Vuolukiviuuni - varauskyvyn aleneminen?

Ei uuni rapaudu siten kuin kiuaskivet. Kiven pintaan tulee eristävä nokikerros, ja se huonontaa lämmön varautumista.

Jocuko kirjoitti:

Ei uuni rapaudu siten kuin kiuaskivet. Kiven pintaan tulee eristävä nokikerros, ja se huonontaa lämmön varautumista.

Ainakin vanhempien Nunnauunissa (leivinuuni) näyttäis noki palavan uunin sisältä todella tehokkaasti hiilivaiheessa eikä poskikanaviinkaan kerry nokea juuri lainkaan. Voihan se silti kiven huokosia tukkia.

Vaikea minunkaan uskoa väitettä noin isosta alenemasta.

Kysyn kirjoitti:

Ainakin vanhempien Nunnauunissa (leivinuuni) näyttäis noki palavan uunin sisältä todella tehokkaasti hiilivaiheessa eikä poskikanaviinkaan kerry nokea juuri lainkaan. Voihan se silti kiven huokosia tukkia.

Vaikea minunkaan uskoa väitettä noin isosta alenemasta.

Lämmitykseen tarkoitetuissa uuneissa ei ole mahdollisuutta puhdistaa nokea uunin sisältä. Silti ne säilyttävät lämmönvarauskykynsä vuosikymmenet. Mikähän mutu-juttu tuo huononeminen lienee.

Vuolukiven lämmetessä yli 500 asteen sen massasta katoaa hiilidioksidina taivaalle 20%. Tosin vain tulipesän kivet tulevat näin kuumiksi, mutta pieni osa uunin massasta siis katoaa. Ei ajan vaan kuumuuden myötä.

Kyllä se vuolukivi painoonsa ja kokoonsa nähden varaa ainakin yhtähyvin kuin tiili tms. materiaali.
Uunini 1500 kg ja kun sen illalla lämmittää niin aamullakin vielä kuuma, illalla selvästi lämmin yhä. Samaan tilavuuteen 75x75x165cm en usko että olisin saanut enemmän varaavuutta muullakaan ratkaisulla. Toki 2 kertaa kookkaampi 2000 kg tiiliuuni varaisi enemmän, onpi vaan aika kookas jokataloon.

Lämmön nopea siirtyminen uunin pintaan vuolikiviuunissa suhteessa tiiliuuniin johtuu siitä, että vuolukiviuuni on tehty kokonaisuudessaan samasta materiaalista. Näinollen materiaalien "välissä" ei tarvita eristäviä aineita vrt. tiiliuuniin kivivillalla eristetty tulipesä.

Asiaa kirjoitti:

Lämmön nopea siirtyminen uunin pintaan vuolikiviuunissa suhteessa tiiliuuniin johtuu siitä, että vuolukiviuuni on tehty kokonaisuudessaan samasta materiaalista. Näinollen materiaalien "välissä" ei tarvita eristäviä aineita vrt. tiiliuuniin kivivillalla eristetty tulipesä.

Ja tästä syystä sitten tiiliuunissa saa polttaa motillisen halkoja, ennen kuin lämpöä on siirtynyt (= varautunut) edes vähän tiilimassaan.

Eikös sen vuolukiven hyvät uuniominaisuudet perustu just hyvään lämmönsiirtokykyyn tulipesästä kaikkialle uunin kivimassaan ja suureen ominaislämpökapasiteettiin. Kun lämpö siirtyy nopeasti uunin sisäpiinoista syvemmälle kivimassaan, saavutetaan hyvä hyötysuhde eikä lämpö karkaa palokaasuijen mukana harakoille. Vuolukiven ominaislämpökapasiteetti on käsittääkseni suurempi kuin tiilen.

Toisaalta, kun lämpö siirtyy helposti pintaan, niin voihan olla, että vuolikiviuuni luovuttaa lämmön myös nopeasti. Mutta hyvinhän tuota riittää vielä vuorokausi lämmityksen jälkeen ainakin omassa leivinuunissani. Yksi kantamuksellinen nostaa uunin lämpötilan huoneenlämmöstä yli 200 asteen ja vuorokauden päästä mittari näyttää vielä 100 astetta. Minusta on aivan mukava ominaisuus pakkasilla, että uuni alkaa luovuttamaan lämpöä jo lämmityksen aikana eikä vasta päivän tai parin päästä, kuten huonoimmissa tapaamissani tiiliuuneissa.

