Missä ovat Suomen superälykkäät?

Mitäköhän nyt ajat takaa? Laudaturien määrä kertoo hyvin vähän henkilön älykkyydestä. Lukiossa pärjää olemalla ahkera ja lukemalla, älykkyys toki auttaa, mutta älykäskään ei kirjoita laudatureita lukematta ja kohtalaisen tyhmäkin pystyy laudatureita kirjoittamaan kovalla työllä. Vielä kaiken tämän lisäksi, monella ahkeralla ja/tai älykkäällä on vielä kovin vähän motivaatiota lähteä kirjoittamaan 11 ainetta ylioppilaskirjoituksissa. Monesti heidän mielenkiintonsa suuntautuu jollekkin tietylle alalle johon he syventyvät.

Otoksesi on kaiken järjen mukaan liian, aivan liian, suppea. Jotta saataisiin kyseisen asian alalysointiin riittävä otos, olisi mittautettava ainakin tuhannen (1000) lääkikseen ja/tai teknilliseen pyrkivän älykkyys ja verrattava sitä kyseisen henkilön yo-papereihin. :) Toisaalta tällainen tutkimus olisi aivan järjetön siksi, että a) mistä resurssit? b) ks. ylemmän kirjoittajan kommentti. Mutta mitä ilmeisimmin oletkin liikkeellä (ilmiselvänä (täytyy kysyä, miksi?)) trollina, joten toivotankin kommenttini myötä hyvää päivänjatkoa sinullekin. :)

Hitler ja Stalin olivat hyvin älykkäitä kun saivat lähes koko oman kansakunnan väestön juoksemaan perässään.
Nämä massojen mielenhallitsijat ovat älykkäimpiä koska he tietävät miten ihmisä huijataan ideologialla.

mielen huijaus kirjoitti:

Hitler ja Stalin olivat hyvin älykkäitä kun saivat lähes koko oman kansakunnan väestön juoksemaan perässään.
Nämä massojen mielenhallitsijat ovat älykkäimpiä koska he tietävät miten ihmisä huijataan ideologialla.

Lue lisää

Tavalliset ihmiset ovat kyllin yksinkertaisia... Täytyy muistaa huijausten rahoittaminen. Ketkäs rahoittivatkaan toista ja ensimmäistä maailmansotaa? Joitakin suuria yrityksiä oli mukana. Keitä olivatkaan ne ääliöt lääkärit, jotka halusivat tappaa mm. vammaiset lapset ja köyhät? Myös liian älykkäät ihmiset haluttiin tappaa.

Paljonko se prosentti on meidän väkiluvusta??? Rupes jo vituttaan!

skeyfhf kirjoitti:

Paljonko se prosentti on meidän väkiluvusta??? Rupes jo vituttaan!

Ehkä olen tyhmempi kuin sinä, mutta mitä prosenttia nyt penäät? Suomen väkiluvusta 1% on 50 000, mutta mikä luku se on? Tässä toisessa jutussa on mainittu 2%, joka 100 000 suomalaista.

http://yle.fi/uutiset/mensan_jasen_moni_suhtautuu_huippualykkyyteen_kuin_vammaisuuteen/7125067?ref=leiki-uu

Aika kuvaavaa perusjuntin äo:sta on se että pitävät Mensalaista "vammaisena".

Onko niitä oikeasti? kirjoitti:

Ehkä olen tyhmempi kuin sinä, mutta mitä prosenttia nyt penäät? Suomen väkiluvusta 1% on 50 000, mutta mikä luku se on? Tässä toisessa jutussa on mainittu 2%, joka 100 000 suomalaista.

http://yle.fi/uutiset/mensan_jasen_moni_suhtautuu_huippualykkyyteen_kuin_vammaisuuteen/7125067?ref=leiki-uu

Aika kuvaavaa perusjuntin äo:sta on se että pitävät Mensalaista "vammaisena".

Lue lisää

Edellisessä parisuhteessani jouduin Mensan jäsenyyteni vuoksi henkisesti pahoinpidellyksi. Hänen mielestään korkean älykkyysosamäärän ihmiset ovat vammaisia. Hän ei itse käynyt testissä.

pinkkisokeri kirjoitti:

Edellisessä parisuhteessani jouduin Mensan jäsenyyteni vuoksi henkisesti pahoinpidellyksi. Hänen mielestään korkean älykkyysosamäärän ihmiset ovat vammaisia. Hän ei itse käynyt testissä.

Lue lisää

Voisin kuvailla hänen tapaansa käsitellä minua kidutukseksi ja terrorismiksi.

Se loppui nyt.

Sanoisin, että keskimäärin poliitikkojen ÄO ei ole turhan paljon keskiverron yläpuolella, mutta poikkeuksiakin tietysti löytyy. Tosin ei varmaankaan Suomessa toimineista poliitikoista, jos superälykäs määritellään s.e. ÄO >= 176 (Mega Society:n sisäänpääsyvaatimus). Ulkomaisista voidaan mainita Johann Wolfgang von Goethe, joka lienee yksi kymmenestä kaikkien aikojen älykkäimmistä ihmisistä. Hänelläkin toki painopiste oli muualla kuin politiikassa. Gottfried Leibnitz vaikutti myös diplomatian alalla, mutta painopiste oli toki filosofiassa ja matematiikassa. John McClellan oli USA:n senaattori, joka oli valmistunut tohtoriksi hirmuisella vauhdilla. Englannin pääministeri William Pitt nuorempi, USA:n kuvernööri John Sununu, Ranskan kansalliskonventin presidentti Lazare Carnot… Arvioisin, että jotkut noista voisivat hyvinkin päästä Mega Societyyn, mutta useimmille se tekisi varmaankin hyvin tiukkaa. 176 on hirvittävän kova taso, Hawkingkin voisi reputtaa tuollaiset testit. Suomen kaikkien aikojen älykkäimpien poliitikkojen ÄO taas lienee jossain tasolla 145-155. Esimerkiksi entinen liikenneministeri Pekka Tarjanne oli valmistunut tekniikan tohtoriksi 24-vuotiaana ja nimitetty professoriksi 28-vuotiaana. Hän varmasti kuului älykkäimpään promilleen. Mensa-tasoisia (ÄO >= 132) kansanedustajia lienee toki kymmeniä, jos otetaan mukaan koko historia, mutta eihän Mensalaisia siis keskimäärin superälykkäinä voida pitää, vaan vain siedettävän älykkäinä :D

Niin, nuo esittämäsi luvut ovat jo sitä tasoa, että tuskin Suomesta kovinkaan montaa sellaista löytyy joka ne ylittäisi (148 >). Jo mensalaiset pitävät itsekin omaa rajaansa aika tiukkana, ja oikeasti aika harva meikäläinen sen oikeasti ylittämään pystyisi.

Ehkä se prosentti väestöstä juuri ja juuri mensan 130 rajan yli voisi päästä, jos kaikki koittaisivat. Mutta näinhän asia ei oikeasti ole, vaan mensalaisia taitaa olla Suomessa vain 2000, joka on alle puoli promillea. Silti Suomen Mensan jäsenistö on väkilukuun suhteutettuna maailman suurin. Mistä johtuu, se ei lienekään ihan niin selkeä juttu kuin äkkiä luulisi.

Ei ainakaan todelta. Todellisuudessa yliopistosta valmistuneiden ÄO voi tiedekunnasta ja aineesta riippuen olla jotain 110- 115 ja tohtorien hieman enemmän.

Suomen älykkäimmän metsästäminen näin on hakuammuntaa. Yhtä hyvin hän saattaa löytyä joltakin käytännölliseltä alalta tai olla deekiksellä. Poikkeuksellisen älykäs ei välttämättä viihdy yliopistossakaan.

intoleranssi kirjoitti:

Ei ainakaan todelta. Todellisuudessa yliopistosta valmistuneiden ÄO voi tiedekunnasta ja aineesta riippuen olla jotain 110- 115 ja tohtorien hieman enemmän.

