Naimisiin vai ei !?!

minde5

Pitkä parisuhde avoliitossa ja hyvin menee. Lapsia on kolme. Omaisuutta on, mutta erikseen hankittua. Kertokaapa syitä, miksi pitäisi mennä naimisiin. Kumpikaan ei ole koskaan ollut naimisissa, eikä olla aiottu mennäkään. Suvun puolelta on ollut kyselyitä ja osittain painostusta anopilta. Mutta eihän ainut syy mennä naimisiin voi olla se, että anoppi käski :-).

Olen sen verran feministi, että en keksi syitä miksi pitäisi nykyaikana olla avioliitossa, kun hyvin menee näinkin.

Ei kaikki halua olla naimisissa vaikka täysin sitoutuneita ollaan ihan vapaasta tahdosta.

Eli syitä ja seurauksia kiitos.

267

4931

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei sitoumuksia kiito

      Eihän tolla ole mitään tekemistä feminismin enempää kuin sovinisminkaan kanssa... ja yleensä varmaan avioon menijät on yhtä lailla sitoutuneita suhteeseen. Ne vaan haluavat juhlia jotenkin erikseen tuota asiaa ja osa tietty haluaa olla mieliksi vanhoille sukulaisille tms. Itse pidän kaikkia pysyviä parisuhteita turhina ja vanhanaikaisina.

      Itse keksin yhden edun avioliitolle, eli että avioleskelle jää asumisoikeus yhteiseen asuntoon. Eli lapset eivät voi vaatia asuntoa/irtaimistoa jaettavaksi ellei leski sitä halua. Sen sijaan jos avoleski haluaisi jäädä asuntoon vastoin lasten toivetta, hänen pitäisi kai ostaa lapset ulos siitä. Lasten kannalta tietysti asumisoikeus on hankala, jos tulee ihan hirveet perintöverot maksettavaksi eikä leski suostu asunnon myyntiin. Eli joo siinä tapauksessahan lapsille olis vanhempien avoliitto parempi, saisivat perintönsä ajoissa ja perintöverot maksuun.

      • suvun setä/täti

        ". Ne vaan haluavat juhlia jotenkin erikseen tuota asiaa ja osa tietty haluaa olla mieliksi vanhoille sukulaisille tms. "

        No voi voi.... vanhoja sukulaisia ei yleensä voisi vähempää kiinnostaa suvun nuoremman polven naimakaupat ja hääjuhlat.
        Pelkkää vaivannäköä, rahanmenoa ja velvollisuutta johon pakko osallistua.


        Tehkööt kukkoo tahi piirakkaa, aivan sama!


      • salavuoteudessa
        suvun setä/täti kirjoitti:

        ". Ne vaan haluavat juhlia jotenkin erikseen tuota asiaa ja osa tietty haluaa olla mieliksi vanhoille sukulaisille tms. "

        No voi voi.... vanhoja sukulaisia ei yleensä voisi vähempää kiinnostaa suvun nuoremman polven naimakaupat ja hääjuhlat.
        Pelkkää vaivannäköä, rahanmenoa ja velvollisuutta johon pakko osallistua.


        Tehkööt kukkoo tahi piirakkaa, aivan sama!

        En keksi avioliitosta muita kuin etuja, kuin perinteet, perintöasiat ja pikkutyttöjen prinsessaleikit hääpäivänä. ( Tosin nämäkin keksittiin vasta viime vuosisadalla).

        Olen asunut lasteni isän kanssa 27 vuotta, kaksi lasta olemme yhdessä kasvattaneet aikuisiksi. Missään liitossa en ole, enkä tule olemaan. Aamen.


      • 1) Leskeneläke, jos toiselle käy huonosti. Tutulle avoparille kolmen lapsen kanssa kävi näin. Vaimo ei ollut vaimo vaan sussu eikä saanut mitään mistään. Oikea puoliso olisi saanut.
        2) Avopuoliso on juridisesti sussu. Omaisuuden yms. suhteen.
        3) Noloahan se on, että mies ei halua tosissaan mennä naimisiin. Rakkaus ei riitä. Kun ei niin ei. Voi sitä leikistikin rakastaa. Ja kuvitella, että feminismistä se on kiinni. Tosi feministi vaatisi jotain sitoumustakin, kun oman elämänsä toiseen ja lapsiin sitoo.
        Minusta on todella noloa, että naiset suostuvat kaiken maailman avoliiton retaleisiin ilman mitään juridista suojaa. Miten vähän naiset itseään arvostavat! Pää pystyyn ja lapsia vain miehen kanssa, joka jotain vaastuuta haluaa kantaa. Esim. leskeneläkkeen ja perimyksen muodossa.
        4) Ihan sama, mitä mieltä sukulaiset ovat. Itseään pitää itse kunnioittaa ja vaatia jotain laatua.
        Tsemppiä! Sano, että lähdet nostelemaan, ellei vihkimys kutsu. Älä ole vätys vaan vaadi laatua!


      • skitsokki
        boxi kirjoitti:

        1) Leskeneläke, jos toiselle käy huonosti. Tutulle avoparille kolmen lapsen kanssa kävi näin. Vaimo ei ollut vaimo vaan sussu eikä saanut mitään mistään. Oikea puoliso olisi saanut.
        2) Avopuoliso on juridisesti sussu. Omaisuuden yms. suhteen.
        3) Noloahan se on, että mies ei halua tosissaan mennä naimisiin. Rakkaus ei riitä. Kun ei niin ei. Voi sitä leikistikin rakastaa. Ja kuvitella, että feminismistä se on kiinni. Tosi feministi vaatisi jotain sitoumustakin, kun oman elämänsä toiseen ja lapsiin sitoo.
        Minusta on todella noloa, että naiset suostuvat kaiken maailman avoliiton retaleisiin ilman mitään juridista suojaa. Miten vähän naiset itseään arvostavat! Pää pystyyn ja lapsia vain miehen kanssa, joka jotain vaastuuta haluaa kantaa. Esim. leskeneläkkeen ja perimyksen muodossa.
        4) Ihan sama, mitä mieltä sukulaiset ovat. Itseään pitää itse kunnioittaa ja vaatia jotain laatua.
        Tsemppiä! Sano, että lähdet nostelemaan, ellei vihkimys kutsu. Älä ole vätys vaan vaadi laatua!

        kyllä se äijä luipparoi naimisissaki ku onkelmia tulee


      • resdfdsfsfds
        boxi kirjoitti:

        1) Leskeneläke, jos toiselle käy huonosti. Tutulle avoparille kolmen lapsen kanssa kävi näin. Vaimo ei ollut vaimo vaan sussu eikä saanut mitään mistään. Oikea puoliso olisi saanut.
        2) Avopuoliso on juridisesti sussu. Omaisuuden yms. suhteen.
        3) Noloahan se on, että mies ei halua tosissaan mennä naimisiin. Rakkaus ei riitä. Kun ei niin ei. Voi sitä leikistikin rakastaa. Ja kuvitella, että feminismistä se on kiinni. Tosi feministi vaatisi jotain sitoumustakin, kun oman elämänsä toiseen ja lapsiin sitoo.
        Minusta on todella noloa, että naiset suostuvat kaiken maailman avoliiton retaleisiin ilman mitään juridista suojaa. Miten vähän naiset itseään arvostavat! Pää pystyyn ja lapsia vain miehen kanssa, joka jotain vaastuuta haluaa kantaa. Esim. leskeneläkkeen ja perimyksen muodossa.
        4) Ihan sama, mitä mieltä sukulaiset ovat. Itseään pitää itse kunnioittaa ja vaatia jotain laatua.
        Tsemppiä! Sano, että lähdet nostelemaan, ellei vihkimys kutsu. Älä ole vätys vaan vaadi laatua!

        Mihin sinä juridista suojaa tarvitset? Ensimmäinen pointti kyllä järkevä, mutta omaisuudet kannattaakin pitää erillään.


      • 7+1
        salavuoteudessa kirjoitti:

        En keksi avioliitosta muita kuin etuja, kuin perinteet, perintöasiat ja pikkutyttöjen prinsessaleikit hääpäivänä. ( Tosin nämäkin keksittiin vasta viime vuosisadalla).

        Olen asunut lasteni isän kanssa 27 vuotta, kaksi lasta olemme yhdessä kasvattaneet aikuisiksi. Missään liitossa en ole, enkä tule olemaan. Aamen.

        Salavuoteus tarkoittaa sitä, kun harrastaa seksiä jonkun muun kuin aviopuolison kanssa ollessaan naimisissa. Et voi siis olla salavuoteudessa ellet mene ensin naimisiin)). Se oli muuten vielä 60-luvulla rikos, josta saattoi saada rangaistuksen.
        Susipariksi sanottiin taas vihkimättä perhe-elämää harrastavia.


      • pois leskeneläkkeet
        boxi kirjoitti:

        1) Leskeneläke, jos toiselle käy huonosti. Tutulle avoparille kolmen lapsen kanssa kävi näin. Vaimo ei ollut vaimo vaan sussu eikä saanut mitään mistään. Oikea puoliso olisi saanut.
        2) Avopuoliso on juridisesti sussu. Omaisuuden yms. suhteen.
        3) Noloahan se on, että mies ei halua tosissaan mennä naimisiin. Rakkaus ei riitä. Kun ei niin ei. Voi sitä leikistikin rakastaa. Ja kuvitella, että feminismistä se on kiinni. Tosi feministi vaatisi jotain sitoumustakin, kun oman elämänsä toiseen ja lapsiin sitoo.
        Minusta on todella noloa, että naiset suostuvat kaiken maailman avoliiton retaleisiin ilman mitään juridista suojaa. Miten vähän naiset itseään arvostavat! Pää pystyyn ja lapsia vain miehen kanssa, joka jotain vaastuuta haluaa kantaa. Esim. leskeneläkkeen ja perimyksen muodossa.
        4) Ihan sama, mitä mieltä sukulaiset ovat. Itseään pitää itse kunnioittaa ja vaatia jotain laatua.
        Tsemppiä! Sano, että lähdet nostelemaan, ellei vihkimys kutsu. Älä ole vätys vaan vaadi laatua!

        Leskeneläke se vasta on muinaisjäännös, jota ei nykyisin pitäisi olla olemassakaan. Se perustui kokonaan siihen aikoinaan, että miehet elättivät naisia ja kun ukko kuoli, nainen oli hunningolla. Nykyisin sekä miehet että naiset elättävät itse itsensä ja perheensä ja jos ei onnistu, toimii sosiaalihuolto. Siihen aikaan kun olisi pitänyt lakkauttaa naisleskien eläkkeet (epätasa-arvoisina), tehtiin hullu päätös antaa vastaava eläke miesleskillekin. Kun valtion rahat ovat tiukassa, tämä sopisi nyt purkaa ja palauttaa avioliitoissa olevien sosiaaliturva samaksi kuin sinkuillakin.
        Jos puoliso jättää, ei tule mitään leskeneläkkeitä vaikka toinen elättäjä häipyy...onkos se oikein? Ja vaikka olisi ollut kotona lapsia ja perhettä hoitamassa, ei saa mitään "eläkettä" erossa.
        Orvoneläkkeistä ja elatusmaksuista en sano mitään, niitä ehkä tarvitaan Mutta leskeneläkkeet ovat suuri vääryys. Niihin menee 1,5 miljardia vuodessa!


      • vanha2
        pois leskeneläkkeet kirjoitti:

        Leskeneläke se vasta on muinaisjäännös, jota ei nykyisin pitäisi olla olemassakaan. Se perustui kokonaan siihen aikoinaan, että miehet elättivät naisia ja kun ukko kuoli, nainen oli hunningolla. Nykyisin sekä miehet että naiset elättävät itse itsensä ja perheensä ja jos ei onnistu, toimii sosiaalihuolto. Siihen aikaan kun olisi pitänyt lakkauttaa naisleskien eläkkeet (epätasa-arvoisina), tehtiin hullu päätös antaa vastaava eläke miesleskillekin. Kun valtion rahat ovat tiukassa, tämä sopisi nyt purkaa ja palauttaa avioliitoissa olevien sosiaaliturva samaksi kuin sinkuillakin.
        Jos puoliso jättää, ei tule mitään leskeneläkkeitä vaikka toinen elättäjä häipyy...onkos se oikein? Ja vaikka olisi ollut kotona lapsia ja perhettä hoitamassa, ei saa mitään "eläkettä" erossa.
        Orvoneläkkeistä ja elatusmaksuista en sano mitään, niitä ehkä tarvitaan Mutta leskeneläkkeet ovat suuri vääryys. Niihin menee 1,5 miljardia vuodessa!

        No huh huh ....... kaikea sitä kuulee kun vanhaksi elää.


      • Yhtäkkinen kehitys?
        7+1 kirjoitti:

        Salavuoteus tarkoittaa sitä, kun harrastaa seksiä jonkun muun kuin aviopuolison kanssa ollessaan naimisissa. Et voi siis olla salavuoteudessa ellet mene ensin naimisiin)). Se oli muuten vielä 60-luvulla rikos, josta saattoi saada rangaistuksen.
        Susipariksi sanottiin taas vihkimättä perhe-elämää harrastavia.

        Niin oli homouskin rikollista, mitäs sitten tapahtui?

        Huomattiin että jokainen on tärkeä maksava asiakas, myös homo. Se ainakin oli yksi vaikuttava muutosta aikaansaava tekijä. Television rooli on myös jonkin asteen vaikuttava tekijä. Onhan vaikuttavia seikkoja vaikka kuinka paljon, mitäs niitä nyt erittelemään ja arvailemaan vaikutuksia, tai mikä oli syytä ja mikä seurausta.


      • naimisissa nuorena
        boxi kirjoitti:

        1) Leskeneläke, jos toiselle käy huonosti. Tutulle avoparille kolmen lapsen kanssa kävi näin. Vaimo ei ollut vaimo vaan sussu eikä saanut mitään mistään. Oikea puoliso olisi saanut.
        2) Avopuoliso on juridisesti sussu. Omaisuuden yms. suhteen.
        3) Noloahan se on, että mies ei halua tosissaan mennä naimisiin. Rakkaus ei riitä. Kun ei niin ei. Voi sitä leikistikin rakastaa. Ja kuvitella, että feminismistä se on kiinni. Tosi feministi vaatisi jotain sitoumustakin, kun oman elämänsä toiseen ja lapsiin sitoo.
        Minusta on todella noloa, että naiset suostuvat kaiken maailman avoliiton retaleisiin ilman mitään juridista suojaa. Miten vähän naiset itseään arvostavat! Pää pystyyn ja lapsia vain miehen kanssa, joka jotain vaastuuta haluaa kantaa. Esim. leskeneläkkeen ja perimyksen muodossa.
        4) Ihan sama, mitä mieltä sukulaiset ovat. Itseään pitää itse kunnioittaa ja vaatia jotain laatua.
        Tsemppiä! Sano, että lähdet nostelemaan, ellei vihkimys kutsu. Älä ole vätys vaan vaadi laatua!

        Mäki otan miehen kunnioituksena et haluu naimisiin. Avoliitto on niille jotka ei rakasta. Juhlat on ihan sama.


      • pohtija5

        Eläke- ja perintöasiat ovat selkeämpiä ja yksinkertaisempia, jos toiselle sattuu jotain.
        Olen seurannut vierestä myös huoltajuustaisteluja, kun nainen on kuollut synnytykseen ja hänen vanhempansa ovat taistelleet isää vastaan huoltajuudesta.


      • Klauz

        Tuohan se avioliitto turvaa naiselle ja miksei myös miehellekin. Ei ole heti toinen osapuoli pakkaamassa kamppeitaan ja lähtemässä ovet paukkuen, kun tietää minkälainen prosessi siitä seuraa.


      • pehmopappa

        Avioliitto on Jumalan määräämys ja luomisjärjestyksen mukainen asia.

        1.Kor. 7;2

        " mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä."

        Jumala kunnoittaminen saa aikaan, että olemme kuuliaisia Jumalan sanalle. Elämän Tärkein asia on usko Jeesukseen ja parannus = Jumalan uudestisynnyttäminen uudeksi luomukseksi eli Jeesuksen seuraajaksi.

        Ilman Jumalan pelkoa ihminen usein kapinoi kaikkea Jumalan tahtoa vastaan, mutta se ei kannata, sillä meillä on niin paljon pelissä, se on missä vietämme loputtoman ikuisuuden? Sinä päätät kelpaako taivas!

        https://www.youtube.com/watch?v=rujFuZuB7yc


      • oletko umpieinari?
        naimisissa nuorena kirjoitti:

        Mäki otan miehen kunnioituksena et haluu naimisiin. Avoliitto on niille jotka ei rakasta. Juhlat on ihan sama.

        "Avoliitto on niille jotka ei rakasta."

        Just joo. Liitto kuin liitto, rakkaus on ihan erillinen asia.


      • oletko umpieinari?
        Klauz kirjoitti:

        Tuohan se avioliitto turvaa naiselle ja miksei myös miehellekin. Ei ole heti toinen osapuoli pakkaamassa kamppeitaan ja lähtemässä ovet paukkuen, kun tietää minkälainen prosessi siitä seuraa.

        Eli se on hyvä, jos eroaminen on niin vaikeaa, että jäädään kitumaan toimimattomaan suhteeseen ja pilataan oma ja toisen elämä? Ehkä siinä sivussa lastenkin?


      • Naisen suusta..
        pois leskeneläkkeet kirjoitti:

        Leskeneläke se vasta on muinaisjäännös, jota ei nykyisin pitäisi olla olemassakaan. Se perustui kokonaan siihen aikoinaan, että miehet elättivät naisia ja kun ukko kuoli, nainen oli hunningolla. Nykyisin sekä miehet että naiset elättävät itse itsensä ja perheensä ja jos ei onnistu, toimii sosiaalihuolto. Siihen aikaan kun olisi pitänyt lakkauttaa naisleskien eläkkeet (epätasa-arvoisina), tehtiin hullu päätös antaa vastaava eläke miesleskillekin. Kun valtion rahat ovat tiukassa, tämä sopisi nyt purkaa ja palauttaa avioliitoissa olevien sosiaaliturva samaksi kuin sinkuillakin.
        Jos puoliso jättää, ei tule mitään leskeneläkkeitä vaikka toinen elättäjä häipyy...onkos se oikein? Ja vaikka olisi ollut kotona lapsia ja perhettä hoitamassa, ei saa mitään "eläkettä" erossa.
        Orvoneläkkeistä ja elatusmaksuista en sano mitään, niitä ehkä tarvitaan Mutta leskeneläkkeet ovat suuri vääryys. Niihin menee 1,5 miljardia vuodessa!

        Raha,oma hyöty,raha.. jne.


      • apostolit
        suvun setä/täti kirjoitti:

        ". Ne vaan haluavat juhlia jotenkin erikseen tuota asiaa ja osa tietty haluaa olla mieliksi vanhoille sukulaisille tms. "

        No voi voi.... vanhoja sukulaisia ei yleensä voisi vähempää kiinnostaa suvun nuoremman polven naimakaupat ja hääjuhlat.
        Pelkkää vaivannäköä, rahanmenoa ja velvollisuutta johon pakko osallistua.


        Tehkööt kukkoo tahi piirakkaa, aivan sama!

        Miten noin tyhmiä kyselet? Avioliittoon mennään

        HAUREUDEN SYNNIN VÄLTTÄMISEKSI.

        Jäikö rippikoulukin käymättä?


      • Etiikkaa,ei uskontoa
        apostolit kirjoitti:

        Miten noin tyhmiä kyselet? Avioliittoon mennään

        HAUREUDEN SYNNIN VÄLTTÄMISEKSI.

        Jäikö rippikoulukin käymättä?

        Tämä kristillinen eetos sotii ihmisluontoa ja etiikkaa vastaan. Tuossa on kyse "rikoksesta", jolla ei ole uhria. Jos kaksi ihmistä keskenään muita häiritsemättä jotain tekevät niin se ei ole väärin.


      • veritas
        Etiikkaa,ei uskontoa kirjoitti:

        Tämä kristillinen eetos sotii ihmisluontoa ja etiikkaa vastaan. Tuossa on kyse "rikoksesta", jolla ei ole uhria. Jos kaksi ihmistä keskenään muita häiritsemättä jotain tekevät niin se ei ole väärin.

        Uhri olet itse, jos maallisesta oikeudesta ei puhuta. Sieltä ei oikeutta saa mikä lienee selvää.
        Etiikka ja kristillisest arvot ovat länsimaisen kulttuuriin perusta oikeuslaitoksessamme ja Suomessa on teko vapaa....


