Haastavia kysymyksiä hoidosta, joku tietäväisempi auttakoon.

No ainakin jos hevonen tarvitsee hivutussuojat, sen näkee ensimmäisenä siitä, että karvat alkavat kulua vuohisnivelen kohdalta, kun jalat hieraisevat toisiaan aina kun hevonen ottaa askeleen eteenpäin. Jännesuojien tarvetta voi olla vaikea nähdä päällepäin, mutta niistä en halua sanoa sen enempää etten puhu läpiä päähäni. En ole koskaan tullut kysyttyä keneltäkään miten ovat huomanneet että niitä tarvitaan.

Minä en lähtisi pesemään hevosta talvella ellei ole lämmintä tallia tai keinoa saada hevonen todellakin karvanjuurta myöten kuivaksi. Sillä, peseekö hevosen letkulla vai sienellä ja vedellä, ei ole mitään eroa, koska hevonen kastuu siinä joka tapauksessa. Mutta jos hevonen hikoaa (mitä pyrkisin välttelemään kylmässä tallissa), niin ehdottomasti lämmin loimi päälle kunnes hevonen on kokonaan ja varmasti kuiva.

Jotkut kylmäävät hevosen jalat aina liikutuksen jälkeen oli tarvetta tai ei, toiset tekevät sen jos on ollut raskaamat treenit, ja osa kylmää vain jos todella tarvitsee, eli jos hevosen jalat keräävät nestettä tms. Tähän ei ole yhtä ja oikeaa vastausta, se menee suurelta osin sen mukaan miten kukin haluaa hevosensa kanssa toimia. Osa kylmää varmuuden vuoksi, osa tarvittaessa.

Kova pohja ei tee hyvää hevosen jaloille, siksi mm. asvaltilla ei saa juoksuttaa. Sillä, mistä syytä alusta on kova, ei ole mitään merkitystä. Minulle aikoinaan sanottiin nyrkkisäännöksi, että jos näkee kunnolliset kavion kuvat alustalla, se on tarpeeksi pehmeä juoksuttaa. Mutta siinäkin on huomiotava se, että mm keväisin kun maa alkaa sulaa, kentälle tai tielle voi jäädä hyvät kengän kuvat, mutta pohja voi silti olla kova, jos sulaa maata on vain sentti ja heti sen alla on kivikovaa jäätä. Toiset käyttävät mallina ääntä. Jos kaviot kopisevat, ei saa juoksuttaa.

Lisäisilin Mörrinkäisen vastauksiin:

Suojien tehtävä on suojata jalkoja, eli hevonen tarvitsee suojat jos se kolhii jalkojaan. Kolhiminen voi johtua esim. jalkojen rakennevirheestä tai vääränlaisesta kengityksestä tai vain siitä että hevonen on energinen ja "sählää".
Periaatteessa sopivista suojista ei ole mitään haittaa ja yleensä suojat on parempi laittaa jos epäilee että riski vammoihin on. Esim. esteillä yleensä kaikki käyttävät edessä jännesuojia (ainakin yhtään isompaa hypätessä) koska esteeltä alastullessa on riski että hevonen kolauttaa etujalan jänteeseen takasella.

Pinteleistä on vanha uskomus, että ne tukee jalkaa. Nykytietämyksen mukaan ne eivät tue. Moni silti käyttää tukivaikutuksen toivossa.
Pintelit vähentää nesteiden kertymistä ja lämmittää jalkaa, mikä on toinen syy pinteleiden käyttöön. Esim. vanhoilla hevosilla pintelit voi olla ihan hyvä juttu, samoin esim. jonkun jalkavamman takia.
Koulupuolella pinteleitä käytetään ihan koristeena, valkoiset tai satulahuovan väriset pintelit on tyylikkäät.
OIkein laitetuista pinteleistäkään ei ole haittaa, väärin laitetut on vaaralliset.


Hikinen hevonen kuivatetaan loimilla. Villaloimi on paras, koska se lämmittää kosteanakin. Fleeceä monet käyttää, mutta kostea fleece on kylmä. Kuivatusloimea tulee vaihtaa sitä mukaa kun loimi kostuu. Kun hevonen on kuiva, se kannattaa harjata kunnolla, koska hikinen karva kutittaa.

Mörrinkäisen kanssa olen erimieltä tuosta sienellä pesusta: sienen voi kostuttaa vain vähän, jolloin sillä on helpompi pyyhkiä ainoastaan hikiset kohdat. Toisin kuin letkulla joka väkisinkin kastelee enemmän.
Syksyllä/keväällä kun ei vielä viitsi kokonaan hevosta pestä, mutta on jo vähän lämpimämpää, voi tietysti hikikohdat pyyhkäistä kostealla sienellä. Tämän jälkeen sitten knnon kuivatus.

Oikein fiksu idea on talutella hevonen kuivaksi, jolloin ei tule kylmä (ja vaihdella niitä loimia).