Suomen älykkäimmän metsästäminen näin on hakuammuntaa. Yhtä hyvin hän saattaa löytyä joltakin käytännölliseltä alalta tai olla deekiksellä. Poikkeuksellisen älykäs ei välttämättä viihdy yliopistossakaan.

Lue lisää

Sellanen on joku vetäytynyt erakko Lapin erämaassa...

intoleranssi kirjoitti:

Ei ainakaan todelta. Todellisuudessa yliopistosta valmistuneiden ÄO voi tiedekunnasta ja aineesta riippuen olla jotain 110- 115 ja tohtorien hieman enemmän.

Suomen älykkäimmän metsästäminen näin on hakuammuntaa. Yhtä hyvin hän saattaa löytyä joltakin käytännölliseltä alalta tai olla deekiksellä. Poikkeuksellisen älykäs ei välttämättä viihdy yliopistossakaan.

Lue lisää

Tuo 110-115 voi pitää paikkansa yliopistossa valmistuneisiin keskimäärin, mutta aliarvioit alan merkitystä. Älykkyystestissä korostuu niin paljon kapea-alainen looginen ajattelu, että tiettyjen alojen ihmiset saavat suurta etua.

Edelleen väitän, että esimerkiksi Otaniemestä teknillisestä fysiikasta valmistuneista suurin osa on vähintään Mensa-tasoa. Toki älykkäitä löytyy myös käytännöllisiltä aloilta ja miksei pusikostakin, mutta useimmiten luulisi heidän pyrkivän hyödyntämään lahjojaan.

intoleranssi kirjoitti:

Ei ainakaan todelta. Todellisuudessa yliopistosta valmistuneiden ÄO voi tiedekunnasta ja aineesta riippuen olla jotain 110- 115 ja tohtorien hieman enemmän.

Suomen älykkäimmän metsästäminen näin on hakuammuntaa. Yhtä hyvin hän saattaa löytyä joltakin käytännölliseltä alalta tai olla deekiksellä. Poikkeuksellisen älykäs ei välttämättä viihdy yliopistossakaan.

Lue lisää

Yliopistoista valmistuneiden ÄO:n keskiarvo tosiaan lienee useimmilla aloilla tuo 110-115. Ehkä lähempänä tuota 115:ta. Tosin kaikkein helpoimmilla ja älyllisesti vaativimmilla aloilla keskiarvot eivät pysy tuossa haitarissa. En olisi yllättynyt jos matematiikasta valmistuneiden ÄO olisi keskimäärin 120-130. Matematiikan opinnot karsivat väkeä tehokkaasti. Tohtoreilla kaikenkaikkiaan keskiarvo lienee jotain 120-125, joskin monilla aloilla tohtoriksi voi valmistua puurtamisen ja hyvän muistin avulla ilman erityistä älyllistä suorituskykyä. Selvää on, että tohtoriksi voi keskimäärin valmistua olematta Mensa-tasoa (ÄO >= 132). Epäselvää sen sijaan on se, voiko matematiikan alalla valmistua tohtoriksi siedettävässä ajassa olematta vähintään Mensa-tasoa. Vahvasti matemaattisten alojen ja todennäköisesti myös joidenkin luonnontieteiden täysistä professoreista enemmistö lienee Mensa-tasoa. Promilletasoa (ÄO >= 148) heistäkin kuitenkin lienee vain hyvin pieni osa. Vähemmän vaativilla aloilla promilletason ylittävät professorit ovat harvinaisuuksia. Tässä tarkastellaan ÄO:ta ominaisuutena, joka ei edellytä testin suorittamista, mutta joka on juuri sitä älykkyyttä, jota testissä testattaisiin.

Älykäs vai viisas? kirjoitti:

Yliopistoista valmistuneiden ÄO:n keskiarvo tosiaan lienee useimmilla aloilla tuo 110-115. Ehkä lähempänä tuota 115:ta. Tosin kaikkein helpoimmilla ja älyllisesti vaativimmilla aloilla keskiarvot eivät pysy tuossa haitarissa. En olisi yllättynyt jos matematiikasta valmistuneiden ÄO olisi keskimäärin 120-130. Matematiikan opinnot karsivat väkeä tehokkaasti. Tohtoreilla kaikenkaikkiaan keskiarvo lienee jotain 120-125, joskin monilla aloilla tohtoriksi voi valmistua puurtamisen ja hyvän muistin avulla ilman erityistä älyllistä suorituskykyä. Selvää on, että tohtoriksi voi keskimäärin valmistua olematta Mensa-tasoa (ÄO >= 132). Epäselvää sen sijaan on se, voiko matematiikan alalla valmistua tohtoriksi siedettävässä ajassa olematta vähintään Mensa-tasoa. Vahvasti matemaattisten alojen ja todennäköisesti myös joidenkin luonnontieteiden täysistä professoreista enemmistö lienee Mensa-tasoa. Promilletasoa (ÄO >= 148) heistäkin kuitenkin lienee vain hyvin pieni osa. Vähemmän vaativilla aloilla promilletason ylittävät professorit ovat harvinaisuuksia. Tässä tarkastellaan ÄO:ta ominaisuutena, joka ei edellytä testin suorittamista, mutta joka on juuri sitä älykkyyttä, jota testissä testattaisiin.

Lue lisää

Ei vastaa täysin kokemustani. Tunnen useita ihmisiä joiden Mensa-testissä mitattu ÅO on välillä 132-156. En välttämättä huomaa Mensa rajan ylittävässä ihmisessä mitään erikoista. Yläpäässä taas kaveri on varmasti terävä-älyinen, mutta kovinkaan monessa asiassa tämä ei välttämättä käytännössä tule esille. Esimerkiksi kyky harrastaa älyllistä väittelyä, oppia vieraita kieliä tai analysoida jotain ilmiötä voi olla hyvinkin heikko. Uskoakseni testimenestys voi suorastaan johtua siitä, että kaverin lahjat ovat suuntautuneet niin, että ne sopivat testin tekemiseen.

Suomessa pitäisi olla noin 5400 ihmistä joiden ÄO >= 148. Missä he sitten ovat jos aika moni noista ei ole professori? Kyseinen ammattihan on varmasti yksi niistä eniten älyllistä kapasiteettia edellyttävistä. Vai onko kysymys siitä, että yleisellä älykkyydellä (g-faktorilla) ymmärretään jotain sellaista ominaisuutta, joka ei liity laadullisesti älykkääseen suoritukseen vaan paremminkin nopeuteen suhteellisen yksinkertaisissa tehtävissä. Mensan testihän on tunnetusti nopeustesti.

laktoosi kirjoitti:

Ei vastaa täysin kokemustani. Tunnen useita ihmisiä joiden Mensa-testissä mitattu ÅO on välillä 132-156. En välttämättä huomaa Mensa rajan ylittävässä ihmisessä mitään erikoista. Yläpäässä taas kaveri on varmasti terävä-älyinen, mutta kovinkaan monessa asiassa tämä ei välttämättä käytännössä tule esille. Esimerkiksi kyky harrastaa älyllistä väittelyä, oppia vieraita kieliä tai analysoida jotain ilmiötä voi olla hyvinkin heikko. Uskoakseni testimenestys voi suorastaan johtua siitä, että kaverin lahjat ovat suuntautuneet niin, että ne sopivat testin tekemiseen.

Suomessa pitäisi olla noin 5400 ihmistä joiden ÄO >= 148. Missä he sitten ovat jos aika moni noista ei ole professori? Kyseinen ammattihan on varmasti yksi niistä eniten älyllistä kapasiteettia edellyttävistä. Vai onko kysymys siitä, että yleisellä älykkyydellä (g-faktorilla) ymmärretään jotain sellaista ominaisuutta, joka ei liity laadullisesti älykkääseen suoritukseen vaan paremminkin nopeuteen suhteellisen yksinkertaisissa tehtävissä. Mensan testihän on tunnetusti nopeustesti.