      • näetkö sisimmän
        pehmopappa kirjoitti:

        Avioliitto on Jumalan määräämys ja luomisjärjestyksen mukainen asia.

        1.Kor. 7;2

        " mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä."

        Jumala kunnoittaminen saa aikaan, että olemme kuuliaisia Jumalan sanalle. Elämän Tärkein asia on usko Jeesukseen ja parannus = Jumalan uudestisynnyttäminen uudeksi luomukseksi eli Jeesuksen seuraajaksi.

        Ilman Jumalan pelkoa ihminen usein kapinoi kaikkea Jumalan tahtoa vastaan, mutta se ei kannata, sillä meillä on niin paljon pelissä, se on missä vietämme loputtoman ikuisuuden? Sinä päätät kelpaako taivas!

        https://www.youtube.com/watch?v=rujFuZuB7yc

        Raamatussa nyt lukee, mitä lukee. Uskomukset ovat uskomuksia ja niistä pidetään lujasti kiinni kyseenalaistamatta. Minusta tuossa puhuu ego, joka elää pelossa, että on jotenkin vajaa ja tarvitsee sitä ja tätä, ollakseen täydellinen. Ja miellyttääkseen "jumalaakin" vielä.

        Jumalan pelkoa tai kapinaakaan tuo ei ole . Jumala rakastaa jokaista lastaan sellaisena kuin on - avoparina, avioliitosa tai sinkkuna. Jumala ei uhkaile tai pakota mihinkään.

        Entä jos Jumala ei luonut koko maailmaa? Voisiko Todellinen Jumala luoda tällaista maailmaa rakkaudesta lapsiaan kohtaan?

        Todellisella rakkaudella ei ole hintalappua, eikä sen tarvitse julistaa rakkauttaan muille. Se on toisen näkemistä ja hyväksymistä sellaisena kuin hän todella syvällä sisimmässään on. Kaikki muu on pelkkää rekvisiittaa.


      • ateisti aviossa
        Etiikkaa,ei uskontoa kirjoitti:

        Tämä kristillinen eetos sotii ihmisluontoa ja etiikkaa vastaan. Tuossa on kyse "rikoksesta", jolla ei ole uhria. Jos kaksi ihmistä keskenään muita häiritsemättä jotain tekevät niin se ei ole väärin.

        Raamatussa ei puhuta avioliitosta yhtään mitään, se on paljon jälkeen keksitty institutio joka perustuu lakiin, on olemassa avioliittolaki ja avioliittoon voi myös mennä maistraatissa ilman uskonnollisia menoja.


      • Ei-leski-vielä
        pois leskeneläkkeet kirjoitti:

        Leskeneläke se vasta on muinaisjäännös, jota ei nykyisin pitäisi olla olemassakaan. Se perustui kokonaan siihen aikoinaan, että miehet elättivät naisia ja kun ukko kuoli, nainen oli hunningolla. Nykyisin sekä miehet että naiset elättävät itse itsensä ja perheensä ja jos ei onnistu, toimii sosiaalihuolto. Siihen aikaan kun olisi pitänyt lakkauttaa naisleskien eläkkeet (epätasa-arvoisina), tehtiin hullu päätös antaa vastaava eläke miesleskillekin. Kun valtion rahat ovat tiukassa, tämä sopisi nyt purkaa ja palauttaa avioliitoissa olevien sosiaaliturva samaksi kuin sinkuillakin.
        Jos puoliso jättää, ei tule mitään leskeneläkkeitä vaikka toinen elättäjä häipyy...onkos se oikein? Ja vaikka olisi ollut kotona lapsia ja perhettä hoitamassa, ei saa mitään "eläkettä" erossa.
        Orvoneläkkeistä ja elatusmaksuista en sano mitään, niitä ehkä tarvitaan Mutta leskeneläkkeet ovat suuri vääryys. Niihin menee 1,5 miljardia vuodessa!

        Leskeneläke eronneelle:

        Entinen puoliso voi saada perhe-eläkkeen, jos edunjättäjä oli kuollessaan velvollinen määräajoin suorittamaan hänelle sosiaalilautakunnan sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettua elatusapua.


      • MikäOnVäärin
        Etiikkaa,ei uskontoa kirjoitti:

        Tämä kristillinen eetos sotii ihmisluontoa ja etiikkaa vastaan. Tuossa on kyse "rikoksesta", jolla ei ole uhria. Jos kaksi ihmistä keskenään muita häiritsemättä jotain tekevät niin se ei ole väärin.

        "Tämä kristillinen eetos sotii ihmisluontoa ja etiikkaa vastaan. Tuossa on kyse "rikoksesta", jolla ei ole uhria. Jos kaksi ihmistä keskenään muita häiritsemättä jotain tekevät niin se ei ole väärin."

        Raamatun mukaan se on rikos Jumalan tahtoa vastaan, ja Raamatun mukaan Jumalan tahtoa vastaan toimiminen on syntiä, ja Raamatun mukaan synti on väärin.


      • ai ei puhuta
        ateisti aviossa kirjoitti:

        Raamatussa ei puhuta avioliitosta yhtään mitään, se on paljon jälkeen keksitty institutio joka perustuu lakiin, on olemassa avioliittolaki ja avioliittoon voi myös mennä maistraatissa ilman uskonnollisia menoja.

        "Pitäkää avioliitto kaikin tavoin kunniassa älkääkä häpäiskö aviovuodettanne, sillä Jumala tuomitsee siveettömät ja avionrikkojat."
        Hepr. 13:4


      • avioliitto kunniaan
        ateisti aviossa kirjoitti:

        Raamatussa ei puhuta avioliitosta yhtään mitään, se on paljon jälkeen keksitty institutio joka perustuu lakiin, on olemassa avioliittolaki ja avioliittoon voi myös mennä maistraatissa ilman uskonnollisia menoja.

        Oletteko lukeneet korinttolaiskirjeen? Jos ette, niin tarpeen se olisi. Ja aatami eevan kanssa siunattiin jo paratiisissa. Haureuden syntien välttämiseksi avioliitto on tarpeellinen.

        T. Uutta tietoa Raamatusta


      • salavuoteudessa
        7+1 kirjoitti:

        Salavuoteus tarkoittaa sitä, kun harrastaa seksiä jonkun muun kuin aviopuolison kanssa ollessaan naimisissa. Et voi siis olla salavuoteudessa ellet mene ensin naimisiin)). Se oli muuten vielä 60-luvulla rikos, josta saattoi saada rangaistuksen.
        Susipariksi sanottiin taas vihkimättä perhe-elämää harrastavia.

        7 1, opiskele vähän historiaa;
        Salavuoteus tarkoitti naimattomien miehen ja naisen välistä seksisuhdetta, tästä hauska lempinimi susipari, mitä nykyisin kutsutaan avoliitoksi. Poistui rikoslaista terminä joskus 1920-l. Ei siis ollut enää 60-luvulla rikollista, tosin moraalisesti epäsopivaa.
        Huoruus taas oli (ja on varmasti edelleen) naimisissa olevan ja naimattoman seurustelua.


      • salavuoteudessa
        boxi kirjoitti:

        1) Leskeneläke, jos toiselle käy huonosti. Tutulle avoparille kolmen lapsen kanssa kävi näin. Vaimo ei ollut vaimo vaan sussu eikä saanut mitään mistään. Oikea puoliso olisi saanut.
        2) Avopuoliso on juridisesti sussu. Omaisuuden yms. suhteen.
        3) Noloahan se on, että mies ei halua tosissaan mennä naimisiin. Rakkaus ei riitä. Kun ei niin ei. Voi sitä leikistikin rakastaa. Ja kuvitella, että feminismistä se on kiinni. Tosi feministi vaatisi jotain sitoumustakin, kun oman elämänsä toiseen ja lapsiin sitoo.
        Minusta on todella noloa, että naiset suostuvat kaiken maailman avoliiton retaleisiin ilman mitään juridista suojaa. Miten vähän naiset itseään arvostavat! Pää pystyyn ja lapsia vain miehen kanssa, joka jotain vaastuuta haluaa kantaa. Esim. leskeneläkkeen ja perimyksen muodossa.
        4) Ihan sama, mitä mieltä sukulaiset ovat. Itseään pitää itse kunnioittaa ja vaatia jotain laatua.
        Tsemppiä! Sano, että lähdet nostelemaan, ellei vihkimys kutsu. Älä ole vätys vaan vaadi laatua!

        Rakastan miestä,
        jonka olen tuntenut kohta 30v., asuttu yhdessä, tehty kaksi lasta ja paljon muutakin.
        Spekulaatio: Jos hän yllättäin kuolee, en varmasti itke leskeneläkkeitä tai saamatta jääviä perintöjä, vain tätä tiettyä ihmistä.
        Anteeksi, en ymmärrä kaikkien ajatusmaailmaa. Onko materia ja raha tärkeintä elämässä?


      • mek
        boxi kirjoitti:

        1) Leskeneläke, jos toiselle käy huonosti. Tutulle avoparille kolmen lapsen kanssa kävi näin. Vaimo ei ollut vaimo vaan sussu eikä saanut mitään mistään. Oikea puoliso olisi saanut.
        2) Avopuoliso on juridisesti sussu. Omaisuuden yms. suhteen.
        3) Noloahan se on, että mies ei halua tosissaan mennä naimisiin. Rakkaus ei riitä. Kun ei niin ei. Voi sitä leikistikin rakastaa. Ja kuvitella, että feminismistä se on kiinni. Tosi feministi vaatisi jotain sitoumustakin, kun oman elämänsä toiseen ja lapsiin sitoo.
        Minusta on todella noloa, että naiset suostuvat kaiken maailman avoliiton retaleisiin ilman mitään juridista suojaa. Miten vähän naiset itseään arvostavat! Pää pystyyn ja lapsia vain miehen kanssa, joka jotain vaastuuta haluaa kantaa. Esim. leskeneläkkeen ja perimyksen muodossa.
        4) Ihan sama, mitä mieltä sukulaiset ovat. Itseään pitää itse kunnioittaa ja vaatia jotain laatua.
        Tsemppiä! Sano, että lähdet nostelemaan, ellei vihkimys kutsu. Älä ole vätys vaan vaadi laatua!

        EI sen avoleken mitään tartte saada mutta töissä täytyy olla ja saavathan lapset orvon eläkkeen ja omaisuus pitää olla puoliksi niin hyvä tulee mutta jos on avoliitossa kotona niin se on jo tyhmyyttä. Kun lapsia on jo kolme niin silloin pitää olla testamentit tehtynä vaikka lapset perivätkin vanhemman mutta varmuuden vuoksi. Itsekkin miehenä jo melkein 25 naiseni kanssa avoliitossa ja kihloissakin melekin saman ajan ja yksi lapsi jo melkein 20v. Omaisuus on puoliksi ja molemmat töissä niin ei tarvita lesken eläkettä eikä muitakaan sossujuttuja ja se siitä. Jos avoleski ei töissä niin toimeentulotukea saa kumminkin.


      • utsiva
        avioliitto kunniaan kirjoitti:

        Oletteko lukeneet korinttolaiskirjeen? Jos ette, niin tarpeen se olisi. Ja aatami eevan kanssa siunattiin jo paratiisissa. Haureuden syntien välttämiseksi avioliitto on tarpeellinen.

        T. Uutta tietoa Raamatusta

        Mitä se "haureus" on?


      • avoliitto riittää
        naimisissa nuorena kirjoitti:

        Mäki otan miehen kunnioituksena et haluu naimisiin. Avoliitto on niille jotka ei rakasta. Juhlat on ihan sama.

        Jos rakkaus on jostain paperista kiinni, niin ei se mitään oikeeta rakkautta ole. Halutaan vaan laittaa pallo jalkaan toiselle, että minustahan et sitten pääse eroon ihan helposti. Jos oikeasti rakastetaan, niin luotetaan siihen, että toinen pysyy rinnalla muustakin syystä kuin rahan ja muiden etujen takia. Oikea rakkaus ei tarvi mitään yhteiskunnnan tunnustusta tai hyväksyntää, vaan riittää, että pariskunta itse tietää, mitä tuntee toisiaan kohtaan.

        Minulla ei ole mitään periaatteellista avioliittoa vastaan, mutta ei myöskään sen puolesta. Avoliitto on aivan yhtä aito kahden ihmisen liitto, sillä se aitous tulee ihmisten tunteista, ei mistään paperista tai seremoniasta.


      • salavuoteudessa kirjoitti:

        Rakastan miestä,
        jonka olen tuntenut kohta 30v., asuttu yhdessä, tehty kaksi lasta ja paljon muutakin.
        Spekulaatio: Jos hän yllättäin kuolee, en varmasti itke leskeneläkkeitä tai saamatta jääviä perintöjä, vain tätä tiettyä ihmistä.
        Anteeksi, en ymmärrä kaikkien ajatusmaailmaa. Onko materia ja raha tärkeintä elämässä?

        Raha on kumman tärkeää silloin, kun sitä ei ole. Tässä kyse ei ole itkemisestä vaan siitä, että elämä jatkuu. Asenteesi on lähes itsetuhoinen. Toivottavasti lapsesi ovat jo aikuisia.


      • salavuoteudessa
        okaro kirjoitti:

        Raha on kumman tärkeää silloin, kun sitä ei ole. Tässä kyse ei ole itkemisestä vaan siitä, että elämä jatkuu. Asenteesi on lähes itsetuhoinen. Toivottavasti lapsesi ovat jo aikuisia.

        okarolle,
        jatkan ed: Kuvittelisin tulevani toimeen ihan omilla ansioillani ilman miestäkin. Elintaso varmasti laskisi, mutta raha ei ole niin tärkeää.
        Lapset ovat jo täysi-ikäisiä, molemmat opiskelevat, vanhempi valmistuu pian. Heitä on taloudellisesti avustettu, mutta toivottavasti pärjäävät pian omillaan.
        Linnunpojatkin heitetään pesästä, kun ne oppivat lentämään!


      • rikkoutunut peili
        apostolit kirjoitti:

        Miten noin tyhmiä kyselet? Avioliittoon mennään

        HAUREUDEN SYNNIN VÄLTTÄMISEKSI.

        Jäikö rippikoulukin käymättä?

        " Miten noin tyhmiä kyselet? Avioliittoon mennään
        HAUREUDEN SYNNIN VÄLTTÄMISEKSI. Jäikö rippikoulukin käymättä? "

        Mitä väliä sillä on jos yksi synti on vähemmän, kun se suurin synti on se, ettei tunne tai halua tuntea Jumalaa ?
        Ja Raamatun ohjeet on annettu USKOVILLE !
        Kuten Paavali tuossa alla sanoo; Siinä EI PUHUTA rippikoulunkäyneille, ev.lut.kirkon nimikristillisille jäsenille, jotka palvelevat ev.lut oppia, eivät Jumalaa.

        Ensimmäinen kirje korinttilaisille 1

        1. Paavali, Kristuksen Jeesuksen kutsuttu apostoli Jumalan tahdosta, ja veli Soostenes
        2. Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle,

        Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille,jotka ovat kutsutut ja pyhät, ynnä kaikille, jotka

        avuksi huutavat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä

        kaikissa paikkakunnissa, niin omissaan kuin meidänkin.

        Mutta se, mihin ap. pyrkii kyselemällä, mennäkkö avioon vai ei, et sinä niitä lapsiakaan varmaan tehnyt kyselemällä täällä, teenkö vai en ?

        Mutta yleisesti sanoisin, että avoliitto (ent.susipari), rapauttaa pikkuhiljaa yhteiskuntaa, kuten muukin, muista piittaamaton elämä.

        Liikenteessä säännöt ovat siksi, että vältyttäisiin kolareilta.
        Samalla tavalla elämässä on tietyt raamit, että lapsilla olisi isä ja äiti ja suku turvana, että heistä kasvaisi täysipainoisia aikuisia jotka aikanaan ottavat VASTUUN ELÄMÄSTÄÄN ja perheestään.
        Nykyinen pikarakastumis kulttuuri, en nyt puhu sinusta ap.,tekee lapsista turvattomia, kuten heidän vanhemmistaankin.Eikä siihen auta avioliittokaan, jos puolisoilla EI OLE vastuuntuntoa, enempää itsestään, kuin lapsistaankaan.

        Vanhempana olet LAPSESI ESIKUVA, mieti sitä millaisen esikuvan annat heille ja läheistesi lapsille.


      • rikkoutunut peili
        näetkö sisimmän kirjoitti:

        Raamatussa nyt lukee, mitä lukee. Uskomukset ovat uskomuksia ja niistä pidetään lujasti kiinni kyseenalaistamatta. Minusta tuossa puhuu ego, joka elää pelossa, että on jotenkin vajaa ja tarvitsee sitä ja tätä, ollakseen täydellinen. Ja miellyttääkseen "jumalaakin" vielä.

        Jumalan pelkoa tai kapinaakaan tuo ei ole . Jumala rakastaa jokaista lastaan sellaisena kuin on - avoparina, avioliitosa tai sinkkuna. Jumala ei uhkaile tai pakota mihinkään.

        Entä jos Jumala ei luonut koko maailmaa? Voisiko Todellinen Jumala luoda tällaista maailmaa rakkaudesta lapsiaan kohtaan?

        Todellisella rakkaudella ei ole hintalappua, eikä sen tarvitse julistaa rakkauttaan muille. Se on toisen näkemistä ja hyväksymistä sellaisena kuin hän todella syvällä sisimmässään on. Kaikki muu on pelkkää rekvisiittaa.

        " Jumala rakastaa jokaista lastaan sellaisena kuin on "
        Kuka on Jumalan lapsi ?
        Ensimmäinen Johanneksen kirje 3

        Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää.

        Se, joka vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin hän on vanhurskas.

        8. Joka syntiä tekee, se on se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti.
        Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot. ...

        "avoparina, avioliitosa tai sinkkuna. "

        Kirje heprealaisille 13

        4. Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken,

        ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.

        " Jumala ei uhkaile tai pakota mihinkään."

        Ei niin ! Ei etenkään uskomaan häneen, kuten ev.lut .kirkko tekee! Mutta jokainen korjaa sadon aikanaan, tekemästään kylvöstä.
        JESAJA 55
        1. Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla eiole rahaa,
        tulkaa,
        ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa.

        2. Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse?

        Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.
        3. Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni;

        kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää.

        6. Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.
        7. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa

        ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö,

        sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta.

        8. Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.
        9. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne
        ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.

        10. Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja,vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,
        11. niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee:

        ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on,

        ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.


      • Leski34
        salavuoteudessa kirjoitti:

        En keksi avioliitosta muita kuin etuja, kuin perinteet, perintöasiat ja pikkutyttöjen prinsessaleikit hääpäivänä. ( Tosin nämäkin keksittiin vasta viime vuosisadalla).

        Olen asunut lasteni isän kanssa 27 vuotta, kaksi lasta olemme yhdessä kasvattaneet aikuisiksi. Missään liitossa en ole, enkä tule olemaan. Aamen.

        No riippuu tietty paljon lasten iästäkin mutta jos puoliso äkisti yllättäin kuolee ei saa lesken eläkettä josta apua lasten koulukseen ja menoihin....tietty jos omaisuutta ja rahaa on niin että ranteet notkuu ei tarvitse moisesta huolta kantaa mutta itselläni useamman lapsen jälkeen tuli tuo ajatus eteen jossain vaiheessa.


      • aaffaf
        pois leskeneläkkeet kirjoitti:

        Leskeneläke se vasta on muinaisjäännös, jota ei nykyisin pitäisi olla olemassakaan. Se perustui kokonaan siihen aikoinaan, että miehet elättivät naisia ja kun ukko kuoli, nainen oli hunningolla. Nykyisin sekä miehet että naiset elättävät itse itsensä ja perheensä ja jos ei onnistu, toimii sosiaalihuolto. Siihen aikaan kun olisi pitänyt lakkauttaa naisleskien eläkkeet (epätasa-arvoisina), tehtiin hullu päätös antaa vastaava eläke miesleskillekin. Kun valtion rahat ovat tiukassa, tämä sopisi nyt purkaa ja palauttaa avioliitoissa olevien sosiaaliturva samaksi kuin sinkuillakin.
        Jos puoliso jättää, ei tule mitään leskeneläkkeitä vaikka toinen elättäjä häipyy...onkos se oikein? Ja vaikka olisi ollut kotona lapsia ja perhettä hoitamassa, ei saa mitään "eläkettä" erossa.
        Orvoneläkkeistä ja elatusmaksuista en sano mitään, niitä ehkä tarvitaan Mutta leskeneläkkeet ovat suuri vääryys. Niihin menee 1,5 miljardia vuodessa!

