jpg kuvissa kannattaa opetella oman kameran manuaalisen valkotasapainon asettaminen harmaalla tai valkoisella paperilla. Keinovalossa tuo on erittäin hyvä keino saada värit kohdalleen.- ????
Työeläkeläinen kirjoitti:
RAW kuva on lähellä sitä minkä kameran prosessori on tiedoksi kennolta saanut. Se on minun nykyisissä kameroissani joko 12 tai 14 bittinen osaväriensä osalta kun osavärit (RGB) ovat jpg kuvassa vain 8 bittisiä.
Ei jpg kuva hajoa avattaessa mutta jos sitä on pakattu isosti niin se ei suinkaan parane jos se pakataan avaamisen jälkeen uudelleen. Mielestäni jpg kuvaa kannattaa pakata mahdollisimman vähän jos lainkaan jolloin sen saman uusiokäyttökin on helpompaa. Koskaan ei kuitenkaan saa tallettaa alkuperäisen päälle koska siitä saattaa alkaa rappio. Kamera pitää aina pyytää/säätää tekemään mahdollisimman hyvä jpg sillä kuvan voi pilata myöhemminkin mutta parempaa siitä ei saa mikä se on ollut.
Jos tilanne on kertaluontoinen niin otan yleensä yhdellä kertaa sekä jpg että RAW kuvan sillä RAW (minun tapauksessani nef) antaa paremmat mahdollisuudet kirkkaiden ja tummien kohtien sävyjen avaamiselle. Tilaahan se vie kortilta eikä sarjakuvaus oikein onnistu kun puskuri täyttyy 4 - 5 kuvan jälkeen.
Valkotasapainon osalta jpg kuvissa kannattaa opetella oman kameran manuaalisen valkotasapainon asettaminen harmaalla tai valkoisella paperilla. Keinovalossa tuo on erittäin hyvä keino saada värit kohdalleen."Valkotasapainon osalta jpg kuvissa kannattaa opetella oman kameran manuaalisen valkotasapainon asettaminen harmaalla tai valkoisella paperilla. Keinovalossa tuo on erittäin hyvä keino saada värit kohdalleen. "
Miten tuo käyntännössä tehdään? Otetaanko kuva paperista? Jos, niin miten sitä sitten jatkossa käytetään? - SivullinenXXXX
Itse itse kirjoitti:
Ihanko totta
”1) Jos olet työstänyt kuvia, jotka ovat erittäin kriittisiä, käytä RAW-formaattia silloin valotuksen tai värin korjaus on helpompi tehdä.
— ei ole korjaus on aina yhtä helppoa oli tallennusformaatti mikä tahansa
2) Raw-kuvat ei ole terävämpiä kuin JPG-kuvat
—RAW-kuvassa on enemmän yksityiskohtia kuin jpegissä ja siksi se näyttää terävämmältä
3) JPG-formaattia käytettäessä aseta oikea valkotasapaino, ja tee valotus oikein.
—jpeg ei vaikuta valotukseen se on tallennetun kuvan pakkausmenetelmä
4) Jos valokuvai JPG-formaatissa, tiedosto ei hajoa joka kerta kun avaat tiedoston, jos:
—jpeg tiedosto ei hajoa missään kuvankäsittelyssä kuten ei muutkaan tallennusformaatit (tiff, NEF, PEF, RAW, DNG jne)
5) kuvat ovat teräviä käytettäessä JPG –formaattiakin ja lähetettäessä kuvia usein vaaditaan JPG formaattia.
—kuka lähettää/vaatii kuvia usein jpeginä
6) Useimmiten matkakuvauksessa ja juhlakuvauksessa JBG formaatti on aivan hyvä ja riittävä.”
—ihan kaikki tallennusformaatit on usein riittäviäJa taas tuli aivan turhaa saivartelua!
Aikoinaan taitamaton kansa (99%) lähetti valokuvatkin word documenttina, vaikka pelkkä kuva olisi ollut helpompi! ???? kirjoitti:
"Valkotasapainon osalta jpg kuvissa kannattaa opetella oman kameran manuaalisen valkotasapainon asettaminen harmaalla tai valkoisella paperilla. Keinovalossa tuo on erittäin hyvä keino saada värit kohdalleen. "
Miten tuo käyntännössä tehdään? Otetaanko kuva paperista? Jos, niin miten sitä sitten jatkossa käytetään?Käytännössä se on nykykameroilla varsin yksinkertainen toimenpide kunhan hieman harjoittelee.
En oikein tunne menetelmää muutoin kuin Nikonin järkkäreiden osalta, näin se niissä menee:
Valitaan WB säädöstä asetus "Pre"
Asetetaan tarkennus manuaaliseksi jottei kamera pyri tarkentamaan paperiin johon tarkennus on lähes mahdoton kontrastierojen puuttumisen vuoksi.
Asetutaan kameran ja paperin kanssa siten. että valo osuu paperiin ja paperi peittää koko kuva-alan.
Painetaan laukaisinta ja jos homma onnistuu alkaa näytössä lukemaan "Good" eli "hyvä" ja homma on hoidossa.
Minulla on kamerassa useita Pre muistipaikkoja joita jokaista voi käyttää erikseen eri keinovalaistuksissa.
Kannattaa lisäksi lukea kameran käyttöohjeesta sillä siellähän ne parhaat neuvot löytyvät. Nämä nyt antamani ovat ulkomuistista kaivettuja.
Tämä "manuaali WB" auttaa kuvaamaan lähes oikein värein paikassa kuin paikassa. Sekavalaistus saattaa hieman antaa vivahteita kuvan eri osiin jos kuvataan isommassa tilassa.
Piti oikein kaivaa D7100 esiin ja tarkastaa muistin toimintaa. Muutoin meni kohdalleen mutta unohdin mainita, että WB nappulaa pitää painaa kunnes Pre teksti näytössä vilkkuu ja sen jälkeen suunnata kamera ja laukaista jolloin onnistuminen tuo tuon vilkkuvan Good tekstin näyttöön.
Helppoa kuin heinänteko!Työeläkeläinen kirjoitti:
Käytännössä se on nykykameroilla varsin yksinkertainen toimenpide kunhan hieman harjoittelee.
