mistä pintakosteusmittari?

pintakosteusmittari ja osta pois.

http://www.trotec24.com/fi-fi/mittauslaitteet/kosteus/materiaalikosteus?gclid=CjgKEAjwtZucBRD77aiiq_v4xnASJABkAg8JB4b3d4vgfZMNN_MimzfiDSpzY3QyqCrZ5gBTeIjcCvD_BwE

http://www.vaisala.fi/fi/products/humidity/Pages/default.aspx?_kk=kosteusmittari&_kt=e4eb1985-2960-4ff2-b161-7832a31d7908&gclid=CjgKEAjwtZucBRD77aiiq_v4xnASJABkAg8JwIwfG6JYJYFsEBUrLd39p67fq9BmDjnxjVBbab_Ai_D_BwE

http://www.inspectorsec.fi/kauppa/mittarit-lampokamerat-lampo-kosteusmittarit-c-27_29.html

Pintakosteus kertoo vain pintakosteuden. Sillä ei selvitetä rakenteen todellista kosteutta. Toki jos lukuja tulee lasiin, niin hätä on ilmeinen.

Puhun kokemuksesta ja lukemuksesta.

Pintakosteusmittarilla voidaan saada selville kosteuseroja rakenteessa. Jos seinä näyttää tiettyä lukemaa ja lattia toista, niin viisastut sen verran että tiedät että ne näyttävät eri lukemia. Pimentoon jää missä kosteus sijaitsee ja mikä on todellinen RH%.

Pintakosteusmittarien toiminnasta on tehty eri tutkimuksia ja niiden tuloksia on verrattu punnitukseen ja kuivatukseen perustuvaan menetelmään. Pintakosteusmittareille tehdyt kokeet ovat osoittautuneet melko häiriöalttiiksi menetelmiksi ja tulosten hajonnassa iso haitari.

Mittauksista on toki joissakin tilanteissa hyötyä kuten totesit, mutta tällöin mittaajan on oltava tarkkaan tietoinen siitä mitä tekee ja onko tapaus lähtökohtaisesti edes "pintamittauskeissi". Eri mittalaitteet kun antavat tuloksia eri syvyyksiltä, niihin vaikuttavat pinnan muoto, ja miten ne on kalibroitu. Jopa laitteen painaminen liikaa tai liian kevyesti antaa virheen tuloksissa.

Jos epäilee putkivuotoa, niin miksipä ei. Mutta jos halutaan selvittää onko kellarin laatan tai seinän kosteus terveellisissä ympyröissä, pintakosteuden mittaaminen on vain suuntaa antava.

Periaattessa noin on, paitsi vesieristetyssä kylppärissä. Eli olet oikeilla jäljillä.

Mutta vaikka sä tehokkaimmallakin mittarilla ja hyvänä mittarimiehenä/naisena mittaat kosteudeksi mielestäs hyvän vertailuarvon, niin todellinen RH ei käy ilmi, etkä voi sen perusteella pelkästään laittaa päätä tyynyyn illalla rauhassa. Siis en tarkota että pitäis hysteeriseks heittäytyä, vaan sitä että jos kellari on väärin eristetty ja lattiakin maanavarainen laatta, iv alipaineinen ja aamusin aivastuttaa, niin mittarin myönteinen tulos ei ole onnesi tae ;)

Lisäks on muistutettava että homeet elävät olosuhteiden mukaan. Kuivana aikana ne ovat hissukeen ja kosteana eivät. Kuivana aikana mikrobit nauravat päin nassua jos näytät niille pintakosteuslaitetta.

Ne mittarit on hyviä tilanteissa joissa halutaan tehdä vertailuja ja hahmottaa jotakin tiettyä mahdollista vauriota. Rakenteen kosteuden mittaukseen tarvitaan joko poraus tai punnitus-kuivaus-punnitus menetelmä.

Lainaus
"Eri mittalaitteet kun antavat tuloksia eri syvyyksiltä, niihin vaikuttavat pinnan muoto, ja miten ne on kalibroitu. Jopa laitteen painaminen liikaa tai liian kevyesti antaa virheen tuloksissa. "

Aina kaikki mittalaitteet antavat hieman erilaisia tuloksia. Jos mittaustulokset ovat aivan samoja, voi epäillä että tuloksia on peukaloitu.