        Tuota, minusta on suurin vääryys, että vainajan elämänuran aikana keräämänsä eläke-eurot palautuvat eläkeyhtiöille, ja niitä ei pysty nostamaan edes omainen ulos. Leskeneläke on vain pieni hyvitys siitä summasta, minkä tuo perhe oikeasti menettää.

        Ajattele nyt, vainaja on tehnyt töitä vaikka 40 vuotta, ja kuolee jotain 60-vuotiaana, kun hän olisi voinut parhaimman ennusteen mukaan elää ja nostaa eläkettä vielä vuosikymmeniä. Kun kuolee, rahat jäävät nostamatta ja palautuvat kiertoon, kaikkien muiden eläkkeiden hyväksi tai rahastoihin eläkeyhtiöön...Ne ovat pois lähimmältä omaiselta ja hyödyttävät muita.

        Jos leskeneläkkeitä maksetaan tuo 1,5 miljardia vuodessa, niin kuinka paljon eläkeyhtiöt hyötyvät siitä, että asiakaskuntaa kuolee, eikä näiden Työeläkkeitä pidä laittaa enää maksuun? Puhutaan useammasta miljardista, veikkaan vuosikymmenien aikana.


    • .....

      Eipä niitä syitä tänä päivänä liiemmin ole. Ainoa ehkä toi leskeytyminen ja perimysasiat. Mitään sen suurempaa ylevää merkitystä en avioliitossa näe, koska iso osa niistä päättyy tänä päivänä kuitenkin eroon. Olen itsekin miettinyt viime aikoina, meniskö sitä jo naimisiin ton ukon kanssa, mutta se tuntuu turhalta ja vanhanaikaiselta.

      • Täh

        Kaikki avoliitot sitten pysyy aina kasassa??


      • Luepa uudelleen.
        Täh kirjoitti:

        Kaikki avoliitot sitten pysyy aina kasassa??

        Missä kohtaa hän niin väittikään?


      • Täh
        Luepa uudelleen. kirjoitti:

        Missä kohtaa hän niin väittikään?

        Siltä se vähän kuulostaa. Miksi aina pitää mainostaa, että puolet avioliitoista päättyy eroon? Miksei voisi sanoa, että puolet parisuhteista päättyy eroon? Se sisältäisi sekä avio- että avoliitot.


      • parisuhde eri asia
        Täh kirjoitti:

        Siltä se vähän kuulostaa. Miksi aina pitää mainostaa, että puolet avioliitoista päättyy eroon? Miksei voisi sanoa, että puolet parisuhteista päättyy eroon? Se sisältäisi sekä avio- että avoliitot.

        Se, että puolet avioliitoista päättyy eroon, ei tarkoita, että puolet parisuhteista päättyy eroon. Parisuhteita on pirun paljon enemmän kuin avioliittoja tai avoliittojakaan ikinä on ollut tai tulee olemaan. Avoliittojen hajoamisia ei taideta edes rekisteröidä missään, joten et voi mennä väittämään, että niistä puolet päättyy eroon. Miksei saisi sanoa suoraan, että suuri osa avioliitoista päättyy eroon? Sehän vain antaa todenmukaisen kuvan avioliiton pysyvyydestä. Sitä paitsi asiaa voi aina tarkastella siltä kannalta, että puolet avioliitoista EI pääty eroon, vaan kestää elämän loppuun asti. Itse valitset tuon negatiivisen tavan tarkastella asiaa.

        Ihmisten on tärkeää ymmärtää, ettei avioliitto takaa parisuhteen kestävän loppuelämän ajan. Se on se rakkaus ja sitoutumis- sekä sopeutumiskyky, jotka pitävät suhteen koossa, oli sitten avio- tai avoliitto tai jotain ihan muuta.


      • Niin ja erotilanteessahan avioliitto ei mitenkään eroa avoliitosta :-) Avioliitto merkitsee juridista sitoutumista sen hyöty tulee nimenomaan silloin, kun suhteella menee huonosti. Avioliitosta hyötyy Yleensä heikompi osapuoli eli tavallisesti nainen. Miehellä ei yleensä ole intressiä siihen.


    • eeeeva

      Aloitus on melkein kuin minun näppikseltäni. Oma äitini on heittäytynyt todella rasittavaksi ja jankuttaa joka kerta tavatessa, että koska me mennään miehen kanssa naimisiin. Tuntuu, että mun haluamiset on sille ihan sivuseikka, haluaa vaan päästä touhottamaan häävalmisteluja. Olen niin kyllästynyt koko aiheeseen, että ajatus avioliitosta on alkanut tökkiä ihan tän hiillostamisen takia.

      • Ajatus avioliitosta on alkanut tökkiä sen miehesi vätyisyyden vuoksi. Jos hän kunnolla kosisi sormus tanassa, olisi tunteesi toinen. Mutta suomalaiset miehet ovat niin vällyjä, että ei monelta onnistu. Itse huolin vain sellaisen, joka aikanaan kosi.
        Äitisi ei saisi jankuttaa. Ei hän sille mitään voi, että miehestä ei mitään irtoa.
        Mieti itse arvostetaanko sinua todella tarpeeksi. Ihan sama mitä äitisi sanoo, Hän ei tajua kokonaisuutta.


      • oletko umpieinari?
        boxi kirjoitti:

        Ajatus avioliitosta on alkanut tökkiä sen miehesi vätyisyyden vuoksi. Jos hän kunnolla kosisi sormus tanassa, olisi tunteesi toinen. Mutta suomalaiset miehet ovat niin vällyjä, että ei monelta onnistu. Itse huolin vain sellaisen, joka aikanaan kosi.
        Äitisi ei saisi jankuttaa. Ei hän sille mitään voi, että miehestä ei mitään irtoa.
        Mieti itse arvostetaanko sinua todella tarpeeksi. Ihan sama mitä äitisi sanoo, Hän ei tajua kokonaisuutta.

        Ihan kun arvostusta ei voisi näyttää muuten, kuin "kosimalla sormus tanassa"...


      • oletko umpieinari? kirjoitti:

        Ihan kun arvostusta ei voisi näyttää muuten, kuin "kosimalla sormus tanassa"...

        Jossain vaiheessa suhdetta ei todellakaan voi.


      • oma on ongelmasi
        boxi kirjoitti:

        Jossain vaiheessa suhdetta ei todellakaan voi.

        Sinulla on aika kapea käsitys ihmissuhteista, jos luulet, että arvostusta ei voi näyttää muuten kuin metallinpalalla. Minä ainakin arvostan monia asioita paljon enemmän kuin jotain kiiltäviä esineitä. Esimerkiksi se, miten kumppani kohtelee minua jokapäiväisessä elämässä, kertoo arvostuksesta hitosti enemmän kuin mikään sormus ja kosinta.


      • just joo
        boxi kirjoitti:

        Ajatus avioliitosta on alkanut tökkiä sen miehesi vätyisyyden vuoksi. Jos hän kunnolla kosisi sormus tanassa, olisi tunteesi toinen. Mutta suomalaiset miehet ovat niin vällyjä, että ei monelta onnistu. Itse huolin vain sellaisen, joka aikanaan kosi.
        Äitisi ei saisi jankuttaa. Ei hän sille mitään voi, että miehestä ei mitään irtoa.
        Mieti itse arvostetaanko sinua todella tarpeeksi. Ihan sama mitä äitisi sanoo, Hän ei tajua kokonaisuutta.

        Lääkkeet!


    • Aviovaimo

      En osaa antaa neuvoja. Itselläkin kolme lasta, mutta avioliitossa syntyneitä. Mieheni oli vanhanaikaista lajia ja halusi kosia ja mennä naimisiin kanssani. Meillä mentiin vie sie, mie vikisen, mutta hyvin tyytyväinen päätökseemme olen. Lapset on nyt aikuisia, eikä vieläkään olla eroa alettu järjestämään.

      Sitoutuneita olemme siiis ja "ihan vapaasta tahdosta", mutta samanlaisia tarinoita löytyy tutuista avopapereista. Noh, yhdessä tapauksessa mies ei ole niin sitoutunut, kun on antanut avovaimolleen ymmärtää, mutta ehkä hänkin on vanhemmiten rauhoittunut. :)

      Leskeneläkkeestä en ala kirjoittamaan, koska jokainen googletustaitoinen löytää perusteet sille täältä:
      http://www.kela.fi/leskenelake

      • minde5

        Tuntuu, että omassa tuttavapiirissänikin on enemmän niitä pareja, joilla on lapsia, mutta eivät ole naimisissa. Toisaalta sitten on myös lapsettomia pareja, jotka ovat naimisissa..

        En ymmärrä kyllä noista leskeneläkkeistä. Anoppi on sillä painostanut naimisiin, että saapa sitten leskeneläkkeen, jos toinen kuolee. Eikö lapset kuitenkin saa lapseneläkkeen ja onko tuo leskeneläke nyt niin valtava, jos molemmat tienaavat suunnilleen yhtä paljon? En jaksa tuollaisiin perehtyä, mutta jos joku tietää niin kertokaa ihmeessä.

        Henkivakuutukset meillä on aika isot ja avopuoliso lapset edunsaajana.

        Talo on vain toisen nimissä. Jos hän kuolee niin eikö talo jää kuitenkin lapsille?


      • Aviovaimo
        minde5 kirjoitti:

        Tuntuu, että omassa tuttavapiirissänikin on enemmän niitä pareja, joilla on lapsia, mutta eivät ole naimisissa. Toisaalta sitten on myös lapsettomia pareja, jotka ovat naimisissa..

        En ymmärrä kyllä noista leskeneläkkeistä. Anoppi on sillä painostanut naimisiin, että saapa sitten leskeneläkkeen, jos toinen kuolee. Eikö lapset kuitenkin saa lapseneläkkeen ja onko tuo leskeneläke nyt niin valtava, jos molemmat tienaavat suunnilleen yhtä paljon? En jaksa tuollaisiin perehtyä, mutta jos joku tietää niin kertokaa ihmeessä.

        Henkivakuutukset meillä on aika isot ja avopuoliso lapset edunsaajana.

        Talo on vain toisen nimissä. Jos hän kuolee niin eikö talo jää kuitenkin lapsille?

        Kyllä sukulaisissani oli aviopari, jotka molemmat ovat olleet ansiotyössä ja leski (ja alaikäiset lapset) ovat saaneet eläkettä puolison poismenon jälkeen. Tämä on ainoa konkreettinen tietämäni asia eriarvoisuudesta avio- ja avoliitossa.

        Kenenkään painostuksesta ei kannata mennä naimisiin, mutta jos löytää jotain järkisyitä, niin sittenhän sitä voi harkita, jos puolisokin on myöntyväinen. EIhän avioerokaan ole yhtään sen kummoisempi kuin avoero. Omaisuuden jaosta en tiedä kertoa, kun ei ole kokemusta kummastakaan. Google kyllä kertoo, jos on viitseliäisyyttä aiheeseen perehtyä.


      • Ei paljon jää
        minde5 kirjoitti:

        Tuntuu, että omassa tuttavapiirissänikin on enemmän niitä pareja, joilla on lapsia, mutta eivät ole naimisissa. Toisaalta sitten on myös lapsettomia pareja, jotka ovat naimisissa..

        En ymmärrä kyllä noista leskeneläkkeistä. Anoppi on sillä painostanut naimisiin, että saapa sitten leskeneläkkeen, jos toinen kuolee. Eikö lapset kuitenkin saa lapseneläkkeen ja onko tuo leskeneläke nyt niin valtava, jos molemmat tienaavat suunnilleen yhtä paljon? En jaksa tuollaisiin perehtyä, mutta jos joku tietää niin kertokaa ihmeessä.

        Henkivakuutukset meillä on aika isot ja avopuoliso lapset edunsaajana.

        Talo on vain toisen nimissä. Jos hän kuolee niin eikö talo jää kuitenkin lapsille?

        Talo jää lapsille, mutta heidän omaisuutensa edunvalvojaksi ei välttämättä kelpaa (avo)äiti/isä. Lisäksi, kun lapset täyttävät 18 vuotta, he voivat vaatia osuutensa perinnöstä jaettavaksi, eikä avoleski saa siitä yhtään mitään. Leskeneläke on joillekin avioleskille ihan hyvä lisä toimeentuloon. Jos lähestytään jo eläkeikää niin tämä on syytä ottaa huomioon. Täysi-ikäiset lapset eivät saa orvoneläkettä ja yleensä he ovat jo täysi-ikäisiä vanhempien kuollessa.


      • näin se vaan on
        Ei paljon jää kirjoitti:

        Talo jää lapsille, mutta heidän omaisuutensa edunvalvojaksi ei välttämättä kelpaa (avo)äiti/isä. Lisäksi, kun lapset täyttävät 18 vuotta, he voivat vaatia osuutensa perinnöstä jaettavaksi, eikä avoleski saa siitä yhtään mitään. Leskeneläke on joillekin avioleskille ihan hyvä lisä toimeentuloon. Jos lähestytään jo eläkeikää niin tämä on syytä ottaa huomioon. Täysi-ikäiset lapset eivät saa orvoneläkettä ja yleensä he ovat jo täysi-ikäisiä vanhempien kuollessa.

        Sitä pitää miettiä jos ennen kuin lähestytään eläkeikää. Jotta leskeneläkkeen saisi, pitää somia avioliitto ennen kuin täyttää 50 vuotta sen pitää kestää 5 vuotta, ennen kuin puoliso kuolee.


      • minde5 kirjoitti:

        Tuntuu, että omassa tuttavapiirissänikin on enemmän niitä pareja, joilla on lapsia, mutta eivät ole naimisissa. Toisaalta sitten on myös lapsettomia pareja, jotka ovat naimisissa..

        En ymmärrä kyllä noista leskeneläkkeistä. Anoppi on sillä painostanut naimisiin, että saapa sitten leskeneläkkeen, jos toinen kuolee. Eikö lapset kuitenkin saa lapseneläkkeen ja onko tuo leskeneläke nyt niin valtava, jos molemmat tienaavat suunnilleen yhtä paljon? En jaksa tuollaisiin perehtyä, mutta jos joku tietää niin kertokaa ihmeessä.

        Henkivakuutukset meillä on aika isot ja avopuoliso lapset edunsaajana.

        Talo on vain toisen nimissä. Jos hän kuolee niin eikö talo jää kuitenkin lapsille?

        Kyllähänse talo ositetaan, ellei ole avioehtoa.


      • Nähnyt
        minde5 kirjoitti:

        Tuntuu, että omassa tuttavapiirissänikin on enemmän niitä pareja, joilla on lapsia, mutta eivät ole naimisissa. Toisaalta sitten on myös lapsettomia pareja, jotka ovat naimisissa..

        En ymmärrä kyllä noista leskeneläkkeistä. Anoppi on sillä painostanut naimisiin, että saapa sitten leskeneläkkeen, jos toinen kuolee. Eikö lapset kuitenkin saa lapseneläkkeen ja onko tuo leskeneläke nyt niin valtava, jos molemmat tienaavat suunnilleen yhtä paljon? En jaksa tuollaisiin perehtyä, mutta jos joku tietää niin kertokaa ihmeessä.

        Henkivakuutukset meillä on aika isot ja avopuoliso lapset edunsaajana.

        Talo on vain toisen nimissä. Jos hän kuolee niin eikö talo jää kuitenkin lapsille?

        Talo jää lapsille. Sinulle ei jää mitään.

        Mieti tilanne jossa aikuiset lapsesi tarvitsevat rahaa oman elämänsä rakentamiseen. Antavatko he silloin hyvää hyvyyttään äidin asua heidän talossaan, vai realisoivatko (myyvätkö) perintönsä jotta voivat itse alkaa helpommin rakentamaan elämäänsä.

        Mistään ei Suomessa riidellä niin paljoa kuin perinnöistä, siinä ei kuule äitiys tai muu sukulaisuus paljoa puntarissa paina kun aletaan vaatimaan mikä itselle kuuluu...

        Että kannattaa kyllä avopuolisona pelata asiansa niin ettei toisen kuollessa jää puille paljaille ja siinä samassa syssyssä menettää välinsä lapsiinsa.


    • miksi ei?

      Onko joku syy, miksi ETTE mene naimisiin? Jos ei, niin ei luulisi haittaavankaan...

      Tärkein merkitys avioliitossa on tietysti se että kun suhde on virallistettu, siihen saa lain turvan leskeyden tai eron varalta. Tulee myös selkeyttä eri tilanteissa, ja viranomaisten kanssa asioidessa kun ollaan samaa perhettä. Siksihän myös homoparit haluavat ehdottomasti päästä vihille.

      Toinen merkitys on tietysti se tunnepuoli, että avioparina tunnetaan vahvemmin yhteenkuuluvuutta ja haluamalla naimisiin osoitetaan toisilleen paitsi tunteita myös varmuutta suhteen kestävyydestä.

      • huom

        Tämä ei ole kylläkään mikään feministikysymys, joten miksi aloittaja viittaa feminismiin? Avioliitto koskee sekä miestä että naista


      • ........
        huom kirjoitti:

        Tämä ei ole kylläkään mikään feministikysymys, joten miksi aloittaja viittaa feminismiin? Avioliitto koskee sekä miestä että naista

        Avioliiton alkuperäinen tarkoitus on useimmissa kulttureissa ollut siirtää nainen virallisesti miehen omaisuudeksi. Naimattomana hän on ollut isänsä omaisuutta. Ajatus rakkauteen perustuvasta avioliitosta on melko uusi, vasta 1900-luvulla syntynyt ilmiö.


      • Ei juridinen status vaikuta yhteenkuuluvuuden tunteeseen, vaan se riippuu ihmisistä.


      • Justiinsa niin!
        Miehet polvillenne ja sormus tanaan! Vätyily pois! Tämän takia ulkomaalaiset miehet vaikka minkälaisinen käytöstapoineen käyvät kaupaksi: he menevät naimisiin kunnolla!


      • kuin pellossa
        ........ kirjoitti:

        Avioliiton alkuperäinen tarkoitus on useimmissa kulttureissa ollut siirtää nainen virallisesti miehen omaisuudeksi. Naimattomana hän on ollut isänsä omaisuutta. Ajatus rakkauteen perustuvasta avioliitosta on melko uusi, vasta 1900-luvulla syntynyt ilmiö.

        Ehkei naisen omistaminen ollut se perimmäinen tarkoitus vaan lapsen ja perijän hankkiminen, mikä ei miehiltä onnistu ilman naisia. Se, että miehet ovat olleet naisten edusmiehiä ei tarkoita muuten omistamista (kuten orjien suhteen).
        Vanha naimakaari sanookin avioliitosta , että se on kahden eri sukupuolta olevan esteettömän henkilön liitto siitostarkoituksessa... No, paljon on tullut muutoksia tuohon ajatukseen, monet menevät naimisiin aikomatta hankkia lapsia ja kaikki eivät ole eri sukupuoltakaan)).
        Nykylain vallitessa naimisiinmenossa ei ole mitään mieltä, eihän se sitouta ihmisiä perheisiinsä ollenkaan; salarakkaiden hankkimisesta ei sakoteta (kuten 60-luvulla) eivätkä lapset ole eron este. Lapsiperheille pitäisi perustaa sitovampi liitto aviolakiin.


      • ihanaa jeesus
        ........ kirjoitti:

        Avioliiton alkuperäinen tarkoitus on useimmissa kulttureissa ollut siirtää nainen virallisesti miehen omaisuudeksi. Naimattomana hän on ollut isänsä omaisuutta. Ajatus rakkauteen perustuvasta avioliitosta on melko uusi, vasta 1900-luvulla syntynyt ilmiö.

        isän kanssa naimisiin?


      • Lakia, Ei rakkautta
        ........ kirjoitti:

        Avioliiton alkuperäinen tarkoitus on useimmissa kulttureissa ollut siirtää nainen virallisesti miehen omaisuudeksi. Naimattomana hän on ollut isänsä omaisuutta. Ajatus rakkauteen perustuvasta avioliitosta on melko uusi, vasta 1900-luvulla syntynyt ilmiö.