Huono puoli on sitten se, että alkuun lämpöä luovuttuu liikaakin ja huonelämpötila (100m2 avointatilaa, vinot sisäkatotkorkeimmillaan 3.5m) nousee turhankin korkealle eli 26 asteeseen (lämmitys säädetty 22 asteeseen).

Timo kirjoitti:

Ja tästä syystä sitten tiiliuunissa saa polttaa motillisen halkoja, ennen kuin lämpöä on siirtynyt (= varautunut) edes vähän tiilimassaan.

Eikös sen vuolukiven hyvät uuniominaisuudet perustu just hyvään lämmönsiirtokykyyn tulipesästä kaikkialle uunin kivimassaan ja suureen ominaislämpökapasiteettiin. Kun lämpö siirtyy nopeasti uunin sisäpiinoista syvemmälle kivimassaan, saavutetaan hyvä hyötysuhde eikä lämpö karkaa palokaasuijen mukana harakoille. Vuolukiven ominaislämpökapasiteetti on käsittääkseni suurempi kuin tiilen.

Toisaalta, kun lämpö siirtyy helposti pintaan, niin voihan olla, että vuolikiviuuni luovuttaa lämmön myös nopeasti. Mutta hyvinhän tuota riittää vielä vuorokausi lämmityksen jälkeen ainakin omassa leivinuunissani. Yksi kantamuksellinen nostaa uunin lämpötilan huoneenlämmöstä yli 200 asteen ja vuorokauden päästä mittari näyttää vielä 100 astetta. Minusta on aivan mukava ominaisuus pakkasilla, että uuni alkaa luovuttamaan lämpöä jo lämmityksen aikana eikä vasta päivän tai parin päästä, kuten huonoimmissa tapaamissani tiiliuuneissa.

Huono puoli on sitten se, että alkuun lämpöä luovuttuu liikaakin ja huonelämpötila (100m2 avointatilaa, vinot sisäkatotkorkeimmillaan 3.5m) nousee turhankin korkealle eli 26 asteeseen (lämmitys säädetty 22 asteeseen).

Pitäisi nähdä tehokäyrä. Eli pesän sytyttämisestä vaikka 10 kg pesällisellä. Ja sitten ilmoitetaan vaikka puolen tunnin välein luovutettu teho.

Ylilämpö jossain tilassa tarkoittaa ylilämmittämistä. Minulla on takka tehty niin, että yhdellä pesällisellä ei tule ylilämmittämistä vaikka ulkona olisi 0'C tuntumassa. Luovutettu tasainen teho on asetettavissa pesällisten kokoa ja määrää säätämällä jossain muutaman sadan vatin ja 2 kW välillä.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Pitäisi nähdä tehokäyrä. Eli pesän sytyttämisestä vaikka 10 kg pesällisellä. Ja sitten ilmoitetaan vaikka puolen tunnin välein luovutettu teho.

Ylilämpö jossain tilassa tarkoittaa ylilämmittämistä. Minulla on takka tehty niin, että yhdellä pesällisellä ei tule ylilämmittämistä vaikka ulkona olisi 0'C tuntumassa. Luovutettu tasainen teho on asetettavissa pesällisten kokoa ja määrää säätämällä jossain muutaman sadan vatin ja 2 kW välillä.

Kantokorillisessa puuta on tietty määrä energiaa ja riippuu uunin ominaisuuksista että paljonko siihen voidaan energiaa varata ja millä teholla sitä luovutetaan.

Timo kirjoitti:

Ja tästä syystä sitten tiiliuunissa saa polttaa motillisen halkoja, ennen kuin lämpöä on siirtynyt (= varautunut) edes vähän tiilimassaan.

Eikös sen vuolukiven hyvät uuniominaisuudet perustu just hyvään lämmönsiirtokykyyn tulipesästä kaikkialle uunin kivimassaan ja suureen ominaislämpökapasiteettiin. Kun lämpö siirtyy nopeasti uunin sisäpiinoista syvemmälle kivimassaan, saavutetaan hyvä hyötysuhde eikä lämpö karkaa palokaasuijen mukana harakoille. Vuolukiven ominaislämpökapasiteetti on käsittääkseni suurempi kuin tiilen.