En oikein tunne menetelmää muutoin kuin Nikonin järkkäreiden osalta, näin se niissä menee:
Valitaan WB säädöstä asetus "Pre"
Asetetaan tarkennus manuaaliseksi jottei kamera pyri tarkentamaan paperiin johon tarkennus on lähes mahdoton kontrastierojen puuttumisen vuoksi.
Asetutaan kameran ja paperin kanssa siten. että valo osuu paperiin ja paperi peittää koko kuva-alan.
Painetaan laukaisinta ja jos homma onnistuu alkaa näytössä lukemaan "Good" eli "hyvä" ja homma on hoidossa.
Minulla on kamerassa useita Pre muistipaikkoja joita jokaista voi käyttää erikseen eri keinovalaistuksissa.
Kannattaa lisäksi lukea kameran käyttöohjeesta sillä siellähän ne parhaat neuvot löytyvät. Nämä nyt antamani ovat ulkomuistista kaivettuja.
Tämä "manuaali WB" auttaa kuvaamaan lähes oikein värein paikassa kuin paikassa. Sekavalaistus saattaa hieman antaa vivahteita kuvan eri osiin jos kuvataan isommassa tilassa.
Piti oikein kaivaa D7100 esiin ja tarkastaa muistin toimintaa. Muutoin meni kohdalleen mutta unohdin mainita, että WB nappulaa pitää painaa kunnes Pre teksti näytössä vilkkuu ja sen jälkeen suunnata kamera ja laukaista jolloin onnistuminen tuo tuon vilkkuvan Good tekstin näyttöön.
Helppoa kuin heinänteko!Hatara pää on hatara, Nikon ei käytä sitä kuvaa muuhun kuin sen WB:n määrittelyyn eli siitä ei mitään oikeaa kuvaa mielestäni synny vaan ainoastaan tieto siitä mitkä värit jylläävät.
Jos oikein muistan niin eräällä kerhon retkellä olen tehnyt tuon myös erään seuran neitosen Canon kameralla yrityksen ja erehdyksen menetelmällä mutta lopulta onnistuen. Periaate taisi olla samankaltainen mutta jotain eroja siinä oli. Ne erot ovat kuitenkin muistipaikassa jonka osoite on hukassa joten jos olet Canon mies tai nainen niin kokeile! Tai lue käyttöohjetta.- hmm ...
Itse itse kirjoitti:
Ihanko totta
”1) Jos olet työstänyt kuvia, jotka ovat erittäin kriittisiä, käytä RAW-formaattia silloin valotuksen tai värin korjaus on helpompi tehdä.
— ei ole korjaus on aina yhtä helppoa oli tallennusformaatti mikä tahansa
2) Raw-kuvat ei ole terävämpiä kuin JPG-kuvat
—RAW-kuvassa on enemmän yksityiskohtia kuin jpegissä ja siksi se näyttää terävämmältä
3) JPG-formaattia käytettäessä aseta oikea valkotasapaino, ja tee valotus oikein.
—jpeg ei vaikuta valotukseen se on tallennetun kuvan pakkausmenetelmä
4) Jos valokuvai JPG-formaatissa, tiedosto ei hajoa joka kerta kun avaat tiedoston, jos:
—jpeg tiedosto ei hajoa missään kuvankäsittelyssä kuten ei muutkaan tallennusformaatit (tiff, NEF, PEF, RAW, DNG jne)
5) kuvat ovat teräviä käytettäessä JPG –formaattiakin ja lähetettäessä kuvia usein vaaditaan JPG formaattia.
—kuka lähettää/vaatii kuvia usein jpeginä
6) Useimmiten matkakuvauksessa ja juhlakuvauksessa JBG formaatti on aivan hyvä ja riittävä.”
—ihan kaikki tallennusformaatit on usein riittäviä"— ei ole korjaus on aina yhtä helppoa oli tallennusformaatti mikä tahansa"
En ihan ymmärrä, mitä ajat takaa tällä. Järkäreissä käytetyn RAW-kuvan dynamiikka on noin kaksinkertainen JPEG kuvaan verrattuna. 16-bittiä per värikanava, kun JPEG:ssä on vain 8.
Tarkoittaa käytännössä sitä, että voit säätää mm. kirkkautta suuntaan tai toiseen paljon enemmän, ilman, että kuva "palaa puhki", tai menee kokonaan mustaksi.
"—RAW-kuvassa on enemmän yksityiskohtia kuin jpegissä ja siksi se näyttää terävämmältä"
Dynamiikka on suurempi, eikä kuvaa ole prosessoitu niin paljoa kuin JPEG:tä, eli enempi kennolta tulleesta informaatiosta on edelleen tallessa.
Pikselimäärä ei silti yleensä ole eri, eli yksityiskohtia ei pitäisi sinäänsä olla enempää, ellei sitten puhuta kirkkauseroilla aikaansaatavista yksityiskohdista.
"—jpeg ei vaikuta valotukseen se on tallennetun kuvan pakkausmenetelmä"
JPEG ei tosiaan vaikuta valotukseen. Se pitää valita tarkkaan sekä RAW:illa, että JPEG:llä.
Sen sijaan valkotasapainoa ei tarvitse RAW:illa kuvatessa asettaa niin tarkkaan, koska sen voi asettaa jälkikäteen tietokoneella. Jos kuva tallenetaan JPEG:ksi jo kamerassa, valkotasapainon kunnollinen säätäminen jälkikäteen menee hankalammaksi. Onnistuu, mutta JPEG mikä kamerasta tulee on jo prosessoitu monella tavalla, eikä laadussa pääse samaan kuin pääsisi jos on RAW käytettävissä.
RAW:illa kuvatessa ei tarvitse välittää mistään muusta kuin, valotusajasta, aukosta, tarkennuksesta, jne. Valkotasapaino, värikylläisyydet ja muut mitä nykykamerassa voi säätää, voi kaikki tehdä jälkikäteen tietokoneella halutessaan. - hmmm...
hmm ... kirjoitti:
"— ei ole korjaus on aina yhtä helppoa oli tallennusformaatti mikä tahansa"
En ihan ymmärrä, mitä ajat takaa tällä. Järkäreissä käytetyn RAW-kuvan dynamiikka on noin kaksinkertainen JPEG kuvaan verrattuna. 16-bittiä per värikanava, kun JPEG:ssä on vain 8.