        Useimmissa kulttuureissa kyllä, vaan ei Suomessa koskaan! Eikä pohjois-maissakaan naista ole miehensä omaisudeksi luettu, sillä orjuutta meillä ei ole koskaan ollut. Avioliitto on kylläkin, etenkin ennen vanhaan antanut naiselle (vaimona) oikeuksia ja arvostusta, mm. tarvittaessa edustaa miestään ja miehen taloa(omaisuutta) esim. miehen savotassa, sodassa tai muulla pidemmällä matkalla ollessaan. Naisen orjuuttaminen ja alistaminen ei kuitenkaan ole kuulunut kulttuuriin Suomessa, vaikka pahimmat öykkärimiehet ja feministinaiset jostain syystä haluavat näin kuvitella. Nykyäänkin puolison katsotaan edustavan toista(molempia) esim. passia uusittaessa, taloyhtiöiden yhtiökokouksissa yms. kokoontumisissa ilman että asiasta on erikseen laadittu valtakirjaa. Avopuolisolla moista edustamisoikeutta ei lain silmissä ole. Avioliitto on juridiikkaa, ei rakkautta, vaikka se kai nykyään useimmiten rakkaudesta solmitaan.


      • ........ kirjoitti:

        Avioliiton alkuperäinen tarkoitus on useimmissa kulttureissa ollut siirtää nainen virallisesti miehen omaisuudeksi. Naimattomana hän on ollut isänsä omaisuutta. Ajatus rakkauteen perustuvasta avioliitosta on melko uusi, vasta 1900-luvulla syntynyt ilmiö.

        On tullut luettua Kaari Utriota. Tuo on täyttä sontaa. Rakkaus on ja siitä syntyvä parinmuodostus on ihan biologista. Avioliitto perinteisesti turvasi nimenomaan naisen ja lasten aseman.


    • Kuningatarjalustalla

      Minäkin jäin ihmettelemään sitä, mitä yhteyttä on feminismillä ja avoliitolla. Jotuuko avaajan mielestä nainen jotenkin miehensä tossun alle, jos menee naimisiin?

      Hmmmm, kyllä avioparit siinä missä avoparitkin vovat parisuhteessaan tasa-arvoisia. Ehkäpä avioparit ovat jopa tasa-arvoisempia: omaisuus on yhdessä hankittua, molemmat ovat lapsen huoltajia ilman mitään isyyden tunnustamisia, sukunimeksi voidaan ottaa vaimon sukunimi tai käyttää yhdistelmäsukunimeä. En keksi mitään mikä tekisi naisesta avioliitossa jotenkin miehensä alamaisen.

      • minde5

        Oli huonosti sanottu tuo feministi-juttu, eikä tosiaan kuulu tähän. Itsestäni vain tuntuu, että jotenkin menettäisin "vapauteni" tai jotain. Olisi jotenkin niinkuin pakollista sitten. Ja koska ihan hyvin on mennyt tähänkin asti ja ihan yhtä sitoutuneita ollaan ihan vapaasta tahdosta niin en keksi pakottavia syitä naimisiin menemiselle. Eiköhän avioliitto ole jo menneisyyttä.

        Syitä, miksi emme mene sensijaan löytyy, niitä sen kummemmin tässä vatvomatta.


      • minde5 kirjoitti:

        Oli huonosti sanottu tuo feministi-juttu, eikä tosiaan kuulu tähän. Itsestäni vain tuntuu, että jotenkin menettäisin "vapauteni" tai jotain. Olisi jotenkin niinkuin pakollista sitten. Ja koska ihan hyvin on mennyt tähänkin asti ja ihan yhtä sitoutuneita ollaan ihan vapaasta tahdosta niin en keksi pakottavia syitä naimisiin menemiselle. Eiköhän avioliitto ole jo menneisyyttä.

        Syitä, miksi emme mene sensijaan löytyy, niitä sen kummemmin tässä vatvomatta.

        Lähin syy on tietty se, että miehesi ei kosi.


      • tahdon.
        boxi kirjoitti:

        Lähin syy on tietty se, että miehesi ei kosi.

        Jos kosii, ja toivottavasti kosii polvillaan ja heti nusasee sen jälkeen. varma taattu avioliitto. kiitos ja tahdon kanssasi naimisiin ja avioliittoonkin. nussimisiin.


      • avioliitto on....
        tahdon. kirjoitti:

        Jos kosii, ja toivottavasti kosii polvillaan ja heti nusasee sen jälkeen. varma taattu avioliitto. kiitos ja tahdon kanssasi naimisiin ja avioliittoonkin. nussimisiin.

        Ei noin rumasti saa ajatella. Avioliitto = toisen puolison kunnioittaminen, luottaminen, uskollisuus, rakastaminen, tukeminen, yhdessä kulkeminen, harrastukset, retkeilyt yms.yhdessä. kaikki kaunis kohtaaminen. myötä-ja vastoinkäymiset, ongelmien ratkominen. hyvän kohtaaminen onnellisuus.


      • 12+15
        minde5 kirjoitti:

        Oli huonosti sanottu tuo feministi-juttu, eikä tosiaan kuulu tähän. Itsestäni vain tuntuu, että jotenkin menettäisin "vapauteni" tai jotain. Olisi jotenkin niinkuin pakollista sitten. Ja koska ihan hyvin on mennyt tähänkin asti ja ihan yhtä sitoutuneita ollaan ihan vapaasta tahdosta niin en keksi pakottavia syitä naimisiin menemiselle. Eiköhän avioliitto ole jo menneisyyttä.

        Syitä, miksi emme mene sensijaan löytyy, niitä sen kummemmin tässä vatvomatta.

        minde5: "Itsestäni vain tuntuu, että jotenkin menettäisin "vapauteni" tai jotain. Olisi jotenkin niinkuin pakollista sitten... .... ja ihan yhtä sitoutuneita ollaan ihan vapaasta tahdosta..."

        Miten näen tuossa ristiriidan. Sitoutuminenhan on siitä omasta vapaudesta luopumista. Ei voi enää pitää kaikkia teitä jatkuvasti auki, vaan pitää tehdä päätös ja yrittää pysyä siinä.


    • Ei ikänä avioon

      Haha, siinähän se vapaus menee kun on yhteinen lapsi tehtailtu ja/tai otettu yhteinen talolaina, kuten suomessa tapana. Tai että on rakennettu itse yhteinen talo, se on ehkä se pahin skenaario. Avioliitto on pikkujuttu muksuihin ja johonkin yhteiseen miljoonalainaan verrattuna. Normihan on, että lyödään hynttyyt yhteen ja tehdään muksu. Kun seuraava muksu on "uunissa" niin silloin mies käy duunissa ja rakentaa vapaa-aikoinaan yhteistä taloa. Kun 2. muksu syntyy onkin aika laittaa lusikat jakoon, kun ei mies ole tehnyt "mitään" perheensä eteen :D.

      Mä voisin kuvitella kieltäytyväni avioliitosta, jos olisin saamassa ison perinnön ja kumppani jotenkin kärkkyisi sitä. Tämän voi tietysti estää niin, että vanhempani sulkevat testamentilla aviopuolisoni pois.

      • Öö?

        "Mä voisin kuvitella kieltäytyväni avioliitosta, jos olisin saamassa ison perinnön ja kumppani jotenkin kärkkyisi sitä."

        Miksi sä muutenkaan olisit yhtään minkäänlaisessa suhteessa ihmiseen, joka on kanssasi perinnön toivossa?


      • Realismia kehiin
        Öö? kirjoitti:

        "Mä voisin kuvitella kieltäytyväni avioliitosta, jos olisin saamassa ison perinnön ja kumppani jotenkin kärkkyisi sitä."

        Miksi sä muutenkaan olisit yhtään minkäänlaisessa suhteessa ihmiseen, joka on kanssasi perinnön toivossa?

        No kuule. Moni mies on suhteessa ihan seksin takia ja niin on jokunen nainenkin :D. Miehet lisäksi ovat suhteessa mm. kodinhoitopalveluiden takia.


    • jep2

      Avio-oikeus toisen omaisuuteen, elatusvelvollisuus, lesken hallintaoikeus kotiin, eläkeasiat..Avioliiton päättyessä (eroon tai kuolemaan) huomaa kyllä eron.
      Käypä juristin juttusilla, niin ymmärrät, miksi avioliitto kannattaa.

      • Riippuu

        Ensinnäkin: Etävanhemmalla on elatusvelvollisuus myös siinä tapauksessa, että lapset ovat syntyneet avoliittoon. Papin aamen ei muuta tätä asiaa mihinkään suuntaan.

        Ja muutenkin tuo on aika puhtaasti näkökulmakysymys. Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että avioeron sattuessa kyllä huomaa, miksi avoliitto on parempi ratkaisu: Molemmat ovat vapaita lähtemään omaisuuksineen eri teille ja that's it, kun avioliitossa taas pitää mennä hitaasti ja vaikeasti lakipykälien mukaan ja jakaa omaisuus, mikä on sen suurituloisemman / varakkaamman osapuolen kannalta huono diili (paitsi tietysti jos on tehty avioehto, mutta se tarkoittaa taas lisää byrokratiaa). Leskeys ja eläke on ainoa kohta, jossa avioliitosta on hyötyä.


      • .....

        Jos joudun vielä elämän aikana jostain liitosta eroamaan niin kokisin kyllä paljon mieluummin avoeron kuin avioeron. Pitkästä suhteesta eroaminen on aina henkisesti raskasta, mutta avioero tuo kuvioon vielä ylimääräisiä mutkia.


      • 4567
        Riippuu kirjoitti:

        Ensinnäkin: Etävanhemmalla on elatusvelvollisuus myös siinä tapauksessa, että lapset ovat syntyneet avoliittoon. Papin aamen ei muuta tätä asiaa mihinkään suuntaan.

        Ja muutenkin tuo on aika puhtaasti näkökulmakysymys. Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että avioeron sattuessa kyllä huomaa, miksi avoliitto on parempi ratkaisu: Molemmat ovat vapaita lähtemään omaisuuksineen eri teille ja that's it, kun avioliitossa taas pitää mennä hitaasti ja vaikeasti lakipykälien mukaan ja jakaa omaisuus, mikä on sen suurituloisemman / varakkaamman osapuolen kannalta huono diili (paitsi tietysti jos on tehty avioehto, mutta se tarkoittaa taas lisää byrokratiaa). Leskeys ja eläke on ainoa kohta, jossa avioliitosta on hyötyä.

        Lisäys: vai tarkoititko elatusvelvollisuudella puolisoiden keskinäistä elatusvelvollisuutta? Se taas on mielestäni perin kummallinen syy mennä naimisiin. Lähtökohtaisesti aikuisen ihmisen pitäisi kyetä elättämään ihan itse itsensä, ja jos näin ei jostain syystä ole, toimivassa avoliitossa asiasta päästään täyteen yhteisymmärrykseen ilman lakiakin.


      • luulisin että
        Riippuu kirjoitti:

        Ensinnäkin: Etävanhemmalla on elatusvelvollisuus myös siinä tapauksessa, että lapset ovat syntyneet avoliittoon. Papin aamen ei muuta tätä asiaa mihinkään suuntaan.

        Ja muutenkin tuo on aika puhtaasti näkökulmakysymys. Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että avioeron sattuessa kyllä huomaa, miksi avoliitto on parempi ratkaisu: Molemmat ovat vapaita lähtemään omaisuuksineen eri teille ja that's it, kun avioliitossa taas pitää mennä hitaasti ja vaikeasti lakipykälien mukaan ja jakaa omaisuus, mikä on sen suurituloisemman / varakkaamman osapuolen kannalta huono diili (paitsi tietysti jos on tehty avioehto, mutta se tarkoittaa taas lisää byrokratiaa). Leskeys ja eläke on ainoa kohta, jossa avioliitosta on hyötyä.

        Tuossa varmaankin viitataan avioliitossa olevien elatusvelvollisuuteen toisiaan kohtaan. Omien lasten elättäminen lienee muutenkin jokaiselle itsestään selvää, niin myös kaikkien maailman lasten hyvinvointi ; )


    • Missä romantiikka

      No jos sä olet itse se suurituloisempi, niin totta mooses haluat pysyä avoliitossa. Silloin toinen jää tyhjän päälle eron tullessa ja itse porskutat entiseen tapaan. Toi tietty tarkoittaa sitä, että ajattelet jo suhteen alussa sen päättyvän mahdollisesti eroon. Se ei oo mikään hirmu romanttinen lähtökohta ;). Avoliiton päättyessä esim. suurituloinen isä voi heittää pienituloisen äidin ja lapset ulos omistusasunnostaan etsimään pientä vuokrakämppää. Jos joku väittää että miehillä ja naisilla on tasavertaiset yhtä suuret tulot niin valehtelee. Tai, että naisilla on yhtä paljon omaisuutta - ei pidä paikkaansa.

      • Riippuu

        En nyt oikein ymmärtänyt, keneltä tässä peräänkuulutettiin romanttisempaa suhtautumista. Se nyt vaan on ihan fakta, että avioliitto on omaisuuskysymysten osalta hyödyksi vain sille pienituloisemmalle.

        Ja kukaan ei jää "tyhjän päälle" eron tullessa. Ei tämä ole mikään kehitysmaa, jossa ihmisellä ei ole yhtään mitään muuta taloudellista turvaa kuin perhe.


    • minde5

      Ei mitään romantiikkaa vaan ihan realismia. Miksi pitäisi ehdoin tahdoin hankkiutua hankalaan tilanteeseen mahdollisen(jopa todennäköisen) avioeron takia.Helpompi pitää kaikki omaisuus erillään ja pysyä avoliitossa. Jääpähän ainakin eron tullessa lapsille katto pään päälle. Eikä se toinen tyhjän päälle jää, hänellähän on itse maksetut ja omilla nimillä olevat kesämökit, autot ym. Anopin painostus naimisiin menosta on niin läpinäkyvää, epäilen kärkkyvän vaan mahdollista hyötyä eron tullen. Siksipä saa haistaa kukkasen ja meidän valinta on avoliitto.

      Tuo leskeys ja eläke on ainut hyöty avioliitossa, niin jos on henkivakuutukset toisen ja lasten hyväksi ja suurinpiirtein samanlaiset tulot niin ei kait siinä paljon maksuun jää leskeneläkettä? Eikö lapset kuitenkin peri vanhempansa, ettei sukulaiset siihen väliin pääse?

      • mek

        SEn voi pitää erillään avioliitossakin tekemällä avioehto ja vain yhteiomistuksessa oleva omaisuus kuuluu avio-oiekuden piiriin niin hyvä tulee.


      • .....
        mek kirjoitti:

        SEn voi pitää erillään avioliitossakin tekemällä avioehto ja vain yhteiomistuksessa oleva omaisuus kuuluu avio-oiekuden piiriin niin hyvä tulee.

        Tuo ei edelleenkään ole vastaus aloituksen kysymykseen. Jos haluaa pitää omaisuuden erillään niin miksi sitten menisi naimisiin ollenkaan?


      • kokemus-k

        "Tuo leskeys ja eläke on ainut hyöty avioliitossa, niin jos on henkivakuutukset toisen ja lasten hyväksi ja suurinpiirtein samanlaiset tulot niin ei kait siinä paljon maksuun jää leskeneläkettä?"

        Ei leskeneläkkeen määrään vaikuta tulot tai henkivakuutukset. Vainjälkeen jääneen puolison mahdollinen eläke tai laskennallinen eläke vaikuttaa ja sekin vasta kun nuorinkin lapsi on täyttänyt 18 vuotta.
        Leskeneläke on siis ihan huomattava etu ja lisäturva.


      • Gjjutg
        ..... kirjoitti:

        Tuo ei edelleenkään ole vastaus aloituksen kysymykseen. Jos haluaa pitää omaisuuden erillään niin miksi sitten menisi naimisiin ollenkaan?

        Juridisesti mun keräämä omaisuus on mun omaisuutta, sun keräämä omaisuus sun omaisuutta ja meidän yhteisesti keräämä omaisuus yhteistä. Sillä ei ole mitään vitun väliä ollaanko naimisissa vai ei.


      • olileskimiestainaine
        kokemus-k kirjoitti:

        "Tuo leskeys ja eläke on ainut hyöty avioliitossa, niin jos on henkivakuutukset toisen ja lasten hyväksi ja suurinpiirtein samanlaiset tulot niin ei kait siinä paljon maksuun jää leskeneläkettä?"

        Ei leskeneläkkeen määrään vaikuta tulot tai henkivakuutukset. Vainjälkeen jääneen puolison mahdollinen eläke tai laskennallinen eläke vaikuttaa ja sekin vasta kun nuorinkin lapsi on täyttänyt 18 vuotta.
        Leskeneläke on siis ihan huomattava etu ja lisäturva.

        Niin ja siitä henkivakuutuksestakin avopuoliso maksaa enempi veroja kuin aviopuoliso.


    • xcvxvxxvxvcxv

      Käytännössähän vapaus on mennyt jo silloin kun on menty avoliittoon ja hankittu lapsia. Avioliitto lisää siihen taloudellisen turvan esim. leskeyden sattuessa. Leski myös saa jatkaa asumista yhteisessä kodissa, mutta avopuoliso joutuu luovuttamaan puolison omistaman osuuden tämän sukulaisille. Kun on eletty pitkään yhdessä, alkaa kotiin olla hankittuna kaikenlaista, joka meneekin sitten kumppanin sukulaisille.

      Jos tarkoitat vapaudella vapautta lähteä tiehesi milloin tahansa, on suhde aika hataralla pohjalla. Ero on vaikea kummassakin tapauksessa, ja joskus avo-ero on vaikeampikin, kun ei ole lain antamaa turvaa omaisuuden jakamiseksi.

      • minde5

        Tarkoitan, että vapaasta tahdosta yhdessä olemalla ilman avioliittoa ollaan vapaita. Yhtä sitoutuneita kuitenkin ollaan, kuin jos oltaisiin naimisissa.

        Eikö lapset kuitenkin peri eikä muut sukulaiset? Meillä talo on vain toisen nimissä ja muuta omaisuutta toisen.

        Siihen en myöskään ole saanut vastausta, jos on yhtä suuret tulot ja aviopuoliso kuolla kupsahtaa niin jääkö leskeneläkettä maksettavaksi ollenkaan?


      • Ei se kumppani sitä kaikkea kotiin hankittua omista automaattisesti eikä se siis mene kumppanin sukulaisille, vaan osa tai yhtä hyvin kaikkikin voi olla sen eloonjääneen hankkimaa ja omistamaa. Se ratkaisee, kenen nimi on papereissa, olipa maksaja kumpi tahansa. Jos on lapsia, muut sukulaiset ei saa mitään. Jos on hallintaoikeustestamentti, yhtä hyvin avossa kuin aviossa, avo- tai avioleskelle jää elinikäinen hallintaoikeus omaisuuteen.


      • minde5 kirjoitti:

        Tarkoitan, että vapaasta tahdosta yhdessä olemalla ilman avioliittoa ollaan vapaita. Yhtä sitoutuneita kuitenkin ollaan, kuin jos oltaisiin naimisissa.

        Eikö lapset kuitenkin peri eikä muut sukulaiset? Meillä talo on vain toisen nimissä ja muuta omaisuutta toisen.

        Siihen en myöskään ole saanut vastausta, jos on yhtä suuret tulot ja aviopuoliso kuolla kupsahtaa niin jääkö leskeneläkettä maksettavaksi ollenkaan?

        Et tunnu ymmärtävän sitoutumista käsitteenä. Se nimenomaan tarkoittaa vapaaehtoista oman vapauden rajoittamista toisen hyväksi. Se, että ollaan toistaiseksi yhdessä, kun, energia hyvin ei ole mitään sitoutumista.


    • Tolkuttamista

      Siis onhan avioliitto yhtä lailla vapaaehtoinen :). Avioehdon avulla voi etukäteen määritellä perisäännöt eron sattuessa. Ei avioliitossakaan kukaan pakota olemaan, eron saa halutessaan yksipuolisella ilmoituksella. Toivottavasti ihmiset on vapaaehtoisesti parisuhteissa noin yleensä... ettei käy kuten Boko Haramin kanssa.

      Lapset perii tietysti vanhempansa (sekä avo- että avioliitossa, mutta avioliitossa tehdään ositus ennen perinnönjakoa) - mutta: jos he ovat täysi-ikäisiä, he voivat myydä kotisi sinulta kysymättä (AVOliitossa). Jos jäät leskeksi avioliitosta, he eivät voi näin tehdä, vaan leskellä on oikeus asua talossa ja pitää irtaimisto. Tämä on sanottu edellä jo moneen kertaan. Lapsilla on monesti pakottava tarve myydä edesmenneen omaisuutta voidakseen kattaa perintöverot.