Lainaus 2
"Pintakosteusmittaus ei ole tarkka"
Onko mittarin tarkkuudelle merkitystä kun mittaustulokset vaihtelevat huomattavasti siirrettessä mittaria esim 10 cm. Esim epätarkka mittari antaisi tulokset 70 ja 85 kun taas tarkka mittari antaisi "oikeat" arvot 71,2 ja 86,8.

Minulla on Gann-pintamittari. Jos mittaria painaa kevyesti tai hampaat irvessä niin tulos saattaa tosiaan muuttua pari numeroa. Sillä vaan ei ole mitään merkitystä, koska siirtämällä mittaria muutama sentti toiseen kohtaan lukema voi muuttua paljon paljon enemmin.

Viikon sisällä on tullut 2 kosteusvauriota. Jälkimmäiseen piti tilata kuivaaja paikalle.
Tämä oli jo 6. kerta, kun remonttikohteeseeni on tilattu kosteusmittaaja tai kuivaaja.
Heillä JOKAISELLA on ollut käytössään kuulapäämittari eli pintamittari. Miksi ammattilaiset käyttää pintamittaria, jos se ei hommaan sovellu ?

ps Tuolla Gann-pintamittarillani löytyy esim käsi 40 mm paksun ovilevyn takaa.

Gann on aika tyhmä mittari, eikä missään tapauksessa kärkipään vehje. Tyhmä mittari antaa jotakin abstrakteja mittarin omia lukemia, joita sitten jostakin tablitsasta tulkintaan: korkea/märkä, kohtalainen/pulikuiva, matala/kuiva, jne. Kunnon fiksu mittari antaa kohtalaisen hyvällä tarkkuudel vesipitoisuuden materiaalissa painoprosentteina. Nämä lukemat ovatkin sitten jo suoraan ymmärrettäviä. Betonki on pinnotettavissa turvallisesti kun vettä on max. 4 - 5 p% ja puu homehtuu kun vettä on > 18 p%.

Mutta mitä ne arvot 70 ja 85 sitten itseasiassa ovat? Elikä mitkä ovat nämä suureet? Ja mitkä ovat vertailukohdat? Laite antaa arvot mittaajan itsensä päättäämiin referensseihin. Häiriötekijöitä on paljon muitakin kuin aiemmin luettelemani.

Mutta olen teidän kanssanne samaa mieltä laitteen hyödyllisyydestä oikeissa hyppysissä. Sillä on helppo paikallistaa suuri kapillaarisuus maanvaraisesta laatasta tai allaskaapin alapuolen putkivuoto.

Pointti on se, että sen antamilla "nollatuloksilla" ole loppupeleissä painoarvoa. Hyödyllinen laite omalla toimialueellaan kuitenkin, esim. kari789 mainitsemissa saneerauskohteiden kartoituksissa! :)

Jaaha. Täällä oli keritty villiintymään täysin edellistä kirjoittaessa. Mutta en villiinny teidän kanssanne.

En puhunut mittareita vastaan. Ottakaa ihan rauhassa! Jos ei onnistu niin sihauttakaa vaikka tölkki auki :)

Yleiselektroniikasta saat mittarin kuin mittarin ja kaupan päälle hyviä neuvoja.
Minun kokemus lämpökamera kaupasta.

Voi syvämittari sentään. Meinaatko että osaat määrittää kunkin betonin tiheyden jne jotta voit määrittää parametrit pintaindikaattorille joka laskee painoprosentin. Mietihän mitä oikein selität.

Ainoa oikea tapa on punnitus, kuivaus, punnitus mutta aivan liian kallis tapa.
Tämän takia porareikämittaukset ehdottomasti paras tapa lisäksi suurin osa pinnoittevalmistajaista ilmoittaa maksimi pinnoitettavuuden suhteellisen kosteuden arvoilla.

Laianaus
"Gann on aika tyhmä mittari, eikä missään tapauksessa kärkipään vehje. Tyhmä mittari antaa jotakin abstrakteja mittarin omia lukemia,"

Jokainen mittari antaa omia lukemiaan. Onko joku asteikko parempi kuin joku toinen.
Minä olen tottunut Gann-lukemiin. Läpimärkä betoni on 100 ja täysin kuiva noin 60. Mikä siinä voi olla niin vaikeaa ymmärtää. Minulle taas nuo %-lukemat ei kerro mitää, kun en ole niitä käyttänyt.

