olis tarkoitus säätää kenttää vanhassa toyotassa jossa laturi muuten toimii ja alipainepumppukin on samassa paketissa.
Olisko jollain tietoa että onko Arduinolle jotain esimerkkikoodia vaikka ledi-jännitenäytöstä?
Eli käyttäisin ledinäyttöä siten että otan ledin alta ohjauksen transistorille jolla alasvedän kentän ohjaustransistorin kun 14,4V ylittyy.
Tämähän onnistuisi vaikka zenerillä tai 3914n-piirillä mutta luulen että tuo piirikin toimii siten että portti ei ole täysin on/off-toiminen ja siitä seuraa tasapainopisteen hakeminen niin että transistori on kokoajan puolittain auki ja sitten onkin lämmitys kohdallaan.
Eli haluan ohjata selkeästi on/off sitä transistoria ja luulen että menee äkkiä kontrolleri hommiksi missä onkin sitten pallo hukassa...
Laturin magnetointivirran säätöyksikkö
72
2090
Vastaukset
- R. E. Gulator
Se regulaattori voidaan tehdä nykyisin helposti yhdellä mikropiirillä:
http://www.premier-electric.com/files/STM/pdf/1407.pdf
Kaikki tehdastekoiset regulaattorit perustuu magnetointivirran on/off- värähtelyyn. Siinä samalla pulssisuhde muuttuu regulointitarpeen mukaan.- R. E. Gulator
Vaikka regulointijännite värähteleekin, niin magnetointikela saa melko puhdasta tasavirtaa, koska kelan induktanssi suodattaa eli integroi pulssit tasaiseksi virraksi, kunhan värähtelytaajuus on kelan induktanssiin suhteutettuna riittävä.
Täsmälleen samoin toimi vanhan tasavirtalaturin värähtelevä rele.
Värähtelytekniikalla saadaan regulaattorin tehohäviöt ja lämmön muodostus pieneksi.
Googlehaulla saa noita regulaattorin kytkiksiä enemmänkin:
https://www.google.fi/images?hl=fi&biw=&bih=&q=car alternator regulator schematic&gbv=2&sa=X&oi=image_result_group&ei=1CwpU-yWOIeN4gTs9YGgCw&ved=0CB8QsAQ - 328P
R. E. Gulator kirjoitti:
Vaikka regulointijännite värähteleekin, niin magnetointikela saa melko puhdasta tasavirtaa, koska kelan induktanssi suodattaa eli integroi pulssit tasaiseksi virraksi, kunhan värähtelytaajuus on kelan induktanssiin suhteutettuna riittävä.
Täsmälleen samoin toimi vanhan tasavirtalaturin värähtelevä rele.
Värähtelytekniikalla saadaan regulaattorin tehohäviöt ja lämmön muodostus pieneksi.
Googlehaulla saa noita regulaattorin kytkiksiä enemmänkin:
https://www.google.fi/images?hl=fi&biw=&bih=&q=car alternator regulator schematic&gbv=2&sa=X&oi=image_result_group&ei=1CwpU-yWOIeN4gTs9YGgCw&ved=0CB8QsAQJoo kiitti!
kerkisin tänää käymää P*******a ja sanoivat ettei saa tuota komponenttia tilaamallakaan, osaatko sanoa mistä tuota kannattaisi kysellä meinaan tuo olisi aivan liiankin kätevä ratkaisu...
Ongelma on juuri tuo kentän pätkiminen 0-100% muutenhan se onnistuisi parilla transistorilla ja zenerillä mutta nyt siinä käy niin että transistori jää aina puolittain auki.
Ostin summamutikassa nyt touon 4066-piirin
https://www.google.fi/search?q=4066&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=j8gqU7K_BszR4QSju4HQCw&ved=0CAcQ_AUoAQ&biw=1366&bih=644
Menee taas vähän räpellykseksi mutta tuo piiri ilmeisesti ei voi jäädä väliasentoon eli ohjaan zenerillä tuota piiriä ja piirillä kentän transistoria ja toivon että transistori on joko ON tai OFF
Katotaan mitä käy kun kerkiin joku viikko kokeilee - -::-
328P kirjoitti:
Joo kiitti!
kerkisin tänää käymää P*******a ja sanoivat ettei saa tuota komponenttia tilaamallakaan, osaatko sanoa mistä tuota kannattaisi kysellä meinaan tuo olisi aivan liiankin kätevä ratkaisu...
Ongelma on juuri tuo kentän pätkiminen 0-100% muutenhan se onnistuisi parilla transistorilla ja zenerillä mutta nyt siinä käy niin että transistori jää aina puolittain auki.
Ostin summamutikassa nyt touon 4066-piirin
https://www.google.fi/search?q=4066&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=j8gqU7K_BszR4QSju4HQCw&ved=0CAcQ_AUoAQ&biw=1366&bih=644
Menee taas vähän räpellykseksi mutta tuo piiri ilmeisesti ei voi jäädä väliasentoon eli ohjaan zenerillä tuota piiriä ja piirillä kentän transistoria ja toivon että transistori on joko ON tai OFF
Katotaan mitä käy kun kerkiin joku viikko kokeileeOn/Off-säätimeen tarvitaan hieman positiivista takaisinkytkentää (hystereesi), joka varmistaa, että ulostulo on vain on/off. Eli jännitevertailija jotain tuohon tyyliin:
http://www.bristolwatch.com/ele/vc_files/Comparau.gif
Mutta op.amp ulostulosta suurehko vastus input pinniin, jonka koko kokeillaan sopivaksi. - 328P
-::- kirjoitti:
On/Off-säätimeen tarvitaan hieman positiivista takaisinkytkentää (hystereesi), joka varmistaa, että ulostulo on vain on/off. Eli jännitevertailija jotain tuohon tyyliin:
http://www.bristolwatch.com/ele/vc_files/Comparau.gif
Mutta op.amp ulostulosta suurehko vastus input pinniin, jonka koko kokeillaan sopivaksi.Hetkonen, tuohan näyttää selkokieliseltä, tossa oparilla ohjataan transistoria juuri kuten itsekin olin jo pähkäillyt, eli ohjaustransistorilla siiretään jännte kytkintransistorin kannalta vastuksen yli ja kenttävirta katkeaa.
Voisin muuten kokeilla tuota mahdollisesti jo huomena, kiitokset siitä.
Mutta meneekö tuo väärin jos teen katkonnan tuolla 4066-piirillä vai käykö siinä niin että kytkentä pakoittaa tuon 4066 piirin väliasentoon ja nousee sauhu kun hystereesiä ei ole muulla säädetty kuin tuon kytkimen nopeudella
Sanoi että tuo 4066 on digitaalisesti ohjattu, eli onko siinä sitten joku sisäinen kello/resonaattori jonka nopeuden mukaan inputit luetaan ja päivitetään ulostulo... Eli jos sielä on kello niin eikö siitä saisi hystereesin?
- taas vaikean kautta
Voi herran jumala! Eiköhän tojotan tiskiltä löydy siihen laturiin ihan valmis jännitteen säädin!
- turhaa on.
En nyt kyllä näe tuossa mitään hyötynäkökulmaa. Miksi pitäisi yrittää tehdä itse säädintä kun tiedot on viellä tuota tasoa. Jos korvaat oman säätimen niin mielestäni siitä pitää olla jotain hyötyä kuten akun lämpötilan ja laturin lämpötilan huomioiminen ja älykäs varauskäyrästö.
Esim. tähän tapaan.
http://www.navigreen.fi/epages/GPL.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/08012009-121959/Products/PDAR
Simppelin säätimen voi toteuttaa vaikka komparaattorilla. Tuo arduino tarvii sitten hyvät suojaukset pysyäkseen hengissä.- 328P
Jos omaat itse niin paljon paremmat tiedot niin etkö samalla vaivalla voi vastata siihen että saanko pätkimisen tehtyä myös tuolla 4066 piirillä, vai onko se osanvaihtajalle tarpeeton tieto?
Mitä tarkoitat laturin lämpötilan huomioinnilla? nitä väliä on laturin lämpötilalla niin kauan kuin akulle tulee riittävästi jännitettä ja laturin käämit mitoitettu niin että kestää, kuten nyt yleensäkin tehdastekoisessa on?
Mitä suojauksia arduino tarvii vaippakaapelin, diodin käämin yli ja jännitereguloinnin lisäksi? Komparaattorin ohjeistuksen ja linkin taisimme molemmat nähdä jo ylemmästä viestistä?
- 328P
Joo.
Kokeilin nyt koekytkentälevyllä tuota 4066 piiriä.
Käytettävä jänntie: 5V
Kytkettävä kuorma: 330ohm metallikalvo jonka rinnalla yleismittari
Alasvetovastus: 180k
Positiivinen syöttö kytkimelle jossa sarjassa 20k etuvastus ja sen perässä megainen trimmeri, jonka perässä 50ohm trimmeri hienosäätöön
Vastuksen yli vaikuttaa 0V kun trimmeri laidassa ja nousee hitaasti 0.13V asti kun trimmeriä pyöritetään tässä kohdassa hipaisukin riittää 50ohm trimmeriin ja jännite karkaa 2.12V
Jännitettä voi laskea potikasta 1,45V asti jolloin kytkin sulkee ja vastuksen yli vaikuttaa enää vain 0.041V
Eli näyttäisi siltä että tuossa on ainakin jonkun verran hystereesiä ja voisi olla päteväkin laite transistorin kytkemiseen. Pitää kokeilla laittaa kuormaksi vaikka optoerotin ja sillä alasvetää kentän ohjaustransistori ja katsoa mitä tapahtuu- -.-.-
Tuossa on melkein valmis kytkentä. Kehittelin sen aikanaan aurinkopaneelin ja akun väliin. TL431 on halpa ja tarkka, lämpötilakompensoitu, säädettävä "zenerdiodi", joka sisältää myös op.ampin.
TL431 datasheet:
https://www.fairchildsemi.com/ds/TL/TL431.pdf ja tuo kytkentä:
http://aijaa.com/RGOfMF
En viitsi piirtää uudelleen, joten seuraavat muutokset pitää tehdä:
BC640 vaihdetaan tehotransistoriksi, joka kestää magnetointivirran. esim. MJE2955 tai vastaava. Myös P-Channel MOSFET käy.
Kannalla oleva 10k vastus vaihdetaan 220 ohm.
Releen paikalle tulee laturin magnetointikäämi.
120k vastus vaihdetaan 470k - 1Mohm (Hystereesi).
220k trimmeri vaihdetaan 1Mohm. (Hystereesin säätö).
100uF elko jätetään pois.
NTC-vastusta ei tarvii, jos ei halua latausjännitteen nostoa akun lämpötilan vuoksi.
Latausjännite säädetään 22k trimmerillä. Kytkennän trimmerit voi kokeilun jälkeen korvata kiinteillä vastuksilla. - lattaus jännite
-.-.- kirjoitti:
Tuossa on melkein valmis kytkentä. Kehittelin sen aikanaan aurinkopaneelin ja akun väliin. TL431 on halpa ja tarkka, lämpötilakompensoitu, säädettävä "zenerdiodi", joka sisältää myös op.ampin.
TL431 datasheet:
https://www.fairchildsemi.com/ds/TL/TL431.pdf ja tuo kytkentä:
http://aijaa.com/RGOfMF
En viitsi piirtää uudelleen, joten seuraavat muutokset pitää tehdä:
BC640 vaihdetaan tehotransistoriksi, joka kestää magnetointivirran. esim. MJE2955 tai vastaava. Myös P-Channel MOSFET käy.
Kannalla oleva 10k vastus vaihdetaan 220 ohm.
Releen paikalle tulee laturin magnetointikäämi.
120k vastus vaihdetaan 470k - 1Mohm (Hystereesi).
220k trimmeri vaihdetaan 1Mohm. (Hystereesin säätö).
100uF elko jätetään pois.
NTC-vastusta ei tarvii, jos ei halua latausjännitteen nostoa akun lämpötilan vuoksi.