      • mek

        EI lapsetkaan voi omaisuutta myydä jos avoleski omistaa puolet siitä vaan joko avoleski tai lapset lunastavat asunnon itselleen. Tämänkin voi varmsitaa testamentillä tai tehdä semmoinen paperi että avumisoikeus säilyy avoleskelläkin ja jos lapset yhteisiä niin omaisuus jakoon kun moelmmat kuolleet. Itselläkin isä kuoli 2006 ja jos olisin tiennyt niin en olisi ottanut perintöä vastaan mikä heidän yhteisest äasunnosta tuli koska perintövero meni mutta mitään ei saanut realisoida ja se siitä. Kuka lapsi niin röyhkeä on että jos isä ja äiti ei naimisissa ole niin rupeavat vaatimaan osuuksiä kuolinpesästä.


      • Siipeilijät oma jutt
        mek kirjoitti:

        EI lapsetkaan voi omaisuutta myydä jos avoleski omistaa puolet siitä vaan joko avoleski tai lapset lunastavat asunnon itselleen. Tämänkin voi varmsitaa testamentillä tai tehdä semmoinen paperi että avumisoikeus säilyy avoleskelläkin ja jos lapset yhteisiä niin omaisuus jakoon kun moelmmat kuolleet. Itselläkin isä kuoli 2006 ja jos olisin tiennyt niin en olisi ottanut perintöä vastaan mikä heidän yhteisest äasunnosta tuli koska perintövero meni mutta mitään ei saanut realisoida ja se siitä. Kuka lapsi niin röyhkeä on että jos isä ja äiti ei naimisissa ole niin rupeavat vaatimaan osuuksiä kuolinpesästä.

        Niin JOS avoleski omistaa puolet. MUTTA jos edesmennyt on omistanut esim. asunnon kokonaan, ei leskellä ole siihen MITÄÄN oikeutta. Sen sijaan avioliiton jälkeen leski voi jäädä asumaan asuntoon, vaikka omistaisi siitä 0 %. Mun havaintojeni mukaan varakkaat ihmiset usein nimenomaan joko haluavat olla avoliitossa tai sitten tehdä pilkuntarkan avioehdon. Juuri sen takia, että kukaan ei pääse siivelle omaisuuteen, vaan kaikki menee tosiaan omille lapsille.


      • Kyllä nykyään omaisuus ja irtaimisto on useimmiten hankittu puoliksi ja omistetaan puoliksi, eli kumpikin omistaa oman omaisuutensa, ja jos molempien omaisuus on suunnilleen yhtä suuri, ei edes avio-oikeus tuo mitään lisätasinkoa.


      • mek kirjoitti:

        EI lapsetkaan voi omaisuutta myydä jos avoleski omistaa puolet siitä vaan joko avoleski tai lapset lunastavat asunnon itselleen. Tämänkin voi varmsitaa testamentillä tai tehdä semmoinen paperi että avumisoikeus säilyy avoleskelläkin ja jos lapset yhteisiä niin omaisuus jakoon kun moelmmat kuolleet. Itselläkin isä kuoli 2006 ja jos olisin tiennyt niin en olisi ottanut perintöä vastaan mikä heidän yhteisest äasunnosta tuli koska perintövero meni mutta mitään ei saanut realisoida ja se siitä. Kuka lapsi niin röyhkeä on että jos isä ja äiti ei naimisissa ole niin rupeavat vaatimaan osuuksiä kuolinpesästä.

        Perheriitoja on monenmoisia. Katkeroituneita miniöitä jne...


      • mek
        Siipeilijät oma jutt kirjoitti:

        Niin JOS avoleski omistaa puolet. MUTTA jos edesmennyt on omistanut esim. asunnon kokonaan, ei leskellä ole siihen MITÄÄN oikeutta. Sen sijaan avioliiton jälkeen leski voi jäädä asumaan asuntoon, vaikka omistaisi siitä 0 %. Mun havaintojeni mukaan varakkaat ihmiset usein nimenomaan joko haluavat olla avoliitossa tai sitten tehdä pilkuntarkan avioehdon. Juuri sen takia, että kukaan ei pääse siivelle omaisuuteen, vaan kaikki menee tosiaan omille lapsille.

        Niin saa asua mutta jos ei avioehtoa niin perii puoelt siitä asunnosta ja sitäkään ei mikään avioehto poista lesken asumisoikeutta ja se siitä.


      • Ei varmasti peri,
        mek kirjoitti:

        Niin saa asua mutta jos ei avioehtoa niin perii puoelt siitä asunnosta ja sitäkään ei mikään avioehto poista lesken asumisoikeutta ja se siitä.

        vaan leski omistaa silloin puolet kämpästä.
        Jos vainajalla on lapsia niin VAIN lapset perivät.
        Lapsettoman vainajan perii aviopuoliso ja jollei sellaista ole, perijöinä ovat vainajan vanhemmat.


    • kunnonvaomo14

      En tiedä. Olemme olleet naimisissa 11 vuotta. En voisi kuvitella, että joku nainen haluaisi olla vain miehen rakastajatar.

      • mek

        Miehena olen avoliitossa jo melekin 25v ja yksi lapsi niin mitä se avioliitto muuttaa. Yksi asia on että jos nyt menisimme naimisiin niin ilman avioehtoa en menisi koska vaikka asunto on yhteinen niin moottoripyörä ja tulen perimään kesämökin ja niistä en halua kenellekkään tasinkoa maksaa ja se siitä. Kun on aviliitossa ja toinen puolisoista voittaa vaikka lottovoiton ja toinen rupeaa ahneeksi niin erossa maksat kiltisti puolet sille toiselle.


      • mek kirjoitti:

        Miehena olen avoliitossa jo melekin 25v ja yksi lapsi niin mitä se avioliitto muuttaa. Yksi asia on että jos nyt menisimme naimisiin niin ilman avioehtoa en menisi koska vaikka asunto on yhteinen niin moottoripyörä ja tulen perimään kesämökin ja niistä en halua kenellekkään tasinkoa maksaa ja se siitä. Kun on aviliitossa ja toinen puolisoista voittaa vaikka lottovoiton ja toinen rupeaa ahneeksi niin erossa maksat kiltisti puolet sille toiselle.

        ..äläpäs nuolaise, pitkät avoliitot rinnastetaan avioliittoon.


      • rva_auervaara kirjoitti:

        ..äläpäs nuolaise, pitkät avoliitot rinnastetaan avioliittoon.

        Nimimerkistäsi voisi päätellä, että olet alan asiantuntija, mutta et taida ollakaan.


      • Lakinainen
        rva_auervaara kirjoitti:

        ..äläpäs nuolaise, pitkät avoliitot rinnastetaan avioliittoon.

        Voi Rouva Auervaara kulta, pitkillä avoliitoilla ei ole MINKÄÄNLAISTA tekemistä avioliittojen kanssa. Avioliiton oikeusvaikutukset tulevat siten, että solmitaan avioliitto. Ei mitenkään muuten.


      • Ei kukaan haluakaan. On psyykkisesti helpompi syyttää omaa äitiä. yhteiskuntaa, historiaa ja keksiä ihme juttuja kuin syyttää avomiestään vätykseksi, joka ei edes sen vertaa rakasta, että vihille veisi.


      • mek
        rva_auervaara kirjoitti:

        ..äläpäs nuolaise, pitkät avoliitot rinnastetaan avioliittoon.

        Lueppa oikeuden päätöksi näistä hyvityksiä haluavista niin ovat hävinneet jutun koska se joka avoliitossa hyvitystä haluaa joutuu oikeuden kautta sitä hakemaan ja pystyttävä todistamaan että hänen ansiosta on toisen omaisuus kasvanut. Hyvä esim. on Jari saravuo joka oli melkein 20v avoliitossa niin ex avokki sai vain sen omaisuuden minkä omisti ei muuta. Se että avoliitossa on lapsia hoitanut kotona ei oikeuta hyvitykseen kun ei ole rahaakaan mistään saanut vaan avokki on elättänyt.


      • liygipiuh
        mek kirjoitti:

        Miehena olen avoliitossa jo melekin 25v ja yksi lapsi niin mitä se avioliitto muuttaa. Yksi asia on että jos nyt menisimme naimisiin niin ilman avioehtoa en menisi koska vaikka asunto on yhteinen niin moottoripyörä ja tulen perimään kesämökin ja niistä en halua kenellekkään tasinkoa maksaa ja se siitä. Kun on aviliitossa ja toinen puolisoista voittaa vaikka lottovoiton ja toinen rupeaa ahneeksi niin erossa maksat kiltisti puolet sille toiselle.

        Siis yritätkö sanoa, että olet elänyt jonkun ihmisen kanssa 25 vuotta, saanut hänen kanssaan lapsen yms, mutta jos voittaisit Lotossa, niin et haluaisi jakaa sitä puoliksi kumppanisi kanssa???????????????!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Voi taivas, kaikenlaisia liittoja sitä löytyykin... Olet k...pää.


      • 3+12
        liygipiuh kirjoitti:

        Siis yritätkö sanoa, että olet elänyt jonkun ihmisen kanssa 25 vuotta, saanut hänen kanssaan lapsen yms, mutta jos voittaisit Lotossa, niin et haluaisi jakaa sitä puoliksi kumppanisi kanssa???????????????!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Voi taivas, kaikenlaisia liittoja sitä löytyykin... Olet k...pää.

        Jos se toinen ei suostuisi osoittamaan sitoutumistaan avioliitolla, niin en välttämättä jakaisi. Miksi antaisin puoli miljoonaa euroa ihmiselle, joka on valmis kävelemään millä hetkellä hyvänsä pois?


    • Ihmettelen vain tämän ketjun keskustelijoiden ajatusmaailmaa; vain raha ja omaisuus mielessä. Onhan se toki tärkeää, mutta avioliiton merkitystä yhteisen perheen ja tulevaisuuden rakennusalustana ei ajatella enää ollenkaan. Muutetaan yhteen ja erotaan erittäin kevein perustein ja haileet välitetään mistään. Raha vain mielessä. Ei ole yhtään mitään järkeä edes avioitua, jos alusta alkaen on päällimmäisenä mielessä omaisuuden jako erotessa.

      • Hipu

        Kas kun tuo aloittaja sanoi olevansa onnellisesti pitkässä avoliitossa, perhe perustettuna ja halusi tietää mitä hyötyä avioliitosta on suhteessa avoliittoon. Talouden jakaminen ilman testamenttia on erilaista näissä kahdessa muodossa siinä tilanteessa, jos toinen kuolee.


      • 4+20

        Eiköhän avioliittoon yleensä mene ne, jotka ovat epävarmoja suhteestaan ja taloudellisesta puolestaan, vaikka eivät sitä varmaan tiedostakaan, tällaisen kuvan olen saanut. Jostain luin, että avioliitossa olevat mm. keskimäärin pettävät useammin ja ovat onnettomampia suhteessaan verrattuna avoliitossa oleviin. Jos molemmilla on halua avioon, niin sitten menette ja jos ei oo, sitten ette mene, helppoa. Kenellekään muulle asia ei kuulu.


      • 1+1=2
        4+20 kirjoitti:

        Eiköhän avioliittoon yleensä mene ne, jotka ovat epävarmoja suhteestaan ja taloudellisesta puolestaan, vaikka eivät sitä varmaan tiedostakaan, tällaisen kuvan olen saanut. Jostain luin, että avioliitossa olevat mm. keskimäärin pettävät useammin ja ovat onnettomampia suhteessaan verrattuna avoliitossa oleviin. Jos molemmilla on halua avioon, niin sitten menette ja jos ei oo, sitten ette mene, helppoa. Kenellekään muulle asia ei kuulu.

        Täyttä puppua....


      • naamiaisissa

        Noissa edellisissä viesteissä joissakin oli jotain asiantynkää, mutta nekin pitkälti olivat 80-luvun lakiin perustuvia. Avioliittolaki suhteessa avoliittoon sai mittavia korjauksia 90-luvulla. Loput rippeet korjattiin vuonna 2001 ja 2003 perintä-, perintö- ja perimisoikeus perintävero lakipäivityksissä.

        Nyt 2014 avioliitolla ei enää ole merkitystä. Ei verotukselllisesti, eikä perintäoikeudellisesti.

        Ehkä ainoa ero on siinä että erotilanteessa paperisota on aika suuri.

        Kannattaa miettiä kolme kertaa...


      • naamiaisissa kirjoitti:

        Noissa edellisissä viesteissä joissakin oli jotain asiantynkää, mutta nekin pitkälti olivat 80-luvun lakiin perustuvia. Avioliittolaki suhteessa avoliittoon sai mittavia korjauksia 90-luvulla. Loput rippeet korjattiin vuonna 2001 ja 2003 perintä-, perintö- ja perimisoikeus perintävero lakipäivityksissä.

        Nyt 2014 avioliitolla ei enää ole merkitystä. Ei verotukselllisesti, eikä perintäoikeudellisesti.

        Ehkä ainoa ero on siinä että erotilanteessa paperisota on aika suuri.

        Kannattaa miettiä kolme kertaa...

        Jos menee avioliittoon, se teettää lisää paperitöitä, kun avioehto kannattaa lähes aina tehdä. Ihmettelen, ettei tiettyjä avio-oikeuksia ole jo suljettu pois avioliittolain kautta, kun niin monet tekevät juuri siitä syystä avioehdon. Lakia pitäisi muuttaa, ja avioehto tarvittaisiin vain silloin, jos joku nyt ihan tietoisesti haluaa antaa toiselle tietyn avio-oikeuden suurempaan omaisuuteensa.


      • ei rakastunut
        Hipu kirjoitti:

        Kas kun tuo aloittaja sanoi olevansa onnellisesti pitkässä avoliitossa, perhe perustettuna ja halusi tietää mitä hyötyä avioliitosta on suhteessa avoliittoon. Talouden jakaminen ilman testamenttia on erilaista näissä kahdessa muodossa siinä tilanteessa, jos toinen kuolee.

        Kun toinen osapuoli on täystyhjätasku, ja toinen tienaa enemmän ja on korkeammin koulutettu. eihän kukaan ala tyhjätaskua elättämään. ei silloin oikein mieli mennä naimisiin. avoliitto järkevämpi. toinen yhmä ja toinen viisas, vastakohdat täydentävät toisiaan. no rakkausavioliitot ovat asia erikseen, jos niitä onkaan. en tiedä, en ole vielä rakastunut????


      • Jos rakastaa todella, haluaa naimisiin.


      • kerokaa
        boxi kirjoitti:

        Jos rakastaa todella, haluaa naimisiin.

        Millainen tunne on rakastuneilla, kertokaa, miltä se tuntuu? ja Missä? miten sen tunnistaa, että on rakastunut.? paljosta olen paitsi jäänyt!


      • Lakinainen
        naamiaisissa kirjoitti:

        Noissa edellisissä viesteissä joissakin oli jotain asiantynkää, mutta nekin pitkälti olivat 80-luvun lakiin perustuvia. Avioliittolaki suhteessa avoliittoon sai mittavia korjauksia 90-luvulla. Loput rippeet korjattiin vuonna 2001 ja 2003 perintä-, perintö- ja perimisoikeus perintävero lakipäivityksissä.

        Nyt 2014 avioliitolla ei enää ole merkitystä. Ei verotukselllisesti, eikä perintäoikeudellisesti.

        Ehkä ainoa ero on siinä että erotilanteessa paperisota on aika suuri.

        Kannattaa miettiä kolme kertaa...

        Älkää ihmiset uskoko näitä diibadaabajuttuja, mitä esim. nimimerkki "naamiaisissa" kertoo. Avioliitto ja avoliitto ovat täysin eri asioita, eivätkä rinnastu juridisesti toisiinsa. Nimimerkin "asiantuntemuksesta" kertoo mm. viittaus perintäoikeuteen. Mitenkähän ulosottoasiat näihin juttuihin liittyvät?!

        Tässä muutamia esimerkkejä:
        Aviopuoliso perii lapsettoman henkilön, avopuoliso ei peri.
        Aviopuoliso on I-veroluokassa, avopuoliso pääsääntöisti kalliimmassa II-veroluokassa.
        Aviopuolisolla on oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin, avopuolisolla ei.


      • kaikkea kanssa....
        ei rakastunut kirjoitti:

        Kun toinen osapuoli on täystyhjätasku, ja toinen tienaa enemmän ja on korkeammin koulutettu. eihän kukaan ala tyhjätaskua elättämään. ei silloin oikein mieli mennä naimisiin. avoliitto järkevämpi. toinen yhmä ja toinen viisas, vastakohdat täydentävät toisiaan. no rakkausavioliitot ovat asia erikseen, jos niitä onkaan. en tiedä, en ole vielä rakastunut????

        Huomio. Ja Ole hiljaa siinä, kun et tiedä asioista mitään. Avioliitossa ei tunneta tyhjätaskuja, eikä mitään muutakaan moitetta. kaikki se kestää, kärsii. Yhdessä muodostetaan kokonaisuus, silloin ollaan yhtä. mennään yhteen. Tajuatko idiootti. rakastetaan toisiamme. ei etsitä virheitä. paljon on sullakin vielä oppimista. rakkaus. tiedätkö mitä se on? opettele kunnioittamaan.


    • onnitus

      Testamentti kannattaa tehdä kummankin järkevästi. Mitäpä sitä naimisiin kenenkään painostuksesta nykyisin.

    • Valtion, tuomioistuimen ja verottajan silmissä avioliitto on ennen kaikkea lainopillinen sopimus. Ei sillä mitata rakkautta tai sen puutetta, vaikka moni kansalainen mittaakin.

      Yhden tuttuni avomies kuoli. Sen lisäksi, että menetti rakkaan ihmisen, menetti samalla kotinsa, kun miehen vanhemmat perivät. Toki tilanteet ovat erilaisia ja tilannetta voidaan paikata testamentilla ja muilla sopimuksilla. Harva vannoutunut avoliittolainen vain tulee ajatelleeksi koko asiaa. Ajattele sinä kuitenkin.

      • itse.nainen

        Avioliitto on ennen kaikkea juridinen ja yhteiskunnallinen juttu. Se on vähän niin kuin kirjallinen tai yleissitova työsopimus, jossa tietyt asiat on määritelty.


    • Cloetta...

      Kai jokaisella on oma syynsä meneekö naimisiin vai ei. Mitäpä se kenellekään kuuluu ja yksi syy ei ole sen parempi kuin toinen. Joku menee rahasta, joku rakkaudesta, toinen turvallisuuden tunteesta ja joku jostain muusta. Miksi tehdä ongelma asiasta kun se ei sitä ole.

      En ymmärrä, mitä tekemistä feminismillä on naimisiin menon kanssa. Moni feministi on naimissa ja ihan tyytyväinen vielä.

    • juristi2

      Perhe-eläke, jos toinen vanhemmista kuolee. Susiparit ei saa sitä.

    • Suvi Virsi

      Naimisiin meno on homojen hommaa. Oikea hetero elää avoliitossa.
      Nykyisin vain homot haluavat naimisiin ja hekin vain siksi, kun se on kiellettyä.
      Kun homot saavat avioliitto-oikeuden ei se kiinnosta enää homojakaan.

      • mies ja nainen

        minkä takia homot ei saa lapsia? kun he panevat paskareikään, tulee vaan paskaa.


      • flgflg
        mies ja nainen kirjoitti:

        minkä takia homot ei saa lapsia? kun he panevat paskareikään, tulee vaan paskaa.

        Mitenkäs lapset saa alkunsa heteroiden pepputouhuissa??


      • Kerro lisää...
        flgflg kirjoitti:

        Mitenkäs lapset saa alkunsa heteroiden pepputouhuissa??

        En olekaan ennen kuullut, että olisi edes mahdollista.


    • Ei ole mitään syytä, miksi pitäisi mennä naimisiin. Se on vain yhteiskuntaa varten.
      Jotkut ajattelevat, että se on todistus molemminpuolisesta sitoutumishalusta ja rakkauden syvyydestä. Mutta yhtä hyvin voi sanoa, että se vasta on todellinen osoitus rakkauden syvyydestä ja aitoudesta ja sitoutumishalusta, kun ei mene naimisiin ja olisi periaatteessa vapaa lähtemään koska tahansa, mutta ei lähde. Avioliitto takaa mitään eikä estä ketään lähtemästä, jos joku haluaa lähteä. Monet ihmiset ovat vain jääneet uskomaan sen "koossapitävään" tai jononkin muuhun todelliseen tai kuviteltuun voimaan.
      Jotkut puolustelevat, että avioliitossa jotkut asiat ovat helpompia, selvempiä ja yksinkertaisempia. Ehkä silloin kun saadaan lapsia, kun ilman avioliittoa tarvitaan tunnustaminen. Ja joku perintökuvio menee vähän eri tavalla, mutta kaikkiin niihin löytyy myös lain suoma muu vaihtoehtoinen ratkaisumalli.