Lue lisää

Epäilyttää tuo sinun kirjoitelmasi. Ensinnäkin että tunnet useita ihmisiä joiden mitattu ÄO on välillä 132-156. Minä olen opiskeluaikana ja sitten pari vuosikymmentä töissä ollut sellaisten ihmisten parissa joista suurella osalla voi olettaa älykkyyden olevan mensa-tasoa. Koko aikana olen vain kerran kuullut toisen käden tietona että eräs henkilö on läpäissyt mensan testin. Olisikohan että nuo tuttavasi ovat kuin monet tällä palstalla jotka kehuvat saaneensa hurjia tuloksia nettitesteissä.

"Esimerkiksi kyky harrastaa älyllistä väittelyä, oppia vieraita kieliä tai analysoida jotain ilmiötä voi olla hyvinkin heikko." Hyvin heikko, kuullostaa uskomattomalta, tietysti jos on jokin asperger-tyyppinen ääritapaus mutta heistä on turha tehdä yleistyksiä.

Korkeaa älykkyyttä edellytetään varmaan esim. matematiikan tai fysiikan proffaksi pääsemiseksi mutta ei välttämättä kaikilta aloilta. Monilla aloilla siihen riittää kokeellinen tutkimustyö ja siihen liittyvä suhteellisen yksinkertainen analysointi ja raportointi.

" ei liity laadullisesti älykkääseen suoritukseen vaan paremminkin nopeuteen suhteellisen yksinkertaisissa tehtävissä." Jos on hyvin laadittu testi, kuten mensatesti, tehtävät vaikeutuvat tasaisesti loppua kohti, ja viimeiset tehtävät ovat tosi vaikeita. Nopeus helpoissa tehtävissä auttaa lähinnä siten että jää enemmän aikaa niille vaikeimmille tehtäville. Vaikka on luontaisesti kuinka "nopea" mutta ei ole riittävää loogista kykyä, ei niitä vaikeimpia tehtäviä pysty ratkaisemaan.

5+7 kirjoitti:

Epäilyttää tuo sinun kirjoitelmasi. Ensinnäkin että tunnet useita ihmisiä joiden mitattu ÄO on välillä 132-156. Minä olen opiskeluaikana ja sitten pari vuosikymmentä töissä ollut sellaisten ihmisten parissa joista suurella osalla voi olettaa älykkyyden olevan mensa-tasoa. Koko aikana olen vain kerran kuullut toisen käden tietona että eräs henkilö on läpäissyt mensan testin. Olisikohan että nuo tuttavasi ovat kuin monet tällä palstalla jotka kehuvat saaneensa hurjia tuloksia nettitesteissä.

"Esimerkiksi kyky harrastaa älyllistä väittelyä, oppia vieraita kieliä tai analysoida jotain ilmiötä voi olla hyvinkin heikko." Hyvin heikko, kuullostaa uskomattomalta, tietysti jos on jokin asperger-tyyppinen ääritapaus mutta heistä on turha tehdä yleistyksiä.

Korkeaa älykkyyttä edellytetään varmaan esim. matematiikan tai fysiikan proffaksi pääsemiseksi mutta ei välttämättä kaikilta aloilta. Monilla aloilla siihen riittää kokeellinen tutkimustyö ja siihen liittyvä suhteellisen yksinkertainen analysointi ja raportointi.

" ei liity laadullisesti älykkääseen suoritukseen vaan paremminkin nopeuteen suhteellisen yksinkertaisissa tehtävissä." Jos on hyvin laadittu testi, kuten mensatesti, tehtävät vaikeutuvat tasaisesti loppua kohti, ja viimeiset tehtävät ovat tosi vaikeita. Nopeus helpoissa tehtävissä auttaa lähinnä siten että jää enemmän aikaa niille vaikeimmille tehtäville. Vaikka on luontaisesti kuinka "nopea" mutta ei ole riittävää loogista kykyä, ei niitä vaikeimpia tehtäviä pysty ratkaisemaan.

Lue lisää

"Epäilyttää tuo sinun kirjoitelmasi. Ensinnäkin että tunnet useita ihmisiä joiden mitattu ÄO on välillä 132-156. Minä olen opiskeluaikana ja sitten pari vuosikymmentä töissä ollut sellaisten ihmisten parissa joista suurella osalla voi olettaa älykkyyden olevan mensa-tasoa. Koko aikana olen vain kerran kuullut toisen käden tietona että eräs henkilö on läpäissyt mensan testin. Olisikohan että nuo tuttavasi ovat kuin monet tällä palstalla jotka kehuvat saaneensa hurjia tuloksia nettitesteissä."

- Olen myös alalla, jolla on epäilemättä paljon älykkäitä ihmisiä. En itsekään aikanaan tuntenut ihmisiä, jotka olisivat testissä käyneet tai ainakaan tuloksestaan kertoneet. Mutta kuten monessa asiassa, tässäkin alkoi tapahtua sen jälkeen kun päästiin alkuun.

"'Esimerkiksi kyky harrastaa älyllistä väittelyä, oppia vieraita kieliä tai analysoida jotain ilmiötä voi olla hyvinkin heikko.' Hyvin heikko, kuullostaa uskomattomalta, tietysti jos on jokin asperger-tyyppinen ääritapaus mutta heistä on turha tehdä yleistyksiä."

- Tarkoitan ilmausta "hyvin heikko" suhteellisesti. Ihmisen kyvykkyys jossakin älyllisessä taidossa saattaa olla paljon huonompi kuin mitä testituloksen perusteella voisi luulla. Mielestäni oletus, että yksinkertaisella kuviopäättelytestillä voitaisiin testata koko älyllisen toiminnan moninaisuutta on suorastaan typerä.

"Korkeaa älykkyyttä edellytetään varmaan esim. matematiikan tai fysiikan proffaksi pääsemiseksi mutta ei välttämättä kaikilta aloilta. Monilla aloilla siihen riittää kokeellinen tutkimustyö ja siihen liittyvä suhteellisen yksinkertainen analysointi ja raportointi."

- Tästä olen suurinpiirtein samaa mieltä. Oletan kuitenkin valtaosan professoreista olevan älykkyydeltään Mensa-tasoa. Korkea älykkyys tai 'nerous' sitten erikseen. Voi olla, että kokemukseni älykkyydestä ei aivan vastaa testituloksia.

"'ei liity laadullisesti älykkääseen suoritukseen vaan paremminkin nopeuteen suhteellisen yksinkertaisissa tehtävissä.' Jos on hyvin laadittu testi, kuten mensatesti, tehtävät vaikeutuvat tasaisesti loppua kohti, ja viimeiset tehtävät ovat tosi vaikeita. Nopeus helpoissa tehtävissä auttaa lähinnä siten että jää enemmän aikaa niille vaikeimmille tehtäville. Vaikka on luontaisesti kuinka 'nopea' mutta ei ole riittävää loogista kykyä, ei niitä vaikeimpia tehtäviä pysty ratkaisemaan."

- Toki ne vaikeutuvat - jos eivät vaikeutuisi niin eihän testissä olisi mitään järkeä. Joka tapauksessa nopeus on testissä aivan keskeistä. Jos haluttaisiin mitata ihmisen kykyä omaksua monimutkaisia käsitteitä tai poimia olennainen suuresta määrästä informaatiota, tarvittaisiin aivan toisenlainen testi.

laktoosi kirjoitti:

Tuo 110-115 voi pitää paikkansa yliopistossa valmistuneisiin keskimäärin, mutta aliarvioit alan merkitystä. Älykkyystestissä korostuu niin paljon kapea-alainen looginen ajattelu, että tiettyjen alojen ihmiset saavat suurta etua.

Edelleen väitän, että esimerkiksi Otaniemestä teknillisestä fysiikasta valmistuneista suurin osa on vähintään Mensa-tasoa. Toki älykkäitä löytyy myös käytännöllisiltä aloilta ja miksei pusikostakin, mutta useimmiten luulisi heidän pyrkivän hyödyntämään lahjojaan.

Lue lisää

Olisin aika varovainen arvioidessani eri alojen vaatimaa älykkyyttä. Onhan tunnettu fakta, että shakkimestareiden keskimääräinen ÄO on 100.

