sisarussuhteista

Meidän poika lähti tänä syksynä kouluun, viime vuonna Simon oli eskarissa. Siellä hän alkoi oppia lukemaan ja nyt hän sitten koulussa on oppinut kirjoittamaankin. Pikkusisko Sara, viihtyy veljen kanssa yllättävän hyvin ja kaikki Simpan koulu jutut kiinnostaa meidän Saraa hurjan paljon. Simppa onkin nyt opettanut Saran lukemaan, yhtenä iltana mietimme että mitä ne siellä Simpan huoneessa puuhaa, ja siellä meidän Sara tavasi kirjaimia. No, nyt sitten osaa jo vähän kirjoitellakin. Luemme yleensä ilta sadun Saralle ja kaksi vuotiaalle Sebastianille, Simppakin lukee heille mielellään. Meitä on niin hellyyttänyt Simpan isoveikan rooli, hän niin kovasti haluaa auttaa ja opettaa pikkusisariaan. Simppa saattaa usein Saran naapuriin leikkimään. Meitä hämmästyttää pojan toimeliaisuus ja kohteliaisuus, hän tosiaan nauttii jos hänelle annetaan pikkuriikkisenkin vastuuta. Uskallamme huoletta mennä lenkille ja jättää Simpan vahtimaan nuorempia. Toisaalta, välillä pelottaa että totumme siihen että Simppa pitää huolta ja meille käy köpelösti.En sitten tiedä olemmeko tiedostamatta kasvattanut hänet huolehtivaiseksi vai tuleeko se itsestään, no sellaine hän on.. On se vaan hienoa,minkälaisia suhteita sisarukset muodostaa.. Muita kokemuksia olisi kiva lueskella!=)