      • "se vasta on todellinen osoitus rakkauden syvyydestä ja aitoudesta ja sitoutumishalusta, kun ei mene naimisiin ja olisi periaatteessa vapaa lähtemään koska tahansa, mutta ei lähde. " kommentoit.


        Tämän kommentin tunnetuin jankuttaja on Ilkka Kanerva. Olet hyvässä seurassa.


      • namnamnam
        boxi kirjoitti:

        "se vasta on todellinen osoitus rakkauden syvyydestä ja aitoudesta ja sitoutumishalusta, kun ei mene naimisiin ja olisi periaatteessa vapaa lähtemään koska tahansa, mutta ei lähde. " kommentoit.


        Tämän kommentin tunnetuin jankuttaja on Ilkka Kanerva. Olet hyvässä seurassa.

        Mutta se kommentti on totta. Eihän näitä avioeroja olisi niin paljon, jos avioliitto niitä estäisi. Akat haluaa naimisiin, kun ne luulee paremmin ukkonsa sillä pitävän. Mut voin sanoo, etteivät pidä.Mun luona on ravannut helevetisti naimisissa olevia ukkoja yöjalassa. ja miks, koska eukot e ianna hääkakun jälkeen.
        Mä saan maistaa parhaat puolet näistä,"avioliiton" satamaan purjehtijoista.
        Naimisissa olevat miehet on parhaita, ne on aina puutteessa, eikä niihin tarvii sitoutua.


      • jatkossakin.
        namnamnam kirjoitti:

        Mutta se kommentti on totta. Eihän näitä avioeroja olisi niin paljon, jos avioliitto niitä estäisi. Akat haluaa naimisiin, kun ne luulee paremmin ukkonsa sillä pitävän. Mut voin sanoo, etteivät pidä.Mun luona on ravannut helevetisti naimisissa olevia ukkoja yöjalassa. ja miks, koska eukot e ianna hääkakun jälkeen.
        Mä saan maistaa parhaat puolet näistä,"avioliiton" satamaan purjehtijoista.
        Naimisissa olevat miehet on parhaita, ne on aina puutteessa, eikä niihin tarvii sitoutua.

        Näinhän se on. Mies luulee saavansa jatkossa vain vaimoltaan, joka onkin töykeä , pihtaaja. inä ymmärrät miespoloja, jotka saavat Sinulta aidon rakkauden ja tunteen ja saavat purkaa huolensa ja murheensa sinuun. Minkäs teet, kun tämmöisiä liittoja on olemassa. missä syy? saavat elättäjän, lapsilleen isän ja kodin. äijä saa mennä huoriin ja paneskella heitä, jotka antavat. ja sinä annat riemumielin, aukaiset ja levität reitesi heille. Okei. Onnea jatkossa, hoida hommasi hyvin ja kunniallisesti.


      • kuuliainen silti
        namnamnam kirjoitti:

        Mutta se kommentti on totta. Eihän näitä avioeroja olisi niin paljon, jos avioliitto niitä estäisi. Akat haluaa naimisiin, kun ne luulee paremmin ukkonsa sillä pitävän. Mut voin sanoo, etteivät pidä.Mun luona on ravannut helevetisti naimisissa olevia ukkoja yöjalassa. ja miks, koska eukot e ianna hääkakun jälkeen.
        Mä saan maistaa parhaat puolet näistä,"avioliiton" satamaan purjehtijoista.
        Naimisissa olevat miehet on parhaita, ne on aina puutteessa, eikä niihin tarvii sitoutua.

        Hyvä, että teidän kaltaisia on olemassa, miehet tarvitsee seksiä, jos ei omalta PIRTTIHIRMU:ltaan saa, niin lohduttajilta. vaimon nimikettä kantaa ja aviopuoliso on vankina suhteessa, jossa on kylmärakkaus, haukkuvat jalkavaimoiksi kunnon antajaa ja huoriksi ja vaikka miksi. anteeksi pyydän, jos olen loukannut miestentyydyttäjiä huoriksi nöyrästi. en ole mikään ihannevaimo siinä suhteessa, että olisin tyydyttänyt seksuaalisesti omaa mistä. anteeksi.


      • kuuliainen silti kirjoitti:

        Hyvä, että teidän kaltaisia on olemassa, miehet tarvitsee seksiä, jos ei omalta PIRTTIHIRMU:ltaan saa, niin lohduttajilta. vaimon nimikettä kantaa ja aviopuoliso on vankina suhteessa, jossa on kylmärakkaus, haukkuvat jalkavaimoiksi kunnon antajaa ja huoriksi ja vaikka miksi. anteeksi pyydän, jos olen loukannut miestentyydyttäjiä huoriksi nöyrästi. en ole mikään ihannevaimo siinä suhteessa, että olisin tyydyttänyt seksuaalisesti omaa mistä. anteeksi.

        Juo kuppi kahvia.


      • Curiousity
        kuuliainen silti kirjoitti:

        Hyvä, että teidän kaltaisia on olemassa, miehet tarvitsee seksiä, jos ei omalta PIRTTIHIRMU:ltaan saa, niin lohduttajilta. vaimon nimikettä kantaa ja aviopuoliso on vankina suhteessa, jossa on kylmärakkaus, haukkuvat jalkavaimoiksi kunnon antajaa ja huoriksi ja vaikka miksi. anteeksi pyydän, jos olen loukannut miestentyydyttäjiä huoriksi nöyrästi. en ole mikään ihannevaimo siinä suhteessa, että olisin tyydyttänyt seksuaalisesti omaa mistä. anteeksi.

        Kyllä naisetkin haluaa seksiä, ei se ole mikään pelkkä miesten juttu. Ja jotkut miehetkin haluaa naimisiin ja kaikki naiset ei halua. Olen itse hyvä esimerkki :-) Olen eronnut sinkkunainen, tykkään seksistä ja haluan sitä, mutta en halua naimisiin. Exä halusi.


    • 4+7

      Ihmettelin aivan samaa mitä Nixkukka. Tämän ketjun perusteella ihmisillä on todella negatiivinen katsontakanta avioliittoon puhumattakaan siitä, että se nähdään vain ja pelkästään taloudellisena asiana? Eihän siinä mitään väärää ole jos ei naimisiin halua, se on toki jokaisen oma päätös.

      Jos se avioliitto kuitenkin on niin vähäpätöinen asia, ja varsinkin jos se ei vaikuta millään tavalla itse parisuhteeseen, niin miksi sitten ei menisi naimisiin? Eihän siitä ole edes pakko kertoa kellekään saati sitten mitään juhlia pitää suvun painostuksesta...

      Olemme mieheni kanssa menossa naimisiin salaa. Toisilla salakihlat, meillä sitten salaliitto :D Miksi? Taloudelliset asiat huomioiden kyllä myös sen tunnustan, mutta se suurin syy on se koska me itse sitä haluamme. Käymme papin "puhuttelussa" ja vietämme yhteisen pitkän viikonlopun Unkarissa. Päätimme, että 10-vuotis hääpäivänä voimme sitten pitää hääjuhlat jos siltä tuntuu. Ei turhaa hössötystä, ei turhaa stressiä ja ei varsinkaan mitään turhaa rahantuhlausta.

      Siinä missä aina ihmiset perustelevat kantaansa siihen, että puolet avioliitoista päätyy eroon, niin miksei sitten koskaan puhuta siitä toisesta puolikkaasta joiden liitot kestävät? Itse olen sitä mieltä, että juurikin tämä puolikas joiden liitot eivät kestä ovat juuri heitä, jotka päätyvät avioliittoon sen kummemmin asiaa ajattelematta. Pääasiana on vain se itse hääjuhla... Mielenkiintoista olisi nähdä tilastot uudestaan esim. sen jälkeen jos avioliitolle asetettaisiin vaikka K-28 ikäraja?


    • rakkauta ilmassa

      Itse en ole koskaan mennyt naimisiin enkä mene. Kyllä lasten tulevaisuuden voi muutenkin turvata. Ja rakastaakkin voi muuten Ja avioeroja tulee sen takia koska naimisiin mennään. Ja jotku menee sen takia naimisiin että voi leuhkia ja näyttää että kyllä minäkin kun muutkin!

    • 987654321

      Paremmin sopu pysyy kun ei mene avio-liittoon.Ja helpompi erota myös.Molemmat ottaa omat tavarat ja yhteiset myyntiin,Jos muuten ei sopimukseen pääse!!Kannatan avo-liittoa!!

      • Moraali kadonnut.

        Älkää vaan menkö naimisiin, vihkiminen on nykyään pelkkiä tyhjiä lupauksia.


      • dhkur

        Ja vielä paremmin menee, kun ei mene edes koko parisuhteeseen. Eipä voi edes avoerota.


    • Suomalainen mies

      Jos et ole naimisissa. et saa mm. leskeneläkettä jos joudut leskeksi ja et ole naimisissa. ja muutenkin olet kuin luuseri eli kyvytön solmimaan pysyviä ihmissuhteita.

    • zxy

      Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee. Itse halusin lopulta avioon siksi, että silloin olen virallisesti rakkaani lähin omainen,

    • TOTUUS777

      Avioliitto suojelee perhettäsi mahdollisilta vastoinkäymisiltä. Avioliitto ja yhtenäiset perheet ovat yhteiskunnan kantava voima. Nykyaikana näemme tuloksen, mitä seuraa isättömästä sukupolvesta, ja millaista kipua nuorisomme kärsii rikkinäisissä perheissä. Ehyt perhe pysyy avioliitossa. Jumala loi avioliiton miehen ja naisen välille turvatakseen heidän liittonsa ja suojatakseen perheet, jotta yhteiskunta välttyisi pahimmilta katastrofeilta.

      • Totuudempi

        Mitähän varten deittipalstoilla on niin paljon avioliitossa olevia miehiä etsimässä seksiseuraa ja pientä seikkailua? Sinun käsityksesi "ehyestä perheestä" on varmaan aika erilainen kuin minun. Ratkaisevaa on tunne ja ihmiset, ei parisuhteen juridinen muoto.


    • Naimisiin kannattaa nimen omaan mennä ennen kuin toinen osapuoli täyttää sen 50 muuten ei sitä leskeneläkettä tipu eli ku yli 50 vihille ni ei tipu leskeneläkkeitä.

    • Avopuolisolla ei ole mitään oikeuksia toista avopuolisoa kohtaan (tosin määrätyin edellytyksin muutaman tonnin "kipurahaa" saa ehkä oikeudessa itkettyä).

      Aviopuolisoilla taas on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen (ellei sitä ole suljettu pois määrämuotoisella avioehtosopimuksella), joka saattaa olla rahallisesti merkittäväkin asia. Lisäksi päälle aviopuolison vallintaoikeus yhteiseen kotiin yms...

      En ymmärrä miksi avioliittoa pidetään pahana asiana, mutta samalla ostetaan yhteistä omaisuutta. Helpompi se avioero on kuin yhteisen omaisuuden pakkorealisointi PISTE

    • asdfsdfdsf

      Ei mitään hyötyy, omasta mielestäni. Yhdessä voi olla aina menemättäkin naikkuun.

    • epätoivoinen

      sitten, kun on oikeasti rakastunut, ei kannata mennä naimisiin. vittuilua koko elämä perkeletto!!!!

    • vähän ajattelua

      Minua niin ällöttää se dramaattisuus ja perinteisyys. Olen jonkun rouva ja minulla on mies, eikä!? En halua olla kenenkään oma enkä myöskään omistaa ketään. Jos mies haluaa muihin vällyihin, lähteköön, siinä vaiheessa hän ei minulle enää kelpaa. Itselläni se sama vapaus, mutta tiedän etten halua tästä mihinkään, olen tässä aina ja vapaaehtoisesti ja se on hyvä tunne. Jos riidellään joskus, niin niskassa ei kuitenkaan paina lisäksi se että tässä olisi kuin vankina.
      Hänen rahansa ja omaisuutensa ovat hänen ja lapsemme ne jakavat hänen poistuttuaan keskuudestamme, minulla ei ole osaa ei arpaa niihin kun asun itse siinä mihin itselläni on varaa ja sillä tyylillä minkä itse voin kustantaa. Se muuten toimii.
      Ja vielä, ei ole väliä mitä ne muut ajattelee. Sormuksen kanssa polvisteleminen ei tunnu yhtään sen rakastavammalta sitoutumiselta kuin tämänhetkinen tilanne. Olen saanut paljon aidompia rakkaudenosoituksia ja -tunnustuksia enkä muuta halua.

      • Aviovaimo

        Aviomieheni omaisuus on hänen omaisuuttaan ja oma omaisuuteni omaa omaisuuttani. Sitä juridista seikkaa ei edes avioliitto muuta. Avioliiton myötä nimissäni oleva asuntomme ei ole hums vain muuttunut meidän asunnoksemme. Se on ollut ja tulee aina olemaan juridisesti minun ja perheenä meidän.


      • 16+3

        Eli onko haluttomuus avioliittoon pettymyksiltä suojautumista? Että jos se toinen mahdollisesti jättää, niin enpähän ainakaan ollut kaiken kansan edessä niin hyväuskoinen, että olisin luottanut häneen. Ei tarvitse uskaltaa.


    • Married

      Oltiin yhdessä oltu 11 vuotta avoliitossa ja nyt sitten puoli vuotta naimisissa. Jotenkin hyvä fiilis olla aviossa, vaikka ei mitään järkisyytä siihen olekaan. Ei ole sormuksia, mutta sama sukunimi ja yhteinen talo/talous. Mentiin ihan maistraatissa ja minä kosin ;) Onnellisia ollaan...

    • Ei naimisiin

      En kyllä keksi yhtä ainoaa syytä, miksi pitäisi naimisiin mennä. En ole itse koskaan haaveillut meneväni ja avoliitto on aivan yhtä sitova jos kumpikin osapuoli on siihen henkisesti sitoutunut.

    • Jorkki

      Leskeneläke

      • Lesken ropo

        Täällä joku kirjoitti,että leskeneläke pois. Leskeneläkettä saa puolet puolison ANSAITSEMASTA eläkkeestä miinus vero.
        Tämä eläke maksetaan leskelle puolison eläkelaitokelta.
        Kela maksaa alle 65-vuotiaalle leskelle puoli vuotta alkueläkettä 260/kk. Puolen vuoden jälkeen tarkistetaan lesken tulot. Jos ne ylittää 1200€/kk, Kela EI maksa jatkoeläkettä.
        Mietin vain sitä asiaa,että avopuoliso on ollut 30 vuotta työssä ja maksanut eläkeyhtiölle joka palkastaan.
        Kun hän kuolee, rahat jäävät eläkeyhtiölle.
        Kertyy iso summa näistä rahoista,joita kukaan ei saa.


      • Lakinainen
        Lesken ropo kirjoitti:

        Täällä joku kirjoitti,että leskeneläke pois. Leskeneläkettä saa puolet puolison ANSAITSEMASTA eläkkeestä miinus vero.
        Tämä eläke maksetaan leskelle puolison eläkelaitokelta.
        Kela maksaa alle 65-vuotiaalle leskelle puoli vuotta alkueläkettä 260/kk. Puolen vuoden jälkeen tarkistetaan lesken tulot. Jos ne ylittää 1200€/kk, Kela EI maksa jatkoeläkettä.
        Mietin vain sitä asiaa,että avopuoliso on ollut 30 vuotta työssä ja maksanut eläkeyhtiölle joka palkastaan.
        Kun hän kuolee, rahat jäävät eläkeyhtiölle.
        Kertyy iso summa näistä rahoista,joita kukaan ei saa.

        Elämä on täynnä valintoja. Se, että valitsee avoliiton, johtaa tiettyjen etuuksien menetykseen.


      • helpottaako
        Lakinainen kirjoitti:

        Elämä on täynnä valintoja. Se, että valitsee avoliiton, johtaa tiettyjen etuuksien menetykseen.

        Minä menen tästä PASKALLE, pukkaan ison tuhnakkeen, jotta haisee kymmenien kilometrien päähän. tsaukkis.


    • ZtseiZtsei

      "Kertokaapa syitä, miksi pitäisi mennä naimisiin."

      No siinähän se jo tuli vastaus, teidän ei pidä eikä välttämättä tuolla fiiliksellä kannatakaan.

    • onnellinen vaimo

      Olemme lapseton pariskunta ja olimme olleet yhdessä 15 vuotta, kun menimme naimisiin. Meidän kohdalla kukaan ei edes odottanut, että menisimme naimisiin. Tai sellaisia odotuksia ei ainakaan meidän kuullen sanottu. Menimme naimisiin lähinnä juridisista syistä - meillä on yhteistä omaisuutta ja olemme nyt viranomaisten silmissä yhtä - avoparina emme olleet ja esim. jos jompi kumpi meistä olisi sairastunut vakavasti, lähiomaiseksi olisi katsottu äiti tai isä, mutta ei avopuoliso.

      Ilman vihkivalojakin olisi pärjätty, oltiin pärjätty kivasti siihenkin asti. Meillä muuten oli pienet häät - kävimme vihillä maistraatissa, miehen vanhemmat olivat todistajina. Ei kalliita pukuja tai sormuksia.

      Kohta on toinen hääpäivä tulossa ja onhan se toisaaltaan tosi kivaa, että mies huutelee "vaimooooo!". Ihana mies.

      • Eikö olekin kivaa! Sitähän minäkin!


    • Yksinkulkeva

      Vaikka olenkin vielä nuori, niin en silti aijo koskaan mennä naimisiin. En ymmärrä mitä se muuttaa suhteessa. Omasta mielestä avioliitto ei ole mikään virallinen sitoutumisen "ele", sillä eikös parisuhteessa olla jo sitoutuneita toiseen? Ja mitä suhteessa tapahtuu sen jälkeen kun ollaan naimisissa, ei mitään?

      Oma kammoni on juuri se että on kaksi lasta, koira, perhe-tila-auto, punainen tupa ja perunamaa.

      • kammoja on monia

        Virallinen ele? Ehkä julkinen sitoutumisen ele, ainakin. Mutta sitähän te kammoatte.


    • totuus0

      No yksi syy olisi jos mies kuolee saisit leskeneläkkeen

      • Annamunkaikkikestää

        Tossako on sitten niin kuin ihan oikasti kaikki, minkä takia naimisiin mennään?! Ku toinen kuolee, niin siitä saap eläkkeen. Varo vaan, ettet joudu puolisosi kuoltua epäillyksi murhasta.
        Ja avioerotilastot on karuudessaan jotain että ohhoh, auts ja huh huh.


    • rakkauden tähden

      HEI, ikävää mutta minun kantani on aika jyrkkä,,, Mielestäni ihmisten pitäisi sanoa Tahdon toisilleen ainoastaan aidosta rakkaudesta ja halusta sitoutua toiseen loppuelämäksi hyväksyen toisen täysin,,, Vaikeaa, tiedän......

      • ollaan vaan!!!

        nussitaan vaan rakkaudesta. kiitos. tahdon nussia sinua, tahdotko sinä minua nussia. ikuisesti . rakkaudella akkasi.


      • ollaan vaan.
        ollaan vaan!!! kirjoitti:

        nussitaan vaan rakkaudesta. kiitos. tahdon nussia sinua, tahdotko sinä minua nussia. ikuisesti . rakkaudella akkasi.

        Tulee iso paska.


      • kielenkäyttöä!
        ollaan vaan!!! kirjoitti:

        nussitaan vaan rakkaudesta. kiitos. tahdon nussia sinua, tahdotko sinä minua nussia. ikuisesti . rakkaudella akkasi.

        Hyi, Millaista kielenkäyttöä, rakkaudesta rakastellaan, etkö sitä tiennyt, ikuisesti ollaan onnellisia. ilotaloihin ja bordelleihin kuuluu nuo rumat sanat, joissa ei ole kaksin vain yhteishyvät. hillitse himosi, hallitse halusi. moraali ennenkaikkea. hyvät tavat kaunistavat. Onnea.


    • Uusi kulttuuri

      Ei pidä mennä naimisiin. Ei pidä mutkistaa asioita.

    • 802320

      Joo ei naimisiin !!.

    • Mymmeli vaan

      Tässä vanhan mummon neuvo, ei suvun takia pidä mennä naimisiin :)

      On ihan hyvä ja muotiakin olla avoliitossa, minä menin 1959-vuonna naimisiin ja olen toki vieläkin saman ukon kanssa, mutta hauskaa on ollut, ei ole tarvinnut vaihtaa, lapsia ja lastenlastenlapsiakin minulla jo on, ei tarvi niitäkään " enään tehdä itse " :D :D Mutta perintöasioissa olen tarkka kun markka, tehkää avioehto tai sen tapainen sopimus kuitenkin, vaikka olette avopari, jos jokus kävisi huonotuuri ja menisi " lusikat jakoon " niin molemmat saisi pitää ennen hankitun omaisuutensa. Minä olen koittanut omia lapsia valistaa tässä asiassa.Varmuus ei ole pahasta nykyaikana.