Mitä tulee neroihin, niin mitä nerokkaampi yksilö on, sitä vaikeampi hänen on sopeutua akateemiseen tutkimukseen. Mega Societyn jäsenien joukossa ei ole merkittäviä tiedemiehiä, sen sijaan keksijöitä on.

Tämä fakta selittyy osaltaan tieteen "hitaudella" eli tieteellisen tutkimuksen kesto voi olla 10 vuotta. Nerot taas ovat kärsimättömiä. Nykyään ei ole olemassa yleisneroja, kukaan ei voi olla nero monella alalla, koska yksikin tieteen ala vaatii neroilta suuren tietomäärän hallintaa.

Tämäkin johtaa turhautumiseen. Enää ei voi vain tehdä läpimurtoja muilla tieteenaloilla, koska pienemmät nerot ovat jo tehneet ne.Vain matematiikka ja teknologia voivat tarjota suurelle neroille tarpeeksi merkille.

Kyllästyminen tieteeseen voi johtaa neron mihin vain, alkoholistiksi, terroristiksi tai jopa taviksen elämään. Tai voihan sitä elää Vos Savantin tapaan elämäänsä besserwisserinä, joka ei kuitenkaan koskaan saavuta koskaan mitään merkittävää.

intoletanssi kirjoitti:

Olisin aika varovainen arvioidessani eri alojen vaatimaa älykkyyttä. Onhan tunnettu fakta, että shakkimestareiden keskimääräinen ÄO on 100.

Mitä tulee neroihin, niin mitä nerokkaampi yksilö on, sitä vaikeampi hänen on sopeutua akateemiseen tutkimukseen. Mega Societyn jäsenien joukossa ei ole merkittäviä tiedemiehiä, sen sijaan keksijöitä on.

Tämä fakta selittyy osaltaan tieteen "hitaudella" eli tieteellisen tutkimuksen kesto voi olla 10 vuotta. Nerot taas ovat kärsimättömiä. Nykyään ei ole olemassa yleisneroja, kukaan ei voi olla nero monella alalla, koska yksikin tieteen ala vaatii neroilta suuren tietomäärän hallintaa.

Tämäkin johtaa turhautumiseen. Enää ei voi vain tehdä läpimurtoja muilla tieteenaloilla, koska pienemmät nerot ovat jo tehneet ne.Vain matematiikka ja teknologia voivat tarjota suurelle neroille tarpeeksi merkille.

Kyllästyminen tieteeseen voi johtaa neron mihin vain, alkoholistiksi, terroristiksi tai jopa taviksen elämään. Tai voihan sitä elää Vos Savantin tapaan elämäänsä besserwisserinä, joka ei kuitenkaan koskaan saavuta koskaan mitään merkittävää.

Lue lisää

Kyseinen viesti lähti kännykästä, joka tehokkaasti sabotoi järkevän suomen kirjoittamista. Ohjelman tekijä on joko idiootti tai sadisti. Pitää siis olla: neroille tarpeeksi merkitystä.

En tietenkään väitä, etteikö nerokas ihminen voisi hämätä suurta joukkoa ihmisiä tietämyksellään eri tieteenaloista. Hän voisi toimia professorina monellakin alalla.

Mutta nerous muuta, kykyä viedä tiettyä tieteenalaa eteenpäin merkittävällä tavalla. Ja koska tällaisia ihmisiä ei enää sataan vuoteen ole ollut, yleisnerot voidaan unohtaa. Neron on tehtävä elämäntyönsä vain yhdellä tutkimuksen alalla ja tämä on liian turhauttavaa megaälykkäille.

intoletanssi kirjoitti:

Olisin aika varovainen arvioidessani eri alojen vaatimaa älykkyyttä. Onhan tunnettu fakta, että shakkimestareiden keskimääräinen ÄO on 100.

Mitä tulee neroihin, niin mitä nerokkaampi yksilö on, sitä vaikeampi hänen on sopeutua akateemiseen tutkimukseen. Mega Societyn jäsenien joukossa ei ole merkittäviä tiedemiehiä, sen sijaan keksijöitä on.

Tämä fakta selittyy osaltaan tieteen "hitaudella" eli tieteellisen tutkimuksen kesto voi olla 10 vuotta. Nerot taas ovat kärsimättömiä. Nykyään ei ole olemassa yleisneroja, kukaan ei voi olla nero monella alalla, koska yksikin tieteen ala vaatii neroilta suuren tietomäärän hallintaa.

Tämäkin johtaa turhautumiseen. Enää ei voi vain tehdä läpimurtoja muilla tieteenaloilla, koska pienemmät nerot ovat jo tehneet ne.Vain matematiikka ja teknologia voivat tarjota suurelle neroille tarpeeksi merkille.

Kyllästyminen tieteeseen voi johtaa neron mihin vain, alkoholistiksi, terroristiksi tai jopa taviksen elämään. Tai voihan sitä elää Vos Savantin tapaan elämäänsä besserwisserinä, joka ei kuitenkaan koskaan saavuta koskaan mitään merkittävää.

Lue lisää

"Onhan tunnettu fakta, että shakkimestareiden keskimääräinen ÄO on 100."

Taitaa olla legenda jolle ei löydy kunnon tutkimusperustaa. Vastakkaisia näkemyksiä löytyy helpsti, esim: "Several studies employing psychometric tests of intelligence have revealed that expert chess players display significantly higher intelligence than controls, and that their playing strength is related to their intelligence level.”

laktoosi kirjoitti:

Tuo 110-115 voi pitää paikkansa yliopistossa valmistuneisiin keskimäärin, mutta aliarvioit alan merkitystä. Älykkyystestissä korostuu niin paljon kapea-alainen looginen ajattelu, että tiettyjen alojen ihmiset saavat suurta etua.

Edelleen väitän, että esimerkiksi Otaniemestä teknillisestä fysiikasta valmistuneista suurin osa on vähintään Mensa-tasoa. Toki älykkäitä löytyy myös käytännöllisiltä aloilta ja miksei pusikostakin, mutta useimmiten luulisi heidän pyrkivän hyödyntämään lahjojaan.

Lue lisää

Taidat väittää turhaan.

Ikäluokassa on n. 1200 mensatasoista, teknillisen fysiikan ja matematiikan sisäänotto on ollut vuosia 65 uutta opiskelijaa.

Toki on mahdollista että mensatasoiset näinkin suurin joukoin olisivat kiinnostuneita juuri Otaniemen teknillisestä fysiikasta, mutta en minä pidä sitä millään tasolla oletettavana.

Itsekin olen lyhyen matematiikan käynyt kauppatieteilijä.

Jartsa5 kirjoitti:

Taidat väittää turhaan.

Ikäluokassa on n. 1200 mensatasoista, teknillisen fysiikan ja matematiikan sisäänotto on ollut vuosia 65 uutta opiskelijaa.

Toki on mahdollista että mensatasoiset näinkin suurin joukoin olisivat kiinnostuneita juuri Otaniemen teknillisestä fysiikasta, mutta en minä pidä sitä millään tasolla oletettavana.

Itsekin olen lyhyen matematiikan käynyt kauppatieteilijä.

Lue lisää

Tekniseen fysiikkaan oli varsinkin aiemmin selvästi vaikeinta päästä sisään TKK:ssa, nykyään taitaa tuotantotalous ja biotekniikka olla samalla tasolla. Ilman pitkän matikan ja fysiikan laudaturia oli turha yrittää ja niidenkin omaavista osa karsiutui pääsykokeissa. Eli sisäänpääsijät ovat matemaattisloogisesti hyvin valikoitunut joukko.

7+18 kirjoitti:

Tekniseen fysiikkaan oli varsinkin aiemmin selvästi vaikeinta päästä sisään TKK:ssa, nykyään taitaa tuotantotalous ja biotekniikka olla samalla tasolla. Ilman pitkän matikan ja fysiikan laudaturia oli turha yrittää ja niidenkin omaavista osa karsiutui pääsykokeissa. Eli sisäänpääsijät ovat matemaattisloogisesti hyvin valikoitunut joukko.

