puuvene

Ennestään hyväkuntoisessa puuveneessä ei vuotuinen työmäärä ole kaksinen. Repsahtaneen kevätyöt taas vie viikon työpäivät. Aina joskus se hyväkuntoinenkin tarvitsee sen viikon ollakseen taas useamman vuoden eteenpäin helppo ylläpidettävä. Silti kysymyksenn "kuinka työläs" ei ole oikeaa vastausta, sehän riippuu siitä, mikä on paljon ja mikä vähän. Puhumattakaan sitten veneen koon vaikutuksesta.

Folkkareissa ei ole sisäkoneita. Luultavasti silti sellaisenkin on joku rakennellut, mutta sitten se ei enää ole folkkarikaan. Vastaavan kokoisia sisäkoneellisia kyllä löytyy. Puuveneeseen kyllä on helppo ihastua ja kiintyä. Se ei ehkä ole järkevää, mutta antoisaa kyllä. Eli järkisysitä riippumatta, go for it.

Kiitos. Taistelen järkeäni vastaan. MItä ne vastaavan kokoiset sisämoottorit on?

Ei, ehkä sitten mielummin se folkkari. Se on kyllä nätti vene.

Folkkari on nätti vene ja varmaan helpoimpia perämoottorilla käytettäväksi, kun takakansi on lyhyt. Tuskin mitään muuta tyyppiä on yhtä hyvin tarjollakaan. Jos kiinnostaa, voi MP-veneisiin paremmin tutustua osoitteessa: http://mpveneet.wordpress.com/

Jos minulta kysytään juuri nyt tuo kysymys. On vastaus, että kuolo korjaa, ennen kuin saan tuon veneen veteen. Kuukauden päästä ei tunnu missään. Voi kun olisikin. Niin helppo ja näppärä vene kuin folkkari. Puuveneen antaa ylläpidossa enemmän, kuin lasikuituveneet.

Ikuisuusaihe... Puuveneen oston lisäksi pitää olla vähän hyviä perustyökaluja, ja oppiva mieli.

Oman kokemukseni (mm. 1929 rakennettu mahonkivene) mukaan puuveneen ongelmana ei ole kevätkunnostuksen laajuus vaan se jatkuva hoito ja huolenpito, jota vene edellyttää pysyäkseen priimakunnossa. Erityisiä veistäjäntaitoja ei niinkään tarvita, mutta esimerkiksi oikeista vesillelasku- ja nostoajankohdista ei saisi pahasti lipsua. Folkkaria (ja monia muita puuveneitä) ei myöskään passaa jättää pitkiksi ajoiksi vaille valvontaa, kun avotila ei ole itsetyhjentyvä.

Onko kovin metsässä jos sanoo että puuveneessä huoltoa on n. 2-3 kertaa enemmän kuin lasikuituveneessä jos ajatellaan että molemmat on kunnossa? Ja lisäksi se vesille laitto, lasikuitu kelluu ja sen voi unohtaa vaikka viikoksi, puuveneen vesillelaitossa tarvitaan palokuntaa, muutaman päivän päivystystä ja voimavirtaa sekä pumppua? Ihan vaan fokkarisivustoja lueskelin. No, miksei sitä venettä voi tyhjentää kamasta ja upottaa laiturin viereen rantaan vähäksi aikaa, köydet kiinni niin ettei keikahda. sitten vaan luukut kiinni ja pumppu huutamaan. Turpoaisi kerralla.

Puuvenettä voi turvottaa jo ennen vesillelaskua, jolloin ei sitä pumppua tarvita.
Mulla oli 10 vuotta Hai-vene vuodelta 1949 ja kevätturvotukset tein yksinkertaisesti siten, että pumppasin veneeseen vettä sen ollessa kuivilla. Hieman vanhoja räsymattoja veneeseen vielä pitämään pinta kosteana ja se oli siinä. Alle viikon turvottaminen riitti siihen, että vesillelaskun yhteydessä vene rikattiin ja lähdettiin samantien vesille viikonlopuksi.

Ja automaattinen pilssipumppu on puuveneessä halpa venevakuutus. Sen kytkimen vaan joutuu joka vuosi vaihtamaan, kun elohopeaa ei enää saa käyttää. Mulla oli veneessä vain 7 Ah:n hyytelöakku ja 6W aurinkokenno ja niillä pärjäsi koko kauden akkua verkkovirrasta lataamatta. Tosin sitä akkua sitten käytettiinkin vaan pumppuun ja kulkuvaloihin/sisävaloihin ja kännykän lataukseen, ei muuhun.

Tuota räsymatto-vesiämpäritekniikkaa on vähän kritisoitu siitä että se lisää helposti satoja kiloja painoa pukeilla olevaan veneeseen. Mutta tuskin parisataa kiloa haittaa, kestäähän se kävelyäkin.