Toisaalta, kun lämpö siirtyy helposti pintaan, niin voihan olla, että vuolikiviuuni luovuttaa lämmön myös nopeasti. Mutta hyvinhän tuota riittää vielä vuorokausi lämmityksen jälkeen ainakin omassa leivinuunissani. Yksi kantamuksellinen nostaa uunin lämpötilan huoneenlämmöstä yli 200 asteen ja vuorokauden päästä mittari näyttää vielä 100 astetta. Minusta on aivan mukava ominaisuus pakkasilla, että uuni alkaa luovuttamaan lämpöä jo lämmityksen aikana eikä vasta päivän tai parin päästä, kuten huonoimmissa tapaamissani tiiliuuneissa.

Huono puoli on sitten se, että alkuun lämpöä luovuttuu liikaakin ja huonelämpötila (100m2 avointatilaa, vinot sisäkatotkorkeimmillaan 3.5m) nousee turhankin korkealle eli 26 asteeseen (lämmitys säädetty 22 asteeseen).

Pari pientä huomautusta, joista toisen itsekin olet osittain havainnut.

Mikäli vuolukivi tosiaan siirtää lämmön tehokkaasti, eli on hyvä johde, niin kyllä se kaikki on varauskyvystä pois. Mikäli tavoitellaan hyvää lämmönjohtavuutta, kannattaa takka tehdä vaikka kuparilevyistä. Kyllä lämpiää nopeasti. Tosin muissa ominaisuuksissa saattaa olla hieman puutteita.

Meidän tiilestä muurattu takka alkaa lämmetä ulkopinnaltaan n. tunnin kuluttua sytyttämisestä. Kun parinkymmenen asteen pakkasella polttaa lähes täyden pesällisen illalla, on ulkopinta huomattavasti huonetta lämpimämpi vielä ylihuomisen aamulla. Parin päivän viive sinun tuntemiesi takkojen lämmön luovotuksessa viittaa 1800-luvun rakentamistapaan, jolloin takkojen seinätkin olivat toista metriä paksut.

Meillä ei tähän mennessä (13 v. asumista) ole käynyt kertaakaan niin, että olisi epätoivoisesti odotettu takan luovuttamaa lämpöä. Takka on ainoastaan apuna sähkölaskun pienentämisessä. Ja silloin tällöin makkaranpaistossa.

Anssi kirjoitti:

Kantokorillisessa puuta on tietty määrä energiaa ja riippuu uunin ominaisuuksista että paljonko siihen voidaan energiaa varata ja millä teholla sitä luovutetaan.

Kylläkyllä. Korillisessa on vaikka 40 kWh. Kamiinassa korillinen palaa tunnissa ja teho on silloin 40 kW luokkaa. Isomassaisessa uunissa palaa tunnissa ja suuluukuista tulee palon aikana muutamaa kilovattia. Loppu varautuu kivimassaan ja tulee jossain vaiheessa pihalle johtumalla. Jos kivipinta alkaa tunnissa kuumeta, on johtuminen aika nopeaa. Meillä kivimassa alkaa lämmetä 6 tunnin kuluttua pinnastaan. Ja on lämpöisin noin 12 tunnin kuluttua. Sillä on helppo säätää tasainen teho isolla alueella. Ylilämmitystä ei tule ellei lauhdu aivan radikaalisti hyvän lämmityjakson jälkeen.

Vanhempi kirjoitti:

Kylläkyllä. Korillisessa on vaikka 40 kWh. Kamiinassa korillinen palaa tunnissa ja teho on silloin 40 kW luokkaa. Isomassaisessa uunissa palaa tunnissa ja suuluukuista tulee palon aikana muutamaa kilovattia. Loppu varautuu kivimassaan ja tulee jossain vaiheessa pihalle johtumalla. Jos kivipinta alkaa tunnissa kuumeta, on johtuminen aika nopeaa. Meillä kivimassa alkaa lämmetä 6 tunnin kuluttua pinnastaan. Ja on lämpöisin noin 12 tunnin kuluttua. Sillä on helppo säätää tasainen teho isolla alueella. Ylilämmitystä ei tule ellei lauhdu aivan radikaalisti hyvän lämmityjakson jälkeen.

Olen todennut omaa pienehköä takkaa lämmittäessä että yhdellä pesällisellä se lämpenee jo aika kovasti ja huoneessa sen huomaa niin että pesällinen nostaa huoneen lämpöä noin yhdellä asteella. Kahta pesällistä enmäpää ei kehtaa kerralla lämmittää, kun kyljet lämpiää niin ettei enään oiken kestä kättä ja huonelämpöäkään ei viitsi sitä kahta astetta enempää nostattaa. Sopiva lämmitys tahti voisi olla pesällinen aamuin illoin, jolloin lämmitysteho pysyy melko tasaisena.