Lue lisää

Minulla ei edes ole pitkästä matematiikasta arvosanaa, fysiikasta puhumattakaan.

Tekeekö se minusta vähemmän älykkään?

20+14 kirjoitti:

"Onhan tunnettu fakta, että shakkimestareiden keskimääräinen ÄO on 100."

Taitaa olla legenda jolle ei löydy kunnon tutkimusperustaa. Vastakkaisia näkemyksiä löytyy helpsti, esim: "Several studies employing psychometric tests of intelligence have revealed that expert chess players display significantly higher intelligence than controls, and that their playing strength is related to their intelligence level.”

Lue lisää

Hae Grabner & Stern & Neubauer 2006, niin löytyy artikkeli shakkimestareiden taitojen ja IQn välisestä suhteesta ihan nettiversiona. Kun asiasta on muitakin artikkeleita, niin luotan tähän tietooni.

Fysiikan yms. opiskelijoiden keskimääräisestä ÄO:sta minulla taas ei ole tietoa, joten jätän asian auki. Yleisesti asiantuntijuuden ja ÄO:n välinen suhde tiedetään heikoksi, joten tältä pohjalta en nosta tiettyjä aloja vielä kovin korkealle ilman tutkimuksellista näyttöä.

Se, mistä on näyttöä, on ÄO:n ja koulumenestyksen suhteesta. Tämä ei hämmästytä, koska älykkyystestit kehitettiin mittamaan koulukelpoisuutta.

Jartsa5 kirjoitti:

Minulla ei edes ole pitkästä matematiikasta arvosanaa, fysiikasta puhumattakaan.

Tekeekö se minusta vähemmän älykkään?

Suoraan sanoen et vaikuta kovin älykkäältä kun et ymmärrä keskustelun takana olevaa logiikka. Oli puhe joukosta jolla mat&fys laudatur ja sitten vielä teknisen fysiikan opiskelijoista, että noissa joukoissa älykkyys on todennäköisesti selvästi keskimääräistä korkeampi. Se ei kerro mitään muiden joukkojen älykkyydestä, ei siis väitä että ihmiset jotka eivät kuulu noihin joukkoihin eivät voisi olla myös älykkäitä. Älykkyystesteissä löytyy usein ihmisiä jotka eivät ole opiskelleet edes lukiota mutta saavat korkean testituloksen.

18+1 kirjoitti:

Suoraan sanoen et vaikuta kovin älykkäältä kun et ymmärrä keskustelun takana olevaa logiikka. Oli puhe joukosta jolla mat&fys laudatur ja sitten vielä teknisen fysiikan opiskelijoista, että noissa joukoissa älykkyys on todennäköisesti selvästi keskimääräistä korkeampi. Se ei kerro mitään muiden joukkojen älykkyydestä, ei siis väitä että ihmiset jotka eivät kuulu noihin joukkoihin eivät voisi olla myös älykkäitä. Älykkyystesteissä löytyy usein ihmisiä jotka eivät ole opiskelleet edes lukiota mutta saavat korkean testituloksen.

Lue lisää

Noh, älykkäintä prosenttia olen.

Siksi ymmärrän, että väitteesi faktuaalisuus vaatisi että n. 3% joka ikäluokan mensatasoisesta väestöstä päätyisi Otaniemeen lukemaan teknillistä fysiikkaa.

Kuulostaa aika isolta prosentilta.

intoleranssi kirjoitti:

Hae Grabner & Stern & Neubauer 2006, niin löytyy artikkeli shakkimestareiden taitojen ja IQn välisestä suhteesta ihan nettiversiona. Kun asiasta on muitakin artikkeleita, niin luotan tähän tietooni.

Fysiikan yms. opiskelijoiden keskimääräisestä ÄO:sta minulla taas ei ole tietoa, joten jätän asian auki. Yleisesti asiantuntijuuden ja ÄO:n välinen suhde tiedetään heikoksi, joten tältä pohjalta en nosta tiettyjä aloja vielä kovin korkealle ilman tutkimuksellista näyttöä.

Se, mistä on näyttöä, on ÄO:n ja koulumenestyksen suhteesta. Tämä ei hämmästytä, koska älykkyystestit kehitettiin mittamaan koulukelpoisuutta.

Lue lisää

Tuossa on eräs lista maailman kymmenestä korkeimmasta ÄOsta, ilmeisesti melko luotettavasti määritetty. http://www.therichest.com/business/the-top-10-most-intelligent-people-in-the-world/ Shakkimestari Kasparov sattuu olemaan joukossa, IQ 190; tuskin ihan sattumalta.

18+1 kirjoitti:

Suoraan sanoen et vaikuta kovin älykkäältä kun et ymmärrä keskustelun takana olevaa logiikka. Oli puhe joukosta jolla mat&fys laudatur ja sitten vielä teknisen fysiikan opiskelijoista, että noissa joukoissa älykkyys on todennäköisesti selvästi keskimääräistä korkeampi. Se ei kerro mitään muiden joukkojen älykkyydestä, ei siis väitä että ihmiset jotka eivät kuulu noihin joukkoihin eivät voisi olla myös älykkäitä. Älykkyystesteissä löytyy usein ihmisiä jotka eivät ole opiskelleet edes lukiota mutta saavat korkean testituloksen.

Lue lisää

Välillä tuntuu, että pahimmat tuntemani ääliöt ovat niitä jotka kuuluvat Mensaan. Liiallinen luottamus omien ajatusten erinomaisuuteen johtaa pahasti harhaan.

Jartsa5 kirjoitti:

Noh, älykkäintä prosenttia olen.

Siksi ymmärrän, että väitteesi faktuaalisuus vaatisi että n. 3% joka ikäluokan mensatasoisesta väestöstä päätyisi Otaniemeen lukemaan teknillistä fysiikkaa.

Kuulostaa aika isolta prosentilta.

Lue lisää

No enpä pitäisi tuota mahdottomana, varsinkaan aiemmin kun tekniseen fysiikkaan oli TKKssa selvästi korkein pääsykynnys. Jos ajatellaan että mesatasoisista 50 % aiemmin opiskeli ylioppilaaksi, mihin he menivät opiskelemaan? Aika moni varmaan lääkikseen. Mutta sen jälkeen ei ollut kovin paljon parhaita ylioppilaita vetoavia aloja. Yksi niistä oli tuo tekn. fys. Jotkut sinne mennet ovat sanoneet että suurin syy oli että sinne oli vaikea päästä.

Entä miten tekniset fyysikot ovat sijoittuneet yhteiskunnassa. Parhaat aika hyvin. Kaksi nykyistä tiedeakateemikkoa. Aikamoinen liuta professoreja, yhdeltäkin 50 opiskelijan kurssilta peräti 10 professoria. Aika monta yksityisten yritysten huipulla (ydinvoimayhtiöt, Nokia, Neste, IVo/Fortum).

laktoosi kirjoitti:

Välillä tuntuu, että pahimmat tuntemani ääliöt ovat niitä jotka kuuluvat Mensaan. Liiallinen luottamus omien ajatusten erinomaisuuteen johtaa pahasti harhaan.

Eikö sinusta kuulosta isolta, että kolme henkeä sadasta hakisi vuosittain tiettyyn kouluun tietylle linjalle?

Toki, luonnollisesti olen ääliö, koska olen eri mieltä kanssasi enkä osta näkemystäsi heti. Sinun ominaisuutesihan ovat älykkyyden osoitus, ei minun. Et sitten muuta vasta-argumenttia keksinyt?

Jartsa5 kirjoitti:

Eikö sinusta kuulosta isolta, että kolme henkeä sadasta hakisi vuosittain tiettyyn kouluun tietylle linjalle?

Toki, luonnollisesti olen ääliö, koska olen eri mieltä kanssasi enkä osta näkemystäsi heti. Sinun ominaisuutesihan ovat älykkyyden osoitus, ei minun. Et sitten muuta vasta-argumenttia keksinyt?

Lue lisää

Oma tulokseni oli parempi joten olen oikeassa.

laktoosi kirjoitti:

Oma tulokseni oli parempi joten olen oikeassa.