Latausjännite säädetään 22k trimmerillä. Kytkennän trimmerit voi kokeilun jälkeen korvata kiinteillä vastuksilla.kyllä se ntc on pakko jättää jotta akku latautuu kovalla pakkasella. latausjännitteeseen voi asentaa lisäkytkimen ja -vastuksen millä voi lyhyttä matkaa ajaessa kytkintä käyttämällä nostaa jännitettä vaikkapa voltilla. eli pakkasella akulla olisi 15,5-16 volttia. lataantuu paremmin.
- 328P
-.-.- kirjoitti:
Tuossa on melkein valmis kytkentä. Kehittelin sen aikanaan aurinkopaneelin ja akun väliin. TL431 on halpa ja tarkka, lämpötilakompensoitu, säädettävä "zenerdiodi", joka sisältää myös op.ampin.
TL431 datasheet:
https://www.fairchildsemi.com/ds/TL/TL431.pdf ja tuo kytkentä:
http://aijaa.com/RGOfMF
En viitsi piirtää uudelleen, joten seuraavat muutokset pitää tehdä:
BC640 vaihdetaan tehotransistoriksi, joka kestää magnetointivirran. esim. MJE2955 tai vastaava. Myös P-Channel MOSFET käy.
Kannalla oleva 10k vastus vaihdetaan 220 ohm.
Releen paikalle tulee laturin magnetointikäämi.
120k vastus vaihdetaan 470k - 1Mohm (Hystereesi).
220k trimmeri vaihdetaan 1Mohm. (Hystereesin säätö).
100uF elko jätetään pois.
NTC-vastusta ei tarvii, jos ei halua latausjännitteen nostoa akun lämpötilan vuoksi.
Latausjännite säädetään 22k trimmerillä. Kytkennän trimmerit voi kokeilun jälkeen korvata kiinteillä vastuksilla.Kiitos!
Tallensin nyt kaikki nuo koneelle, kuten aikaisemmankin kytkennän jonka annoit. Tuossa on nyt valmiit ohjeet millä saan melkoisella varmuudella toimimaan, mutta pitää myös kokeilla näitä omia sötöksiä jos joskus vaikka onnistuisikin niin olisi omasuunnittelema eikä toisen kopio :)
Jokatapauksessa ohjeesi pistin talteen sillä niistä on hyötyä tulevaisuudessa kun muokkailee jotian.
Tuo NTC on hiemna hienostelua, voihan sen tietty siihen väliin laittaa mutta hyvin ne akut on ennenkin sitä ilman latautuneet.
Vastuksen syy lienee nykyiset suljetut/AGM akut jonne maallikko ei enää kierrekorkista lisää nestettä. Kesäpäivällä 14,4V kiehuttaa akkua turaan kun 13,8V riittäisi hyvin. Tavella taas 14,4V on ok
15-16V en ole kenenkään kuullut akkua lataavan missään olosuhteessa, poislukien C-teck korjaamolaturi jossa on syväpuretun akun kunnostusohjelma akulle joka ei ota virtaa. - lattaus jännite
328P kirjoitti:
Kiitos!
Tallensin nyt kaikki nuo koneelle, kuten aikaisemmankin kytkennän jonka annoit. Tuossa on nyt valmiit ohjeet millä saan melkoisella varmuudella toimimaan, mutta pitää myös kokeilla näitä omia sötöksiä jos joskus vaikka onnistuisikin niin olisi omasuunnittelema eikä toisen kopio :)
Jokatapauksessa ohjeesi pistin talteen sillä niistä on hyötyä tulevaisuudessa kun muokkailee jotian.
Tuo NTC on hiemna hienostelua, voihan sen tietty siihen väliin laittaa mutta hyvin ne akut on ennenkin sitä ilman latautuneet.
Vastuksen syy lienee nykyiset suljetut/AGM akut jonne maallikko ei enää kierrekorkista lisää nestettä. Kesäpäivällä 14,4V kiehuttaa akkua turaan kun 13,8V riittäisi hyvin. Tavella taas 14,4V on ok
15-16V en ole kenenkään kuullut akkua lataavan missään olosuhteessa, poislukien C-teck korjaamolaturi jossa on syväpuretun akun kunnostusohjelma akulle joka ei ota virtaa.kyllä ainakin osa vaihtovirtalatureista lataa oikeasti kovalla pakkasella yli 14,4 volttia, lataus jännite laturin navoilla voi olla n. 15v. mutta jännitehäviöihin kaapeleissa hukkuu osa joten akulla voi olla vain jotain 14 ja risat.
toki akku lataantuu hyvin kun säädetään sinne se korkea yli 14 jännite mutta lämpimällä turhaan. kylmällä sitten se oikeasti tarvitaan. jos jätetään lämpimän kelin jännite niin sitten kylmällä jää vajaaksi.
kovalla pakkasella jos ajetaan vain lyhyttä kilometrin, kahden matkaa niin latausjännite saa olla hyvin 16 volttia eikä haittaa mitään.
sen saa moneen laturiin nostettua säätimeen laitettavalla diodikytkennällä. kaksi diodia sarjaankytkentään alkup. säätimen vertailujännitejohtoon niin saadaan nostettua 1,4v eli ollaan 16v tuntumassa.
kytkimellä käytettäväksi siis, normaalioloissa tietysti pidetään normaali jännite mutta jos on vaikka 30 astetta pakkasta ja aikoo ajaa vain lyhyen matkan niin latausjännitteen voi nostaa kytkimestä.
pitovirtakytkennällä kannattaa melkein tehdä että joka kerta kun käynnistää täytyy painaa uudelleen ettei vahingossa unohdu päälle korotettu jännite. - -.-.-
-.-.- kirjoitti:
Tuossa on melkein valmis kytkentä. Kehittelin sen aikanaan aurinkopaneelin ja akun väliin. TL431 on halpa ja tarkka, lämpötilakompensoitu, säädettävä "zenerdiodi", joka sisältää myös op.ampin.
TL431 datasheet:
https://www.fairchildsemi.com/ds/TL/TL431.pdf ja tuo kytkentä:
http://aijaa.com/RGOfMF
En viitsi piirtää uudelleen, joten seuraavat muutokset pitää tehdä:
BC640 vaihdetaan tehotransistoriksi, joka kestää magnetointivirran. esim. MJE2955 tai vastaava. Myös P-Channel MOSFET käy.
Kannalla oleva 10k vastus vaihdetaan 220 ohm.
Releen paikalle tulee laturin magnetointikäämi.
120k vastus vaihdetaan 470k - 1Mohm (Hystereesi).
220k trimmeri vaihdetaan 1Mohm. (Hystereesin säätö).
100uF elko jätetään pois.
NTC-vastusta ei tarvii, jos ei halua latausjännitteen nostoa akun lämpötilan vuoksi.
Latausjännite säädetään 22k trimmerillä. Kytkennän trimmerit voi kokeilun jälkeen korvata kiinteillä vastuksilla.Kun aikaisemmin ketjun alkupuolella selostin modifikaatiota linkkikuvasta
http://aijaa.com/RGOfMF . Modifikaatioselostus meni sikäli pieleen, että kiireessä en huomannut tarkistaa päätetransistorin vaihetta, eli selostukseni mukaan magnetointi virta kulkee kun jännite on ylhäällä. Tilanne pitäisi tietysti olla päinvastoin! :)
Mutta korjasin tuon asian ja piirsin tuon kytkennän uudestaan.
http://aijaa.com/UWeroK
Kytkennässä on käytetty MOSFETtiä, mutta onnistuu myös bipolaaritrankku, kun huolehtii oikeasta biasoinnista.
Ledi kytkennässä varmistaa MOSFETin menemisen OFF-tilaan ( ja toimii samalla merkkivalona), kun silloin TL431 yli jää 2,5V. Ilman lediäkin täpärästi riittäis tuolle MOSFETin sulkemiseen, mutta varmuus paras. Ledin tilalla riittää 2 kpl piidiodia sarjassa päästösuuntaan.
IRF530N kotelossa on valmiina Sourcen ja Drainin välissä Avalanche-diodi estosuuntaan, mutta sellaista piirrosmerkkiä ei minun piirrosohjelmasta löytynyt.
Hystereesin saa veivata mieleisekseen muuttamalla komponenttiarvoja.
Sekä IRF530N että TL431 ovat tosi halpoja, eikä muutkaan komponentit maksa paljoa.
TL431 datasheet:
http://www.ti.com/lit/ds/symlink/tl431.pdf ja IRF530N
http://www.irf.com/product-info/datasheets/data/irf530n.pdf
- aidat ja seipäät
no jos latausjänniten modifointi kiinnostaa niin kojelautaan voi laittaa vaikka jännitemittarin ja lankapotikan säätimen jännitejakokytkennästä mistä voi sitten säätää mieleisekseen.
Itsellä riittää kiinteä 14,4V kun tuppaa olemaan omat akut AGM:ää joka sen kesälläkin kestää, kaveri voi ostaa uuden huoltovapaan nesteakun sitten vuotta aikaisemmin, tai opetella avaamaan kannen tarrojen alta jos haluaa tätä käyttää.
Tuossa äsken joku osanvaihtaja-rivityöläinen arvostelee tietojen tasoa ja itse onnistuu vaihtamaan osakokonaisuuden, jos välissä on helposti irroitettava sarjaliitin. Sen siaan laturin toiminnasta tai kontrollereista tajua enempää kuin sika hopealusikasta..- käämi kärähtää
Ei tuollaista kannata ainakaan rajattomalla säätövaralla ehkä laittaa tai ainakaan lainata autoa sitten kellekään.
Joku kääntää huvikseen nupit kaakkoon ja polttaa kaikki sähkölaitteet sekä keittää akun pilalle. Tai kääntää kokonaan latauksen pois ja sitten jää tien poskeen.
- 328P
Noniin yö meni taas miettiessä ja juottaessa.:
http://aijaa.com/KjXqtW
http://aijaa.com/qveyjH
Kerkisin kokeilemaan ihan autossakin ja jännite pysyy hyvin paikoillaan 0,2V tarkkuudella.
Eli sulakkeen jälkeen on ensimmäisenä jännitejako 10k trimmerillä josta lähtee ohjaus 3914n verailiaan.
Regulaattorin jälkeen tulee tuo 3914n jonka led7 on otettu ohjaus optoerottimielle CNX62A, optolla on LED emitteriseuraajana ja samalla menee digitaalikytmimelle tieto 4066N
4066N kytkee 547 kannalle, joka maadoittaa tuon jäähdytetyn kenttätransistorin kannan BUV26G
Mikään komponentti ei kuumene ollenkaan ja autokäytössä ledi vilkkuu välillä noin kaksi kertaa sekunnissa, ja välillä niin nopeasti että se näyttää vain palavan himmeästi.
Tosiharrastajaa nämä sötökset ja suuvaahdossa vouhkaaminen saattaa naurattaa mutta näin aloitteliana oli itselle sulka hattuun kun vielä oma keksintö :D - dio dit
Avasin eilen vanhan lucaksen säätimen tyyppiä 4TR joka oli varsin yleinen säädintyyppi ACR-sarjan latureissa tyypit 15 16 17 ja 18.
Siellä oli kaks transistoria, yks diodi kuus vastusta ja kaks konkkaa.
puolijohteissa ei mitään tyyppimerkintöjä ja kotelot yks TO220 tyyppinen lähes samanlainen ja toinen pieni nelinapainen ihan viearaan näköinen koteloltaan eikä mittamalla selvinnyt mitään. Luultavasti kumpikin jotain darlingtonmuunnelmia ja erikoistilattuja tarkoitukseen.
vähän vaikea avata kun aparaatti valettu hartsiin, selliseen vihreään kuin kiveä, mutta sopivasti kuumapuhalluksella se haurastui ja pehmeni että sain nakerrettua piirilevyn esiin suunnilleen ehjänä.
pitää piirtää siitä vielä kaavio kun ehtinen.- 328P
Opettaja joskus sanoi että autotehaillla on tapana hiota puoilijohteen pinnasta pois kaikki merkinnät jotta muut ei kopio niitä, kuulema oikein nähnyt hiontajälkiä.
