Yksi tapa arvioida, onko metsästys oikein vain väärin, on käyttää Immanuel Kantin yksinkertaista menetelmää. Sen mukaan kaikki eettisesti hyväksyttävä toiminta on voitava yleistää kaikkien ihmisten toiminnaksi.
Metsästäjien omien laskelmien mukaan n. 300 000 metsästäjää surmaa suomessa n. 2 500 000 eläintä eli keskimäärin yli 8 eläintä metsästäjää kohti. Jos jokainen suomalainen surmaisi tämän määrän eläimiä, olisivat tappiot liki 50 miljoonan eläimen luokkaa. Tämä ei ole mahdollista, sillä luonto ei sellaista kestäisi.
Metsästystä ei voida yleistää kaikkien ihmisten toiminnaksi. Se on siis eettisesti väärin.
Mitä siis on sanottava metsästäjästä, joka samoilee pyssyn kanssa kauniissa luonnossa ja ampuu päivänsä kohokohtana linnun tai jäniksen? Voiko hän olla ylpeä toiminnastaan? Ei, sillä metsästäjät ovat pieni vähemmistö, joka käyttää eläimiä omien mielihalujensa välikappaleena. Englannin metsästyskeskustelussa vilahtava termi, "eläinten hyväksikäyttäjät" kuvaa varsin osuvasti asiaa.
Metsästäjien omien laskelmien mukaan n. 300 000 metsästäjää surmaa suomessa n. 2 500 000 eläintä eli keskimäärin yli 8 eläintä metsästäjää kohti. Jos jokainen suomalainen surmaisi tämän määrän eläimiä, olisivat tappiot liki 50 miljoonan eläimen luokkaa. Tämä ei ole mahdollista, sillä luonto ei sellaista kestäisi.
Metsästystä ei voida yleistää kaikkien ihmisten toiminnaksi. Se on siis eettisesti väärin.
Mitä siis on sanottava metsästäjästä, joka samoilee pyssyn kanssa kauniissa luonnossa ja ampuu päivänsä kohokohtana linnun tai jäniksen? Voiko hän olla ylpeä toiminnastaan? Ei, sillä metsästäjät ovat pieni vähemmistö, joka käyttää eläimiä omien mielihalujensa välikappaleena. Englannin metsästyskeskustelussa vilahtava termi, "eläinten hyväksikäyttäjät" kuvaa varsin osuvasti asiaa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Joo, onhan se toisaalta näinkin. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka nauttivat siitä että saavat tappaa jonkun eläimen huvikseen, vaikka sen sitten syövätkin.
Toisaalta, täytyyhän esim. hirviä vähentää ettei kanta kasva liian suureksi.
En tunne yhtäkään metsästäjää, joka metsästäisi tappamisen takia. Jos sitä tehtäisiin tappamisen takia aika moni tuntemani olisi lopettanut harrastuksen kauan aikaa sitten. Metsästetty liha on helvetisti eettisempää kuin jossain laitoksessa kasvatettu broileri
Hwh heh....sinä olet ajatuksinesi niin tyhmä "broileri", jotta joutaisit metsästäjärakkisi kanssa susien raatelemaksi. Tuommonen housuun paskova, sutta pelkäävä pallinaama.
Tuommoselle sairaalle, ahneelle ihmisjätteelle vältää navettaliha. Märisijäkin vielä. Ja syö vaikka banaania apina.
..sano eläimiin sekaantuja.
"..joka käyttää eläimiä omien mielihalujensa välikappaleena."
Näin tekee lähes jokainen ihminen joka pitää lemmikkieläintä. He käyttävät eläimiä "omien mielihalujensa välikappaleena". En silti väittäisi heidän toimintaansa hirveän epäeettisenä.
ps. kun puhutaan eläinten käyttämisestä omien mielihalujen välikappaleena, niin poro on parasta ja kattia kanssa.
Kyse on ravinnonhankinnasta. Metsästäjä käyttää eläimiä omien mielihalujensa välikappaleena aivan samalla tavalla kuin kuka tahansa, joka hakee lihansa kaupan tiskiltä, tarkoitan lihansyöntiä ja muuta jalostusta, josta siis viime kädessä kyse.
Moniko ihminen hakee lihaa kaupasta? Kun metsästäjä metsästää syödäkseen ja 99%:sti kaikki muut hakee lihan kaupasta niin silloinhan mainitsemasi logiikan perusteella metsästys on eettiseti oikein.