      Mutta, nyt tämä mummo toivottaa Teille kuitenkin sylintäydeltä Onnea ja Iloa loppuelämäksi ♥

      • ei fiksua avioehto

        Jos molemmilla on saman verran omaisuutta ja vaimo hoitaa lapsia kotona useamman vuoden, niin ei ole vaimon edun mukaista tehdä avioehtoa (olettaen, ettei mies tuhlaa kaikkia rahoja). Vaimon eläke ei kerry, eikä omaisuus kartu kotona ollessa. Samaan aikaan mies kartuttaa omaisuuttaa ja on mahdollisuus edetä urallaan.

        20 vuoden päästä, kun mies vaihtaa nuorempaan, niin kaikkensa perheelleen ja lapsilleen antanut vaimo jää puille paljaille, jos on avioehto.


    • elli2

      Olin muutaman vuoden avoliitossa. Olimme nuoria, emmekä kiirehtineet naimisiinmenoa, vaan "sitten joskus". Avoliiton aikana mies perusti yrityksen ja autoin häntä paljon siinä. Eromme jälkeen hän myi yrityksen, kun ei jaksanut sitä yksin pyörittää, eikä sopivaa yhtiökumppania löytynyt. Hän sai kaikki rahat, minä en vaivannäöstäni mitään. Olisin nyt muutaman kymppitonnin rikkaampi jos olisimme olleet avioliitossa. Harmittaa niiden rahojen takia, ei muuten. Jos olisimme olleet avioliitossa, olisi siitä ollut korkeampi kynnys lähteä, joten ehkä kärvistelisimme liitossa edelleen pitkin hampain.

      Ei se avioliitto välttämättä suhteen laatuun vaikuta, mutta eron tai kuoleman tullen se on hirmu tärkeä seikka. Ajatellaan jos avovaimo on kotona lasten kanssa vaikkapa 5 vuotta, jonka aikana mies käy töissä ja kerää omaisuutta. Eron tullen kaikki se raha jää miehelle, nainen ei saa vaivannäöstään mitään vaikka on hoitanut yhteisiä lapsia ja kodin. Vielä jos suhde on kariutunut miehen pettämiseen, voi naista "hieman" harmittaa etteivät olleet avioliitossa.

      • hoijjaa

        Jos tuossa tilanteessa se mies ei omasta aloitteestaan (jos et itse kykene tai kehtaa omia etujasi valvoa, esim. siirtämällä kotihoidontuesta osaa säästötilillesi) tarjoa sinulle mitään säästettäväksi, kannattaako semmoisen miehen kanssa alunperinkään olla?

        Saa se nainenkin järkeään käyttää, eikä tarvitse syyttää miehiä kaikesta.


    • Susiparit erikseen;)

      Avioliito on vanha perinne,johon minäkin luotsaan:) Ollaan mieheni kanssa kasvatettu lapset aikuisiksi ja heilläkin tämä perinne.Joskus katsellaan vanhoja kihlajais ja hääkuvia,ollaan edelleenkin sitä mieltä,että ollaan onnellinen aviopari

    • 35 vuotta yhdessä

      Kaikista järkevin malli on ensin asua yhdessä ehkä vuosi tai parikin ja sen jälkeen sitoutua enemmän jos siltä tuntuu ja mennä naimisiin. Jos tuossa vaiheessa vielä epäilee naimisiinmenoa ja yhtä pykälää enemmän sitoutumista niin silloin kannattaa miettiä asioita, samoin jos tuolloin vielä tulee mieleen suuremmin omat rahat ja puolison rahat erillään niin jokin on pahasti pielessä. Toki ymmärrän jonkinlaisen avioehdon jos toisella on miljoona omaisuus ja toinen on tullut toimeen siivoojan palkalla tai vastaavalla, mutta tuollaisten tekeminen on kuitenkin aina läsnä vuodesta toiseen suhteessa ja saattaa olla jopa syy eroon.

    • yksinäinen kesä

      Elimme pitkään avoliitossa, naimisiin menimme muutama vuosi sitten kun aloimme ajatella mahdollista leskeytymistä, perintöveroja, lesken asumisoikeutta yhteisessä kodissa ja sen semmoista. Puolisoni menehtyi vajaa vuosi avioliiton solmimisen jälkeen. Meillä on keskinäinen testamentti. Kaipa aviopuoliso maksaa perintöveroa vähemmän kuin avopuoliso. En ole jaksanut ajatella ja laskeskella sitä, kaikesta on vasta niin vähän aikaa. Ajattelen että avioliitto oli kumminkin hyvä ratkaisu, mitään pakkoa en tunne siinä olleen.

    • Turhaa haihattelua!

      Kaksi kertaa olen ollut naimisissa ja molemmista kerroista tuli ero. Kolmatta kertaa ei tarvitse tulla, koska ei kahta ilman kolmatta.
      Mutta eipä tässä enää ole näköpiirissäkään mitään, mistä sais ees jonkun parisuhdevirityksen(kään) aikaiseksi. Siinä mielessä olen turvassa.
      Hirveästi ei ole enää edes luottoa ihmisiin, joten en edes kaipaa mitään parisuhdetta.
      No, ikää tässä on jo kohta 43 vuotta, että eiköhän ne tietyt asiat ala tässä vaiheessa olla jo sitä taaksejäänyttä elämää.
      Hirveästi en ole elämältä vaatinut, mutta nekin vähät oli näköjään liikaa vaadittu.
      En ole katkera, vaan realisti.

      • hukokrr

        Hyvä ettet ole katkera, vaan koet olevasi realisti. Se oma tunteesi on tärkein.

        Minä kuitenkin kolmesta erosta huolimatta suhtaudun avioliittoon optimistisemmin. Jos joskus useamman vuoden tai lähes vuosikymmenen suhteen jälkeen tuntuu turvalliselta, hyvältä, arki toimivalta, rakkautta on... Niin kyllä olen vielä valmis menemään naimisiin. Ehdottomasti.

        Haihattelut, eli naimisiin meno esimerkiksi vuoden seurustelun jälkeen ei tulisi enää mieleenkään...

        Minulla on onnellinen parisuhde, ollut nyt vajaa pari vuotta. Sekä minulla että miehellä ikää 40 molemmin puolin. Miksi koet että sinun iässäsi tietyt asiat olisivat taaksejäänyttä elämää? Eikö kaiken ikäisillä ole oikeus onneen ja kestävään parisuhteeseen? Ehkäpä olet nyt itsekin oppinut paljon, tunnet itsesi, ja tiedät minkälainen kumppani rinnallesi sopii tai millainen ei?

        Jos et kaipaa parisuhdetta, niin ok. Mutta jos kuitenkin kaipaat, niin anna ihmisille mahdollisuus... :)


    • Omat päätökset itse

      Ei todellakaan kiinnosta oletko aviossa vai avossa- sehän on teidän oma asia. Minkä ihmeen takia kaikki pitää kyseenalaistaa muilla - tehkää itse päätöksenne ja eläkää sen mukaan.

      Minä olen elänyt ensin vajaat 10-vuotta aviossa ja kun lapset tulivat mukaan menimme avioon, se oli meidän ei sinun tai kenenkään muun tekemä ratkaisu. En tiedä muuttiko mitään, no yhteinen sukunimi siinä se näkyvin vaikutus oli.

    • keltasirkku82

      Huh olipahan paljon kommentteja, en jaksanut lukea kaikkia. Mutta oman mielipiteeni ajattelin kertoa. Olen itse kasvanut yksihuoltaja isän perheessä kun äiti kuoli. Lesken eläkkeestä ja itse saamastani puoliorvon eläkkeestä oli suuri apu. Muutama vuosi sitten ystäväni mies kuoli yllättäen heillä oli kaksi pientä lasta ja vasta ostettu talo. Ystäväni joutui myymään talon koska ei omilla tuloillaan pystynyt maksamaan yksin kaikkia omakotitalon kuluja. He eivät olleet naimisissa, lesken eläke olisi taannut perheelle mahdollisuudeen asua ja elää talossa jossa oli myös muistot isästä ja miehestä. En ole itsekään naimisissa, parisuhteen kannalta en katso sitä tarpeelliseksi, mutta tarkoitus olisi avioitua juridisista syistä ja siksi että perintö asiat ovat lesken ja lasten kannalta helpompia.

    • heipodei

      Miksi viettää joulua, jos ei ole uskovainen? Miksi viettää uuttavuotta? Miksi viettää juhannusta tai vappua? Miksi mennä naimisiin?

      -Koska haluaa juhlistaa jotain, kuten naimisiinmenossa rakkautta :)

    • avioo avooo PESÄÄ

      hitto kun onkin taas paljon vastauksia....mielipiteitä jne...onko pakko syödä puuro jos ei taho....onko pakko panna parastaan jos ei taho...onko pakko olla normi jos ei taho...mie en ainakaan taho..Mikähän helevetti se helevetin ongelma tässä avauksessa sit niiku alunperin oli...ongelma.

    • että sillee

      kun on maksanut työstään eläkemaksuja, joista sinulle maksetaan kun päässet eläkkeelle, mutta jo huono tuuri sattuu ja menehdyt syystä tai toisesta ennen eläkeikää perilliset ja leski saavat eläkettä. Mutta jos olet olet avoliitossa, lapset saavat perheeläketta 18 v ikään saakka, joka on vain osa siitä mikä tulisi jos leslikin saisi eläkkeen. Miksi hukata itse maksamia rahoja eläkefirmoille?

    • Kylmät kädet

      Naimisiin mennään nykyään vain sen takia, että saa sukulaisilta "perheenperustamis"-lahjoja. Eli hauskasti sanottuna, pelkän rahan takia. Siis vihkiparin molemmat osapuolet.

      • jötökkäkopio

      •  Kk

        Mulle tullut monesti ihan lista hääkutsun yhteydessä, että mistä valitset omalle taloudellesi sopivat tuotteet. Yleensä valitsen vain jonkun lasin, josta siitäkin pitää maksaa maltaita.

        Eli pähkinän kuoressa: naimisiin meno on pelkkää bisnestä.


      • Kylmät kädet
         Kk kirjoitti:

        Mulle tullut monesti ihan lista hääkutsun yhteydessä, että mistä valitset omalle taloudellesi sopivat tuotteet. Yleensä valitsen vain jonkun lasin, josta siitäkin pitää maksaa maltaita.

        Eli pähkinän kuoressa: naimisiin meno on pelkkää bisnestä.

        Ilman lahjaa ei viitsi mennä, joten ostan listalta sen lasin, joka maksaa 12 euroa. Oikea hinta tuskin 50 senttiä.


      • Buahahaa

        Heh, perheenperustamis... ei aviopari ole perhe. Nykyään jää hyvin monet hyvät ja fiksut ihmiset ilman lapsia, kun taas toisaalla yyhooäidit ja velmut naistennaurattajat saavat kasapäin au-lapsia.


    • Uupolek

      Monet haluavat yksinkertaisesti juhlistaa ja tehdä sensaation elämässään tapahtuneesta onnellisesta asiasta. Ei kai kaiken tarvitse liittyä byrokratiaan tai rahaan.

      • Kylmät kädet

        Valitettava tosiasia nykypäivänä on, että haluavat vain joko huomiota, tai taloudellista hyötyä sukulaisilta ja muilta häihin kutsutuilta vierailta.

        En ole ilonpilaaja, mutta tämä on karu fakta.


      •  Kk
        Kylmät kädet kirjoitti:

        Valitettava tosiasia nykypäivänä on, että haluavat vain joko huomiota, tai taloudellista hyötyä sukulaisilta ja muilta häihin kutsutuilta vierailta.

        En ole ilonpilaaja, mutta tämä on karu fakta.

        Enää en suostu kutsuihin, sillä puku ei enää mahdu, eikä ole varaa teettää uutta.


    • parempaa pohdittavaa

      Syitä ei ole, toiset haluavat mennä naimisiin ja toiset eivät. Etuna avioliitossa eläville on lesken eläke, jos sattuu niin ikävästi käymään, että toinen kuolee. Avopareilla sitä ei ole. Mutta, jos pätäkkää löytyy omasta takaa niin paljon, ettei moinen ole edes tullut mieleen, niin eipä sitä kannata ajatella jatkossakaan.
      Uusiperheiden postilaatikoissa on nykyään nimiä niin paljon ettei kaikki siihen näkyville mahdu, on avopuolisoiden omat nimet, heidän molempien lasten nimet, varsinkin äidinpuolelta lapsilla on yleensä exän nimi, ja jos äidillä on lapsia usemmalle miehelle niin jokaisella tietenki oma nimi jne.. Hymyssä on pitelemistä varsinkin kun postinjakaja tavailee nimiä.
      Tiedoksi muuten vaan, sinulla ei ole anoppia, se on ainoastaan naimisissa olevilla pareilla, sinulla on "avo-anoppi"

      Älä ihmeessä mene naimisiin, sillä jos niin teet, olet todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua jo eronnut.

      • Shark Mac

        Ja kannattaa muistaa, että naisten elinikä on pidempi kuin miesten, joten miehet eivät tässä pääse hyötymään kuin työntämällä sen eukon auton kalliolta vahingossa alas. Kannattaa kuitenkin laskea, paljonko bemariin käytti ja onko se kannattavaa.

        Leskivaimo nauttii eläkkeistä ja päälle lesken eläkkeestä. Mies ei nauti kummastakaan oli aviossa tai ei.


      • jijojojiji

        Tuo sukunimi juttu pisti silmään. Meidän perhe taitaa olla nimiasiassa sinun silmissä hyvinkin huvittava... Olemme naimisissa, mutta molemmilla on omat nimensä. Lisäksi perheeseemme kuuluu kolme lasta -minun kaksi ja miehen yksi. Miehen lapsella on äitinsä sukunimi. Minun lapsillani on eri isät ja molemmilla isänsä nimi. Eli perheessämme on viisi ihmistä ja viisi sukunimeä. Jep. :)

        Mutta hyvin on pärjättä tällä nimimäärällä nyt 8 vuotta saman katon alla.:)


    • avoVsAvio

      Avoliitto ei ole luottamusliitto, vaan ns.pelkoliitto. -Toinen voi lähteä siitä milloin häntä huvittaa.

      Avioliitto on osoitus, että molemmat kunnioittavat toisiaan, luottavat toisiin ja antavat toisilleen lupauksen, kunnioittaa toisiaan elämän myötä ja vastoinkäymisistä huolimatta.

      Avioliitossa molemmat joutuvat ahkeroimaan liiton onnen eteen, että rakkaus pysyy ja toimii. Avoliitossa ahkeroidaan eropelon takia ja yksi kantava tekijä voi myös olla normaali mustasukkaisuus rakkauden ohella. Avioliitto ei ole siis itsekeskeisiä ihmisiä varten, se ei tule toimimaan pitkään, niin kuin on myös avoliitossakin, jossa itsekeskeisyys tule ilmi niin nopeasti. Avioliittoa ei tule sopia kevytmielisesti, siksi sitä suunniteltaessa punnitaankin suhteen laatu ja kestävyys lopulta. Yllätyksiä tulee monille haaveilijoille, hyvä puoli on, että molempien aikaa säästyy. Alttarille jätetty ihminen kokee kovan kolauksen, tutkimuksen mukaan useat nunnat ovat kokeneet sen.

      Avioliitto on yliluonnollinen liitto naiselle ja miehelle, jotka solmivat sen Jumalan kasvojen edessä, kunnes kuolema erottaa mentaliteetilla. Vihollinen iskee nykypäivänä voimakkaasti perheisiin, siksi avioliitto toimii parhaiten Kristuksen seurakunnan suojaamana. Uskomatonkin voi joskus myöhemmin löytää avioliittoonsa avun seurakunnasta, vaikka ei avioon mennessään uskoisi sen mahdollisuuden olemassaoloon.

      • kukaonLuojasi

        Jeesus yksin
        voi antaa avioparille
        suojeluksensa helvettejä
        vastaan.
        Vain Jeesus tekee
        avioliitosta
        taivaallisen
        ja tämän Hän
        suorittaa yksin
        omasta voimastaan.
        Kunhan aviopari
        sitä haluaa.


      • Shark Mac

        Avoliitossa saa pelätä, että toinen lähtee.

        Avioliitossa saa pelätä, että toinen lähtee ja vie puolet omaisuudestasi.

        Parasta on olla menemättä asumaan naisen kanssa ollenkaan saman katon alle. Toista kun ei Suomen lain nojalla noin vain potkita ulos ja tavaroiden omistajan todistelu on yhtä puuroa.

        Raamattu sanoo: "Hyvä on miehen olla naiseen ryhtymättä" ja "Parempi katolla taivasalla kuin talossa toraisan vaimon kanssa"


      • ilolla antaja

        Herää unestas jeesustelija.
        Olen eronnut näistä yliluonnollisista liitoista monta kertaa, eikä ole sitonut mua sen enempää, kuin avoliitot.
        AIloista antajaa Jumala rakastaa, eikös niin sanota sanassakin. vai olenko mä lukenut läksyni väärin.....violiitot on pelkureiden hommia.


      • ähpuh pentti

        Voi hele....tti mitä skeidaaaaaaaaa.......


      • voi v
        kukaonLuojasi kirjoitti:

        Jeesus yksin
        voi antaa avioparille
        suojeluksensa helvettejä
        vastaan.
        Vain Jeesus tekee
        avioliitosta
        taivaallisen
        ja tämän Hän
        suorittaa yksin
        omasta voimastaan.
        Kunhan aviopari
        sitä haluaa.

        JEE...sukset


      • Ei ukkoja
        Shark Mac kirjoitti:

        Avoliitossa saa pelätä, että toinen lähtee.

        Avioliitossa saa pelätä, että toinen lähtee ja vie puolet omaisuudestasi.

        Parasta on olla menemättä asumaan naisen kanssa ollenkaan saman katon alle. Toista kun ei Suomen lain nojalla noin vain potkita ulos ja tavaroiden omistajan todistelu on yhtä puuroa.

        Raamattu sanoo: "Hyvä on miehen olla naiseen ryhtymättä" ja "Parempi katolla taivasalla kuin talossa toraisan vaimon kanssa"

        Puhumattakaan siitä, millaisen riesan nainen välttää jättämällä ukot ovensa ulkopuolelle. Tutkitusti avioliitto pidentää miehen, mutta lyhentää naisen elinikää.


      • Shark Mac
        Ei ukkoja kirjoitti:

        Puhumattakaan siitä, millaisen riesan nainen välttää jättämällä ukot ovensa ulkopuolelle. Tutkitusti avioliitto pidentää miehen, mutta lyhentää naisen elinikää.

        Siinä tutkimuksessa, jossa todettiin naimattomien miesten eliniän olevan lyhyempi ei otettu huomioon sitä, kuinka moni naimattomina kuolleista miehistä oli eronneita. Olisi mielenkiintoista tehdä tutkimus, kumpi kuolee varhaisemmin: ei koskaan nainut mies vai eronnut mies.

        Jos et mene naimisiin, sinulla on paljon enemmän rahaa käytettävissä omaan hyvinvointiisi. Ei ole kokoajan akka rahapussilla kinuamassa milloin mitäkin etelänmatkaa, rättiä tai ikeaa kakkosautosta puhumattakaan.


    • Äktenskapet har mer än bara en formel betydelse. Kyrklig sådan har också en teologisk betydelse. Man kan undra varför frågan överhuvudtaget ställs. Folk "tror" att samboende räcker. För mig får bekräftelsen på att man är accepterad sin kulmen genom äktenskapet. Svårt att motivera äktenskapet i dag då det är så många som skiljer sig.

    • Leskinen

      Leskeneläke on ainoa hyvä syy. Muita ei ole.

    • Niittipallero

      Omat vanhemmat, jotka vannoo avioliiton turhuuteen ja 50% varmaan avioeroon, sanoivat että kyllä ainut on se, että lapset on helpompi merkitä virallisiin papereihin ja olisi helpompaa kelassa selittää, ettei elatusasupa biologiselta isältä aleta kiskoa, kun asuu samassa talossa ja elättääkin perhettä jne.

      Toki sitten testamenteissa on muistaakseni helpompi laittaa omaisuutta aviopuolisolle ja muistaakseni ellei erikseen mainita testamenteissa (mikäli vaikka kuolee yllättäen) niin automaattisesti ei saa oikein mitään, vaikka kumppani olisikin.