Sitten niillä on omia tuotteita esim tämä joka esitettiin ketjun alussa http://www.premier-electric.com/files/STM/pdf/1407.pdf
epäilivät partcossa että olisi vain tehdaille myytävä tuote
- se toimii
Piirsin kaavion ja laitoin simulaation laitteelle, toimi ihan ookoo ja pääsin mittailemaan jännitteitä sun muuta ihan oikeesti !
eli kenttävirtaliittimeen (D ) poverilta säädettävää jännitettä, roottorikäämin tilalle parinkymmenen watin polttimo ja totesin säätöjänitteen olevan melko tarkasti 14,55 volttia, eli ihan ookoo.
päätekivi oli jokin merkitön mutta kytkentää tutkimalla elvitin liitinmerkitykset ja mittasin sitten vahvistuskertoimen joka oli vaatimattomat n. 25 mutta kyseesä oli siis tehodarlington nopea kytkintransistori NPN tyypiä.
sitä ohjasi musta palikka jossa neljä napaa kolme yhdellä sivulla ja yks vastakkaisella. Siitä päättelin sen olevan jokin erikoistilattu zener/transistori/komparaattori joka näytti vetävän päätekiven kannan alas säätöasetuksella.
ihan mielenkiinoinen pieni teollisuusvakoiluprojeksti 80luvun tuotteesta.- sitä se on
mustalle palikalle tuli yhteen karvaan jännitteenjakoketjun haara, jossa alimpana maapuolella yks vastus joka oli NTC tyyppi, eli lämpökompensointikin oli jo huomioitu !
kellosepän luupilla sain selville vastuseten merkinnät jotka varmistin mittaamalla, joten kaikki komponentit saivat vastusarvonkin sekä konkat, kaks 0,01 mikron aksiaalityyppiä.
ja huomioin syynkin miksi oli joskus aikanaan hylätty, eli oudosti oli päätekiven keskiliitin eli kanta irti juotoksestaan !!
tällaista tehdään oikeassa autosähkökorjaamossa ! - harrastus_tuokin
sitä se on kirjoitti:
mustalle palikalle tuli yhteen karvaan jännitteenjakoketjun haara, jossa alimpana maapuolella yks vastus joka oli NTC tyyppi, eli lämpökompensointikin oli jo huomioitu !
kellosepän luupilla sain selville vastuseten merkinnät jotka varmistin mittaamalla, joten kaikki komponentit saivat vastusarvonkin sekä konkat, kaks 0,01 mikron aksiaalityyppiä.
ja huomioin syynkin miksi oli joskus aikanaan hylätty, eli oudosti oli päätekiven keskiliitin eli kanta irti juotoksestaan !!
tällaista tehdään oikeassa autosähkökorjaamossa !No voihan sen ajan noinkin käyttää jos ei ole maksavia asiakkaita. Harvassa paikassa kuitenkaan nykyään on varaa pitää porukkaa pyörittelemässä peukaloita.
- oikeat käsitteet
D on kenttädiodiliitin ja sinne ei laiteta powerilta jännitettä vaan sieltä otetaan jännite säätökytkennälle. DF on kenttäkäämiliitin jonne magnetointivirta säätökytkennästä menee.
Herätevirta kytketään D liittimen rinnalle esim. polttimon tai vastuksen läpi, koska kenttädiodeilta ei saada virtaa ennenkuin kenttäkäämi magnetoi generaattorin. Ja magnetointi ilman ulkopuolista virtaa ei tietenkään onnistu koska sieltä D ei sitä virtaa tule. - tuotatuota
oikeat käsitteet kirjoitti:
D on kenttädiodiliitin ja sinne ei laiteta powerilta jännitettä vaan sieltä otetaan jännite säätökytkennälle. DF on kenttäkäämiliitin jonne magnetointivirta säätökytkennästä menee.
Herätevirta kytketään D liittimen rinnalle esim. polttimon tai vastuksen läpi, koska kenttädiodeilta ei saada virtaa ennenkuin kenttäkäämi magnetoi generaattorin. Ja magnetointi ilman ulkopuolista virtaa ei tietenkään onnistu koska sieltä D ei sitä virtaa tule.Vaikka ulkoista magnetointi virtaa ei olisi tarjolla niin "jäännöskenttää" on kyllä yleensä niin että alkaa lataamaan kunhan saa vaan tarpeeksi kierroksia...
- oikeat käsitteet
tuotatuota kirjoitti:
Vaikka ulkoista magnetointi virtaa ei olisi tarjolla niin "jäännöskenttää" on kyllä yleensä niin että alkaa lataamaan kunhan saa vaan tarpeeksi kierroksia...
Mutta sitten taas täytyy painaa kaasu pohjaan hetkeksi joka kerta kun käynnistää. Todella hyvää tekee moottorille jos käynnistää pakkasessa ja heti pitää polkaista kaasu pohjaan.
Kyllä siihen pitää kytkeä se ulkoinen magnetointivirta. - eheisentään
oikeat käsitteet kirjoitti:
Mutta sitten taas täytyy painaa kaasu pohjaan hetkeksi joka kerta kun käynnistää. Todella hyvää tekee moottorille jos käynnistää pakkasessa ja heti pitää polkaista kaasu pohjaan.
Kyllä siihen pitää kytkeä se ulkoinen magnetointivirta.No ei nyt pohjaan sentään, jo semmonen parituhatta kiekkaa riittää monessa vehkeessä että alkaa lataamaan.
- että sellaista
Työajan ulkopuolella hankitaan tietotaitoa ja muuna aikana tehdään tulosta.
Ilman syvällistä asioiden ymmärtämistä ei ole kykenevyyttä muuhun kuin laatikoiden vaihtoon.
Sitä harrastakoon ne joita sellainen tyydyttää. - 328P
Itse en olisi jaksanut toisten tekemää valettua säädintä purkaa, jos olisi halunnut valmiina niin olisi ostanut jonkun laturin säätimen hiiliharjan varaosana ja repinyt se harjan pois ja juottanut tohon toyotan harjaan johtojen päähän.
Toimintahan tuossa on vain se että kenttä päälle jos alle 14,4 ja pois jos yli. Vuosia sitten olen tehnyt vastaavan kahdella transistorilla ja zenerillä mutta lämpeneminen oli käsittämätöntä.
Helpoimmalla tuntui pääsevän kun juotti hyllystä löytyvillä komponenteilla, ainoa mikä piti tähän projektiin ostaa oli tuo 4066-digitaalikytkin. hintaakin tuli alle 15 euroa kaikista komponenteista yhteensä.
Tarkoitus olisi vielä harjoituksnea tehdä kaverin kanssa sama arduinolla PWM-lähdöstä ihan vaan opiskelumielessä - päälle pois
Juu harjoitus tekee mestaria pikkuhiljaa tai siten ei tee.
Itse olen 70luvulta asti noista ottanut leipäni ja harrastuskin liikkuu samoilla aloilla eli tuttuja on asiat, joskus mielenkiinnosta tukin miten massatuotanto on ratkonut asioita, ja samalla kertausta osaamisiin.
e kuumeneminen johtuu vain siitä että transistori ei toimi kykimenä vaan sarjavastuksena.
Sellainen kytkinviritelmä vaatii vähän enempi komponentteja ja tietynlaista takaisinkytkentää jolla saadaan se kaivattu kytkintoiminto jolloin lämpeneminen on aivan vähäistä.- pyörii se
Josku vietän viikonloppuja koepenkin äärellä ja tutkin skoopilla ja laitteilla toimintoja kun laturi pyöri penkissä ja liitännät on hyvin käsillä.
ihan hauskaa ja tieto kasvaa ja laajenee samalla.
niitä voi sitten käämiä ihan omiin sovelluksiin mille jnitteelle haluaa ja muutenkin muuttaa toimintoja spesiaalijuttuihin. - 328P
Laiton kuvan tossa ylempänä linkissä toteutuksesta ja toisessa kuvassa poweri antaa 14V joten tuo käämiä esittävä sukkulapolttimo palaa täysillä ja sammuu kun 14,5 käännetään poweriin.
Tuo on/off kytkentä on toteutettu siis niin että digitaalikytkin on joko päällä tai pois ja siinä on aika iso hystereesi, eli jos pamahtaa kytkin kiinni niin saa pitkän matkaa ruuvata potikkaa taaksepäin niin että kytkin irroittaa.
Voi olla että tuo pelkkä 3914n piirikin olisi tehnyt tarpeeksi tarkkaa on/off työtä enkä jaksanut alkaa peretymään onko dip-kotelossa pieniä oppareita vai zenereitä.
Puhdistan singnaalia myös tuolla optoerottimella joka myöskin toimii jollain tasolla on/offkytkimenä kun ledi joko palaa himmeästi tai sitten ei ollenkaan. lopputuloksen kuitenkin varmistaa tuo 4066 digitaalikytkin.
aikamoinen kyhäelmä mutta toimii näköjään kuitenkin.. - jopas on viritys
328P kirjoitti:
Laiton kuvan tossa ylempänä linkissä toteutuksesta ja toisessa kuvassa poweri antaa 14V joten tuo käämiä esittävä sukkulapolttimo palaa täysillä ja sammuu kun 14,5 käännetään poweriin.
Tuo on/off kytkentä on toteutettu siis niin että digitaalikytkin on joko päällä tai pois ja siinä on aika iso hystereesi, eli jos pamahtaa kytkin kiinni niin saa pitkän matkaa ruuvata potikkaa taaksepäin niin että kytkin irroittaa.
Voi olla että tuo pelkkä 3914n piirikin olisi tehnyt tarpeeksi tarkkaa on/off työtä enkä jaksanut alkaa peretymään onko dip-kotelossa pieniä oppareita vai zenereitä.
Puhdistan singnaalia myös tuolla optoerottimella joka myöskin toimii jollain tasolla on/offkytkimenä kun ledi joko palaa himmeästi tai sitten ei ollenkaan. lopputuloksen kuitenkin varmistaa tuo 4066 digitaalikytkin.
aikamoinen kyhäelmä mutta toimii näköjään kuitenkin..Ei sitten kovin pitkälle mettätaipaleelle kannata tuolla kyhäelmällä lähteä, ettei tule pitkä kävely reissu.
- 328P
jopas on viritys kirjoitti:
Ei sitten kovin pitkälle mettätaipaleelle kannata tuolla kyhäelmällä lähteä, ettei tule pitkä kävely reissu.
Mistä meinaat että hajoaa ekana tuo??? :D
Pistän alumiinikoteloon ja ohjaustrasnsitorin jäähdytän kotelon kylkeen.
Tarviikohan tuo jotain ihmeellisiä suojauksia autokäytössä, käämi yli on tietty diodi ja nopea sellainen, jännnite on reguloitu 9V ja kaapeleita ei tarvitse varmaan sukkaan laittaa kun ei sinne tule kuin 12V sisään ja käämin piuhat ulos
Ohjaustransistorin läpikulkeva jännite on täysin suojaamaton suoraan akulta, kantavirta tulee regun läpi
Tietty tuossa on vielä se mahdollisuus että irroittaa transistorin ja laittaa sen laturin lähelle ja perään optoerottimen. Sitten toisi suojatussa kaapileissa vain piuhat optolta tuolle kyhäelmällä niin ei kentän aiheuttamat häiriöt pääse keksintöpurkkiin - 6+9 = ?
328P kirjoitti:
Laiton kuvan tossa ylempänä linkissä toteutuksesta ja toisessa kuvassa poweri antaa 14V joten tuo käämiä esittävä sukkulapolttimo palaa täysillä ja sammuu kun 14,5 käännetään poweriin.
Tuo on/off kytkentä on toteutettu siis niin että digitaalikytkin on joko päällä tai pois ja siinä on aika iso hystereesi, eli jos pamahtaa kytkin kiinni niin saa pitkän matkaa ruuvata potikkaa taaksepäin niin että kytkin irroittaa.
Voi olla että tuo pelkkä 3914n piirikin olisi tehnyt tarpeeksi tarkkaa on/off työtä enkä jaksanut alkaa peretymään onko dip-kotelossa pieniä oppareita vai zenereitä.