Kyse on vain siitä, että toiset hakee osan ravinnostaan suoraan luonnosta ja toiset kaupasta valmiiksi tapettuna ja käsiteltynä.
Kaikki eläimetkään eivät metsästä eivätkä syö lihaa. Mutta on myös eläimiä jotka metsästävät.
Oletko laskenut montako eläintä eläimet ovat tappaneet kauniissa luonnossa?
Tuon tulkinnan mukaan käytännössä kaikkien suomalaisten elämänmuoto (myös sinun) ei ole hyväksyttävää. Jos kaikilla maailman ihmisillä olisi sama elintaso, maapallo ei sitä kestäisi.
Sinunkaan olemassaoloa ei voida siten yleistää kaikkien ihmisten olemassaoloksi. Se on siis eettisesti väärin.
" Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä. "
Hyvä vastaus, joka vie keskustelua lähemmäksi oleellista. Suomalaisten ja monien muidenkin elintaso ja elintavat ovat sellaiset, ettei maapallo sitä kestä. Jos emme itse muuta tapojamme, luonto pistää meidät kuriin. Tässä mielessä vanha filosofi Kant on oikeassa; Vain kestävät toimintatavat ovat mahdollisia.
Luonnonvaraisten eläimien metästys pääasiassa huvittelun vuoksi on kuitenkin yksi kaikkein räikeimmistä ja turhimmista luontoon kohdistuvista loukkauksista. Se myös kuvastaa ja ylläpitää piittaamatonta asennetta ympäristöön. Kun alamme siivota tapojamme ja pyrkiä kohti elämän mahdollistavia toimintatapoja huvimetsästys on juuri esimerkinomaisuutensa vuoksi ensimmäisiä korjausta vaativia asioita.
Myönnän, että, tavallisena suomalaisena, minunkin aineellinen elintasoni on liian korkea. Meidän on kuitenkin siirryttävä ajattelemaan vähemmän kulutuksen ja paremman elämän laadun mahdollisuuksia ja muutettava tapojamme. Ei elintaso ole pelkästään eikä ensisijaisesti aineellinen asia, vaikka fyysinen olemassaolomme rakentuukin ekologian varaan. On vaikeaa kuvitella, että saavuttaisimme muutosta, jos käytämme varamme, aikamme ja ajatuksemme luontokappaleiden ammuskeluun.
"On vaikeaa kuvitella, että saavuttaisimme muutosta, jos käytämme varamme, aikamme ja ajatuksemme luontokappaleiden ammuskeluun. "
Komeita sanoja. Jokainenhan käyttää rajallista aikaansa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Nyt on kyllä ihan pakko kysyä, miten sinä käytät aikaasi muutoksen saavuttamiseksi?
Yksi tapa arvioida, onko metsästys oikein vain väärin, on käyttää Immanuel Kantin yksinkertaista menetelmää. Sen mukaan kaikki eettisesti hyväksyttävä toiminta on voitava yleistää kaikkien ihmisten toiminnaksi.
Lainaus: Metsästäjien omien laskelmien mukaan n. 300 000 metsästäjää surmaa suomessa n. 2 500 000 eläintä eli keskimäärin yli 8 eläintä metsästäjää kohti. Jos jokainen suomalainen surmaisi tämän määrän eläimiä, olisivat tappiot liki 50 miljoonan eläimen luokkaa. Tämä ei ole mahdollista, sillä luonto ei sellaista kestäisi.
Tuon periaatteen mukaan sinun pitäisi myös selvittää kuinka monta teurastajaa on ja kuinka monta eläintä he keskimäärin vuodessa tappavat. Sen verran eläimiä meidän kaikkien siis pitäis tappaa, että teurastajan ammatti olisi eettisesti hyväksyttävä. Tuotakaan yhtälöä luonto ei kestä, se on vielä aika paljon pahempi kuin tuosta sinun metsästäjä jutusta. Samaa teoriaa pitäisi voida myös käyttää vaikka uimiseen. Kilpauimarit uivat varmasti keskimäärin satoja kilometrejä vuodessa. Meidän jokaisen siis pitäisi uidan sama matka vuodessa, että kilpauimarien toiminta olisi eettisesti hyväksyttävää. Ja koska kaikilla ei kuitenkaan ole aikaa noin paljoa uida, puhumattakaan uimataidottomista, ei uiminen siis ole eettisesti hyväksyttävää.