Tarkoittaa käytännössä sitä, että voit säätää mm. kirkkautta suuntaan tai toiseen paljon enemmän, ilman, että kuva "palaa puhki", tai menee kokonaan mustaksi.
"—RAW-kuvassa on enemmän yksityiskohtia kuin jpegissä ja siksi se näyttää terävämmältä"
Dynamiikka on suurempi, eikä kuvaa ole prosessoitu niin paljoa kuin JPEG:tä, eli enempi kennolta tulleesta informaatiosta on edelleen tallessa.
Pikselimäärä ei silti yleensä ole eri, eli yksityiskohtia ei pitäisi sinäänsä olla enempää, ellei sitten puhuta kirkkauseroilla aikaansaatavista yksityiskohdista.
"—jpeg ei vaikuta valotukseen se on tallennetun kuvan pakkausmenetelmä"
JPEG ei tosiaan vaikuta valotukseen. Se pitää valita tarkkaan sekä RAW:illa, että JPEG:llä.
Sen sijaan valkotasapainoa ei tarvitse RAW:illa kuvatessa asettaa niin tarkkaan, koska sen voi asettaa jälkikäteen tietokoneella. Jos kuva tallenetaan JPEG:ksi jo kamerassa, valkotasapainon kunnollinen säätäminen jälkikäteen menee hankalammaksi. Onnistuu, mutta JPEG mikä kamerasta tulee on jo prosessoitu monella tavalla, eikä laadussa pääse samaan kuin pääsisi jos on RAW käytettävissä.
RAW:illa kuvatessa ei tarvitse välittää mistään muusta kuin, valotusajasta, aukosta, tarkennuksesta, jne. Valkotasapaino, värikylläisyydet ja muut mitä nykykamerassa voi säätää, voi kaikki tehdä jälkikäteen tietokoneella halutessaan.Korjaus, 14 bittiä.
- ....
???? kirjoitti:
"Valkotasapainon osalta jpg kuvissa kannattaa opetella oman kameran manuaalisen valkotasapainon asettaminen harmaalla tai valkoisella paperilla. Keinovalossa tuo on erittäin hyvä keino saada värit kohdalleen. "
Miten tuo käyntännössä tehdään? Otetaanko kuva paperista? Jos, niin miten sitä sitten jatkossa käytetään?Tässä yksi sivu aiheesta "White Balance"
http://www.wikihow.com/Adjust-Your-Digital-Camera's-White-Balance - ....
.... kirjoitti:
Tässä yksi sivu aiheesta "White Balance"
http://www.wikihow.com/Adjust-Your-Digital-Camera's-White-BalanceJa sivulta löytyvä video suoraan Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=c9MKaj-rXvU#t
- Esimerkki...
Työeläkeläinen kirjoitti:
Käytännössä se on nykykameroilla varsin yksinkertainen toimenpide kunhan hieman harjoittelee.
En oikein tunne menetelmää muutoin kuin Nikonin järkkäreiden osalta, näin se niissä menee:
Valitaan WB säädöstä asetus "Pre"
Asetetaan tarkennus manuaaliseksi jottei kamera pyri tarkentamaan paperiin johon tarkennus on lähes mahdoton kontrastierojen puuttumisen vuoksi.
Asetutaan kameran ja paperin kanssa siten. että valo osuu paperiin ja paperi peittää koko kuva-alan.
Painetaan laukaisinta ja jos homma onnistuu alkaa näytössä lukemaan "Good" eli "hyvä" ja homma on hoidossa.
Minulla on kamerassa useita Pre muistipaikkoja joita jokaista voi käyttää erikseen eri keinovalaistuksissa.
Kannattaa lisäksi lukea kameran käyttöohjeesta sillä siellähän ne parhaat neuvot löytyvät. Nämä nyt antamani ovat ulkomuistista kaivettuja.
Tämä "manuaali WB" auttaa kuvaamaan lähes oikein värein paikassa kuin paikassa. Sekavalaistus saattaa hieman antaa vivahteita kuvan eri osiin jos kuvataan isommassa tilassa.
Piti oikein kaivaa D7100 esiin ja tarkastaa muistin toimintaa. Muutoin meni kohdalleen mutta unohdin mainita, että WB nappulaa pitää painaa kunnes Pre teksti näytössä vilkkuu ja sen jälkeen suunnata kamera ja laukaista jolloin onnistuminen tuo tuon vilkkuvan Good tekstin näyttöön.
Helppoa kuin heinänteko! - tommi_j
Esimerkki... kirjoitti:
Mitä "kuppikokoa" tuo mahtaa olla?
- Canonisti minäkin
Vanhemmat Canonin testit osoittivat, että tehtäessä valotus .jpg:n ehdoilla, se vaikutti .raw:n käytettävyyteen. Kennot ovat tuosta kehittyneet ja sitä myötä .raw, mutta toisaalta on myös kuvien jälkikäsittely on helpompaa, eikä tarvetta .jpg:n käytölle enää ole kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa. Ihan uusia testejä en ole nähnyt. Itse en käytä .jpg muotoa, koska sille ei ole tarvetta.
- Tässä päinvastainen
...mielipide.
http://www.kenrockwell.com/tech/raw.htm
Itse en välttämättä ole samaa mieltä. Sitäpaitsi nyt on jo DNG formaatti.
- L-n
Jos säätää asetukset JPG kuvien ehdoilla, niin kärsiikö RAW siitä (liiallisista säädöistä) vai onko mitään vaikutusta?
—jos siirrät kaikki jpegin säädöt RAW-kuvaan niin kuvista tulee täsmälleen samalaiset jos tallennat säätämäsi RAW:n saman kokoiseksi jpeg tiedostoksi.
– aloittelijan säätämä RAW-kuva näyttää usein huonommalat kuin kameran muokkaama jpeg.
– RAW-kuvasta voi saada jpegiä paremman jos sen suurempi dynamiikka ja valkotasapaino säätövara käytetään hyödyksi kuvansäädössä ja kuva tallennetaan pakkaamattomana tai vähemmän pakattuna.
