Kinkkinen kysymys perinnöstä

Kun sanot, että lapsenlapset ovat puolisisaruksia keskenään, niin ovat ilmeisesti molemmat tuon testamentilla syrjäytetyn lapsen lapsia eri liitoista?

Lakiosaoikeus on silloin heidän vanhemmallaan, jos on elossa vielä testamentin tekijän kuollessa. Lakiosaoikeutta ei sitä vastoin ole sillä hänen lapsistaan, joka jäisi testamentin ulkopuolelle. Perinnöttömäksi jätetty lapsi voi sitten vaatia tai olla vaatimatta lakiosaansa.

Eipä taida onnistua muuten kuin, että tämä koko perinnön saava lapsenlapsi lahjoittaa osan perinnöstään sisarukselleen. Lahjaverohan siitä sitten menee samasta osasta maksettavan perintöveron päälle.

Osasta perintöä ei voi kieltäytyä. Joten ei onnistu tuo kaavailusi.

Kuten sanottu, tämän lapsenlapsen jota on suosittu täytyisi ottaa koko perintö vastaan ja sitten lahjoittaa sisaruspuolelleen.

"Ja hyvin todennäköisesti tämä perinnöttömäksi jätetty lapsi on jätetty perinnötömäksi niin, ettei pysty "moittimaan" ja vaatimaan lakiosaa."

Tämä on itse asiassa todella vaikea saavuttaa, joten ei ole mitenkään todennäköistä. Joten tuo perinnöttömäksi jätetty voi kyllä vaatia lakiosansa. Kokonaan perinnöttömäksi jättäminen ei onnistu ihan vaan vähäisten erimielisyyksien tai edes välien katkeamisen takia.

Ei osaksi kirjoitti:

Osasta perintöä ei voi kieltäytyä. Joten ei onnistu tuo kaavailusi.

Kuten sanottu, tämän lapsenlapsen jota on suosittu täytyisi ottaa koko perintö vastaan ja sitten lahjoittaa sisaruspuolelleen.

"Ja hyvin todennäköisesti tämä perinnöttömäksi jätetty lapsi on jätetty perinnötömäksi niin, ettei pysty "moittimaan" ja vaatimaan lakiosaa."

Tämä on itse asiassa todella vaikea saavuttaa, joten ei ole mitenkään todennäköistä. Joten tuo perinnöttömäksi jätetty voi kyllä vaatia lakiosansa. Kokonaan perinnöttömäksi jättäminen ei onnistu ihan vaan vähäisten erimielisyyksien tai edes välien katkeamisen takia.

Lue lisää

Itseasiassa tässä tilanteessa on tainut tapahtua sellaisia juttuja, että tuo on ihan laillisesti saatu onnistumaan. Jos olen oikein ymmärtänyt. Kyseessä kun ei taida olla pelkästään ne ihan vähäiset erimielisyydet.

Mutta kiva, että osaa sitten neuvoa, jos äityy niin pahaksi koko soppa :/ Sen verran hyvin oman muksuni tunnen, että jos vähänkään ajattelee, että varastaa omalta sisarukseltaan, niin kieltäytyy koko perinnöstä. Ja se olisi hölmöä.

A = isovanhempi (testaattori)
B = A:n ainoa rintaperillinen
b1 ja b2 = B:n lapset

Jos A määrää testamentilla B:n perinnöttömäksi ja määräys saa lainvoiman, perintö lankeaa, jollei testamentista muuta johdu, B:n sijaantulijoille eli puoliksi b1:lle ja b2:lle. Jos b1 luopuisi perinnöstä, perinnön saisi kokonaan b2 (jollei b1:llä ole jälkeläisiä).

Jos A määrää testamentilla em:n lisäksi, että perinnön saa kokonaan a1, a2 voi vaatia lakiosanaan 1/4:n (kun B on pois pelistä; jos B olisi pelissä, B:n lakiosa olisi ½).

Jos a1 saisi testamentin mukaan koko perinnön, a2 siis saisi lakiosanaan, kun sen vaatii, 1/4:n. Jos a1 haluaa tasata perinnön a2:n kanssa, hän voi lahjoittaa a2:lle vielä 1/4:n, jolloin kumpainenkin saa 1/2:n. Tällöin a1 maksaisi perintöveron 3/4:sta ja a2 perintöveron 1/4:sta sekä lahjaveron 1/4:sta.

Jos a1 ja a2 saisivat perinnön 200.000 € puoliksi, kumpainenkin maksaisi perintöveroa 8.700 € eli yhteensä 17.400 €. Jos tasoitus hoidettaisiin edellisessä kappaleessa kerrotulla tavalla, a1 maksaisi perintöveroa 15.200 € ja a2 perintöveroa 2.500 € sekä lahjaveroa 11.280 € eli veroja kaikkiaan 28.780 €.