Puhdistan singnaalia myös tuolla optoerottimella joka myöskin toimii jollain tasolla on/offkytkimenä kun ledi joko palaa himmeästi tai sitten ei ollenkaan. lopputuloksen kuitenkin varmistaa tuo 4066 digitaalikytkin.
aikamoinen kyhäelmä mutta toimii näköjään kuitenkin..saattaa melkoista discoa pitää autossa tuo säädin jos kerta hystereesi on "melko iso" ja säätö on/off? eli jännite on pulssimaista? lataa joko täysillä tai ei ollenkaan?
tekeekö se hyvää elektroniikalle tai polttimoille? - 328P
6+9 = ? kirjoitti:
saattaa melkoista discoa pitää autossa tuo säädin jos kerta hystereesi on "melko iso" ja säätö on/off? eli jännite on pulssimaista? lataa joko täysillä tai ei ollenkaan?
tekeekö se hyvää elektroniikalle tai polttimoille?Siis noinhan auton laturi aina toimii, paitsi jos olet käyttänyt akun tyhäksi ja vaikka laturi pyörii niin 14,4V ei yllä täyteen niin silloin kenttätransistori on aina kiinni.
tarkoitin että 4066-piirissä on iso hystereesi (mikä on hyvä että ei ala värähtelemään) jota tutkailin tuossa ketjun alkupuolella koekytkentälevyllä kuormana metallikalvovastus.
Tuossa hieman ylempänä kun totesin kyhäelmän toimivan niin jänniteheilahtelu oli maksimissaan 0,2V Pääsääntöisesti fluken yleismittari ei kerinnyt ravistukseen mukaan vaan näytti kokoajan sama lukemaa.
Tuossa on myös ledi joka näyttää onko transistori kiinni vai auki niin suurimman osan ajasta ledi näytti palavan himmeästi, eli vilkkui niin nopeasti että silmä ei sitä huomannut, tyhjäkäynnillä sitten alkoi vilkkumaan noin 2x sekunnissa.
tämän päivän kaikki hakkuripowerit tekee tuolla tavalla sähköä ja sähkö tasataan keloilla ja kondensaattoreilla. analoginen etuvastuskuristus kuulluu historiaan.
- niin on
Se on hienoa että on kiinnostusta tehdä jotain käsillään ja päällään !
- 328P
Noniin päätetäämpä tämä ketju oikeaoppisesti.
joo eli pisitn koteloon ja pleksin niin että näkee ledit jos tulee jotain tarkastettavaa.
http://aijaa.com/cZ6a1H
http://aijaa.com/5ldSSt
Liian isohan tuo kotelo on kun olisi huolella laittamalla mennyt kolme kertaa pienempään kippoon ja valua päälle mutta nyt ei viitsi valaa tuota umpeen kun laite on testiyksilö ja kaverin offroad rakennelamssa ei mikään ole siististi tehtyä.
Jos jotain huolella haluaa tehdä niin mielestäni oikea järjestys on: tehdä kytkentäkaavio, mallailla komponentit kourassa/levyllä paljonko vie tilaa ja tässä vaiheessa ostaa kotelo ja viimeisenä juottaa.
ylläoleva systeemi juotettiin yhdessä yössä hetken mielijohteesta ilman mitään suunnitelmaa, kytkistä tai muutakaan sen suurempaa järjen juoksua.- ihmettelevä
mikä tuo punaisena hohtava 10 palkkia sisältävä "juttu" on? näyttääkö se magnetointivirran määrää.
- Led_Ed
ihmettelevä kirjoitti:
mikä tuo punaisena hohtava 10 palkkia sisältävä "juttu" on? näyttääkö se magnetointivirran määrää.
Se näyttää generaattorin (suhteellista) ulostulojännitettä. Eli 3914n-piirin yhdestä lediulostulosta aloittaja ottaa ohjauksen magnetoinnin off-asentoon.
- näin on
Hieno työ !
tuohon ei jokapoika pysty.- 15+5
Mutta miksi siinä kotelon kannessa on paljon niitä ruuveja, kuin haulikolla ammuttuna?
Hienosti kuitenkin upotettuna.
- 328P
Kiitokset palautteesta :)
Kotelon kannessa on ruuveja koska pleksi on niillä kiinni ja halusin tasaisen puristuksen että pleksi ei halkeaisi ja jokapuolella on tietty possumassaa välissä että kestää painepesuripesua tai vaikka upotusta mitä tuo laatikko ajoneuvossa varmasti tulee kokemaan.
Rasian kannen välissä on vain o-rengastiiviste mikä lienee tiivistyksen heikoin lenkki mutta ei sekään huono ole.
Ruuvit on sekaisella jaolla kun tuo yksi siili oli sen verran korkea että olisi muuten ottanut pultin kannat siiliin kiinni, ja sitä myöten kuori maihin, pyrin puristamaan pelksin huolella, ilman että siilin kohdalle tulee pultteja.
Kuten joku jo huomasi, niiin senkkasin reijät ja uppokantapultit ja laitoin kuvan jälkeen tarran päälle mutta eipä mainosteta tarrjoja tällä palstalla eikä tuote muutenkaan ole edes kaupallinen vaan kaverille autoon muuten vain :)- 15+5
Hyväksyttävä selitys :)
- schematic_cecilia
Olis kyllä kiinnostavaa nähdä se kytkis. Vois kommentoida ja antaa parannus/ huononnus-ehdotuksia. ;)
- 328P
schematic_cecilia kirjoitti:
Olis kyllä kiinnostavaa nähdä se kytkis. Vois kommentoida ja antaa parannus/ huononnus-ehdotuksia. ;)
No pitää katsoa jos keriän jossain vaiheessa piirtämään, voin yrittää selittää nopeasti kuitenkin piirit joiden kytkennät löytyy suoraan netistä.
- Lähtöjännite tietysi on reguloitu komponenttien suojaksi 7809
- Sitten tulee lm3914n-piiri joka on volttimittari kymmenen ledin näytöllä ledien mittausaluetta pystyy supistamaan mieleisekseen kun lisää vastusta pinnin 4 ja maa välillä
-No lm3914n mittausjännite on varmaan joku 0-2V joten olen laittanut aivan kytkennän alkuun ennen regulaattoria muistaakseni 10k trimmerin joka toimii lineaarisena jänniteen jakajana (jännitteenjakokytkentä)
- Sitten varastin tuolta 3914n led7 negatiivisen ohjauksen ja toin sen optoerottimen ledille. eli kun led7 syttyy pylväässä niin opto vetää transistorin kiinni
- Opto ohjaa digitaalikytkintä 4066 joka on viimeinen niitti jolla olen varmistanut sen että kytkentä on 100% ON/OFF eikä voi jäädä väliasentoon niin että jännite menee ohjaustransistorien yli.
- Digitaalikytkin ohjaa bc547 trankkua.
- No sitten on päätransistori joka on koteloa TO3P jonka numeroa nyt en muista kun vaihdoin sen tukevampaan, joku darlingtoni se oli NPN HFE750...
- No tuo päätransitori on kokoajan auki eli kanta saa virtaa 24/7 ja näin ollen lähtöasetemissa käämi on kokoajan 100% magnetoitu mutta....
- Poikkeuksen tekee tuo bc547, kun 547 sulkee, niin se maadoittaa tuon päätransistorin kannan ja päätransistori sulkee, ja näin ollen transistorin ylivaikuttanut jännite siirtyy vaikuttamaan etuvastuksen yli. Tämähän on niinsanottu alasvetokytkentä jolla sammuitetaan transistori.
Mut joo ei tuo nyt niin kummoinen laite, katotaan jos jossain vaiheessa vaikka piirränkin... - schematic_cecilia
328P kirjoitti:
No pitää katsoa jos keriän jossain vaiheessa piirtämään, voin yrittää selittää nopeasti kuitenkin piirit joiden kytkennät löytyy suoraan netistä.
- Lähtöjännite tietysi on reguloitu komponenttien suojaksi 7809
- Sitten tulee lm3914n-piiri joka on volttimittari kymmenen ledin näytöllä ledien mittausaluetta pystyy supistamaan mieleisekseen kun lisää vastusta pinnin 4 ja maa välillä
-No lm3914n mittausjännite on varmaan joku 0-2V joten olen laittanut aivan kytkennän alkuun ennen regulaattoria muistaakseni 10k trimmerin joka toimii lineaarisena jänniteen jakajana (jännitteenjakokytkentä)
- Sitten varastin tuolta 3914n led7 negatiivisen ohjauksen ja toin sen optoerottimen ledille. eli kun led7 syttyy pylväässä niin opto vetää transistorin kiinni
- Opto ohjaa digitaalikytkintä 4066 joka on viimeinen niitti jolla olen varmistanut sen että kytkentä on 100% ON/OFF eikä voi jäädä väliasentoon niin että jännite menee ohjaustransistorien yli.
- Digitaalikytkin ohjaa bc547 trankkua.
- No sitten on päätransistori joka on koteloa TO3P jonka numeroa nyt en muista kun vaihdoin sen tukevampaan, joku darlingtoni se oli NPN HFE750...
- No tuo päätransitori on kokoajan auki eli kanta saa virtaa 24/7 ja näin ollen lähtöasetemissa käämi on kokoajan 100% magnetoitu mutta....
- Poikkeuksen tekee tuo bc547, kun 547 sulkee, niin se maadoittaa tuon päätransistorin kannan ja päätransistori sulkee, ja näin ollen transistorin ylivaikuttanut jännite siirtyy vaikuttamaan etuvastuksen yli. Tämähän on niinsanottu alasvetokytkentä jolla sammuitetaan transistori.
Mut joo ei tuo nyt niin kummoinen laite, katotaan jos jossain vaiheessa vaikka piirränkin...Selväksi tuli tuo kytkentä. Omana mielipiteenäni tuo optoerotin ja 4066-kytkin on aivan turhaa.
Tutustuin noiden nykyisten IC-piirillä toteutettujen säätimien sielunelämään. Ne ovat oikeastaan pulssinleveysmodulaattoreita, joiden taajuus on keskim. 100 - 400Hz.
Ebaystä saa halvalla esim L9484 IC-piirin joka sisältää koko homman. Magnetoinnin antovirta 6A, tyypillinen toimintataajuus 400Hz. Lisäksi on:
Reverce battery protection
Load Dump protection
Short Circuit protection, ym. Selviää datalehden eka sivulla: "Features".
http://www.ebay.com/sch/L9484 CAR ALTERNATOR VOLTAGE REGULATOR IC
Datasheet:
http://www.bdtic.com/DataSheet/ST/L9484.pdf
Itsetehdyt kötöstykset ( "kötöstys" ei tarkoita sinun, oli varsin siisti toteutus) maksavat enemmän ja jäävät kyllä suoritusarvoissa ja toimintavarmuudessa huonommaksi. - 328P
schematic_cecilia kirjoitti:
Selväksi tuli tuo kytkentä. Omana mielipiteenäni tuo optoerotin ja 4066-kytkin on aivan turhaa.
Tutustuin noiden nykyisten IC-piirillä toteutettujen säätimien sielunelämään. Ne ovat oikeastaan pulssinleveysmodulaattoreita, joiden taajuus on keskim. 100 - 400Hz.
Ebaystä saa halvalla esim L9484 IC-piirin joka sisältää koko homman. Magnetoinnin antovirta 6A, tyypillinen toimintataajuus 400Hz. Lisäksi on:
Reverce battery protection
Load Dump protection
Short Circuit protection, ym. Selviää datalehden eka sivulla: "Features".
http://www.ebay.com/sch/L9484 CAR ALTERNATOR VOLTAGE REGULATOR IC
Datasheet:
http://www.bdtic.com/DataSheet/ST/L9484.pdf
Itsetehdyt kötöstykset ( "kötöstys" ei tarkoita sinun, oli varsin siisti toteutus) maksavat enemmän ja jäävät kyllä suoritusarvoissa ja toimintavarmuudessa huonommaksi.Olet varmasti oikeassa, en ole kovinkaan kokenut elektroniikkaharrastaja. Joskus vuosia sitten tein säätimen kahdella transistorilla ja zenerillä ja se kuumeni kuin viimeistä päivää, siksi sain päähäni että pitää kolmeen kertaan varmistaa että trankku aukeaa kunnolla.
