Amk ja yliopistokoulutuksen vertailu

Opetuksen taso sinänsä on varmasti ihan hyvä molemmissa. Koulutukset ovat kuitenkin erilaisia, niillä on eri tavoitteet ja eri työtehtäviinkin niistä pääsee. Näin tämä suunnilleen menee:

Kemian alan tutkija tekee tutkimusta tai kehittää uusia tuotteita, joilla on tietynlaisia ominaisuuksia ja tarvitsee siihen laboratorion työntekijöitä tekemään kokeita. Tutkija sanoo laboratorioanalyytikolle, mitä asioita pitäisi tutkia ja laboratorioanalytikko miettii, miten ne saataisi parhaiten tutkituksi ja ohjeistaa laborantin töihin tai tutkii itse, varsinkin jos kehittää uutta tutkimusmenetelmää. Kun laborantti on tehnyt kokeet, laboratorioanalyytikko kokoaa niistä tulosraportin tutkijalle. Tutkija vertaa raportin tuloksia ja miettii, mitä pitäisi vielä kehittää jotta pääsisi haluttuun tulokseen.

Kemian tutkijalle riittää vain harvoin maisterin tutkinto joka on noin 5-6 vuotta, vaan tarvitsee lisäksi jatko-opinnot (n. 4 vuotta), yhteensä noin 10 vuotta. Perus kemistin homma on teoreettista eikä koulutuksessa pärjää jos ei tykkää teoriasta. Moni kemian opiskelija haaveilee aloittaessaa tutkijan urasta mutta käytännössä jotkut vaihtaa kesken opintojen ammattikorkeaan, koska haluavat enemmän käytäntöä ja vähemmän teoriaa ja monet, jotka jaksaa pakertaa maisterin paperit, päätyvät opettajiksi. Jos paukut ei riitä maisteriopintojen jälkeen jatko-opiskelijaksi, voi tehdä opettajaopinnot (n 1-1,5 vuotta) ja päästä yläasteelle kemianopettajaksi. Ei se ole ehkä unelma mutta siitä saa rahaa ja sillä voi elättää perheensä.

Laboratorioanalyytikon koulutus on 3,5 vuotta. Laboratorioanalyytikkojen työtilanne on hyvä ja opintoja voi jatkaa myöhemmin yliopistossa kemian laitoksella, jos tutkijan tai opettajan ura sittenkin kiinnostaa enemmän.

Useimmiten kuitenkin ne joita teoria kiinnostaa enemmän, lopettavat laboratorioalan opinnot jo melko alussa koska eivät saa suoritetuksi hermoja vaativia käytännön kursseja ja haluavat opiskella enemmän teoriaa. Suurin osa varsinkin ammattikoulupohjalta tulleista laboratorioanalytiikan opiskelijoista kuitenkin lopettaaa siksi, että kemiat ja matikat ovat liian vaikeita. Jo kaksi vuosikurssia aloittaa, on ensimmäisen vuoden yleensä jäljellä vain yksi. Kun valmistuu vähemmän, niin valmistuneet sitten pääsevät paremmin töihin. Muutamat myös jatkavat opintoja yliopistossa kemian laitoksella.

Sitä, mikä on sinulle parempi, on vaikea sanoa. Sen tiedät ehkä vain sinä itse, tai ehkä se selviää vasta yrityksen ja erehdyksen kautta kun olet oppinut tuntemaan enemmän itseäsi. Siksi niin moni vaihtelee alaa ja päätyy muualle mistä oli alun perin haaveillut.

Koulutuksen tasosta en tiedä, mutta ainakin opiskelijoiden taso vaihtelee, koska joihinkin on helppo päästä ja joihinkin vaikea päästä. Itä-Suomen yliopistoon pääsi 69% hakijoista kemian ja kemian aineenopettajan koulutukseen. Helsingin yliopistossa kemian aineenopettajakoulutukseen pääsi 6% hakijoista.

Ihan selvä, että huippupaikoilta pääsee paremin töihinkin, vaikka tutkinto on periaatteessa sama niin ei se ihan sama ole. Sijainti vaikuttaa tosi paljon Suomessa!
http://yle.fi/uutiset/paras_tyollistyminen_paras_palkka__nain_korkeakoulutus_kannattaa/7113383

Koulutusten työllistämisen vertailussa keskitytään minusta ihan liikaa vain vertailemaan eri aloja. Kannattaisi vertailla sijaintiakin.

Ainakin meidän labrassa toimii seksuaalikemiat https://www.youtube.com/watch?v=3bm3zROXVog