Jossakin päin maailmaa lämpötilaakin mitataan Fahrenheit-asteikolla ja nopeutta maileja tunnissa. Nimimerkki miss.007 ei varmaankaan tulisi toimeen siinä maailmassa kun asteikot ovat aivan väärät ja yli ihmisen ymmärryksen.

Minäkö muka hikeennyin. Taisit itse hikeentyä, kun tajusit, että %-asteikko ei ole ainoa autuaaksi tekevä.

Ai sinäkin käytät pintamittaria !!! Hienoa.

En väitä, että tarvitaan muita keinoja. Minä en tarvitse. Sinä ehkä tarvitset.
Ja noista mainitsemistani kuudesta ammattilaisesta YKSI ainoa teki porareikämittaukset varmistukseksi sen jälkeen, kun oli pintamittarilla todennut paikat kuiviksi.


HYVÄÄ JUHANNUSTA.
En ole enää kuiva, mitattiinpa millä mittarilla tahansa.

Kyllä! Kiitos Kari789, hylkään oitis kaikki muut muut menetelmät ja vaihdan Ganniin! Sinä oot vaihtanu näemmä gänniin. Vältä liiallista kapillaarisuutta! ;)

Ja olet tehnyt empiirisiä tutkimuksia vertaamalla Doseriasi antamalla myös porasi laulaa ja verrannut tuloksia esim. kappaleen painoon kosteana ja kuivana? ;)

Btw mikä Doser? Niistäkin löytyy porareikämenetelmään soveltuvia :)

Aamen :)

""Oireiden erot johtuvat rakennuksissa vallitsevasta mikrobikannasta,eivät niinkään ihmisten yksilöllisistä eroista,vaikka usein niin kuvitellaan,sanoo ylilääkäri Markku Seuri Kuopion aluetyöterveyslaitokselta.
Kuopiossa tehtyjen havaintojen mukaan kosteusvauriosta syntynyt homekasvusto saattaa aiheuttaa myös reumaa.reuma voi puhjeta jopa vuosien päästä altistuksesta
Ihmisen immunologisessa mekanismissa tapahtuu jotain terveyden kannalta kielteistä.
Ratkaisevaa ei ole altistuksen pituus,vaan homekasvustossa tapahtuvat muutokset.
Jos homekasvusto on niukkaravinteinen ja saa kosteutta ja kuivuutta vuoronperään,siihe valikoituu kaikkein myrkyllisempiä mikrobeja,joista tulee ongelmia. "
https://www.facebook.com/homeesta

"Oireiden erot johtuvat rakennuksissa vallitsevasta mikrobikannasta,eivät niinkään ihmisten yksilöllisistä eroista,vaikka usein niin kuvitellaan,sanoo ylilääkäri Markku Seuri Kuopion aluetyöterveyslaitokselta".

Tämä väittämä ei voi pitää paikaansa. Kun esimerkiksi puhutaan homeasunnossa asuvasta perheestä, jossa vain osa oireilee, osa usein vakavasti ja osa ei ollenkaan. Kuitenkin altistus tapahtuu kaikkien osalta juuri samalle mikrobistolle.

No miksi et kirjoittanut sitä sitten siihen edellisen kirjoituksesi perään. MITÄ!?
Annappa selvitys siihen mutta ei mitään Lässyn lässyt.
En ole oikein päässyt selville pyrkimyksistäsi harhauttaa homesairaita.
Väliin olet oikealla tiellä ja sitten päin v....uu nuo sun ailahtelusi.

Minä ainakin teen kaikkeni, että tulevia polvia ei enää kuseteta enempää. Homekoiriin luotan en homekusettajiin enkä sisäilmamittauksiin niihin jälkeen homedesinfiointien tehtyihin ja tulosten manipulointiin yleensä on kantani jyrkkä EI. Herätkää päättäjät.

Sääli on sairautta. Sama aatu, se siellä taas Jumalansanaansa. Paljon on annettavaa näille palstoille kokemusteni pohjalta ja matka jatkuu. Herätkäähän herrat.
Et ole yhtään parempi Allina kuin aatunakaan.
Alapäähän kun nyt putosit, niin limakalvot joutuu lujille homerakennuksissa ja varsinkin kun sinne sisätiloihin on sumhautettu homedesinfiointeja useampiakin. Herätkäähän päättäjät.