– jpeg kuva huononee aina jos se säädetään ja tallennetaan uudestaan (kuvasta häviää yksityiskohtia). Eikä tallennetun kuvan säätöjä voi peruuttaa.
– pakkaamattoman RAW-kuvan laattu ei muutu vaikka se avataan ja tallennetaan uudestaan, vaikka monta kertaa. Säätöjä voidaan rajattomasti perua ja säätää uudestaan menettämättä mitää alkuperäisestä datasta. Arkistoin kuvani aina DNG-muodossa."– jpeg kuva huononee aina jos se säädetään ja tallennetaan uudestaan (kuvasta häviää yksityiskohtia). Eikä tallennetun kuvan säätöjä voi peruuttaa. " :juuri näin.
RAW formaatti on kameravalmistajasta riippuva eikä standardi kuten JPG-formaatti.
Voihan näistä saivarella ja pottuilla toisille, mutta käytäntö opettaa.
Tallennuskapasiteettikin on yksi varteenotettava seikka.
"— ei ole korjaus on aina yhtä helppoa oli tallennusformaatti mikä tahansa"; väite on saivartelu. Raakamuodossa on suuremmat mahdollisuudet suurennoksiin ja rajauksiin.
Hyvät kommentit L-n:ltä tunnut tietävän mistä puhut.- pieni pointti vaan
"-jos siirrät kaikki jpegin säädöt RAW-kuvaan niin kuvista tulee täsmälleen samalaiset jos tallennat säätämäsi RAW:n saman kokoiseksi jpeg tiedostoksi."
Kameran "rauta" (softa) ei välttämättä tee tismalleen samannäköistä JPG kuvaa kun tietokoneella oleva softa (kuvankäsittelyohjelma) syystä että kameran "raudan" jpg säädöt eivät ole tiedossa. Varmasti tulisi samanäköistä jos säädöt pystytään siirtämään yksi yhteen kuvankäsittelyohjelmaan.
Onhan myös RAW kuvien "kehttämisessäkin" eri kuvankäsittelyohjelmilla eroja koska softat käsittelevät dataa eri tavalla.
- onnistuu
Väitättekö että jpg kuvan valkotasapainoa ei voi säätää? Edes hiukan jos esim. lumi on liian sisnistä korjaa valkoiseen suuntaan.
Eihän nyt kameroiden jpg valkotasapainot nyt ihan häränpyllyä heitä.Normaaliolosuhteissa ainakin omat kamerani antavat aika oikean valkotasapainon mutta kun kyseessä on keinovalo ei asia ole yhtä yksinkertainen. Nykyiset loiste, energiansäästö- ja LED-lamput eivät anna jatkuvaa spektriä kuten hehkulamput aikoinaan vaan piikkimäisiä tökkejä eri väreillä joista ihmissilmä saattaa muokata lähes valkoisen valon. Tällöin on viisainta käyttää käsin säädettävää valkotasapainoa joka helpoiten käy puhtaalla valkoisella tai harmaalla paperilla. Opetelkaa!!!!!
- L-n
”Väitättekö että jpg kuvan valkotasapainoa ei voi säätää?”
—kaikkien värikuvien valkotasapainoa voi säätää, mustavalkoisten ei
Jpegin ongelma on siinä, että muunnoksessa poistuneet sävyt ei palaa säätämällä takaisin kun niiden arvoista ei ole tietoa tallella.
Rankasti pelkistäen:
Ylleensä jpegin tummasta tai/ja vaaleasta päästä puuttuu sävyjä suppean dynamiikan takia (bittisyys). Säätämllä ei voi palauttaa alkuperäisiä sävyjä takaisin tukossa ja puhki oleviin kohtiin kun niistä ei ole tietoa tallennettuna.
Sama koskee kaikkia jpegistä puuttuvia sävyjä, millään säädöllä ei voi palauttaa alkuperäisiä takaisin kuvaan. Jos jpegin sävyjä ”korjataan” niin kuvan uudet sävyt on softan ”keksimiä” ei alkuperäisen kohteen värejä.
Katsojan ”silmässä” muutetut värit vovat olla parempia kuin alkuperäiset ”aidot” värit. Esim ”väritetty” mustavalkokuva voi olla parempi kuin ”aito” värikuva. Kuvien paremmuus on yleensä mutua, ei tiedettä. - L-n
L-n kirjoitti:
”Väitättekö että jpg kuvan valkotasapainoa ei voi säätää?”
—kaikkien värikuvien valkotasapainoa voi säätää, mustavalkoisten ei
Jpegin ongelma on siinä, että muunnoksessa poistuneet sävyt ei palaa säätämällä takaisin kun niiden arvoista ei ole tietoa tallella.
Rankasti pelkistäen:
Ylleensä jpegin tummasta tai/ja vaaleasta päästä puuttuu sävyjä suppean dynamiikan takia (bittisyys). Säätämllä ei voi palauttaa alkuperäisiä sävyjä takaisin tukossa ja puhki oleviin kohtiin kun niistä ei ole tietoa tallennettuna.
Sama koskee kaikkia jpegistä puuttuvia sävyjä, millään säädöllä ei voi palauttaa alkuperäisiä takaisin kuvaan. Jos jpegin sävyjä ”korjataan” niin kuvan uudet sävyt on softan ”keksimiä” ei alkuperäisen kohteen värejä.
Katsojan ”silmässä” muutetut värit vovat olla parempia kuin alkuperäiset ”aidot” värit. Esim ”väritetty” mustavalkokuva voi olla parempi kuin ”aito” värikuva. Kuvien paremmuus on yleensä mutua, ei tiedettä.ps.
Nikonilta on ymmärtääkseni tullut taas uusi RAW-tallennuspormaattiformaatti entisten NEF ja NRW lisäksi. Kuvittelen, että uusin, RAWs on NEFiä enemmän pakattu sarjakuvaus/tallennusnopeuden parantamiseksi.
RAWs lienee myös ”helpotus” niille joilla tiedoston koko tuottaa ongelmia. - L-nisti
L-n kirjoitti:
ps.