Jos aikoo ratsastaa, ei oikein voi välttää sitä että hevosen hikoamista. Harvoin "lämpimissäkään" talleissa on oikeasti tosi lämmin talvisin (eikä kuulukaan olla), päiväsaikaan kun hevoset ei ole karsinoissa, lämpö on monissa talleissa vain vähän plussan puolella.
Eli samat ohjeet koskee myös "lämmintä" tallia. Toki lämpimässä tallissa hevosen voi ehkä jättää karsinaan kuivatusloimen kanssa, kylmässä tallissa ehdottomasti kävelyttäisin.


Kentän kovuuden oppii kuulemaan ja tuntemaan, ei siihen oikein ole mitään yhtä sääntöä. Hyvä perusajatus on se, että jos kaviot kopisee, on pohja ehdottomasti liian kova. Äänen pitäisi olla pikemminkin jotain "tum tum tum".

Kiitos paljon vastauksestasi! Selvisi paljon mietityttäneitä asioita!

Rupesin tässä itse miettimään että voisikohan jännesuojien tarve huomata siten että jos hevosen takajalat tulevat jossakin askellajissa etujalkojen lähelle, että vaarana siis olisi että takajalat osuisivat etujalkoihin?

Harvemmin ne kaviot sääriin kolisevat normaalissa ratsastuksessa. Jos takakaviot osuvat etujalkoihin, ne ottavat osumaa yleensä lähinnä kantoihin, jolloin putsit suojaavat paremmin.

Mitä tulee sienellä pesemiseen, mitä hyötyä on pestä hevosen karva hiestä vain pinnalta? Hevonen hikoaa ensimmäisenä karvan juuresta ja kuivuu sieltä viimeisenä, joten tärkeintä olisi saada hiki pois sieltä, mikä ei sienellä onnistu, jos sitä kostuttaa vain vähän. Ja jos käyttää niin märkää sientä, että se pesee karvan juurestakin, voi yhtä hyvin käyttää jo letkuakin. Ei se letkukaan koko hevosta kastele kunhan ei valuta vettä kovin kovalla paineella.

Muutoin oli kyllä asiallista kommenttia zippo2:lta.

Hevosen karvahan on hyvin vedenpitävää. Letkullakaan vettä ei läheskään aina mene iholle asti, jos karvaa ei samalla pörrötä ja hankaa. Oletko joskus kokeillut hevosen karvaa sen jälkeen kun olet vähän valutellut vettä? Huomaat että karvan juuri voi hyvinkin olla aivan kuiva.

Siksi usein pyyhitään hiet vain karvan pinnasta, koska se jo viilentää ja vähentää kutinaa jota hikinen karva aiheuttaa, samalla karvat saa myös yleensä siistimmän näköisiksi. Harvoin on järkeä lähteä hevosta kastelemaan ihoa myöten, koska siinä normaali ihon rasvakerros kuluu ja kuivatus on todella hidasta.

Samasta syystä hevosta ei tosiaan myös kunnolla pestä talvisin:
Pesussa kun hevosta hangataan kunnolla, myös iho kastuu, lämpöä antava rasvakerros vähenee ja kuivuminen kestää.

Ei se hiki karvan pinnassa kutise, vaan juuressa, eikä se sieltä mihinkään lähde pelkällä pintapesulla vaan jää sinne kutisemaan edelleen. Siksi en olekaan koskaan ymmärtänyt ihmisten villitystä vain vähän pyyhkäistä pintaa. Yhtä hyvin voisi jättää hevosen pesemättä kokonaan ja tyytyä vain harjaamaan karvat suoraksi.

Kyllä, tiedän ettei vettä saa karvan juureen vain valuttelemalla, siksi käytänkin siihen harjaa jonka huomasin jo kauan sitten toimivan paremmin kuin sieni. Mutta sanohan, mitä eroa on kuivumisen kannalta sillä, onko hevonen märkä hiestä vai vedestä? Hevonen on märkä joka tapauksessa, ja kunnollisen paikallispesun jälkeen hevosen voi kuivata vaikka pyyhkeellä niin hyvin kuin pystyy, joten se ei loppujen lopuksi jää sen kosteammaksi kuin mitä se jäisi hikisenäkään. Sen olo vain on mukavampi, kun hiki ei kutita sitä iholla.

Ja jos karvat menevätkin pörröön kunnollisen pesun ja kuivauksen aikana, niin tiedät kai, että harjat ovat olemassa juuri sitä varten? Toki, jos ei viitsi nähdä sitä vaivaa hevosensa mukavuuden eteen, niin sitten pintapyyhkäisy onkin ihan paikallaan - voihan sitäkin nimellisesti kutsua pesuksi - mutta se todellisuus onkin sitten eri asia. Henk koht teen asiat mieluummin kunnolla silloin kun teen, sen sijaan että olisin vain tekevinäni. Mutta kukin tyylillään.

Koko hevosta ei todellakaan kannata alkaa pyyhkeillä kuivaamaan, se on totta, mutta paikallisiin pesuihin, esim satulan alta, se toimii oikein mainiosti.

Suojia käytetään jos hevonen kolhii jalkojaan. Talvella laita vaan loimi jos ei muuta vaihtoehtoa ole. Juu, voi pestä sienellä ja vedellä mutta Muista Kuivata HUOLELLISESTI ;). ei kovimmilla pakkasilla kuitenkaankannata ruveta pesemään.