Hei!

En lukenut koko ketjua mutta otsikon perusteella tulin vinkkaamaan että Biltemasta saa mittareita. En tiedä onko hyvä vai huono vai mitä mutta saa kuitenkin ja maksaa 70 eur.

Gann ja Trotec ovat yleisesti käytettyjä ammattilaitteita, jotka ovat ihan kohtuuhintaisia. Jos kyse on yhdestä tai muutamasta mittauksesta, niin kannattaa miettiä tarvitseeko oman laitteiston, vai saisiko jostakin vuokralle. Hyvät laitteet ovat alkaen n. 200 euroa, mutta monesti kaveriksi tarvitaan materiaalitunnustelijaa, upotettavaa junttamittaria/anturia ym. lisälaitetta ja kalustoa, joten rahaa saa kyllä varautua laittamaan ainakin sen muutaman tonnilapun, jos noin aktiivi- tai ammattimielessä edes harkitsee. Yksittäinen, laadukas pintakosteusmittari on kuitenkin karkeasti 200-700 euron välillä, hyvin löytyy googlaamallakin. Trotecin ja Gannin mittareilla ei voi mennä laite kovin mönkään, mutta laitetta tulee osata käyttää ja tulkita oikein.

Kysyjälle siinä vastaus, mutta kyllä on melkoista luettavaa tämä teksti aina pintakosteusmittauksesta. Lähes joka kerta joku sanoo: ”ei sillä kuivaa lahoa löydetä” tai muutakaan hometta. Ei niin!!! Kyseessähän on siis pintakosteudenosoitin! Eri työhön on eri mittalaitteet, luonnollisesti. Tämä maallikkojen höyryäminen pintakosteusmittauksista on juuri pilannut hyvän mittatavan mainetta, kun amatöörit selittää ettei home löydy, eli turhaa touhua jne. Jos joku on kehittänyt homemittainstrumentin, joka tunnistaa homeen rakenteessa paikkoja rikkomatta, vaikkapa kuten pintakosteudenosoitin, niin lupaan järjestää keksijälle Nobelin palkinnon.

Kuten jo todettu niin pintakosteusmittauksessa ei edes pyritä etsimään hometta tai muutakaan aikaisempia rakennevaurioita tms. Pintakosteusmittauksen ideana on selvittää onko tilassa syytä epäillä esim. putkivuotoa tai muuta poikkeavaa kosteusesiintymää. Tämä on mittalaitteen pääasiallinen tehtävä, jonka se tekee jotakuinkin virheettömästi. Olennaisinta tietenkin on, että mittaaja tuntee laitteen ”sielunelämän”. Lukemaa ja tuloksia tulee osata tulkita oikein. Väitänkin, että elektroniikka-ammattilainen, jolla on perushyvä tietämys rakennustekniikasta, on pätevämpi kuin yksikään rakennusalan ammattilainen, jolla ei puolestaan ole tietoa mittainstrumentista ja tämän käyttäytymisestä. Ja edelleenkin puhutaan pintakosteusmittauksesta.

Silloin kun laitetta käytetään oikeaan tarkoitukseen ja mittaaja tietää mitä tekee, niin pintakosteudenosoitin on oikea työkalu, oikeaan paikkaan. Niin toistan vielä, että laadukkaalla pintakosteudenosoittimella mitataan materiaalien pintakosteutta keskimäärin muutamien senttimetrien syvyysskaalasta. Ei hometta, lahoa, kuivaa lahoa, tai rakenteen suhteellista kosteutta, ei.

Muistakaa nyt, mistä puhutte oikeasti. Ei pintakosteudenosoitin ole hometutka tai mikään muukaan kuin PINTAKOSTEUDENOSOITIN ja tätä tulee osata käyttää OIKEAOPPISESTI oikeaan tarkoitukseen.

"Pintakosteusmittauksen ideana on selvittää onko tilassa syytä epäillä esim. putkivuotoa tai muuta poikkeavaa kosteusesiintymää."

"Muistakaa nyt, mistä puhutte oikeasti. Ei pintakosteudenosoitin ole hometutka tai mikään muukaan kuin PINTAKOSTEUDENOSOITIN ja tätä tulee osata käyttää OIKEAOPPISESTI oikeaan tarkoitukseen."