Ad hominem, ad auctoritatem ja virheellinen kehäpäätelmä älykkyyseroista

19+13 kirjoitti:

No enpä pitäisi tuota mahdottomana, varsinkaan aiemmin kun tekniseen fysiikkaan oli TKKssa selvästi korkein pääsykynnys. Jos ajatellaan että mesatasoisista 50 % aiemmin opiskeli ylioppilaaksi, mihin he menivät opiskelemaan? Aika moni varmaan lääkikseen. Mutta sen jälkeen ei ollut kovin paljon parhaita ylioppilaita vetoavia aloja. Yksi niistä oli tuo tekn. fys. Jotkut sinne mennet ovat sanoneet että suurin syy oli että sinne oli vaikea päästä.

Entä miten tekniset fyysikot ovat sijoittuneet yhteiskunnassa. Parhaat aika hyvin. Kaksi nykyistä tiedeakateemikkoa. Aikamoinen liuta professoreja, yhdeltäkin 50 opiskelijan kurssilta peräti 10 professoria. Aika monta yksityisten yritysten huipulla (ydinvoimayhtiöt, Nokia, Neste, IVo/Fortum).

Lue lisää

Näkemyksesi ongelma on mielestäni se, että oletat huippuälykkäiden olevan noin suorituskeskeisiä. Jos minä hakisin lääkikseen, ensi vuonna tuskin pääsisin vaikka minua vähemmän älykkäät sisään kävelisivätkin. Tämä siksi että kävin lukion ilman luonnontieteitä ja että olen todella laiska. Olen kouluni käynyt rima väpättäen.

Menestys elämässä ei myöskään riipu ollenkaan älykkyydestä. Älykkyys on vähän kuin täydellinen afrikkalainen perimä juoksijoille. Auttaa sinua olympiakullan saavuttamisessa mutta tarvitset aika paljon muutakin, yleensähän joka 1. ja 2. sigman välillä keskiarvon yläpuolella olevat menestyvät parhaiten taloudellisesti.

Esimerkiksi sekä minun että vaimoni (myöskin jäsen) koulutus ja ammatti ovat älykkyytemme heittoa hukkaan. Emme myöskään tavoittele maksimaalista menestystä, vaan kivaa ja helppoa työtä josta maksetaan mukavasti. Ei paljoa kiinnosta integroida yli pallopinnan, ketä edes kiinnostaisi jos osaisi tehdä niin?

Jartsa5 kirjoitti:

Näkemyksesi ongelma on mielestäni se, että oletat huippuälykkäiden olevan noin suorituskeskeisiä. Jos minä hakisin lääkikseen, ensi vuonna tuskin pääsisin vaikka minua vähemmän älykkäät sisään kävelisivätkin. Tämä siksi että kävin lukion ilman luonnontieteitä ja että olen todella laiska. Olen kouluni käynyt rima väpättäen.

Menestys elämässä ei myöskään riipu ollenkaan älykkyydestä. Älykkyys on vähän kuin täydellinen afrikkalainen perimä juoksijoille. Auttaa sinua olympiakullan saavuttamisessa mutta tarvitset aika paljon muutakin, yleensähän joka 1. ja 2. sigman välillä keskiarvon yläpuolella olevat menestyvät parhaiten taloudellisesti.

Esimerkiksi sekä minun että vaimoni (myöskin jäsen) koulutus ja ammatti ovat älykkyytemme heittoa hukkaan. Emme myöskään tavoittele maksimaalista menestystä, vaan kivaa ja helppoa työtä josta maksetaan mukavasti. Ei paljoa kiinnosta integroida yli pallopinnan, ketä edes kiinnostaisi jos osaisi tehdä niin?

Lue lisää

No jos olet todella lukion käynyt, olet varmaan huomannut että aika suuri osa siellä on aika kunnianhimoisia. Moni pohtii, mihin voisi päästä jatko-opiskelemaan ja hakevat ensin sinne missä rima on riittävän korkealla. On tietysti niitäkin jotka hakeutuvat koulumenestykseensä nähden helppoon jatko-opiskelupaikkaan. Meitä on moneksi.

17+18 kirjoitti:

No jos olet todella lukion käynyt, olet varmaan huomannut että aika suuri osa siellä on aika kunnianhimoisia. Moni pohtii, mihin voisi päästä jatko-opiskelemaan ja hakevat ensin sinne missä rima on riittävän korkealla. On tietysti niitäkin jotka hakeutuvat koulumenestykseensä nähden helppoon jatko-opiskelupaikkaan. Meitä on moneksi.

Lue lisää

Niin siis, minä valitsin ammattini sillä mitä haluan tehdä, en kuinka paljon muut sitä arvostavat. Rouva toimi samoin. Lopputulemana minä luin yliopistossa kauppaa ja rouva taas lakia.

Pidän jopa aika typeränä motivaattorina mennä opiskelemaan vaikeaa ainetta vaikeapääsyiseen paikkaan. Miksei sen sijaan mennä sinne mihin itse haluaa, ja tehdä hommaa mikä on kivaa? Me valitsimme yliopiston opiskelukaupungin perusteella, lopputulemana elimme korkeamalla elintasolla koska pienessä kaupungissa riittää opintotuki Helsinkiä paremmin. Oliko se kunnianhimon puutetta kun Helsinkiin oli rima varmasti korkeammalla?

Jartsa5 kirjoitti:

Niin siis, minä valitsin ammattini sillä mitä haluan tehdä, en kuinka paljon muut sitä arvostavat. Rouva toimi samoin. Lopputulemana minä luin yliopistossa kauppaa ja rouva taas lakia.

Pidän jopa aika typeränä motivaattorina mennä opiskelemaan vaikeaa ainetta vaikeapääsyiseen paikkaan. Miksei sen sijaan mennä sinne mihin itse haluaa, ja tehdä hommaa mikä on kivaa? Me valitsimme yliopiston opiskelukaupungin perusteella, lopputulemana elimme korkeamalla elintasolla koska pienessä kaupungissa riittää opintotuki Helsinkiä paremmin. Oliko se kunnianhimon puutetta kun Helsinkiin oli rima varmasti korkeammalla?

Lue lisää

Sun ongelmasi on että tarkastelet asioita pelkästään oman tapauksesi perusteella ja pyrit tekemään siitä sääntöä.

14+12 kirjoitti:

Sun ongelmasi on että tarkastelet asioita pelkästään oman tapauksesi perusteella ja pyrit tekemään siitä sääntöä.

Kyllä minä jokusen mensalaisenkin tunnen. Nopeasti en keksi ketään joka olisi teknillistä fysiikkaa lukenut.

Tunnen myös jokusen entisen lukiolaisen.

Oliko sinulla jotain pohjaa tälle, että enemmistö valmistuneista olisi mensatasoisia?

Jartsa5 kirjoitti:

Kyllä minä jokusen mensalaisenkin tunnen. Nopeasti en keksi ketään joka olisi teknillistä fysiikkaa lukenut.

Tunnen myös jokusen entisen lukiolaisen.

Oliko sinulla jotain pohjaa tälle, että enemmistö valmistuneista olisi mensatasoisia?

Lue lisää

No mä luin aikoinani teknistä fysiikkaa en koskaan kuullut kenestäkään joka olisi käynyt mensan testissä. Jos olivat käyneet, pitivät salassa. Luulen että useimmille opiskelumenestys oli riittävä älykkyyden osoitus. Se pohja on jo tuolla kerrottu: täytyy olla mat&fys tosi lahjakas päästäkseen sisälle.

3+20 kirjoitti:

No mä luin aikoinani teknistä fysiikkaa en koskaan kuullut kenestäkään joka olisi käynyt mensan testissä. Jos olivat käyneet, pitivät salassa. Luulen että useimmille opiskelumenestys oli riittävä älykkyyden osoitus. Se pohja on jo tuolla kerrottu: täytyy olla mat&fys tosi lahjakas päästäkseen sisälle.