Oppia kuitenkin kertyi:
Koekäytössä jännite pysyi hyvin vakaana kun transistorina oli TO220 kotelossa BUV26G. Nyt lopuksi vaihdoin sen tukevampaan TO3P BDW83G jonka seurauksena jännite ravisti lähemmäksi voltin luokkaa koekäytössä
Tämä varmaankin siksi että BUV26G aiheutti vastuksen piiriin ja rauhoitti menoa. No pitää kokeilla säätää tuota hystereesiä trimmeristä (pinnin 4 ja maa väliltä) pienemmäksi että ei tarvise vastusta väliin laittaa.
Luulin teollisen säätimen toimivan juuri näin, mutta todellisuudessa se varmaankin lyhentää pulssin leveyttä sen mukaan kun 14.4V lähenee sillä kun kenttä magnetisoidaan täysillä niin jännite menee reilusti yli ennen kuin säädin kerkiä jarruttamaan.
Ja Juu eihän säätimiä kannata asiakaskäyttöön tietenkään tehdä, tain varmaan vaan siksi että pystyin, mutta nyt alkaa sekin kaduttaa kun löysit valmiin tuotteen ebaystä :) - schematic_cecilia
328P kirjoitti:
Olet varmasti oikeassa, en ole kovinkaan kokenut elektroniikkaharrastaja. Joskus vuosia sitten tein säätimen kahdella transistorilla ja zenerillä ja se kuumeni kuin viimeistä päivää, siksi sain päähäni että pitää kolmeen kertaan varmistaa että trankku aukeaa kunnolla.
Oppia kuitenkin kertyi:
Koekäytössä jännite pysyi hyvin vakaana kun transistorina oli TO220 kotelossa BUV26G. Nyt lopuksi vaihdoin sen tukevampaan TO3P BDW83G jonka seurauksena jännite ravisti lähemmäksi voltin luokkaa koekäytössä
Tämä varmaankin siksi että BUV26G aiheutti vastuksen piiriin ja rauhoitti menoa. No pitää kokeilla säätää tuota hystereesiä trimmeristä (pinnin 4 ja maa väliltä) pienemmäksi että ei tarvise vastusta väliin laittaa.
Luulin teollisen säätimen toimivan juuri näin, mutta todellisuudessa se varmaankin lyhentää pulssin leveyttä sen mukaan kun 14.4V lähenee sillä kun kenttä magnetisoidaan täysillä niin jännite menee reilusti yli ennen kuin säädin kerkiä jarruttamaan.
Ja Juu eihän säätimiä kannata asiakaskäyttöön tietenkään tehdä, tain varmaan vaan siksi että pystyin, mutta nyt alkaa sekin kaduttaa kun löysit valmiin tuotteen ebaystä :)3914-piirissä ei ole minkäänlaista hystereesiä (= kytkentä/ katkaisujännitteen eroa), eikä sitä 4-pinnistä pysty säätämään. 4-pinnistä pystyy säätämään jänniteportaiden keskinäisen eron eri ledien välillä, mikä on eri asia kuin hystereesi.
Hystereesiä kytkentään voisit saada siten, että kytket suurohmisen vastuksen siitä ulostulopinnistä, josta otat ohjauksen optolle, pinniin 6. Hyvä kokeiluarvo on siinä 1 - 2 Mohmin paikkeilla. Mitä pienempi tuo vastus, sitä suurempi on hystereesi, eli kytkentä ja katkaisujännitteen ero. Vastusta voi suurentaa 5 - 10Mohm saakka, jos hystereesis tuntuu suurelta.
Jykevämmässä tehotransistorissa virtavahvistus on pienempi, saattaa johtua siitä, ettei tehotransistori avaudu kunnolla. Voisit käyttää darlingtontransistoria, niin saat virtavahvistusta lisää. Tai sitten käytät MOSFETtiä, jota on helpompi ohjata.
Varmaan muistitkin, että magnetointikäämin yli pitää olla diodi estosuunnassa. Paitsi että se estää jännitepiikit magnetointikelassa, niin se jatkaa magnetointiaikaa purkamalla magneettikentän energiaa diodin kautta kulkevalla virralla virran katkaisun jälkeen. - schematic_cecilia
schematic_cecilia kirjoitti:
3914-piirissä ei ole minkäänlaista hystereesiä (= kytkentä/ katkaisujännitteen eroa), eikä sitä 4-pinnistä pysty säätämään. 4-pinnistä pystyy säätämään jänniteportaiden keskinäisen eron eri ledien välillä, mikä on eri asia kuin hystereesi.
Hystereesiä kytkentään voisit saada siten, että kytket suurohmisen vastuksen siitä ulostulopinnistä, josta otat ohjauksen optolle, pinniin 6. Hyvä kokeiluarvo on siinä 1 - 2 Mohmin paikkeilla. Mitä pienempi tuo vastus, sitä suurempi on hystereesi, eli kytkentä ja katkaisujännitteen ero. Vastusta voi suurentaa 5 - 10Mohm saakka, jos hystereesis tuntuu suurelta.
Jykevämmässä tehotransistorissa virtavahvistus on pienempi, saattaa johtua siitä, ettei tehotransistori avaudu kunnolla. Voisit käyttää darlingtontransistoria, niin saat virtavahvistusta lisää. Tai sitten käytät MOSFETtiä, jota on helpompi ohjata.
Varmaan muistitkin, että magnetointikäämin yli pitää olla diodi estosuunnassa. Paitsi että se estää jännitepiikit magnetointikelassa, niin se jatkaa magnetointiaikaa purkamalla magneettikentän energiaa diodin kautta kulkevalla virralla virran katkaisun jälkeen.Tuotakin alussa mainittua 3-pinnistä (helpompi käyttää!) piiriä L9480VB löytyy kohtuuhintaan:
http://www.aliexpress.com/store/product/L9480VB/712241_581347210.html
Piirin datasheet:
http://www.premier-electric.com/files/STM/pdf/1407.pdf
http://www.ti.com.cn/cn/lit/ds/symlink/lm3914.pdf sivulla 8 on tuon Led-driverin lohkokaavio, josta ymmärtää tuon toiminnan paremmin.
Sivulla 11 on "Other Device Characteristics", jossa mm. mainitaan, ettei piirissä ole hystereesiä.
Sivulla 18 alkaa "Applications hints", joka kannattaa lukea. Esim. siellä mainitaan, että pitkät ledien liitäntäjohdot voi aiheuttaa värähtelyä. Ja ohje sen poistamiseen. - schematic_cecilia
schematic_cecilia kirjoitti:
3914-piirissä ei ole minkäänlaista hystereesiä (= kytkentä/ katkaisujännitteen eroa), eikä sitä 4-pinnistä pysty säätämään. 4-pinnistä pystyy säätämään jänniteportaiden keskinäisen eron eri ledien välillä, mikä on eri asia kuin hystereesi.
Hystereesiä kytkentään voisit saada siten, että kytket suurohmisen vastuksen siitä ulostulopinnistä, josta otat ohjauksen optolle, pinniin 6. Hyvä kokeiluarvo on siinä 1 - 2 Mohmin paikkeilla. Mitä pienempi tuo vastus, sitä suurempi on hystereesi, eli kytkentä ja katkaisujännitteen ero. Vastusta voi suurentaa 5 - 10Mohm saakka, jos hystereesis tuntuu suurelta.
Jykevämmässä tehotransistorissa virtavahvistus on pienempi, saattaa johtua siitä, ettei tehotransistori avaudu kunnolla. Voisit käyttää darlingtontransistoria, niin saat virtavahvistusta lisää. Tai sitten käytät MOSFETtiä, jota on helpompi ohjata.
Varmaan muistitkin, että magnetointikäämin yli pitää olla diodi estosuunnassa. Paitsi että se estää jännitepiikit magnetointikelassa, niin se jatkaa magnetointiaikaa purkamalla magneettikentän energiaa diodin kautta kulkevalla virralla virran katkaisun jälkeen.Korjaus:
"Hystereesiä kytkentään voisit saada siten, että kytket suurohmisen vastuksen siitä ulostulopinnistä, josta otat ohjauksen optolle, pinniin 6. Hyvä kokeiluarvo on siinä 1 - 2 Mohmin paikkeilla."
Jos tuota hystereesiä käyttää, niin 6 - 7 pinnien välillä oleva oikosulku korvataan n. 1kohm vastuksella. Syynä se, että pinnin 7 referenssijännite saattaa olla "jäykkä", eikä sen hystereesin vaativa jännitteen "notkuttelu" onnistu kunnolla ilman tuota vastusta. - schematic_cecilia
schematic_cecilia kirjoitti:
Korjaus:
"Hystereesiä kytkentään voisit saada siten, että kytket suurohmisen vastuksen siitä ulostulopinnistä, josta otat ohjauksen optolle, pinniin 6. Hyvä kokeiluarvo on siinä 1 - 2 Mohmin paikkeilla."
Jos tuota hystereesiä käyttää, niin 6 - 7 pinnien välillä oleva oikosulku korvataan n. 1kohm vastuksella. Syynä se, että pinnin 7 referenssijännite saattaa olla "jäykkä", eikä sen hystereesin vaativa jännitteen "notkuttelu" onnistu kunnolla ilman tuota vastusta.Sopiva hystereesi lienee akkujännitteestä mitattuna noin 20 - 100mV.
Eli säädät testipenkissä "akkujännitettä" eli virtalähteen jännitettä. Katsot millä jännitteellä jännitettä nostaessa ledi (josta otat ohjauksen) syttyy. Sitten vähennät jännitettä ja katsot, millä jännitteellä ledi sammuu. Tuo em. jännitteiden ero on se hystereesi.
En viitsi laskea, mikä on sopiva hystereesivastus, mutta sen arvo voi olla allekin 1Mohm. Laitat kokeilussa 1Mohm trimmerin edellisen viestin ohjeen mukaan. Löytäessäsi sopivan hystereesin, korvaat sen kiinteällä vastuksella.
Aluksi tietysti säädät jännitteenjakotrimmeristä 5-pinnin jännitteen, jotta syttyminen tapahtuu halutulla akkujännitteellä. Sehän taas riippuu siitä, miten suuri vastus sulla on 4-pinnistä "maihin".
Nämä ohjeet tulee "pätkittäin", kun ei heti muista kaikkea. ;) - schematic_cecilia
328P kirjoitti:
Olet varmasti oikeassa, en ole kovinkaan kokenut elektroniikkaharrastaja. Joskus vuosia sitten tein säätimen kahdella transistorilla ja zenerillä ja se kuumeni kuin viimeistä päivää, siksi sain päähäni että pitää kolmeen kertaan varmistaa että trankku aukeaa kunnolla.
Oppia kuitenkin kertyi:
Koekäytössä jännite pysyi hyvin vakaana kun transistorina oli TO220 kotelossa BUV26G. Nyt lopuksi vaihdoin sen tukevampaan TO3P BDW83G jonka seurauksena jännite ravisti lähemmäksi voltin luokkaa koekäytössä
Tämä varmaankin siksi että BUV26G aiheutti vastuksen piiriin ja rauhoitti menoa. No pitää kokeilla säätää tuota hystereesiä trimmeristä (pinnin 4 ja maa väliltä) pienemmäksi että ei tarvise vastusta väliin laittaa.
Luulin teollisen säätimen toimivan juuri näin, mutta todellisuudessa se varmaankin lyhentää pulssin leveyttä sen mukaan kun 14.4V lähenee sillä kun kenttä magnetisoidaan täysillä niin jännite menee reilusti yli ennen kuin säädin kerkiä jarruttamaan.
Ja Juu eihän säätimiä kannata asiakaskäyttöön tietenkään tehdä, tain varmaan vaan siksi että pystyin, mutta nyt alkaa sekin kaduttaa kun löysit valmiin tuotteen ebaystä :)Katsoin noita sinun transistoreja. BUV26 on normaali tehotransistori, jonka virtavahvistus on siinä 100 nurkilla. Kun taas BDW83 on darlingtontransistori, jonka min. virtavahvistus min. on 750 ja maksimi 20000.
Luulenpa, että nyt vika on kantavastuksessa ja ohjaustransistorin toimintapisteen asetuksissa tuon BDW83:n kanssa. Ja tuokin BUV26 kestää hyvin kytkennässäsi.