Allekirjoitan. Mutta on niitäkin kenelle kosteus = home ja home = kosteus. Kun kysyn onko tehty mikrobitestejä, vastaus on usein: "Täällä ei ole kosteutta, se on mitattu." Sen takia itse aina muistutan asiasta. Pahoittelen jos se häiritsi.

Ihme hikeentymistä täällä aina kun kyseessä on kosteusmittaus. Tuollainen pintamittari on ihan ok laite, kun halutaan verrata laajalta alalta mahdollista kosteutta. Lisäki voi tehdä myös ns. rasterimittauksia käyttämällä pallopäämitaria yhdessä mikroaaltomittarin kanssa. Tuollaisia myy ainakin Trotec.

Meillä tuli sadevesi sisään ja lähes viikko sen jälkeen näkyi sekä lattiassa että katossa eri arvoja pintakosteusmittarilla. Mitattiin ensin varmasti kuivaksi tiedetty kohta ja sitten kohdat, josta vesi tuli sisään. Arvot poikkesivat huomattavasti, joten siinä oli meillä suuntaa antavaa tietoa, että matsku on kosteaa.

Ja nyt hikeennytään hikeentymisestä. Eiköhän tää aihe tullu kaikille jo selväks kaikkien näkökulmasta. Kaikki voi kuivata kainalonsa.

Seuraava on muusta ketjusta poimittu lainaus

"Siinäpä taas puhutaan ihan puutaheinää.Pintakosteuden osoittimet eivät tosiaankaan ole mitään mittareita niinkuin joku aiemmin mainitsi.Niitä käytetään vain havainnointiin.

Kun rakenteesta mitataan kosteutta suhteellisen kosteuden mittauksella porareikämittauksena,tehdään erisyvyisiä reikiä jotta saadaan selville rakenteen kosteusprofiili tietyn tasaantumisajan jälkeen,myös tasapainokosteuskäyriä hyödyntäen saadaan selville onko rakenne kastumassa vai kuivumassa.Reiät putkitetaan jolloin saadaan tulos reiän pohjalta.Mittauksessa on tosiaan virhemahdollisuuksia jos ei ammattilainen asialla.

Pinnoitettaessa betonia pinnoituspäätös tehdään AINA suhteellisen kosteuden mittauksena tietyltä syvyydeltä riippuen laattarakenteesta.Jos halutaan nopeaa tietoa voidaan suorittaa suhtellisen kosteuden mittaus koeputkimenetelmällä.

Pinnoitemateriaalien valmistajat ovat antaneet materiaalikohtaiset arvot suhteellisesta kosteudesta mitä saa maksimissaan olla pinnoitushetkellä,ja se määritellään suhteellisen kosteuden mittauksella.EI KOSKAAN PINTAKOSTEUDENOSOITTIMELLA.

Pintakosteudentunnistimen näyttämään vaikuttavat monet epävarmuustekijät mm,pinnan karheus,millaisella voimalla osoitinta painetaan pinta vasten jne.Pintakosteuden osoittimella voidaan saada täysin vääriä tuloksia,koska eri materiaalit johtavat sähköä eri tavalla.PINTAKOSTEUDEN OSOITTIMIA KÄYTETÄÄN VAIN SUUNTAA ANTAVANA LAITTEENA.Missään tapauksessa niillä ei voida luotettavasti määritellä materiaalin kosteuspitoisuutta.

Ja jos joku yrittää muuntotaulukoiden avulla muuntaa paino% RH:ksi on menty pahasti metsään asian kanssa.Osoittimien valmistajat markkinoivat laitteitaan joskus täysin harhaanjohtavasti,ja antavat värän kuvan että osoittimilla voitaisiin määrittää kosteuspitoisuuksia joka on täysin väärin.
Esim kosteusvaurio tapauksissa osoittimilla hahmotetaan alustavasti normaalista poikkeava alue.Kosteuspitoisuuksien määrittelyt tehdään porareikämittauksina,koeputki tai näytepalamenetelmällä (kuivatus/punnitus)
PINTAKOSTEUDENOSOITTIMET OVAT SIIS VAIN SUUNTAA ANTAVIA LAITTEITA.EIVÄT MITTALAITTEITA.