Lue lisää

Niin, me molemmat ajattelemme, että kuulumme tiettyyn ryhmään jonka jäseniksi pääsimme älymme takia.

Erona vain on että minä pääsin älyllä kun se oli kriteeri, sinä pääsit tiettyjen asioiden opettelulla joka ei huippuälyä (eli top 2% kuulumista) vaadi.

Kertooko se, ettet kuulu Mensaan sinun älystäsi? Ei kerro. Kertooko se, etten käynyt edes lukiossa pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa minun älystäni? Ei kerro.

Itse en pääsisi tuonne nyt, jos haluaisin kovasti sisälle niin parin vuoden päästä tietäisin pääseväni. Onneksi en halua, matematiikka ja fysiikka ovat tylsiä.

18+1 kirjoitti:

Suoraan sanoen et vaikuta kovin älykkäältä kun et ymmärrä keskustelun takana olevaa logiikka. Oli puhe joukosta jolla mat&fys laudatur ja sitten vielä teknisen fysiikan opiskelijoista, että noissa joukoissa älykkyys on todennäköisesti selvästi keskimääräistä korkeampi. Se ei kerro mitään muiden joukkojen älykkyydestä, ei siis väitä että ihmiset jotka eivät kuulu noihin joukkoihin eivät voisi olla myös älykkäitä. Älykkyystesteissä löytyy usein ihmisiä jotka eivät ole opiskelleet edes lukiota mutta saavat korkean testituloksen.

Lue lisää

Harrastat siis shakkia etkä sitäkään kovin hyvin. Tuo sinun keskustelumanööverisi on ihan peruskamaa. Mitä tulee sitten keskustelun teemaan, niin selvennän kommenttini vielä. Teemanahan oli etsiä Suomen älykkäintä henkilöä. Siinä yhteydessä mainittiin hyvin koulussa menestyneet Otaniemen opiskelijat. Esitettiin olettamus, että valmistuneiden joukosta olisi suuri joukko hyvin älykkäitä henkilöitä. Mutta mistä tämä olettamus on peräisin?

Luonnollisesti se tulee ajatuksesta, että on tiettyjä matemaattis-teknisiä aloja, joissa keskimääräinen ÄO on tavallista korkeampi. Otaniemi oli tuossa vain esimerkkinä. Esitin omana esimerkkinäni shakkimestarit, jotka on helppoa liittää samantyyppiseen orientaatioon kuin insinöörit yms. Ja koska tutkitusti shakkimestareiden ÄO ei ole kovin ihmeellinen, tarvitaan siis erikseen tutkimus, jossa osoitetaan, että on olemassa aloja, jotka täyttävät tietyt ennakko-oletukset, kuten nyt nuo tulevat insinöörit.

Minä hyväksyn sen olettamuksen, että Otaniemen opiskelijat ovat opiskelijoiden kärkitasoa, mutta en ilman lisänäyttöä sitä olettamusta, että he ovat huippuälykkäitä lähes kaikki. Niin tai näin, nerokkaiden yksilöiden etsiminen on hakuammuntaa: eräs varhaisemman Mensan testin parhaita on ammatiltaan kelloseppä. Eräs toinen taas yrittäjä. En usko, että esim. Mega Societyn potentiaalisten jäsenten etsiminen kannattaa aloittaa todennäköisyyden mukaan jostakin tietystä ryhmästä. Todennäköisesti he ovat oman tiensä kulkijoita, eivät mitään perusinsinöörejä. Heidät löytää vain sattumalta.

intoleranssi kirjoitti:

Harrastat siis shakkia etkä sitäkään kovin hyvin. Tuo sinun keskustelumanööverisi on ihan peruskamaa. Mitä tulee sitten keskustelun teemaan, niin selvennän kommenttini vielä. Teemanahan oli etsiä Suomen älykkäintä henkilöä. Siinä yhteydessä mainittiin hyvin koulussa menestyneet Otaniemen opiskelijat. Esitettiin olettamus, että valmistuneiden joukosta olisi suuri joukko hyvin älykkäitä henkilöitä. Mutta mistä tämä olettamus on peräisin?

Luonnollisesti se tulee ajatuksesta, että on tiettyjä matemaattis-teknisiä aloja, joissa keskimääräinen ÄO on tavallista korkeampi. Otaniemi oli tuossa vain esimerkkinä. Esitin omana esimerkkinäni shakkimestarit, jotka on helppoa liittää samantyyppiseen orientaatioon kuin insinöörit yms. Ja koska tutkitusti shakkimestareiden ÄO ei ole kovin ihmeellinen, tarvitaan siis erikseen tutkimus, jossa osoitetaan, että on olemassa aloja, jotka täyttävät tietyt ennakko-oletukset, kuten nyt nuo tulevat insinöörit.

Minä hyväksyn sen olettamuksen, että Otaniemen opiskelijat ovat opiskelijoiden kärkitasoa, mutta en ilman lisänäyttöä sitä olettamusta, että he ovat huippuälykkäitä lähes kaikki. Niin tai näin, nerokkaiden yksilöiden etsiminen on hakuammuntaa: eräs varhaisemman Mensan testin parhaita on ammatiltaan kelloseppä. Eräs toinen taas yrittäjä. En usko, että esim. Mega Societyn potentiaalisten jäsenten etsiminen kannattaa aloittaa todennäköisyyden mukaan jostakin tietystä ryhmästä. Todennäköisesti he ovat oman tiensä kulkijoita, eivät mitään perusinsinöörejä. Heidät löytää vain sattumalta.

Lue lisää

Tässä palataan nopeasti kysymykseen siitä mitä älykkyydellä tarkoitetaan. Kuulostaa uskottavalta, että kellosepät pärjäisivät hyvin esimerkiksi Mensan testissä, mutta onko heillä välttämättä kapasiteettia johonkin monimutkaisempaan älyllisempään toimintoon kuten tutkimuksen tekemiseen?

laktoosi kirjoitti:

Tässä palataan nopeasti kysymykseen siitä mitä älykkyydellä tarkoitetaan. Kuulostaa uskottavalta, että kellosepät pärjäisivät hyvin esimerkiksi Mensan testissä, mutta onko heillä välttämättä kapasiteettia johonkin monimutkaisempaan älyllisempään toimintoon kuten tutkimuksen tekemiseen?

Lue lisää

Täsmälleen näin. Esimerkiksi Paul Cooijmans, monien powertestien kehittäjä, on tehnyt tutkimusta älykkyys- ja powertestien välisistä eroista. Tulos on ollut se, että on sellaisia Mensan jäseniä, jotka eivät menesty powertesteissä. Toisin sanoen, on mahdollista, että Mensan testin huipputulos ei kuitenkaan vastaa powertestin tasoa, vaan on sitä alempi. Powertestit ovat lähempänä tutkimusongelmien ratkaisemista kuin kuviopäättelytestit tai muut älykkyystestit.

Tutkimuksen tekeminen on taas nykyään asia, jossa ei ratkaise pelkästään henkilön testiälykkyys, vaan vaaditaan hyvin monimuotoista osaamista, jota ei saada missään testeissä näkyviin. Tutkija ei nykyään ole mikään yksinäinen nero, joka ratkoo ongelmia vain päässään ja tuo tutkimustuloksensa julki monen vuoden taistelun jälkeen. Päinvastoin, kaikki tutkijat teoreettisista fyysikoista alkaen ovat verkostoituneita ympäröivään maailmaan. Heiltä vaaditaan myös kohtuullinen määrä sosiaalisia valmiuksia, kykyä johtaa tutkimusta, tehdä suunnitelmia yms.

Me voimme määritellä älykkyyden ÄO:ksi, joka saadaan esiin tietyllä testillä. Mutta silloin joudumme aika hämmentyneiksi kohdatessamme tapauksia, joissa henkilö toimii asiantuntijatehtävissä erittäin älykkäästi aika keskinkertaisella ÄO:lla.

intoleranssi kirjoitti:

Täsmälleen näin. Esimerkiksi Paul Cooijmans, monien powertestien kehittäjä, on tehnyt tutkimusta älykkyys- ja powertestien välisistä eroista. Tulos on ollut se, että on sellaisia Mensan jäseniä, jotka eivät menesty powertesteissä. Toisin sanoen, on mahdollista, että Mensan testin huipputulos ei kuitenkaan vastaa powertestin tasoa, vaan on sitä alempi. Powertestit ovat lähempänä tutkimusongelmien ratkaisemista kuin kuviopäättelytestit tai muut älykkyystestit.