Voisiko a1 sitten, verojen säästämiseksi, luopua testamentista vain osittain, jolloin a2 saisi perintönsä suoraan A:lta?

Jos B on (lainvoimaisesti) poissa pelistä, perintö jakaantuisi lain mukaan (ilman testamenttia) puoliksi a1:lle ja a2:lle. Testamentti, jolla a1 saa kaiken, koskee itse asiassa vain sitä puolta, mitä a1 ei ilman testamenttia saisi. Jos a1 nyt luopuisi testamentista, menisikö koko a1:lle testamentattu omaisuus sijaantulijalle a2:lle?

Testamentintekijän tahto tulisi tulkittavaksi; kuinka hän olisi halunnut perinnön menevän siinä tapauksessa, että a1 testamentista luopuisi. Kun hän nimenomaan oli halunnut suosia a1:tä a2:n kustannuksella, niin tuskinpa hän olisi halunnut a1:n testamentista luopuessa jäämistönsä menevän kokonaan a2:lle. Näin ollen olisi looginen tulkinta, että a1 saisi pitää lakimääräisen perintöosansa (½) ja luopuminen johtaisi siihen, että vain tämän ylittävä osa (jota siis testamentti itse asiassa koski) menisi a2:lle.

Kun a2 joka tapauksessa vaatisi lakiosansa 1/4, edellisen tulkinnan mukainen a1:n testamentista luopuminen käsittäisi toisen 1/4:n. Tällöin a1 voisi formuloida luopumisensa siten, että hän =>luopuu testamentista sijaantulijansa a2:n hyväksi 1/4 osalta

nix_nax kirjoitti:

A = isovanhempi (testaattori)
B = A:n ainoa rintaperillinen
b1 ja b2 = B:n lapset

Jos A määrää testamentilla B:n perinnöttömäksi ja määräys saa lainvoiman, perintö lankeaa, jollei testamentista muuta johdu, B:n sijaantulijoille eli puoliksi b1:lle ja b2:lle. Jos b1 luopuisi perinnöstä, perinnön saisi kokonaan b2 (jollei b1:llä ole jälkeläisiä).

Jos A määrää testamentilla em:n lisäksi, että perinnön saa kokonaan a1, a2 voi vaatia lakiosanaan 1/4:n (kun B on pois pelistä; jos B olisi pelissä, B:n lakiosa olisi ½).

Jos a1 saisi testamentin mukaan koko perinnön, a2 siis saisi lakiosanaan, kun sen vaatii, 1/4:n. Jos a1 haluaa tasata perinnön a2:n kanssa, hän voi lahjoittaa a2:lle vielä 1/4:n, jolloin kumpainenkin saa 1/2:n. Tällöin a1 maksaisi perintöveron 3/4:sta ja a2 perintöveron 1/4:sta sekä lahjaveron 1/4:sta.

Jos a1 ja a2 saisivat perinnön 200.000 € puoliksi, kumpainenkin maksaisi perintöveroa 8.700 € eli yhteensä 17.400 €. Jos tasoitus hoidettaisiin edellisessä kappaleessa kerrotulla tavalla, a1 maksaisi perintöveroa 15.200 € ja a2 perintöveroa 2.500 € sekä lahjaveroa 11.280 € eli veroja kaikkiaan 28.780 €.

Voisiko a1 sitten, verojen säästämiseksi, luopua testamentista vain osittain, jolloin a2 saisi perintönsä suoraan A:lta?

Jos B on (lainvoimaisesti) poissa pelistä, perintö jakaantuisi lain mukaan (ilman testamenttia) puoliksi a1:lle ja a2:lle. Testamentti, jolla a1 saa kaiken, koskee itse asiassa vain sitä puolta, mitä a1 ei ilman testamenttia saisi. Jos a1 nyt luopuisi testamentista, menisikö koko a1:lle testamentattu omaisuus sijaantulijalle a2:lle?

Testamentintekijän tahto tulisi tulkittavaksi; kuinka hän olisi halunnut perinnön menevän siinä tapauksessa, että a1 testamentista luopuisi. Kun hän nimenomaan oli halunnut suosia a1:tä a2:n kustannuksella, niin tuskinpa hän olisi halunnut a1:n testamentista luopuessa jäämistönsä menevän kokonaan a2:lle. Näin ollen olisi looginen tulkinta, että a1 saisi pitää lakimääräisen perintöosansa (½) ja luopuminen johtaisi siihen, että vain tämän ylittävä osa (jota siis testamentti itse asiassa koski) menisi a2:lle.

Kun a2 joka tapauksessa vaatisi lakiosansa 1/4, edellisen tulkinnan mukainen a1:n testamentista luopuminen käsittäisi toisen 1/4:n. Tällöin a1 voisi formuloida luopumisensa siten, että hän =>luopuu testamentista sijaantulijansa a2:n hyväksi 1/4 osalta

Lue lisää

Laitan tarkentavan kysymyksen että tajusin, mutta ensiksi iso kiitos vastauksesta!