Nikonilta on ymmärtääkseni tullut taas uusi RAW-tallennuspormaattiformaatti entisten NEF ja NRW lisäksi. Kuvittelen, että uusin, RAWs on NEFiä enemmän pakattu sarjakuvaus/tallennusnopeuden parantamiseksi.
RAWs lienee myös ”helpotus” niille joilla tiedoston koko tuottaa ongelmia.pps
D4s-mallissa on valittavana erilaisia RAW-tallennustapoja. 12 tai 14 bittinen, pakkaamaton, häviötön pakkaus, häviöllinen pakkaus ja RAAWs
RAWs on uusi 12-bittinen raw tiedostokoko, vain joke neljännes pikseleistä tallennetaan (2 464 x 1 640), tiedoston koko pienenee puoleen 12-bit standardiin verrattuna. L-n kirjoitti:
ps.
Nikonilta on ymmärtääkseni tullut taas uusi RAW-tallennuspormaattiformaatti entisten NEF ja NRW lisäksi. Kuvittelen, että uusin, RAWs on NEFiä enemmän pakattu sarjakuvaus/tallennusnopeuden parantamiseksi.
RAWs lienee myös ”helpotus” niille joilla tiedoston koko tuottaa ongelmia.Niinpä juuri RAW -formaatit poikkeavat toisistaan esimerkiksi Canonilla ja Nikonilla.
RAW- formaatit eivät ole standardeja kuten pakattu JPG-formaatti.- ????
Työeläkeläinen kirjoitti:
Normaaliolosuhteissa ainakin omat kamerani antavat aika oikean valkotasapainon mutta kun kyseessä on keinovalo ei asia ole yhtä yksinkertainen. Nykyiset loiste, energiansäästö- ja LED-lamput eivät anna jatkuvaa spektriä kuten hehkulamput aikoinaan vaan piikkimäisiä tökkejä eri väreillä joista ihmissilmä saattaa muokata lähes valkoisen valon. Tällöin on viisainta käyttää käsin säädettävää valkotasapainoa joka helpoiten käy puhtaalla valkoisella tai harmaalla paperilla. Opetelkaa!!!!!
Kyselin tuossa ylempänä miten se käytännössä tapahtuu.
- open source RAW
Mora kirjoitti:
Niinpä juuri RAW -formaatit poikkeavat toisistaan esimerkiksi Canonilla ja Nikonilla.
RAW- formaatit eivät ole standardeja kuten pakattu JPG-formaatti.Tulevaisuutta ajatellen kannattaa ilmeisesti muuntaa RAW kuvat DNG muotoon. DNG taitaapi olla standardi kuten JPG, (DNG = open source RAW tiedostomuoto).
DNG avaaminen onnistuu tulevaisuudessa todennäköisesti helpommin kuin jonkun tietyn kamervalmistajan "tuntemattoman" RAW formaation avaaminen.
http://photographyconcentrate.com/should-you-convert-dng/ - Lisäys
open source RAW kirjoitti:
Tulevaisuutta ajatellen kannattaa ilmeisesti muuntaa RAW kuvat DNG muotoon. DNG taitaapi olla standardi kuten JPG, (DNG = open source RAW tiedostomuoto).
DNG avaaminen onnistuu tulevaisuudessa todennäköisesti helpommin kuin jonkun tietyn kamervalmistajan "tuntemattoman" RAW formaation avaaminen.
http://photographyconcentrate.com/should-you-convert-dng/ open source RAW kirjoitti:
Tulevaisuutta ajatellen kannattaa ilmeisesti muuntaa RAW kuvat DNG muotoon. DNG taitaapi olla standardi kuten JPG, (DNG = open source RAW tiedostomuoto).
DNG avaaminen onnistuu tulevaisuudessa todennäköisesti helpommin kuin jonkun tietyn kamervalmistajan "tuntemattoman" RAW formaation avaaminen.
http://photographyconcentrate.com/should-you-convert-dng/"Tulevaisuutta ajatellen kannattaa ilmeisesti muuntaa RAW kuvat DNG muotoon. DNG taitaapi olla standardi kuten JPG, (DNG = open source RAW tiedostomuoto)."
Tärkeä huomio! Nikon RAW voi olla hetken päästä vaikea avata.
DNG nimensä mukaan pitäisi olla standari versio, mutta ikuisestikkohan?
Muistikortit eivät ole oikea tapa!
CD ja DVD tallennus ovat myös ongelmallisia muussa formaatissa kuin JPG .
Entä tietokoneen muistit peilattuissa koneissa ja back-up erillisellä kovalevyllä????? kirjoitti:
Kyselin tuossa ylempänä miten se käytännössä tapahtuu.
Tuossa ylempänä olen selittänyt miten se ainakin Nikonin rungoilla tehdään mutta eri valmistajilla on hieman eri venkeet. periaate lienee kuitenkin saman kaltainen joten yrityksen ja erehdyksen tietäkin pääsee perille.
Olen sen kerran tehnyt Canon rungolla noin vuosi sitten ja se onnistui juuri yrityksen ja erehdyksen kiintoisaa polkua.- Opetelkaa!!!!!
Työeläkeläinen kirjoitti:
Normaaliolosuhteissa ainakin omat kamerani antavat aika oikean valkotasapainon mutta kun kyseessä on keinovalo ei asia ole yhtä yksinkertainen. Nykyiset loiste, energiansäästö- ja LED-lamput eivät anna jatkuvaa spektriä kuten hehkulamput aikoinaan vaan piikkimäisiä tökkejä eri väreillä joista ihmissilmä saattaa muokata lähes valkoisen valon. Tällöin on viisainta käyttää käsin säädettävää valkotasapainoa joka helpoiten käy puhtaalla valkoisella tai harmaalla paperilla. Opetelkaa!!!!!
”Normaaliolosuhteissa ainakin omat kamerani antavat aika oikean valkotasapainon”
—mistä voi tietää ”kameran antama” valkotasapaino on oika, eihän sellaista ole olemassa. Se, että säätö on tehty oikein ei muuta valkotasapainoa oikeaksi.
Jos kuvan väreissä näkyy, että se on kuvattu ns. keinovalossa niin onko valkotasapaino oikea?