Filosifia on filosofiaa se ei aina päde tosi elämään. Toiset ihmiset vaan tekevät enemmän jotain kuin toiset ja jos kaikki tekisivät kaikkea yhtä paljon olisi luonto tuhottu jo moneen kertaan. Kauniita ajatuksia on helppo esittää, mutta todeksi niiden muuttaminen voi olla mahdotonta tai järjetöntä.
Kylläpä sitä Suomesa ainaki minun tietääkseni lähetään mettäle rentoutummaan ja jos joku riistaelläin sattuu kohale, niin se saatethan vallittevan tilanthen mukhan ampua! Ja sen jäläkhin se valamistethan ruaksi, katoppa sie, kun mettämies ei ole mikhän uusavuton. En mie tiijä, onko kaupasta lihan osto elläimen hyväksikäyttöä vai ei? Yhtälaila se kuiten syyään naamaan. Ei kannattas täälä ruveta oikhen tommosia syvällisiä pohtimhan. Englantilaisista korkkinokista mie en tiijä, syöväkkö net koirien repimän ketun? Tuskin. Se sielä on vaan aatelisten huvittelumuoto ja sitä ei kannata sekottaa mettästykseen ollenkhan, olokhon kettu kuinka peto tahansa.
Jos jokainen ihminen kaataisi yhtäpaljon puita kuin metsurit tekevät, niin puut loppuisivat. Puiden kaataminen ei ole siis eettisesti hyväksyttävää.
Jos jokainen ihminen työskentelisi siivoojana päätoimisesti niin meillä olisi tosi puhdasta mutta kuolisimme nälkään. Eli kokopäivätoimisena siivoojana olo on eettisesti väärin, kuten itseasiassa mikä tahansa muukin erikoistunut työ lääkärit mukaanlukien :P
Joten johtopäätöksesi oli väärä, paras kun jokainen tekee osansa, niin kaikki toimii. Riistakantoja on hyvä verottaa tietyn verran vuodessa, joten jos kaikki metsästäisivät niin sitten yhdellä jäisi pienemmät kiintiöt. Älä lue sokeasti muiden mielipiteitä vaan ymmärrä mitä he ovat ajaneet takaa kirjoituksillaan.
Saatatpa olla puiden suhteen enemmän oikeassa kuin arvaatkaan. Jatka pohtimista! Siivoukseen tai terveydenhoitoon ei liitty eettisiä ongelmia metsästyksen tapaan.
Kant käsitteli vakavia ja positiivisia esityksiä eettisiksi periaatteiksi. Täytyy myöntää, että ennenkuin Kantin menetelmää kannattaisi käyttää metsästyksen arviointiin, pitäisi metsästyksestä löytää tässä suhteessa jotakin myönteistä.
Eläinten hyväksikäyttöä ammuskelun kohteena harrastuksen vuoksi on todella vaikeaa hyväksyä periaatteeksi vaikka ei ruumiita laskettaisikaan.
Ihminen on käytännössä poistanut Suomen luonnosta ylimmän trofiatason eli suurpedot. Jos ihminen ei hoitaisi tähän trofiatasoon kuuluvien eläinten ekologisia tehtäviä (sikäli kun "tehtävistä" voi luonnossa puhua), monien eläinkantojen suuruutta rajoittaisivat muut tekijät kuten ravinnon loppuminen tai taudit.
Eli onko tässä tilanteessa eettisempää säädellä eläinkantojen kokoa aktiivisesti, vai antaa sen tapahtua passiivisesti? Nälkä- tai syyhykuolema eläimelle tuskin on sen miellyttävämpi kuin kuolema metsästyksen kohteena. Tämä näkökulma pätee tietysti vain eläinpopulaatioihin, ei yksilöihin.
Toinen vaihtoehto on tietysti antaa suurpetokantojen kasvaa sellaisiksi että ne kykenevät pitämään vaikkapa hirvikannat sen kokoisina, ettei ympäristön kantokyky ylity. Nykyinen elämänmuotomme ei vain taida tätä mahdollistaa.
Kuulehan nyt !! On sulla kyllä semmoset vertaukset, että taisit olla 30 vuotias kun lähdit kotinurkista elämän oppikouluun..
Huvimetsästys on epäeettistä, luontoa tuhoavaa örvellystä.