Ajattelin aloittaa perhosten keräilyn valokuvaamalla. Nyt mietinkin, millainen objektiivi olisi sopiva perhospotrettien ottamiseen. Perhoset eivät aina päästä työntämään objektiivia kovin lähelle, joten luulisin, että joku pitkäpolttovälinen makro-objektiivi voisi olla hyvä. Mitä mieltä olette 180-millisestä makrosta? Vai riittäisikö esim. 100 mm? Ihan halpisräpsyä en aio hankkia, mutta vähän hirvittää tuollaisen 180-millisen makron (Canon tai Sigma) yli tonnin hinta.
Millainen objektiivi perhosten kuvaamiseen?
butterflyphotography
121393
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
100mm on toivottoman lyhyt, joudut menemään liian lähelle jolloin siivekäs lähtee.
Säästä rahhoo hankkimalla 150mm makro 180:n sijaan.
180:n etu suuremmassa tarkennusetäisyydessä sulaa melkein pois sen pidemmän fyysisen mitan takia verraten 150:een. Todellinen vapaa työskentelyetäisyys ero kohteeseen näillä on vain 2-3 cm luokkaa. Siis mitaten etummaisesta lasista perhoseen.
Mun kokemuksen mukaan perhoset eivät ole kovinkaan arkoja. Jos ovat löytäneet mieleisensä mesipaikan, antavat häärätä melko vapaasti aika lähellä. Alkuun "keräilin" perhosia pokkarilla, jossa oli "3-kertainen" kiinteä zoomiobjektiivi. Järkkäriin siirtymisen jälkeen olen ostanut 100-millisen L-laatuisen makro-objektiivin. Kuvasuhde on aika olennainen juttu, joitakin objektiivejä kaupitellaan makroina aika surkealla kuvasuhteella. Mielestäni pitää ehdottomasti olla 1:1.
Riippuu, miten ja minkä kokoisia perhosia kuvaa. Ei siinä aina edes makroja tarvita.
Ennen muinoin perhosia kuvattiin ympristössään laajakulmilla, normaaliobjektiiveilla ja loitoilla. Arimmat kuvattiin 400 millisellä ja loitoilla. Valovoimainen 100 millinen on hyvä yöllä lentäviin kiitäjiin.
Kun homman osaa niin 50 milinen makro on ihan hyvä ja pidempiä helpompi käsivaralta.
Asia pitää oppia, ei millään objektiivilla kuvia saa, ellei osaa.
Yksi hyvä vaihtoehto on 300mm/F4 tele Nikonilla ja Canonilla. Tarkentuvat 1,5 metriin, jopa vähän alle ja ainakin Nikonin piirto on erinomainen lähialueellakin. Ihan pienimpiä hyttysiä lukuunottamatta varsin käyttökelpoisia vehkeitä vähän aremmille lajeille. Monopodia on hyvä käyttää tukena kuvatessa. Käytettyjä saattaa saada alle tonninkin hintaan.
Minulla on jo tuollainen 300mm f/4, ja se tosiaan toimii lähikuvauksessa, mutta tarvitsisin jonkun kompaktimman makro-objektiivin. 300mm f/4 on joskus ihan hyvä perhosten kuvaukseen, mutta toisinaan taas se on vaikeakäyttöinen pituutensa ja liian pitkän tarkennusetäisyytensä takia. Pitkällä telellä myös syväterävyysalue jää helposti liian lyhyeksi.
Olen katsellut hieman Sigma 150 mm F2.8 OS EX DG HSM APO Macro -objektiivia, jollaista "voi sulaa" -nimimerkllä kirjoittanut suositteli. Onko kokemuksia tästä objektiivista perhoskuvauksessa? Optiikka-arvosteluissa se on ainakin saanut kehuja.
Kun kuvataan 1:1 niin polttoväli menettää merkityksensä, terävyysalue on käytännössä sama polttovälistä riippumatta.
Mulla on myös tuo vakaajallinen 150 mm Sigma. Varsin terävähän se on, kieltämättä. Siinä olikin ne hyvät puolet, huonoja riittää enemmänkin, joista epämääräinen tarkennuksen soutaminen ja huopaaminen kiristää hermoja eniten.
Olipa kerran eräs kameratesti (ei suomalainen). Siinä eräs vähemmän suosittu merkki voitti. "Kamera on ehdottomasti testin paras, mutta siitä puuttuu Ninkontuntuma".
Sigma tekee sekä hyvää, että huonoa. Kannattaa aina kokeilla objektiivin yhteensopivuus omaan runkoon silloin, kun ei hanki merkkituotteita.
Merkkituotekin voi olla susi, mutta sen kanssa ei käy niin kuin eräälle tuntemalleni.
Hän oli hankkinut juuri tuollaisen 150 millisen sigman ja huomasi, ettei se tarkentanut oikein. Lähetti rungon ja objektiivin Sigman huoltoon säädettäväksi sillä seurauksella, että säätö oli tehty kameraan, eikä objektiiviin ja muut objektiivit alkoivat tarkentaa väärin. Kaikki piti lähettää uudestaan merkkihuoltoon säädettäväksi. Tuli vähän lisäkustannuksia.
Esimerkkejä olisi lukemattomia, mutta jääköön tuohon.
Mitä ne muut huonot puolet ovat?
mutta oravan kuvaamiseen ei kovin kummallista putkea tarvita:
https://fbcdn-sphotos-g-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xfa1/t1.0-9/998756_10151520452524081_1937505174_n.jpg
Tuota voi kutsua jo kuvaajan kiusaamiseksi.
Sama kissan kanssa. Jos sitä yrittää kuvata se tulee viereen ja kysyy millainen kamera sinulla on? Sitten se lykkää märän nenänsä keskelle linssiä ja käpelöi säätimiä.