Pintakosteudensoittimen lukemia Ei KOSKAAN MERKITÄ RAPORTTIIN,EIKÄ ASIANSA OSAAVA KARTOITTAJA SANO ASIAKKAALLE PAINO% YHTÄÄN MITÄÄN.RAPORTTIIN MERKITÄÄN JOKO EI NORMAALISTA POIKKEAVAA KOSTEUTTA.NORMAALISTA POIKKEAVAA KOSTEUTTA.NORMAALISTA PALJON POIKKEAVAA KOSTEUTTA.Jos tilanne antaa aihetta tarkempiin tutkimuksiin tehdään RH mittaus.Joka muuta väittää ei tiedä asioista yhtään mitään,valitettavasti vielä näköjään löytyy henkilöitä jotka eivät ole viitsineet perehtyä asioihin"

Nimimerkki Syväkurkkumittari olis saanut ihmeellisä lukuja, oli betonin p% 6 ja rh silloin 80%, totuus kuitenkin että rh lähempänä 100% vaan kun ei tietoa betonin laadusta niin tasantarkkaahan ei vo ilukua antaa, kun ei voi sen takia laskea tasapainokosteuskäyrästä oikeaa tulosta.

Onhan siinä myös rh mittauksessa virhemahdollisuuksia, ja tulos ei ole absoluuttisen tarkka, ja tarkkuuteen vaikuttavat monet eri tekijät,mm olosuhteet, mittapäiden kalibrointi, lämpötila, mittaajasta johtuvat virheet.Pahinta on jos mittaaja ei ymmärrä mittaukseen vaikuttavia virhelähteitä ja niiden merkitystä mittaustuloksen luotettavuuteen, silloin mittaustuloksen merkitys on 0.Mutta kyllä rh mittauksella päästään aika lähelle totuutta jos mittaaja ymmärtää em,

Luotettavin olisi kuivauspunnitus, mutta harvoin sekään onnistuu rakenteita rikkovan ominaisuutensa takia, toki myös siihen liittyy virhemahdollisuuksia.

Niimpäniin, pintakosteudenosittimet perustuvat materiaalin vesipitoisuuden muuttuessa tapahtuvaan materiaalin sähköisten ominaisuuksien muutokseen. Ne voivat reagoida hyvinkin herkästi pieneenkin vesimäärään.

Laitteiden näyttämät on viritetty referenssiaineiston perusteella, kullekkin materiaalille on oma säätöalueensa joka on viritetty kyseisen referenssimateriaalin mukaan.

Koska materiaalien sähköiset omainaisuudet ovat hyvin vaihtelevia mittaustulokset ovat hyvin epätarkkoja.

laitteet soveltuvat siis vain ja ainostaan vertailevaan havainnointiin, jossa haetaan rakenteista mahdollisesti kosteusvaurioituneita kohtia.Todellisia kosteuspitoisuuksia niillä ei tosiaankaan voi määrittää.

Laitteissa on eroja kaksi samanlaista laitetta voi näyttää ei lukemia.

Materiaaleissa on keskenään merkittäviä eroja saman materiaalin eri tuotteissa.

Sama p% lukema tarkoittaa eri materiaaleilla hyvin erilaista vesimäärää.

ja kaikkihan muistaa että esim betonin vesi/sementtisuhde vaikuttaa mittaustulokseen.

Pintakosteudentunnistin on hyvä laite osaavissa käsissä, oli se sitten minkä valmistajan tahansa.Paljon kartoituksia tehnyt alkaa jo tietää oman laitteensa ominaisuudet ja rajoitukset, ja mitä näyttämät noin suurinpiirtein tarkoittaa ja osaa niiden perusteella tehdä oikeat johtopäätökset ja määrittää mahdolliset lisämittaustarpeet.

Missä kohtaa Ämätöörin läinäys löppyi? Vai oliko useampia lainauksia?

loppu lainausmerkkiin. oma lainaus ajan takaa....

Luulin että noi pätkätkin oli lainauksia. Jaa, että itseäs siteerasit. Osa oli kuin omia kirjoituksiani tässä ketjussa, että samaa mieltä kyllä.

"Gannin ja Trotecin toiminta ei perustu sähkönjohtavuuteen. Miksi tuomita niitä sähkönjohtavuuteen perustuvien mittarien ominaisuuksilla, koska ne eivät sellaisia ole. "

Ainetta rikkomattomassa pintakosteusmittauksessa betonin pintaan painetaan anturi,esim 660 joka mittaa betonin dielektrisiä ominaisuuksia. Laite muuntaa siihen ohjelmoidun laskentakaavan avulla betonin dielektrisyyden kosteudeksi.