Entä jos säädän kameran tai em kuvan niin, että värit vastaavat päivänvalossa kuvattua. Onko valkotasapaino silloin oikea? Opetelkaa!!!!! kirjoitti:
”Normaaliolosuhteissa ainakin omat kamerani antavat aika oikean valkotasapainon”
—mistä voi tietää ”kameran antama” valkotasapaino on oika, eihän sellaista ole olemassa. Se, että säätö on tehty oikein ei muuta valkotasapainoa oikeaksi.
Jos kuvan väreissä näkyy, että se on kuvattu ns. keinovalossa niin onko valkotasapaino oikea?
Entä jos säädän kameran tai em kuvan niin, että värit vastaavat päivänvalossa kuvattua. Onko valkotasapaino silloin oikea?Jos valkoinen näkyy valkoisena ei oikea WB ole kaukana. Siihenhän tuolla harmaa/valkoinen kortti keinolla pyritään.
- Ai niinkö?
Työeläkeläinen kirjoitti:
Jos valkoinen näkyy valkoisena ei oikea WB ole kaukana. Siihenhän tuolla harmaa/valkoinen kortti keinolla pyritään.
"Jos valkoinen näkyy valkoisena ei oikea WB ole kaukana."
Voi olla värillisessä tai tietyn sävyisessä valaistuksessa hyvinkin kaukana. Valkoisen pitäisi näyttää samalta kuin kuvaustilanteessa eikä sitä pitäisi pakottaa näyttämään valkoiselta. - hmm...
Mora kirjoitti:
"Tulevaisuutta ajatellen kannattaa ilmeisesti muuntaa RAW kuvat DNG muotoon. DNG taitaapi olla standardi kuten JPG, (DNG = open source RAW tiedostomuoto)."
Tärkeä huomio! Nikon RAW voi olla hetken päästä vaikea avata.
DNG nimensä mukaan pitäisi olla standari versio, mutta ikuisestikkohan?
Muistikortit eivät ole oikea tapa!
CD ja DVD tallennus ovat myös ongelmallisia muussa formaatissa kuin JPG .
Entä tietokoneen muistit peilattuissa koneissa ja back-up erillisellä kovalevyllä?Kyllä itse pitäisin alkuperäiset RAW:itkin tallessa jos ei ole tilasta puutetta.
DNG todennäköisesti hävittää jotakin kamerakohtaista informaatiota.
Nikonin ja canonin rawit maailmalla ovat niin käytettyjä formaatteja tänä päivänä, että taatusti saa auki 20 vuoden päästäkin, jollakin ohjelmalla. Olisin tuosta asiasta huolissani enempi vain jos käytössä olisi jonkin marginaalivalmistajan kamera, jossa käytetään omaa raw formaattia.
CD ja DVD säilyy aavistuksen huonosti, niillä olevalla tiedolla on taipumus korruptoitua. Lisäksi ne ovat pieniä ja hitaita käsitellä.
Perinteinen kiintolevy on varmin säilö. Mielellään nitä kannattaa olla useita ja eri paikoissa varmuuskopiona. - Tai sitten ei
hmm... kirjoitti:
Kyllä itse pitäisin alkuperäiset RAW:itkin tallessa jos ei ole tilasta puutetta.
DNG todennäköisesti hävittää jotakin kamerakohtaista informaatiota.
Nikonin ja canonin rawit maailmalla ovat niin käytettyjä formaatteja tänä päivänä, että taatusti saa auki 20 vuoden päästäkin, jollakin ohjelmalla. Olisin tuosta asiasta huolissani enempi vain jos käytössä olisi jonkin marginaalivalmistajan kamera, jossa käytetään omaa raw formaattia.
CD ja DVD säilyy aavistuksen huonosti, niillä olevalla tiedolla on taipumus korruptoitua. Lisäksi ne ovat pieniä ja hitaita käsitellä.
Perinteinen kiintolevy on varmin säilö. Mielellään nitä kannattaa olla useita ja eri paikoissa varmuuskopiona.Nikonin NEF (RAW) informaatiossa on todellakin Nikon specifistä informaatiota mutta sillä ei tee mitään, ellei käytä softaa joka osaa tulkita sitä (käytännössä ViewNX 2/CaputreNX 2). Jos käyttää esim. Adoben tuotteita, ei siitä kamerakohtaisesta (Nikon specifisestä) informaatiosta ole mitään hyötyä.
- Mietityttää hivenen
Alkuperäinen kyselijä tässä. Tarkoitin "säädöillä" kameran säätöjä. En jälkikäteen tehtäviä säätöjä (kuvakäsittelyä).
Kameran säädöt vaikuttavat siis vain JPG kuviin, ei RAW kuviin? Keskustelussa näkyy olevan tähän asiaan liittyen ristiriitaista tietoa.
Yhdellä sivulla näkyi tällaiset Nikon järkkärin asetukset:
VIVID Picture Control
3 Saturation
7 Sharpening
Nämäkö vaikuttavat vain JPG kuvien osalta eikä RAW dataan?- Tällaista löysin
- The white balance setting is tagged in the RAW file, but it isn’t fixed in the image data.
- Sharpening and saturation are also tagged in the RAW file but not applied to the actual image data.
Yllä olevan tiedon mukaan ainakaan "white balance", "sharpening" ja "saturation" säädöt eivät vaikuta suoraan RAW dataan, vaan ovat mukana "tägättynä". Sitä en sitten tiedä miten "Picture Control" asetusten laita on. - Hömm ...
Sellaiset säädöt, jotka ovat "mekaanisia", eli tapahtuvat jotakin fyysista palikkaa kamerassa liikuttamalla, vaikuttavat sekä RAW, että JPEG kuvassa samalla tavalla.
Näitä ovat ainakin:
-Valotusaika
-Aukko
-Tarkennus
Sen sijaan ohjelmalliset säädöt, jotka tekee kameran prosessori tai kuvankäsittelyohjelma, nämä saadaan tehtyä myös jälkikäteen tietokoneella, silloin kun on käytetty RAW kuvaa, koska RAW kuvassa on tallessa enempi alkuperäisestä kennolta tulleesta informaatiosta.