Eli jos skenaario toteutuisi, niin a1:n kannattaisi ohjeistaa a2:a vaatimaan lakiosaansa (eli kokeilemaan sitä kautta ensiksi) ja sen jälkeen tehdä tasaus, jolloin veroseuraamukset olisivat pienemmät mahdollisesti?

Toivottavasti tähän ei kuitenkaan jouduta.

Tarkentava kysymys kirjoitti:

Laitan tarkentavan kysymyksen että tajusin, mutta ensiksi iso kiitos vastauksesta!

Eli jos skenaario toteutuisi, niin a1:n kannattaisi ohjeistaa a2:a vaatimaan lakiosaansa (eli kokeilemaan sitä kautta ensiksi) ja sen jälkeen tehdä tasaus, jolloin veroseuraamukset olisivat pienemmät mahdollisesti?

Toivottavasti tähän ei kuitenkaan jouduta.

Lue lisää

Kun a2 vaatii lakiosan, lakiosa tulee perintönä A:lta ja se kuuluu 1. veroluokkaan. Sen sijaan se, minkä hän saa lahjana a1:ltä, lahjaverotetaan 2. veroluokan mukaan, missä peruslahjavero on kaksinkertainen.

nix_nax kirjoitti:

A = isovanhempi (testaattori)
B = A:n ainoa rintaperillinen
b1 ja b2 = B:n lapset

Jos A määrää testamentilla B:n perinnöttömäksi ja määräys saa lainvoiman, perintö lankeaa, jollei testamentista muuta johdu, B:n sijaantulijoille eli puoliksi b1:lle ja b2:lle. Jos b1 luopuisi perinnöstä, perinnön saisi kokonaan b2 (jollei b1:llä ole jälkeläisiä).

Jos A määrää testamentilla em:n lisäksi, että perinnön saa kokonaan a1, a2 voi vaatia lakiosanaan 1/4:n (kun B on pois pelistä; jos B olisi pelissä, B:n lakiosa olisi ½).

Jos a1 saisi testamentin mukaan koko perinnön, a2 siis saisi lakiosanaan, kun sen vaatii, 1/4:n. Jos a1 haluaa tasata perinnön a2:n kanssa, hän voi lahjoittaa a2:lle vielä 1/4:n, jolloin kumpainenkin saa 1/2:n. Tällöin a1 maksaisi perintöveron 3/4:sta ja a2 perintöveron 1/4:sta sekä lahjaveron 1/4:sta.

Jos a1 ja a2 saisivat perinnön 200.000 € puoliksi, kumpainenkin maksaisi perintöveroa 8.700 € eli yhteensä 17.400 €. Jos tasoitus hoidettaisiin edellisessä kappaleessa kerrotulla tavalla, a1 maksaisi perintöveroa 15.200 € ja a2 perintöveroa 2.500 € sekä lahjaveroa 11.280 € eli veroja kaikkiaan 28.780 €.

Voisiko a1 sitten, verojen säästämiseksi, luopua testamentista vain osittain, jolloin a2 saisi perintönsä suoraan A:lta?

Jos B on (lainvoimaisesti) poissa pelistä, perintö jakaantuisi lain mukaan (ilman testamenttia) puoliksi a1:lle ja a2:lle. Testamentti, jolla a1 saa kaiken, koskee itse asiassa vain sitä puolta, mitä a1 ei ilman testamenttia saisi. Jos a1 nyt luopuisi testamentista, menisikö koko a1:lle testamentattu omaisuus sijaantulijalle a2:lle?

Testamentintekijän tahto tulisi tulkittavaksi; kuinka hän olisi halunnut perinnön menevän siinä tapauksessa, että a1 testamentista luopuisi. Kun hän nimenomaan oli halunnut suosia a1:tä a2:n kustannuksella, niin tuskinpa hän olisi halunnut a1:n testamentista luopuessa jäämistönsä menevän kokonaan a2:lle. Näin ollen olisi looginen tulkinta, että a1 saisi pitää lakimääräisen perintöosansa (½) ja luopuminen johtaisi siihen, että vain tämän ylittävä osa (jota siis testamentti itse asiassa koski) menisi a2:lle.

Kun a2 joka tapauksessa vaatisi lakiosansa 1/4, edellisen tulkinnan mukainen a1:n testamentista luopuminen käsittäisi toisen 1/4:n. Tällöin a1 voisi formuloida luopumisensa siten, että hän =>luopuu testamentista sijaantulijansa a2:n hyväksi 1/4 osalta

Lue lisää

Tarkennus:
Kun B:n lapset olivat b1 ja b2, edellä ja muuallakin tulee a1:n ja a2:n asemesta puhua b1:stä ja b2:sta.