Piirrä se transistorin ohjauskytkentä 4066:n jälkeen tänne vaikka lyijykynäpiirroksena komponenttiarvoineen ja 4066 antama ohjausjänn. suuruus, niin voin auttaa ohjauksen mitoituksessa. - akku jaksaa paremmin
328P kirjoitti:
Olet varmasti oikeassa, en ole kovinkaan kokenut elektroniikkaharrastaja. Joskus vuosia sitten tein säätimen kahdella transistorilla ja zenerillä ja se kuumeni kuin viimeistä päivää, siksi sain päähäni että pitää kolmeen kertaan varmistaa että trankku aukeaa kunnolla.
Oppia kuitenkin kertyi:
Koekäytössä jännite pysyi hyvin vakaana kun transistorina oli TO220 kotelossa BUV26G. Nyt lopuksi vaihdoin sen tukevampaan TO3P BDW83G jonka seurauksena jännite ravisti lähemmäksi voltin luokkaa koekäytössä
Tämä varmaankin siksi että BUV26G aiheutti vastuksen piiriin ja rauhoitti menoa. No pitää kokeilla säätää tuota hystereesiä trimmeristä (pinnin 4 ja maa väliltä) pienemmäksi että ei tarvise vastusta väliin laittaa.
Luulin teollisen säätimen toimivan juuri näin, mutta todellisuudessa se varmaankin lyhentää pulssin leveyttä sen mukaan kun 14.4V lähenee sillä kun kenttä magnetisoidaan täysillä niin jännite menee reilusti yli ennen kuin säädin kerkiä jarruttamaan.
Ja Juu eihän säätimiä kannata asiakaskäyttöön tietenkään tehdä, tain varmaan vaan siksi että pystyin, mutta nyt alkaa sekin kaduttaa kun löysit valmiin tuotteen ebaystä :)Eikös se pulssimainen lataus poista akusta sulfaattia ja saa sen täydemmäksi? niin haittaako se mitään että jännite heittelehtii voltilla?
- Ei hjuva
akku jaksaa paremmin kirjoitti:
Eikös se pulssimainen lataus poista akusta sulfaattia ja saa sen täydemmäksi? niin haittaako se mitään että jännite heittelehtii voltilla?
Ei se pulssimainen magnetointivirta merkitse sitä, että laturin ulostulojännite olisi pulssimaista. Magnetointikäämi sisältää induktanssia, joka tasoittaa magnetointivirran,
Eli induktanssi tasoittaa pulssimaisen virran. Samoinkuin kondensaattori tasoittaa pulssimaisen jännitteen. Tämä tietysti edellyttää, että pulssitaajuus on sopivassa suhteessa kelan induktanssiin.
Se, että laturin ulostulojännite heittelehtii volttikaupalla esim. kuormituksen suhteen, ei ole hjuva ashija. - 3+19
Ei hjuva kirjoitti:
Ei se pulssimainen magnetointivirta merkitse sitä, että laturin ulostulojännite olisi pulssimaista. Magnetointikäämi sisältää induktanssia, joka tasoittaa magnetointivirran,
Eli induktanssi tasoittaa pulssimaisen virran. Samoinkuin kondensaattori tasoittaa pulssimaisen jännitteen. Tämä tietysti edellyttää, että pulssitaajuus on sopivassa suhteessa kelan induktanssiin.
Se, että laturin ulostulojännite heittelehtii volttikaupalla esim. kuormituksen suhteen, ei ole hjuva ashija.Onko sitä koskaan edes mietitty että jos jännite laskisi sitä mukaa mitä enemmän kuormittaa niin kuinka paljon säästyisikin polttoainetta? Alhaisemmalla jännitteellä virta on pienempi.
- 328P
Oho nyt tulikin paljon asiaa, kiitokset että jaksatkin auttaa randomeita anonyymipalstalla, piirrän kuvan tässä tämän päivän aikana kun olen käynyt asioilla.
Pitää pistää tuota latauspiiriä tilaukseen samantapaista piiriä ehdotettiin jo ketjun alkupuolella muta en saanut sitä Part***ta.
Ja juu, käämin itseinduktiojännite on ohjattu takaisin käämiin, jopa kahdella rinnan kytketyllä ylimitoitelulla diodilla (nopea ja normaali). Sarjaan en tosin kytkenyt niitä vaikka usein hajoavatkin oikosulkuun, ettei ylivaikuttava jännite nouse...
Muistaakseni tuon 16mA transistorin kannalle mutta katson sen kuvaan minkä piirrän, eli laskettu ihan vaan syöttöjännite miinus 0.6V jatettuna virralla on etuvastus. Ajattelin juuri itse sitä että jos tehotransistori ei auennut kunnolla (tosin ei kyllä kuumentunut sekään) ja siksi piiri toimi rauhallisemmin, sama kantavirta tuolla darligntonille niina aukeaa nopeammin.. Arvaisin.
Tuosta hysteresin säätämisestä nelospinnistä olen hieman eri mieltä, mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä olen sitten väärässä kun suhteutan muuta osaamistani sinuun. Yritän kuitenkin selittää mitä tarkoitan:
Eli jos tuo 3914n on esimerkiksi varaustilan ilmaisimena niin 4-pinnistä voi säätää sitä mitataanko jännitettä esim 0-10V tai 9-10V tämähän on tyypillistä jos tehdään esim 12V akkumittari, haluamme kaikki kymmenen lediä alueelle 9-14V eikä suinkaan alueelle 0-14V.
Testi1
Noniin eli ajatellaan ensin tuo 0-10V... Silloin yksi ledi kuvaa yhtä volttia, ja labrapowerin potikasta voi käännellä 0,5V suuuntaan tai toiseen eikä tuo ledipylväs huomaa yhtään mitään. Tässä on nyt 0,5V hystereesi, eli kuollut alue jolla ei tapahdu yhtään mitään kun sama ledi palaa vaikka potikkaa vähän käännellään.
Testi2
No sitten säädetään nelospinnistä kaikki 10 lediä vaikuttamaan alueella 9-10V eli nyt ledit ei pala ollenkaan alle 9v jännitteellä ja yli 10V jännitteellä kaikki palaa. Eli nyt yksi ledi tarkoittaa 0.1V aluetta.
Selitys:
Mielestäni jälkimmäisessä on huomattavasti pienempi kuollut alue ja tämä toimita kopioituu täysin jännitteensäätimeeni vaikka ohjaus onkin vain yhdestä ledistä. Eli jos säädän nelospinnistä hystereesin Testi1 mukaan suureksi niin kun ledi syttyy niin jännitteen pitää laskea tasan yksi voltti ennen kuin ledi sammuu ja kytkee kentän uudelleen päälle
Sensiaan testi2 säädöillä ledi sammuu kun jännite laskee 0,1V eli kymmen kertaa aikaisemmin.?- schematic_cecilia
Selvää on, että jänniteportaiden korkeus pienenee, kun 4-pinnistä maihin kytketään vastus.
Se kuollut alue ei välttämättä ole hystereesiä, vaan kytkennän epätarkkuutta.
Otetaanpa se 2-esimerkkisi uudestaan.
Jos kytkentäsi yksittäinen ledi syttyy, kun nostat jännitteen 9,95 volttiin ja pysyy syttyneenä, kun nostat jännitettä 10,05 volttiin. Nyt kun vähennät takaisin 9,95 volttiin, niin ledi sammuu. Syttymis- ja sammumisjännite on sama, eli se merkitsee sitä, ettei hystereesiä ole, vaan syttymisjännitteessä on 0,1 voltin epätarkkuus.
Jos taas ledi syttyy vasta, kun nostat jännitteen 10,05 volttiin ja syttynyt ledi sammuu vasta sitten, kun pudotat jännitteen takaisin 9,95 volttiin, niin silloin kytkennässä on tuo 0,1 voltin hystereesi, eli kytkentä ja katkaisujännitteen ero on 0,1V.
Valmistaja väittää, ettei LM3914 ei ole hystereesiä, mutta jos se käyttäytyisi tuon jälkimmäisen esimerkin mukaan, niin siinä olisi sittenkin hystereesiä.
Tuossa vielä piirroksellinen selvitys hystetreesistä sivulla 1:
http://gallia.kajak.fi/opmateriaalit/yleinen/honHar/ma/ELE_Komparaattori.pdf
Laita se 3914-kytkentäsi koepenkkiin ja tutki sitä selvitykseni mukaan, niin selviää, onko kysymys epätarkkuudesta vai hystereesistä. - 328P
schematic_cecilia kirjoitti:
Selvää on, että jänniteportaiden korkeus pienenee, kun 4-pinnistä maihin kytketään vastus.
Se kuollut alue ei välttämättä ole hystereesiä, vaan kytkennän epätarkkuutta.
Otetaanpa se 2-esimerkkisi uudestaan.
Jos kytkentäsi yksittäinen ledi syttyy, kun nostat jännitteen 9,95 volttiin ja pysyy syttyneenä, kun nostat jännitettä 10,05 volttiin. Nyt kun vähennät takaisin 9,95 volttiin, niin ledi sammuu. Syttymis- ja sammumisjännite on sama, eli se merkitsee sitä, ettei hystereesiä ole, vaan syttymisjännitteessä on 0,1 voltin epätarkkuus.
Jos taas ledi syttyy vasta, kun nostat jännitteen 10,05 volttiin ja syttynyt ledi sammuu vasta sitten, kun pudotat jännitteen takaisin 9,95 volttiin, niin silloin kytkennässä on tuo 0,1 voltin hystereesi, eli kytkentä ja katkaisujännitteen ero on 0,1V.
Valmistaja väittää, ettei LM3914 ei ole hystereesiä, mutta jos se käyttäytyisi tuon jälkimmäisen esimerkin mukaan, niin siinä olisi sittenkin hystereesiä.
Tuossa vielä piirroksellinen selvitys hystetreesistä sivulla 1:
http://gallia.kajak.fi/opmateriaalit/yleinen/honHar/ma/ELE_Komparaattori.pdf
Laita se 3914-kytkentäsi koepenkkiin ja tutki sitä selvitykseni mukaan, niin selviää, onko kysymys epätarkkuudesta vai hystereesistä.Joo itseasiassa nyt kun tarkemmin asiaa mietin niin olet oikeassa. Nonhan se on, eli hystereesi ei muutu olen testaillut sitä koekytkentälevyllä piiriä aijemmin ja toimii juuri kuten sanoit eli itse sekoilen.
sensiaan oikeata kuvaamaasi hystereesiä löytyy tuostaa 4066 digitaalikytkimestä tässä kopio vanhemmasta viestistä joka kirjoitin joskus viimeviikolla tähän ketjuun:
----------------------------------------
Kokeilin nyt koekytkentälevyllä tuota 4066 piiriä.
Käytettävä jänntie: 5V
Kytkettävä kuorma: 330ohm metallikalvo jonka rinnalla yleismittari
Alasvetovastus: 180k
Positiivinen syöttö kytkimelle jossa sarjassa 20k etuvastus ja sen perässä megainen trimmeri, jonka perässä 50ohm trimmeri hienosäätöön
Vastuksen yli vaikuttaa 0V kun trimmeri laidassa ja nousee hitaasti 0.13V asti kun trimmeriä pyöritetään tässä kohdassa hipaisukin riittää 50ohm trimmeriin ja jännite karkaa 2.12V
Jännitettä voi laskea potikasta 1,45V asti jolloin kytkin sulkee ja vastuksen yli vaikuttaa enää vain 0.041V
Eli näyttäisi siltä että tuossa on ainakin jonkun verran hystereesiä ja voisi olla päteväkin laite transistorin kytkemiseen. Pitää kokeilla laittaa kuormaksi vaikka optoerotin ja sillä alasvetää kentän ohjaustransistori ja katsoa mitä tapahtuu
----------------------------------
4066 hystereesiä tuskin pystyy säätämään mutta mitä luulet saako tuota värähtelyä rauhoittumaan säätämällä kytkennän epätarkkuutta?
Tuo autonraato on kaverin hiekkalaatikko jolle minä olen säädinviritelmän kanssa mennyt mukaan leikkimään ja nyt autosta on ilmeisesti startti muta/ruostejumissa joka hankaloittaa tutkimustyötä...