Näitä softalla, eli ohjelmistolla tehtäviä asetuksia ovat mm.
-Valkotasapaino
-Värikylläisyys/saturaatio
-Erilaiset korjaukset, esim. se joka lisää valoisuutta kuvan reunoille
-jne
-Tarkkuus asetukset, jotka siis eivät ole varsinaista tarkennusta, vaan vain ohjelmallista säätöä
Kameran kennolla olevat pisteet mittaavat vain kirkkautta. Kennon edessä on ns. bayer suodatin, jonka avulla saadaan 3 värikomponenttiä. Näitä tietoja sitten painotetaan eri tavalla, niin saadaan erilainen valkotasapaino, ja niin edes päin. - värikomponenttiä
Hömm ... kirjoitti:
Sellaiset säädöt, jotka ovat "mekaanisia", eli tapahtuvat jotakin fyysista palikkaa kamerassa liikuttamalla, vaikuttavat sekä RAW, että JPEG kuvassa samalla tavalla.
Näitä ovat ainakin:
-Valotusaika
-Aukko
-Tarkennus
Sen sijaan ohjelmalliset säädöt, jotka tekee kameran prosessori tai kuvankäsittelyohjelma, nämä saadaan tehtyä myös jälkikäteen tietokoneella, silloin kun on käytetty RAW kuvaa, koska RAW kuvassa on tallessa enempi alkuperäisestä kennolta tulleesta informaatiosta.
Näitä softalla, eli ohjelmistolla tehtäviä asetuksia ovat mm.
-Valkotasapaino
-Värikylläisyys/saturaatio
-Erilaiset korjaukset, esim. se joka lisää valoisuutta kuvan reunoille
-jne
-Tarkkuus asetukset, jotka siis eivät ole varsinaista tarkennusta, vaan vain ohjelmallista säätöä
Kameran kennolla olevat pisteet mittaavat vain kirkkautta. Kennon edessä on ns. bayer suodatin, jonka avulla saadaan 3 värikomponenttiä. Näitä tietoja sitten painotetaan eri tavalla, niin saadaan erilainen valkotasapaino, ja niin edes päin.Ahaa
Jos siis etsin valikosta (kameran muistista) jonkun valmiin asetuksen niin se on ohjelmallinen säätö joka painottaa 3 värikomponenttiä eri tavalla.
Entä kun minulla on sellainen kamera jossa ei ole kennon edessä on ns. bayer suodatin, jonka avulla saadaan 3 värikomponenttiä. Niin voinko saada erilainen valkotasapaino, ja niin edes päin?
Jos olen valinnut tallennusmuodoksi RAW niin mitkään kameran säädöt ei vaikutan kun ne vaikuttaa vain jpeg kuvaan? - hmm...
värikomponenttiä kirjoitti:
Ahaa
Jos siis etsin valikosta (kameran muistista) jonkun valmiin asetuksen niin se on ohjelmallinen säätö joka painottaa 3 värikomponenttiä eri tavalla.
Entä kun minulla on sellainen kamera jossa ei ole kennon edessä on ns. bayer suodatin, jonka avulla saadaan 3 värikomponenttiä. Niin voinko saada erilainen valkotasapaino, ja niin edes päin?
Jos olen valinnut tallennusmuodoksi RAW niin mitkään kameran säädöt ei vaikutan kun ne vaikuttaa vain jpeg kuvaan?Hmm, jos kamera käyttää samanlaista kennoa kuin useimmat digikamerat, bayer suodatin on kennon edessä välttämätön värikuvien saamiseksi. Johtuu siitä, että kenno ei ilmeisesti ymmärrä kuin valon voimakkuutta. Joten sen edessä on suodatinruudukko, joista osa ruuduista päästää hyvin läpi punaista valoa, osa vihreää ja osa sinistä. Näin kamera tietää, mitä väriä tuli mitenkin paljon. Neljästä ruudusta tehdään yksi pikseli. 2 vihreää ruutua, 1 punainen ja 1 sininen. Vihreitä on kaksi siksi, että ihmisen näkö on ilmeisesti erityisen herkkä vihreälle.
http://en.wikipedia.org/wiki/Bayer_filter
Oikeastaan tuo viimeinen kappale oli ekstra tietoa, joka ei ole välttämätöntä asian kannalta. :D
Pääpointti on se, että ainakin mekaanisesti tapahtuvat säädöt vaikuttavat molempiin kuvatyypeihin samalla tavalla. Valotusaika, aukko, tarkennus.
Ohjelmalliset säädöt, kuten valkotasapaino, värikylläisyys, jne. on mahdollista säätää jälkikäteen tarkemmin tietokoneella. Oikeastaan näet kyllä tietokoneen RAW ohjelmasta, mitä sieltä voi säätää ja mitä ei. - hmm...
hmm... kirjoitti:
Hmm, jos kamera käyttää samanlaista kennoa kuin useimmat digikamerat, bayer suodatin on kennon edessä välttämätön värikuvien saamiseksi. Johtuu siitä, että kenno ei ilmeisesti ymmärrä kuin valon voimakkuutta. Joten sen edessä on suodatinruudukko, joista osa ruuduista päästää hyvin läpi punaista valoa, osa vihreää ja osa sinistä. Näin kamera tietää, mitä väriä tuli mitenkin paljon. Neljästä ruudusta tehdään yksi pikseli. 2 vihreää ruutua, 1 punainen ja 1 sininen. Vihreitä on kaksi siksi, että ihmisen näkö on ilmeisesti erityisen herkkä vihreälle.
http://en.wikipedia.org/wiki/Bayer_filter
Oikeastaan tuo viimeinen kappale oli ekstra tietoa, joka ei ole välttämätöntä asian kannalta. :D
Pääpointti on se, että ainakin mekaanisesti tapahtuvat säädöt vaikuttavat molempiin kuvatyypeihin samalla tavalla. Valotusaika, aukko, tarkennus.
Ohjelmalliset säädöt, kuten valkotasapaino, värikylläisyys, jne. on mahdollista säätää jälkikäteen tarkemmin tietokoneella. Oikeastaan näet kyllä tietokoneen RAW ohjelmasta, mitä sieltä voi säätää ja mitä ei.Tai neljästä ruudusta, saadaan 4 pikseliä interpoloimalla.