Betonin materiaalit ja koostumus vaikuttavat sen dielektrisiin ominaisuuksiin,joten laitteen mittaustarkkuuteen vaikuttaa, kuinka hyvin laitteen laskentakaava osaa muuntaa kulloisellakin betonikoostumuksella dielektrisyyden vesipitoisuudeksi.ja betonkilaatuja on monia ja sekin miten betonkilaitoksella on keitos kasaan tehty.


esim ESD mattoa tutkitaessa pintakosteustunnistimet näyttävät suuria arvoja, vaikka matto on rutikuivaa, eli mitä sähkönjohtavampaa materiaali on sitä suurempi näyttämä (ainakin gannilla) trotecista ei mitään kokemusta. Eli kyllä sillä sähkönjohtavuudella on merkitystä (vesi johtaa hyvin sähköä) ja sitten esim korkealujuuksista petonia tutkittaessa saadaan korkeat lukemat vaikka rh on matala....

Mutta totuus on että useimpien pintakosteumittareiden toiminta perustuu tutkittavan materiaalin sähkönjohtavuuteen, mikä kasvaa kosteuspitoisuuden noustessa.Ainakin B50 näyttää sitä korkeampia lukemia mitä sähkönjohtavampi materiaali on


Eli kun tuossa aiemmin kerroin että tunnistimet on viritetty tietyn hyvin rajallisen referenssimateriaalien mukaan, niin esim petonkia mitatessa laite ei voi tietää petonkien ominaistiheyttä, ominaisvastusta joka muuttuu kosteuspitoisuuden mukaan, sitten taas petonin sähkönjohtavuuteen vaikuttaa lisäaineistus, kuidutus, jne eli petongin päällystettävyysmittauksiin/päätökseen tunnistinta ei missään tapauksessa tule käyttää.

Mutta miten oikein dielektrinen 660 ja kapasitiivinen b50 sitten toimii???? voisitko kari789 selittää sen tietävänä asiantuntijana.........tuo veden polarisaation voi jotenkin hahmottaa, mutta....

*syö popcorneja ja seuraa hupaisaa vääntöä*

Jälleen aihe lähtee aivan sivuaville raiteille. Tuntuu, että joillakin on suorastaan jokin pakottava tarve mustamaalta pintakosteusmittausta. Sotketaan asiaa turhalla pätemisellä, joka kertoo vain, ettei henkilö tunne riittävästi mittausoperaatiota. Itse mittalaitteista ja näiden toimintaperiaatteesta voisitte keskustella vaikkapa tuolla elektroniikkapuolella.

Pintakosteusmittaus kun tehdään AINA vertailumenettelyllä, niin tuo sähkönjohtavuus on pääosin täysin epärelevanttia kun lukemaa verrataan samasta materiaalista, samassa tilassa saatuihin arvoihin. Eriasia olisi tietysti jos vaikkapa kylpyhuoneen laatan/pinnoitteen alla olisi kauttaaltaan teräslevyä. Tämmöistä kohdetta ei vain ole olemassakaan. Mikäli nyt jokin lämmityselementti/vastus tai muu pinnan läheisyydessä kulkeva, sähköä johtava putki tai vaikkapa betonin raudoitus nostaa osoittimen lukemaa, niin tätä varten ammattimittaajalla onkin myös materiaalitunnistin, jolla voidaan tutkia, mitä pinnoitteen alta löytyy.

Meillä on käytössä mm. Boschin D-tect 150 SV, jolla löytyy kyllä putket, piuhat, sähköt ja monet muutkin osoittimen lukemaa häiritsevät tekijät.

Hyvin harvoja kohteita pystytään tekemään ainoastaan pintakosteudenosoittimen avulla. Tarvitaan myös muuta kalustoa. Tosin nyt näkee taas, että aiheeseen kommentoi porukka, jolla ei ole kokemusta ammatillisesta mittauksesta.

Voi voi... täällä amatilaiset ;) jaarittelee, enpä usko että täällä on yhtään todellista asiantuntijaa kirjoittelemassa, eiköhän niillä mene aika oikeissa töissä ja raporttien vääntämisessä.