Pitää piirtää ja skannata se kytkentäkuva nyt ja katsoa jos vaikka vedän sen romun käyntiin että pääsen jatkamaan tutkimusta tuosta kytkennän epätarkkuuden vaikutuksesta... - schematic_cecilia
328P kirjoitti:
Joo itseasiassa nyt kun tarkemmin asiaa mietin niin olet oikeassa. Nonhan se on, eli hystereesi ei muutu olen testaillut sitä koekytkentälevyllä piiriä aijemmin ja toimii juuri kuten sanoit eli itse sekoilen.
sensiaan oikeata kuvaamaasi hystereesiä löytyy tuostaa 4066 digitaalikytkimestä tässä kopio vanhemmasta viestistä joka kirjoitin joskus viimeviikolla tähän ketjuun:
----------------------------------------
Kokeilin nyt koekytkentälevyllä tuota 4066 piiriä.
Käytettävä jänntie: 5V
Kytkettävä kuorma: 330ohm metallikalvo jonka rinnalla yleismittari
Alasvetovastus: 180k
Positiivinen syöttö kytkimelle jossa sarjassa 20k etuvastus ja sen perässä megainen trimmeri, jonka perässä 50ohm trimmeri hienosäätöön
Vastuksen yli vaikuttaa 0V kun trimmeri laidassa ja nousee hitaasti 0.13V asti kun trimmeriä pyöritetään tässä kohdassa hipaisukin riittää 50ohm trimmeriin ja jännite karkaa 2.12V
Jännitettä voi laskea potikasta 1,45V asti jolloin kytkin sulkee ja vastuksen yli vaikuttaa enää vain 0.041V
Eli näyttäisi siltä että tuossa on ainakin jonkun verran hystereesiä ja voisi olla päteväkin laite transistorin kytkemiseen. Pitää kokeilla laittaa kuormaksi vaikka optoerotin ja sillä alasvetää kentän ohjaustransistori ja katsoa mitä tapahtuu
----------------------------------
4066 hystereesiä tuskin pystyy säätämään mutta mitä luulet saako tuota värähtelyä rauhoittumaan säätämällä kytkennän epätarkkuutta?
Tuo autonraato on kaverin hiekkalaatikko jolle minä olen säädinviritelmän kanssa mennyt mukaan leikkimään ja nyt autosta on ilmeisesti startti muta/ruostejumissa joka hankaloittaa tutkimustyötä...
Pitää piirtää ja skannata se kytkentäkuva nyt ja katsoa jos vaikka vedän sen romun käyntiin että pääsen jatkamaan tutkimusta tuosta kytkennän epätarkkuuden vaikutuksesta...Sen hystereesin pitäisi olla kytkennässäsi siinä LM3914 piirissä, koska siinä on tuo komparaattoritoiminta, eli siinä vertailet ulostulojännitettä referenssijännitteeseen. Ledidriverin jälkeisessä kytkennässä tuosta hystereesistä ei ole toivottua hyötyä.
Eli hystereesiä saat siihen led-driveriin aikaisemmin kertomallani tavalla. Se ledin jännitealueen leveys, jolla ledi palaa (tavallaan epätarkkuus) ei haittaa, koska ainoa tärkeä piste on (hystereesin lisäksi) jännitepiste, millä ledin syttyminen alkaa.
Eli ei kannata turhautua, kyllä tuosta saa ihan toimivan ratkaisun, kun teet vähän labratyötä sen LM3914 kanssa. Ja varmistat, että tehotransistori (kuorma sama, kuin magn.käämin vastus) on täysin auki, kun ledi ei pala. Ja menee täysin kiinni, kun ledi palaa.
3914 5-pinniin kannattaa laittaa hieman suodatusta, joka tasoittaa laturin antojännitteen mahdolliset piikit:
Katso esim. datasheetin:
http://www.onsemi.com/pub_link/Collateral/CS3361-D.PDF
sivun 6 kuvaa 7. R1, R2 ja C3 sense pinnissä. Eli voisit laittaa 47 - 100nF konensaattorin 5-pinnistä "maihin". Vastaavasti suuremmankin kondensaattorin, jos sinulla jännitteenjakotrimmeri on pienempiohmisempi. - 328P
schematic_cecilia kirjoitti:
Sen hystereesin pitäisi olla kytkennässäsi siinä LM3914 piirissä, koska siinä on tuo komparaattoritoiminta, eli siinä vertailet ulostulojännitettä referenssijännitteeseen. Ledidriverin jälkeisessä kytkennässä tuosta hystereesistä ei ole toivottua hyötyä.
Eli hystereesiä saat siihen led-driveriin aikaisemmin kertomallani tavalla. Se ledin jännitealueen leveys, jolla ledi palaa (tavallaan epätarkkuus) ei haittaa, koska ainoa tärkeä piste on (hystereesin lisäksi) jännitepiste, millä ledin syttyminen alkaa.
Eli ei kannata turhautua, kyllä tuosta saa ihan toimivan ratkaisun, kun teet vähän labratyötä sen LM3914 kanssa. Ja varmistat, että tehotransistori (kuorma sama, kuin magn.käämin vastus) on täysin auki, kun ledi ei pala. Ja menee täysin kiinni, kun ledi palaa.
3914 5-pinniin kannattaa laittaa hieman suodatusta, joka tasoittaa laturin antojännitteen mahdolliset piikit:
Katso esim. datasheetin:
http://www.onsemi.com/pub_link/Collateral/CS3361-D.PDF
sivun 6 kuvaa 7. R1, R2 ja C3 sense pinnissä. Eli voisit laittaa 47 - 100nF konensaattorin 5-pinnistä "maihin". Vastaavasti suuremmankin kondensaattorin, jos sinulla jännitteenjakotrimmeri on pienempiohmisempi.noniin tein taas vähän tutkimustyötä, irroitin pinnit 6 ja 7 toisistaan ja laiton väliin kiloin potikan, sitten 10k ja lopuksi 220k se mitä tapahtuu niin jännitejakokytkentä siirtyy puolelta toiselle, eli jos vatusta pinnieessä 6-7 on 100k niin jännitejakotimmeri toimii nurinpäin..
hysereesiä ei kuitenkaan tullut
Tuo oli lostava idea laittaa 5-pinniin kondensaattorieita, juotin tuohon levylle nyt 10x dip-kytkimen johonka juotin 8x 8.2nF konkkaa ja 2x 0.1uF, niillä saa sitten valita nollan ja kaikkien väliltä...
Katotaan jos emäntä päästää koekäyttämään noita uusia virityksiä... - schematic_cecilia
328P kirjoitti:
noniin tein taas vähän tutkimustyötä, irroitin pinnit 6 ja 7 toisistaan ja laiton väliin kiloin potikan, sitten 10k ja lopuksi 220k se mitä tapahtuu niin jännitejakokytkentä siirtyy puolelta toiselle, eli jos vatusta pinnieessä 6-7 on 100k niin jännitejakotimmeri toimii nurinpäin..
hysereesiä ei kuitenkaan tullut
Tuo oli lostava idea laittaa 5-pinniin kondensaattorieita, juotin tuohon levylle nyt 10x dip-kytkimen johonka juotin 8x 8.2nF konkkaa ja 2x 0.1uF, niillä saa sitten valita nollan ja kaikkien väliltä...
Katotaan jos emäntä päästää koekäyttämään noita uusia virityksiä..."no niin tein taas vähän tutkimustyötä, irroitin pinnit 6 ja 7 toisistaan ja laiton väliin kiloin potikan, sitten 10k ja lopuksi 220k se mitä tapahtuu niin jännitejakokytkentä siirtyy puolelta toiselle, eli jos vatusta pinnieessä 6-7 on 100k niin jännitejakotimmeri toimii nurinpäin.."
Et nyt sitten lukenut tarpeeksi tarkasti. Se 1kohm vastus on ok pinnien 6 - 7 välillä, mutta se ei vielä tee hystereesiä. Siellä ohjeessa oli myös se, että laitat lisäksi 6-pinnistä sen (ledin) ulostulopinniin, josta otat ohjauksen, sen hystereesisvastuksen. Kokeile aluksi vaikka 1Mohm.
Saatoin kyllä kirjoittaa epäselvästi..? - 328P
schematic_cecilia kirjoitti:
"no niin tein taas vähän tutkimustyötä, irroitin pinnit 6 ja 7 toisistaan ja laiton väliin kiloin potikan, sitten 10k ja lopuksi 220k se mitä tapahtuu niin jännitejakokytkentä siirtyy puolelta toiselle, eli jos vatusta pinnieessä 6-7 on 100k niin jännitejakotimmeri toimii nurinpäin.."
Et nyt sitten lukenut tarpeeksi tarkasti. Se 1kohm vastus on ok pinnien 6 - 7 välillä, mutta se ei vielä tee hystereesiä. Siellä ohjeessa oli myös se, että laitat lisäksi 6-pinnistä sen (ledin) ulostulopinniin, josta otat ohjauksen, sen hystereesisvastuksen. Kokeile aluksi vaikka 1Mohm.
Saatoin kyllä kirjoittaa epäselvästi..?Et varmaankaan selostanut epäselvästi, kyllä tässä on moneen kertaan jo huomattu että oma tajunnan tila on vakkalaudalla.
Aivan loistavaa ohjeistusta! nyt on 4M7 potikka tossa kutosen ja ledin välissä ja säädin alustavasti hystereesin 400mV. On varmaan liikaa mutta nyt jos emäntä päästää niin yritän autossa käydä laitetta kokeilemassa ja raportin tänne
Kävi miten vaan niin suurimmat kiitokset sinulle! Tällä palstalla liikkuu jatkuvasti teitä huippuosaajia! - -.-.-
328P kirjoitti:
Et varmaankaan selostanut epäselvästi, kyllä tässä on moneen kertaan jo huomattu että oma tajunnan tila on vakkalaudalla.
Aivan loistavaa ohjeistusta! nyt on 4M7 potikka tossa kutosen ja ledin välissä ja säädin alustavasti hystereesin 400mV. On varmaan liikaa mutta nyt jos emäntä päästää niin yritän autossa käydä laitetta kokeilemassa ja raportin tänne
Kävi miten vaan niin suurimmat kiitokset sinulle! Tällä palstalla liikkuu jatkuvasti teitä huippuosaajia!Niin, vaikka noita säätimiä saa valmiina IC-piireinä, niin tuollainen itsetekeminen ja kokeilu on mielenkiintoista ja kehittävää.
Tuossa on DIY-säätimelle eräs ratkaisu:
http://aijaa.com/UWeroK
Tarkemmin tämän ketjun postauksessa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12127439#comment-66984879 - 328P
-.-.- kirjoitti:
Niin, vaikka noita säätimiä saa valmiina IC-piireinä, niin tuollainen itsetekeminen ja kokeilu on mielenkiintoista ja kehittävää.
Tuossa on DIY-säätimelle eräs ratkaisu:
http://aijaa.com/UWeroK
Tarkemmin tämän ketjun postauksessa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12127439#comment-66984879Juu tilasin tuota http://www.aliexpress.com/store/product/L9480VB/712241_581347210.html piiriä hyllyyn mutta kunhan leikin ja juurikin opettelen :)
Pitää kokeilla myös tuota sinun kytkentääsi ensiviikolla, jos sillä saan tuon värähtelyongelman haltuun. :)
- mitä nyt taas
Emännät ne onkin suurimpia vastuksia näissä harrastejutuissa !
Satoja megoja ainakin, mutta tehonkesto olematon. - 328P
Noniin kävin kokeilemassa laitetta ihan autossa, hystereesin pystyy säätämään suhteellisen hyvin, sain jopa niin että ledissä näkyi vain hyvin pientä värinää ja jännite pysyi täysin paikallaan. Ajovalojen sytyttäminen laski jännitettä 0,2v joten tuolla ei ole mitään väliä
Mutta sitten testasin laittamalla kaikki auton työvalot päälle joista kertyi yhteensä 550W tuohon 12V järjestelmään eli noin 45A Tämä aiheutti säädoistä riippumatta järjestelmään hallitsemattoman värähtelyn noin 1s päällä ja 1s pois. jäänite heilui noin 2v alueella joka näkyi huomattavana disko-ilmiönä ja kuului moottorin käyntiäänessä.