- "säädöillä"
Kukaan tavis ei tiedä miten kameran prosessori vaikuttaa (säätää kuvia) riippumatta siitä miten kuva tallentuu kortille (RAW, Tiff, jpeg …).
Vain se on varmaa, että kuvatiedostosta poistettuja sävyjä ei voi palauttaa siihen takaisin riippumatta siitä puuttuvatkosävyt kuvasta valon, valotuksen, prosessoinnin tai kuvansäädön takia.
Esim jos kuvataan punaisessa valossa niin kohteen ”aitoa” valkotasapainoa ei voi kuvaan saada riippumatta siitä mllä säädöillä kuvataan, tallennetaan ja käsitellään.
Nykyään ilmeisesti kaikissa kameroisaa softa säätää myös RAW-tiedostoja. Siksi mm. kohinassa on huomattavia eroja RAW-kuvissa vaikka kameroissa on sama kenno. Sama koskee kaikkia eri tavoin pakattuja RAW-tiedostoja.
Asiasta lienee turha kiistellä myös siksi, että huomenna kaikki on taas toisin (”kehitys kehittyy”) ja sama - Hirvee määrä tietoa
Asiasta kolmanteen. Oletko sattumalta lukenut milloinkaan täydellistä metadataa siis laajinta mahdollista jossa on kaikki se data mikä tallentuu kuvankin lisäksi vaikkapa minulla Nikonin kamerassani on mahdollista esille saada jopa JPG kuvista?
Siinä on niin lähes kaikki mainittu jotta huh huh,,,jopa lähes kuvaajan silmänympärys näkyy jossain siinä..käytetyt objektiivit tosin minun kamera luulee Tamronia G.sarjalaiseksi ,, liki kaikki mahdolliset ja mahdottomatkameran painikkeitten asennot ja säädöt jne,,,kuvaajantietoja jos on asetettu yms..
Kaikki ohjelmat eivät vaan näytä kaikkea sitä dataa vaan supistettuna osan tiedoista
joita oikeasti voipi olla melkonen määrä semmosia joita en minä ainakaan ymmärrä kuten vaikkapa se ihme identiteetti numerosarja kuvalle..
Rivejä ja lukuja siinä piisaa jopa akkuperän tiedot näkyy siitä..kaikki mikä on liitetty kameraan yleensä,,,
Uskomattoman tarkasti nykykamera tietää paljon verrattuna entisiin jopa enempi kun kuvaaja itte mutta sehän onkin oikeastaan tietokone - näkyi tällaiset
”… jos säätää JPG ehdoilla?”
Ei kai ole olemassa mitään jpegin ehtoja joilla kamera säädetään?
”Tarkoitin "säädöillä" kameran säätöjä … Kameran säädöt vaikuttavat siis vain JPG kuviin, ei RAW kuviin? Keskustelussa näkyy olevan tähän asiaan liittyen ristiriitaista tietoa.
Ihanko oikeasti uskot että esimerkiksi aukon, valotusajan ja herkkyyden säätö ”vaikuttavat siis vain JPG kuviin”?- a.p. kysyjä
En tietenkään tarkoittanut näitä (Aperture Shutter Speed ISO = Exposure), vaan valkotasapaino, värikylläisyys, värisävy, terävöinti, kirkkaus yms. asetukset joilla hallitaan "värimaailmaa".
"Tällaista löysin" nimimerkki vastasi jo pitkälti kysymykseeni.
- helppoa ja hauskaa
Kylläpä on taas uskomaton määrä ammattimaiselta kuulostavaa siansaksaa suollettu amatööripalstalle.
Valkotasapaino on silloin kohdallaan kun kuva näyttää hyvältä, ei siihen mitään harmaapapereita tarvita.
Kannattaa laittaa kamerasta automaatit päälle ja kuvata rawia ja jpgtä.
Ja sitten siellä pimeässä kammiossa säädellä rawia niin että se näyttää mahdollisimman hyvin automaatilla kuvattua jpgtä.- Auto ISO
Olet herra "kivikaivon" kanssa samaa mieltä.
http://www.kenrockwell.com/tech/modern-exposure.htm
- kärsii se
JPGiä kuvataan kun tavoitteena on saada valmis kuva suoraan kamerasta.
RAWia kuvataan kun tavoitteena on saada laadukasta raakadataa jälkikäsiteltäväksi.
Erona on valotus.
RAWia kuvatessa valotetaan "oikeaan reunaan", jotta saadaan tiedoston bitit mahdollisimman hyvin hyödynnettyä.
JPGiä kuvatessa ei välttämättä valoteta "oikeaan reunaan" vaan pyritään "oikeaan" "lopulliseen" valotukseen.
-> JPGin ehdoilla RAWia kuvatessa menetetään osa hyödynnettävissä olevasta datasta.
--> JPGin ehdoilla kuvatessa RAW kärsii.- oikeaan"lopulliseen
Mitkä asiat ovat jpegin ehtoja?
– pakkaaminen
– 8-bittisyys
– artefaktit
– huono dynamiikka
– huononee uudelleen tallennettaessa
Onko pakkaamisen taso ainoa säädettävä jpegin ominaisuus? - vasempaan reunaan
Täh? mitä ihmeen soopaa sä oikein selität? Valotetaan oikeaan reunaan vai valotetaan oikeaan valotukseen???????
Kun otat RAW-kuvan ja valotus on sinne päin, siellä kuvassa on kaikki informaatio. Tainiinno, jos kamera on jotakuinkin tasalaatuinen värkki.
- väärälle
Täh tainiinno muut on aina väärässä jos ei valota niinkuin itse valottaa. Itse valotan aina sinne päin kun en pysty myöntämään, että oikealle valottamisesta on etua. Itse asiassa en edes käsitä mitä tarkoittaa histogrammin mukaan valottaminen ja oikealle valottaminen. Varmaan ne on ihan huonoja kun itse en osaa enkä ymmärrä.
Itse valotan väärälle kun en osaa oikealle.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1256660Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631624184Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen513399Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4902974Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2851960Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde351639- 891479
Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja151469Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1741419Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito151386