Tutkimuksen tekeminen on taas nykyään asia, jossa ei ratkaise pelkästään henkilön testiälykkyys, vaan vaaditaan hyvin monimuotoista osaamista, jota ei saada missään testeissä näkyviin. Tutkija ei nykyään ole mikään yksinäinen nero, joka ratkoo ongelmia vain päässään ja tuo tutkimustuloksensa julki monen vuoden taistelun jälkeen. Päinvastoin, kaikki tutkijat teoreettisista fyysikoista alkaen ovat verkostoituneita ympäröivään maailmaan. Heiltä vaaditaan myös kohtuullinen määrä sosiaalisia valmiuksia, kykyä johtaa tutkimusta, tehdä suunnitelmia yms.

Me voimme määritellä älykkyyden ÄO:ksi, joka saadaan esiin tietyllä testillä. Mutta silloin joudumme aika hämmentyneiksi kohdatessamme tapauksia, joissa henkilö toimii asiantuntijatehtävissä erittäin älykkäästi aika keskinkertaisella ÄO:lla.

Lue lisää

Tuossa artikkelissa http://www.therichest.com/business/the-top-10-most-intelligent-people-in-the-world/ luetellaan 10 ihmistä joilla on maailmassa mitattu korkein älykkyysosamäärä, menetelmää ei mainita. Huomiota kiinnittää se että puolella heistä on meriittejä matematiikan ja fysiikan alueilla. Kaksi heistä on värvätty jossain vaiheessa NASAn palvelukseen joten ainakin avaruusjärjestö uskoo yksittäisiin neroihin.

Nykyään yhteistyö ja verkostoituneisuus on korostunut asiantuntijaorganisaatioissa. Pitkähkön työkokemukseni perusteella sanoisin että se alkaa olla jo itsetarkoituksellista, ainakin valtionorganisaatioissa. Tehdään usean henkilön tiimityönä homma kuukaudessa jonka yksi fiksu tekisi muutamassa päivässä.

1+6 kirjoitti:

Tuossa artikkelissa http://www.therichest.com/business/the-top-10-most-intelligent-people-in-the-world/ luetellaan 10 ihmistä joilla on maailmassa mitattu korkein älykkyysosamäärä, menetelmää ei mainita. Huomiota kiinnittää se että puolella heistä on meriittejä matematiikan ja fysiikan alueilla. Kaksi heistä on värvätty jossain vaiheessa NASAn palvelukseen joten ainakin avaruusjärjestö uskoo yksittäisiin neroihin.

Nykyään yhteistyö ja verkostoituneisuus on korostunut asiantuntijaorganisaatioissa. Pitkähkön työkokemukseni perusteella sanoisin että se alkaa olla jo itsetarkoituksellista, ainakin valtionorganisaatioissa. Tehdään usean henkilön tiimityönä homma kuukaudessa jonka yksi fiksu tekisi muutamassa päivässä.

Lue lisää

Erittäin kiintoisa ryhmä. Siitä myös puuttuu muutama nimi, kuten Ed Witten tai Chris Harding. Mittausmenetelmä on tässä tapauksessa merkityksetön, koska saavutukset kärjen osalta puhuvat puolestaan. Millään tavallisilla testeillä ei moisia arvoja kuitenkaan saada. Jätin mainitsematta matematiikan tieteenalana hyvästä syystä: matematiikassa on vielä mahdollista elää varsin yksinäistä neron elämää. Toki useimmat huipusta sentään vaihtavat ajatuksia muiden nerojen kanssa. Matematiikka ei kuitenkaan vaadi empiirisen datan hallintaa, kuten fysiikka, joten tutkimusta voi tehdä eri tavalla kuin luonnontieteissä.

Huomiota kiinnittää myös se, että osa tekee asioita, joiden tekemiseen ei vaadita poikkeuksellista älyä. Ric Rosner kertoi eräässä haastattelussa tavoittelevansa fysiikan Nobelia, mutta jos kyseessä ei ollut vitsi, oli kaveri aika pihalla tieteen teosta. Fysiikan Nobeleita ei jaeta yhden vuoden tutkimuksen perusteella.

laktoosi kirjoitti:

Ei vastaa täysin kokemustani. Tunnen useita ihmisiä joiden Mensa-testissä mitattu ÅO on välillä 132-156. En välttämättä huomaa Mensa rajan ylittävässä ihmisessä mitään erikoista. Yläpäässä taas kaveri on varmasti terävä-älyinen, mutta kovinkaan monessa asiassa tämä ei välttämättä käytännössä tule esille. Esimerkiksi kyky harrastaa älyllistä väittelyä, oppia vieraita kieliä tai analysoida jotain ilmiötä voi olla hyvinkin heikko. Uskoakseni testimenestys voi suorastaan johtua siitä, että kaverin lahjat ovat suuntautuneet niin, että ne sopivat testin tekemiseen.

Suomessa pitäisi olla noin 5400 ihmistä joiden ÄO >= 148. Missä he sitten ovat jos aika moni noista ei ole professori? Kyseinen ammattihan on varmasti yksi niistä eniten älyllistä kapasiteettia edellyttävistä. Vai onko kysymys siitä, että yleisellä älykkyydellä (g-faktorilla) ymmärretään jotain sellaista ominaisuutta, joka ei liity laadullisesti älykkääseen suoritukseen vaan paremminkin nopeuteen suhteellisen yksinkertaisissa tehtävissä. Mensan testihän on tunnetusti nopeustesti.

Lue lisää

Älykkyydestä on epäilemättä hyötyä professoriksi pääsemisessä, mutta kokemukseni mukaan keskimäärin vielä enemmän on hyötyä ahkeruudesta, hyvästä muistista ja sosiaalisista suhteista tiedeyhteisössä, ainakin muilla kuin matemaattisilla aloilla, joilla edelleen voi tehdä merkittäviä läpimurtoja jopa yksinkin. On selvää, että ÄO > 148 -porukasta enemmistö on muissa tehtävissä kuin professuureissa, todennäköisesti monet akateemisen koulutuksen saaneina erilaisissa asiantuntijatehtävissä ympäri yhteiskuntaa. Suomessa ei ole niin paljon täysiä professoreita, että heistä edes saataisiin tuo porukka kasaan, vaikka enemmistö olisi tuota tasoa, mitä siis varmasti eivät ole. Keskivertoprofessorit ovat varmaankin enemmän sitä ns. fundeeraavaa ihmistyyppiä kuin supernopeita älykoneita, jotka menestyvät parhaiten tyypillisissä älykkyystesteissä, joissa on tiukka aikaraja. Asia erikseen on, että jos käytössä olisi jonkinlainen viisaustesti, niin siinä professorit todennäköisesti sijoittuisivat vielä korkeammalle.

Millä keskihajonnalla tuo tulos?

boxjee kirjoitti:

Millä keskihajonnalla tuo tulos?

En nyt muista mutta testasivat Wechsler Intelligence Scale for Children-IV testillä.
Suosittelivat Davidson Instituutiota tyttärelleni ja kyllä ne Davidsonilla ottivat avosylin vastaan. Muutamat kerrat kävin Davidson instituutiolla ja skidit siellä ovat kuin toiselta planeetalta. Sen verran korkeammalla tasolla niitten jutut ovat verrattuna saman ikäisiin keskitason skideihin.
http://www.davidsongifted.org/youngscholars/Article/Davidson_Young_Scholars___Qualification_Criteria_384.aspx
Mensan täytyy pitää omaa ÄO rajaansa tarpeeksi alhaisena jotta saisivat tarpeeksi jäseniä maksaakseen organisaationsa kulut.