Yhtä kaikki laite on kaverille kelpaava mutta teollinen säädin varmasti jotenkin lyhentää pulssin pituutta mitä lähempänä 14,4V on. Tuo hystereesi pitäisi olla ilmeisesti kuormituksen mukaan itsestään muuttuva.
Unohdin testata kokonaan noita dip-kytkimen takana olevia konkkia jotka ovat maan ja vitosen välissä mutta testaan ensikerralla kun pääsen taas leikkimään- Anonyymi
Vähän asiasta toiseen: Testissä alle kaksi vuotta vanha akku todettiin tyhjäksi. Hyvin se kuitenkin toimii ainakin nollakeleillä. Toisessa testipaikassa sanottiin akun olevan kunnossa ja kehotettiin lataamaan .
Jostakin kopsasin: "Auton akku on auton sähköinen sydän, jonka kautta auto käynnistyy ja sen elektroniset laitteet toimivat. Pakkanen rasittaa akkua monilla tavoin ja kylmä akku ei välttämättä vastaanota riittävästi virtaa. Autolla olisi hyvä ajaa muutaman kerran viikossa reilun tunnin matka, jotta akku saa tarvitsemansa latauksen."
Noin pitkät ajoajat akun pitämiseksi kunnossa kertovat huonosta latausvirran säädöstä. Miten 60000 km ajetun auton säätimet voisi muuttaa lataamaan reilusti niin kauan kunnes akku on melko täysi. Olisi pyydettävä säätöä huollosta?
Nyt ajan keskimäärin 77 km viikossa.
Lämmitän autoa vajaan kaksi tuntia tolpasta ennen lähtöä. Tänä aikana ylläpitolaturi lataa akkua. Onkohan ratkaisu isompi laturi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vähän asiasta toiseen: Testissä alle kaksi vuotta vanha akku todettiin tyhjäksi. Hyvin se kuitenkin toimii ainakin nollakeleillä. Toisessa testipaikassa sanottiin akun olevan kunnossa ja kehotettiin lataamaan .
Jostakin kopsasin: "Auton akku on auton sähköinen sydän, jonka kautta auto käynnistyy ja sen elektroniset laitteet toimivat. Pakkanen rasittaa akkua monilla tavoin ja kylmä akku ei välttämättä vastaanota riittävästi virtaa. Autolla olisi hyvä ajaa muutaman kerran viikossa reilun tunnin matka, jotta akku saa tarvitsemansa latauksen."
Noin pitkät ajoajat akun pitämiseksi kunnossa kertovat huonosta latausvirran säädöstä. Miten 60000 km ajetun auton säätimet voisi muuttaa lataamaan reilusti niin kauan kunnes akku on melko täysi. Olisi pyydettävä säätöä huollosta?
Nyt ajan keskimäärin 77 km viikossa.
Lämmitän autoa vajaan kaksi tuntia tolpasta ennen lähtöä. Tänä aikana ylläpitolaturi lataa akkua. Onkohan ratkaisu isompi laturi?Tässäkin lainaus: ja kyseessä on tolpasta lataus:
Suoraan laskettuna asia olisi niinkin yksinkertainen kuin 60Ah/4A=15h. Todellisuudessa en ole tavannut yhtään 4A:n laturia joka lataisi edes täysin tyhjää akkua 4A:n virralla, vaan virta on pienempi. Totuus on vielä se että kun akku pikku hiljaa täyttyy niin latausvirta pienenee. Eli esim. 70% varattua akkua ei enää ladata 4 A virralla vaan todellinen virta voi olla esim. 1,5 A. Ainakin oma laturini (4A) ilmoittaa 60 Ah akun latausajaksi 22 tuntia. Varmaan pitää aika hyvin paikkansa. Tämä siis jos yhtään virtaa ei kuluteta. En luottaisi hirveästi noihin asunto-osassa oleviin mittareihin. Kyllä ne suuntaa antavalla tarkkuudella varmasti asioita kertoo mutta tarkkaan ei. Mutta siis vastaus kysymykseesi= latautuu täyteen alle vuorokaudessa jos akkua ei kuormiteta. Jos kuormitetaan niin aika pitenee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässäkin lainaus: ja kyseessä on tolpasta lataus:
Suoraan laskettuna asia olisi niinkin yksinkertainen kuin 60Ah/4A=15h. Todellisuudessa en ole tavannut yhtään 4A:n laturia joka lataisi edes täysin tyhjää akkua 4A:n virralla, vaan virta on pienempi. Totuus on vielä se että kun akku pikku hiljaa täyttyy niin latausvirta pienenee. Eli esim. 70% varattua akkua ei enää ladata 4 A virralla vaan todellinen virta voi olla esim. 1,5 A. Ainakin oma laturini (4A) ilmoittaa 60 Ah akun latausajaksi 22 tuntia. Varmaan pitää aika hyvin paikkansa. Tämä siis jos yhtään virtaa ei kuluteta. En luottaisi hirveästi noihin asunto-osassa oleviin mittareihin. Kyllä ne suuntaa antavalla tarkkuudella varmasti asioita kertoo mutta tarkkaan ei. Mutta siis vastaus kysymykseesi= latautuu täyteen alle vuorokaudessa jos akkua ei kuormiteta. Jos kuormitetaan niin aika pitenee."Autolla olisi hyvä ajaa muutaman kerran viikossa reilun tunnin matka, jotta akku saa tarvitsemansa latauksen." Oli Autoliiton kirjoituksessa. Eikö Autoliitto halua vaatia jäsenilleen "osaavampia" autoja, jotka nostavat laturin tehoa tarvittaessa.
Ajaa muutama tunti autolla viikoss, että akku pysyy kunnossa - höh! Vaatisi tehtailta kunnollisia autoja näiden tyhmien "äly"- viritelmien tilalle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Autolla olisi hyvä ajaa muutaman kerran viikossa reilun tunnin matka, jotta akku saa tarvitsemansa latauksen." Oli Autoliiton kirjoituksessa. Eikö Autoliitto halua vaatia jäsenilleen "osaavampia" autoja, jotka nostavat laturin tehoa tarvittaessa.
Ajaa muutama tunti autolla viikoss, että akku pysyy kunnossa - höh! Vaatisi tehtailta kunnollisia autoja näiden tyhmien "äly"- viritelmien tilalle.Kylmällä ajettaessa myös akun lämpötila ehtii kylmenemään. Kylmä akku purkautuu nopeammin, joten tihempi lataus voi olla monen kohdalla pakollista. Kylmää akkua ei kuitenkaan suositella lataamaan, vaan akun tulisi antaa lämmetä takaisin huoneenlämpöön ennen latausta.26.11.2024.
Rohkenin lainaamaan APU- lehden Tapio Ketostakin:
"Kun tarpeeksi halvan laturin hommaat, niin se ei ihmettele mitään vaan alkaa heti ladata, kun sähköä alkaa tulla. Monet älylaturit funtsivat liikaa, mutta on niitä sellaisiakin, jotka eivät sähkökatkosta hämäänny.
Parasta sitten hoidella kytkennät autossa niin, että mitään vahinkoa ei pääse tulemaan. Se sisälämmittimen pistorasiasta tulevan virran jakaminen haaroitusrasialla ei taida näet täyttää sähköturvallisuusmääräyksiä. Niinpä jos auto sattuu palamaan, vakuutusyhtiö voi ottaa tylyn kannan korvauksiin. Kiinteään asennukseen tarkoitettu laturi on tässä suhteessa turvallinen ratkaisu."
P- kele, ei auta kuin ajella pakkasessa tuntitolkulla akun vuoksi. Ihan vaan pikkuisen kiitoksia autosuunnittelijoille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kylmällä ajettaessa myös akun lämpötila ehtii kylmenemään. Kylmä akku purkautuu nopeammin, joten tihempi lataus voi olla monen kohdalla pakollista. Kylmää akkua ei kuitenkaan suositella lataamaan, vaan akun tulisi antaa lämmetä takaisin huoneenlämpöön ennen latausta.26.11.2024.
Rohkenin lainaamaan APU- lehden Tapio Ketostakin:
"Kun tarpeeksi halvan laturin hommaat, niin se ei ihmettele mitään vaan alkaa heti ladata, kun sähköä alkaa tulla. Monet älylaturit funtsivat liikaa, mutta on niitä sellaisiakin, jotka eivät sähkökatkosta hämäänny.
Parasta sitten hoidella kytkennät autossa niin, että mitään vahinkoa ei pääse tulemaan. Se sisälämmittimen pistorasiasta tulevan virran jakaminen haaroitusrasialla ei taida näet täyttää sähköturvallisuusmääräyksiä. Niinpä jos auto sattuu palamaan, vakuutusyhtiö voi ottaa tylyn kannan korvauksiin. Kiinteään asennukseen tarkoitettu laturi on tässä suhteessa turvallinen ratkaisu."
P- kele, ei auta kuin ajella pakkasessa tuntitolkulla akun vuoksi. Ihan vaan pikkuisen kiitoksia autosuunnittelijoille.https://keskustelu.suomi24.fi/t/18211986/tm-talvivertailujen-voitot-vw-konserni-9---toyota-konserni-1#comment-133426847
Voitti tai hävisi, mutt pakkanen voittaa kesäkulkineet. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Kylmällä ajettaessa myös akun lämpötila ehtii kylmenemään. Kylmä akku purkautuu nopeammin, joten tihempi lataus voi olla monen kohdalla pakollista. Kylmää akkua ei kuitenkaan suositella lataamaan, vaan akun tulisi antaa lämmetä takaisin huoneenlämpöön ennen latausta.26.11.2024.
Rohkenin lainaamaan APU- lehden Tapio Ketostakin:
"Kun tarpeeksi halvan laturin hommaat, niin se ei ihmettele mitään vaan alkaa heti ladata, kun sähköä alkaa tulla. Monet älylaturit funtsivat liikaa, mutta on niitä sellaisiakin, jotka eivät sähkökatkosta hämäänny.
Parasta sitten hoidella kytkennät autossa niin, että mitään vahinkoa ei pääse tulemaan. Se sisälämmittimen pistorasiasta tulevan virran jakaminen haaroitusrasialla ei taida näet täyttää sähköturvallisuusmääräyksiä. Niinpä jos auto sattuu palamaan, vakuutusyhtiö voi ottaa tylyn kannan korvauksiin. Kiinteään asennukseen tarkoitettu laturi on tässä suhteessa turvallinen ratkaisu."
P- kele, ei auta kuin ajella pakkasessa tuntitolkulla akun vuoksi. Ihan vaan pikkuisen kiitoksia autosuunnittelijoille.Kylmä akku ottaa virtaa murto-osan siitä mitä lämmin, ei auta vaikka laturi olisi miten tehokas -tästä ja siitä että kylmästä jäykän moottorin käynnistämiseen tarvitaan energiaa huomattavasti enemmän kuin kesäkeleillä nämä talviset akku-ongelmat johtuvat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 891956
Ripeyttä asiointiin
Ottaa päähän yhden ja saman asiakkaan hitaus kassalla kun yhdellä kädellä nostelee ostoksia kärrystä ja välillä pitelee141671- 931598
Mitä ajattelit hänestä
Ensi kohtaamisesta alkaen? Itsellä pikkuhiljaa syventyi rakkaudeksi vaikka alusta asti ajattelin että hän on samallainen931316Mietitkö tosissasi..
..että olisin tullut sinne jonkun muun vuoksi kuin sinun? Ei näinä vuosina tapahtuneet, myös tapahtumatta jääneet, ole31126Marinin ahdistelija - "Lemmenkipeä huippuosaaja Lähi-idästä"
Olikin valtamedialle hankala paikka, kun kyseessä olikin "rikastaja" Vähän aikaa sitä voitiin piilotella, mutta pakko ol1681029- 64896
- 76880
- 52847
Kysyin kaikilta yhteisiltä tutuilta mielipidettä siitä, että kannattaako sinun kanssa alkaa!
Päätös oli lähestulkoon yksimielinen. Minunkin vaisto antoi vaaranmerkkejä, mutta järkytyin mitä sinusta kuulin. Aluksi123838