    • hehhehhhhhhhhhhhhhhh

      Kuinka joku voi olla noin tietämätön?

      Toisaalta ihan hyvä että ihmiset elävät avoliitossa niin sos.turvaa säästyy muuhun.

      Nykyihmisten tiedon puute ihmetyttää, kuinka joku voi olla noin tyhmä..... ei voi olla totta.

      Mutta totta se on :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD

    • ehto

      Tee avioehto

    • Shark Mac

      No eikös feminismin tarkoitus ole nimenomaan petrata naisen asemaa. Ja sitähän avioliitto on. Miehelle avioliitosta ei ole mitään hyötyä, ellei mies ole uskonnollinen.

      Mutta minusta sinun ei missään tapauksessa pidä lähteä huonontamaan miehesi sosiaalista asemaa sillä, että menet hänen kanssaan naimisiin. Ja jos menet, niin hommatkaa tasa-arvoinen avioehto jossa määrätään, että kummallakaan ei toisen omaisuuteen ole naputtamista.

      Joku sanoo, että et ole lähin omainen miehellesi. No mitä sitten? Miksi pitäisi olla paperilla? Ei nainen ole miehelle koskaan se lähin omainen vaikka mies sitä haluaisi. Sitä ei avioliitto muuta. Naisen lähin omainen on aina 1) se juorukaveri joka tietää naisen edelliset ja nykyiset seksisuhteet ja mitä mieltä nainen oikeasti on miehestään 2) lapsi 3) koira, joka menee aina miehen edelle ja 4) äiti, hyvässä ja pahassa.

      En käsitä miksi anoppi haluaisi, että poikansa joutuisi maksamaan erossa tasingot ja antamaan puolet omaisuudestaan pois. Taitaa vihata lastaan.

    • risho1

      Avioliitto on ilmeisesti ainoo mahdollisuus tienata leskeneläkkeellä.

    • Onnellinen ilman....

      Ei mitään syytä mennä naimisiin. Antaa vaan myrkkyä maistaneiden painostaa. Jos toisesta tykkää, ei siitä tykkää sen enempää, jos menee naimisiin. Kokemusta on.
      Se on ihan sama näillä hiillostajilla, jotka puuttuu toisten asioihin..
      Mikään ei vi---ta niin, kuin kyselijät, jotka utsivat asioita, jotka ei toisille kuulu.
      Kysellään lapsen teosta ym. Mä vastaan tahallaan, etten just tykkää kiljuvista kakaroista, ja sittenhän tuleekin hiljaista, ja oon vit....nen eukko.
      Oikeasti kyllä lapsista tykkään, mutta tollasilla uteluilla saa multa karvat pystyyn.
      Naimisiin meno ei tuo sen enempää turvallisuutta, kuin avoliittokaan. Molemmista on yhtä helppo lähtee, jos haluaa. Paperityöt jää vähemmälle, jos ei oo naimisissa.

    • Anopin

      käskyn lisäksi laki antaa tiettyjä etuja avioliitolle. Lähinnä ne koskevat liiton päättymistä. Pahinta on tietysti puolison kuolema. Keskinäisellä testamentilla osa niistä hoituu, mutta kaikki ei silläkään. Suosittelisin lakimiehen puheilla käyntiä, jos avioiliitto ei ole vaihtoehto pitkässäkään suhteessa.

    • kahden äiti

      Jos mieheni kuolee, saan leskeneläkettä, enkä menetä oikeutta asua kodissani. Minulla on myös mahdollisuus päättää häntä koskevista hoitotoimenpiteistä sairaalassa ja saattaa hänet hautaan haluamallani tavalla. Avioliitto on hyvä vakuutus kuoleman varalle.

      Avoliitossa eläessä, jos puoliso kuolee, sinulla ei ole välttämättä mitään sananvaltaa esim. miehesi hautajaisiin. Miehen muut sukulaiset saavat päättää siitä.

    • upk

      joopa joo ei tarvi nykyään mennä naimisiin,se on vain itestään kiinni ja kumppanista kestääkö liitto.näyttää että jotka menee naimisiin melkein heti erotaan ja sitten syytellään toisia ja tapellaan lapsista.sehän on sanontakin että ei vittu vihkimällä parane.

    • Aioliitto

      Moi.Siksi pitäisi mennä naimisiin,koska se on Raamaun mukaa ainut oikea yhdessä asumisen muoto,kaikki niinsanotut avoliitot ovat haureutta.

    • 6+6

      Kysymys avioliiton vastustajille: ettekö tee myöskään työsopimusta, vuokrasopimusta tai muuta talouteenne ja elämäänne vaikuttavaa sopimusta lain mukaan? Luotatteko vain siihen, että kyllä kaikki menee hyvin?
      Nimim. "kahden äiti" kiteytti asian hyvin.

    • Keskiaikainen

      Ei nykyään enää avioliitto ole mitään Ei mtitään järkee koko instituutiossa Kustannetaan hienot häät jotka maksaa paljon Sitten erotaan muutaman vuoden jälkeen avoero parempi ja halvempi ratkisu Keskiaikainen keksinö koko avioliitto

    • Tahdon

      Uskomatonta!
      Antaa myrkkyä maistaneiden painostaa?
      NYT OLISI KYSYMYS johon haluan vastauksen!

      JOS AVIOLIITTO on turhaa ja yhdentekevää eikä sillä ole mitään merkitystä missään
      NIIN MIKSI HITOSSA SE ON NIIN PELOTTAVA? Miksi siihen yhdentekevään liittoon ei voisi sitten astella jos se on aivan sama asia kuin AVOLIITTO? Etenkin kun näkee suhteita joissa toinen tahtoisi avioliitolle siunauksen.

      Minä itse olen sanonut TAHDON ja olenkin tahtonut kaiken kestävän ja tehnyt sen eteen paljon. Olin Jumalan edessä luvannut tahdon voimallakin pitää liittomme yllä vaikeinakin hetkinä.
      Minun uskoni on vakaa siltä osin (aina on opeteltavaa), mutta mieheni sairastui mielellisesti ja ero oli lasten vuoksi välttämätön.
      Ero olisi ollut aivan sama näin ilman uskontoa ajatellen eli ihan sama eroaako avioliitosta vaiko avoliitosta.

      Itselleni avioliitolla on uskonnollinen merkitys. Sitä en voi kenellekään tuputtaa, mutta itslleni se on hyvin tärkeää mennä Jumalan eteen ja pyytää liitollemme siunausta ja rakkautta, voimaa pysyä yhdessä.
      Ja jos nyt joku sanoo, että rukoilla voi ilman avioliittoakin ja teidän uskomuksen mukaan siunauksen voi saada siltikin. Niin mikä siinä on se kynnys sitten mennä avioliittoon ja hakea Jumalan siunaus jos kerran oikein uskottekin "omasta vapaasta tahdostanne" muutenkin?
      Mikä siinä kohtaa nostaakin avioliiton jonnekin omaan arvoonsa niin, että se on jotain niin pelottavaa/erilaista/naurettavaa. Eikö se olekaan sama asia kuin avoliitto?

      Tulisiko teidän, jotka avioliittoa väheksytte, koittaa opetella suhtautumaan näihin liiton kahteen muotoon (avo ja avio) EDES tasavertaisesti? Jos ne kerran on yksi ja sama asia ja itse vaaditte erityistä hyväksyntää avoliitollenne, että nämä asiat tulisi yhdenvertaistaa.
      Aloittakaa siis ensin itsestänne ja sitten vasta muiden mielipiteistä.
      Jos itse pitää jotain asiaa hyvänä ja on sen asian kanssa sujut niin ei tarvitse ketään perustelemaan mitään vaan olisi hyvä olla eikä tarvitsisi edes miettiä vaihtoehtoja ja perustella valintaansa.

    • So simple

      Rakkaudesta ja halusta osoittaa sitoumus!

    • Hei kaikille,
      nyt täytyy kyllä sanoa että minuakin ihmetettää miten paljon tunteita avioliitto herättää ja nimenomaan niitä negatiivisia. Miten aviolitto johtaisi eroon enemmän kuin avoliitto? Siis että jos on onnellisina asuttu saman katon alla jo vuosia, ja mennään naimisiin, niin miten se yhtäkkiä johtaa eroon? Selittäkää oikeasti, koska en tajua. Ainut ajatus, joka itselle tulee mieleen, on että avioliitosta kuitenkin odotetaan emotionaalisesti enemmän ja sitten petytään ja siksi erotaan. Korjatkaa, jos olen väärässä.

      Taloudelliset seikat ovat ihan todellisia seikkoja ja omaisuuteen ja perinnönjakoon liittyvät asiat on tässä ketjussa monta kertaa tuotu esille. Myös lapsia saadessa on vaan helpompaa olla naimisissa, kun ei tarvitse juosta lastenvalvojalla tekemässä isyyden tunnustusta. Mutta kyllä liittyisin niiden joukkoon, jotka antavat avioliitolle jotain syvempää merkitystä. Raamatussa sanotaan jossain, ettei "kolmisäikeinen lanka helposti katkea". Aika kaukana meidän nykyinen valtionavioliittomme on Raamatun liitoista, mutta ajattelen kuitenkin avioliitossa Jumalan olevan "kolmantena säikeenä" suhdetta vahvistamassa. Itse olen yllättynytkin siitä, miten parisuhteessa on kasvu hyvään ja yhteiseen suuntaan jatkunut jotenkin paljon syvemmälle kuin ajattelin olevan mahdollistakaan.

      Naimisiin muuten pääsee koruttomasti ja yksinkertaisesti maistraatin lisäksi myös kirkossa tai ihan kotona. Pappi tulee ilmaiseksi kotiin tai muualle kohtuulliseen paikkaan vihkimään, tarvitaan vain esteiden tutkinta ja kaksi todistajaa. Kirkossakin voi mennä naimisiin niin, että todistajina toimivat suntio ja kanttori. Kirkkohäiden ei siis tarvitse tarkoittaa isoja prinsessajuhlia.

      Lisätään nyt vielä se, että olen kyllä nähnyt sekä toisiinsa aivan avioliiton lailla sitoutuneita avopareja, että aviopareja, joilla ei oikein keskinäisesti sitoutumisesta ollut tietoakaan siitä "papin aamenesta" huolimatta. Että on tässä kuviossa enemmän tekijöitä ja harmaan sävyjä, kuin pelkkää mustavalkoista.

      Sinikka-pappi

    • Rahastusta?

      En näe minäkään mitään syytä mennä naimisiin. Menköön ne jotka tahtoo.

      • minde5

        Kiitos kommenteista! Aivan loistavia näkökantoja olette esittäneet. Näillä on hyvä lyödä anoppia vastapalloon!

        Tilanteeni on siis se, että olemme olleet yhdessä toistakymmentä vuotta avoliitossa. Lapset ovat pieniä ja itse olemme nelikymppisiä.

        Kosittu on (mies) ja mies menisi naimisiin, jos itse haluaisin. Epäilen kuitenkin tarkoitusperiä varsinkin anopin suhteen. Minulla on omaisuutta omissa nimissäni ja joskus riidan tullen mieheni on esittänyt väitteitä, että jos eroaisimme avoliitosta, laki on nykyisin muuttunut niin, että minun nimissäni oleva omaisuus (talo 100% omistusosuus minun), autoni ym. menisi kuitenkin jakoon ja hän saisi niistä puolet.

        Miehellä on omaa omaisuutta, enkä minä niistä välitä, pitäkööt mökkinsä ym. Avoliitosta mahdollisen eron tullessa tai toisen kuollessa lapsilla kuitenkin jäisi katto pään päälle. Kuin suoraa miehen äidin suusta nuo tarinat. Anoppi on esittänyt syitä naimisiin menemisen puolesta vaikka ei pidä minusta (läpinäkyvää :-)).

        Olemme keskustelleet naimisiinmenosta ja otin puheeksi, että jos menisin niin haluaisin heti avioehdon. Se ei kuitenkaan heille sovi missään nimessä. Anoppi sanoi, että sehän olisi hirveä epäluottamuksen osoitus heitä kohtaan ja ei käy.

        Uskon, että varmasti tulemme olemaan yhdessä loppuikämme, mutta miksi tehdä asioista epävarmoja menemällä naimisiin. Lisäksi olen vähän taikauskoinen ja luulen, että jos tähän asti on mennyt hyvin avoliitossa niin naimisiin mentyämme alkaisi mennä heti huonosti ;-), kun ei tarvitsisi niin yrittää.

        Isyyden tunnustaminen ei niin vaikeaa ollut, että sen takia ei naimisiin kannattaa sännätä.


      • miksi tehdä ongelmia
        minde5 kirjoitti:

        Kiitos kommenteista! Aivan loistavia näkökantoja olette esittäneet. Näillä on hyvä lyödä anoppia vastapalloon!

        Tilanteeni on siis se, että olemme olleet yhdessä toistakymmentä vuotta avoliitossa. Lapset ovat pieniä ja itse olemme nelikymppisiä.

        Kosittu on (mies) ja mies menisi naimisiin, jos itse haluaisin. Epäilen kuitenkin tarkoitusperiä varsinkin anopin suhteen. Minulla on omaisuutta omissa nimissäni ja joskus riidan tullen mieheni on esittänyt väitteitä, että jos eroaisimme avoliitosta, laki on nykyisin muuttunut niin, että minun nimissäni oleva omaisuus (talo 100% omistusosuus minun), autoni ym. menisi kuitenkin jakoon ja hän saisi niistä puolet.

        Miehellä on omaa omaisuutta, enkä minä niistä välitä, pitäkööt mökkinsä ym. Avoliitosta mahdollisen eron tullessa tai toisen kuollessa lapsilla kuitenkin jäisi katto pään päälle. Kuin suoraa miehen äidin suusta nuo tarinat. Anoppi on esittänyt syitä naimisiin menemisen puolesta vaikka ei pidä minusta (läpinäkyvää :-)).

        Olemme keskustelleet naimisiinmenosta ja otin puheeksi, että jos menisin niin haluaisin heti avioehdon. Se ei kuitenkaan heille sovi missään nimessä. Anoppi sanoi, että sehän olisi hirveä epäluottamuksen osoitus heitä kohtaan ja ei käy.

        Uskon, että varmasti tulemme olemaan yhdessä loppuikämme, mutta miksi tehdä asioista epävarmoja menemällä naimisiin. Lisäksi olen vähän taikauskoinen ja luulen, että jos tähän asti on mennyt hyvin avoliitossa niin naimisiin mentyämme alkaisi mennä heti huonosti ;-), kun ei tarvitsisi niin yrittää.

        Isyyden tunnustaminen ei niin vaikeaa ollut, että sen takia ei naimisiin kannattaa sännätä.

        Näyttäisi olevan vähän koira haudattuna tuohon naimisiinmenoehdotteluun. Älä ikinä suostu mihinkään painostettuna ja vaikka menisitte myöhemmin naimisiin ihan omasta halustasikin, niin ei kannata mennä ilman avioehtoa. Tuo leskeneläke voi kuittautua kunnon henkivakuutuksilla ja muilla varotoimenpiteillä, tietysti se on yksi vähemmän romanttinen syy mennä naimisiin mutta siis todellakin, ei ilman sitä avioehtoa..


      • minde5 kirjoitti:

        Kiitos kommenteista! Aivan loistavia näkökantoja olette esittäneet. Näillä on hyvä lyödä anoppia vastapalloon!

        Tilanteeni on siis se, että olemme olleet yhdessä toistakymmentä vuotta avoliitossa. Lapset ovat pieniä ja itse olemme nelikymppisiä.

        Kosittu on (mies) ja mies menisi naimisiin, jos itse haluaisin. Epäilen kuitenkin tarkoitusperiä varsinkin anopin suhteen. Minulla on omaisuutta omissa nimissäni ja joskus riidan tullen mieheni on esittänyt väitteitä, että jos eroaisimme avoliitosta, laki on nykyisin muuttunut niin, että minun nimissäni oleva omaisuus (talo 100% omistusosuus minun), autoni ym. menisi kuitenkin jakoon ja hän saisi niistä puolet.

        Miehellä on omaa omaisuutta, enkä minä niistä välitä, pitäkööt mökkinsä ym. Avoliitosta mahdollisen eron tullessa tai toisen kuollessa lapsilla kuitenkin jäisi katto pään päälle. Kuin suoraa miehen äidin suusta nuo tarinat. Anoppi on esittänyt syitä naimisiin menemisen puolesta vaikka ei pidä minusta (läpinäkyvää :-)).

        Olemme keskustelleet naimisiinmenosta ja otin puheeksi, että jos menisin niin haluaisin heti avioehdon. Se ei kuitenkaan heille sovi missään nimessä. Anoppi sanoi, että sehän olisi hirveä epäluottamuksen osoitus heitä kohtaan ja ei käy.

        Uskon, että varmasti tulemme olemaan yhdessä loppuikämme, mutta miksi tehdä asioista epävarmoja menemällä naimisiin. Lisäksi olen vähän taikauskoinen ja luulen, että jos tähän asti on mennyt hyvin avoliitossa niin naimisiin mentyämme alkaisi mennä heti huonosti ;-), kun ei tarvitsisi niin yrittää.

        Isyyden tunnustaminen ei niin vaikeaa ollut, että sen takia ei naimisiin kannattaa sännätä.

        Minusta tuolla avoanopillasi on liian suuri vaikutus asioihinne.


      • tyytuuoiytu
        minde5 kirjoitti:

        Kiitos kommenteista! Aivan loistavia näkökantoja olette esittäneet. Näillä on hyvä lyödä anoppia vastapalloon!

        Tilanteeni on siis se, että olemme olleet yhdessä toistakymmentä vuotta avoliitossa. Lapset ovat pieniä ja itse olemme nelikymppisiä.

        Kosittu on (mies) ja mies menisi naimisiin, jos itse haluaisin. Epäilen kuitenkin tarkoitusperiä varsinkin anopin suhteen. Minulla on omaisuutta omissa nimissäni ja joskus riidan tullen mieheni on esittänyt väitteitä, että jos eroaisimme avoliitosta, laki on nykyisin muuttunut niin, että minun nimissäni oleva omaisuus (talo 100% omistusosuus minun), autoni ym. menisi kuitenkin jakoon ja hän saisi niistä puolet.

        Miehellä on omaa omaisuutta, enkä minä niistä välitä, pitäkööt mökkinsä ym. Avoliitosta mahdollisen eron tullessa tai toisen kuollessa lapsilla kuitenkin jäisi katto pään päälle. Kuin suoraa miehen äidin suusta nuo tarinat. Anoppi on esittänyt syitä naimisiin menemisen puolesta vaikka ei pidä minusta (läpinäkyvää :-)).

        Olemme keskustelleet naimisiinmenosta ja otin puheeksi, että jos menisin niin haluaisin heti avioehdon. Se ei kuitenkaan heille sovi missään nimessä. Anoppi sanoi, että sehän olisi hirveä epäluottamuksen osoitus heitä kohtaan ja ei käy.

        Uskon, että varmasti tulemme olemaan yhdessä loppuikämme, mutta miksi tehdä asioista epävarmoja menemällä naimisiin. Lisäksi olen vähän taikauskoinen ja luulen, että jos tähän asti on mennyt hyvin avoliitossa niin naimisiin mentyämme alkaisi mennä heti huonosti ;-), kun ei tarvitsisi niin yrittää.

        Isyyden tunnustaminen ei niin vaikeaa ollut, että sen takia ei naimisiin kannattaa sännätä.

        Siis hyvin on mennyt tähän asti, mutta mies on uhkaillut vievänsä avoerossa omaisuuttasi? Just...

        Älkää menkö naimisiin. Syys ei ole siinä, että avioliitossa olisi jotain vikaa, vaan siinä, että te ette vaikuta kovin vakaalta parilta.

        (ps. aviopuolisolla on hyvin eri rooli kuin avopuolisolla, mikäli puoliso esimerkiksi sairastuu vakavasti, kuolee tms... En tarkoita vain raha-asioita, vaan siihen kuka on lähiomainen. Jos vaikkapa miehesi sairastuu pahasti, hänen äitinsä, jonka kanssa et selvästikään ole samalla aaltopituudella, päättäisi miehesi hoidosta yms. Sinulla ei olisi mitään sanaa.)


    • Kierrätystä se on

      Ei kannata. koska kohta erotaan ja naiset hakevat vain rikkaita miehiä, joilta voi viedä omaisuuden.

      Taas pannaan, tehdään lapsia ja jokaisella kakaralla eri isät. Sosiaalietuuksia nostetaan ja eri elatusmaksuja tilit pullollaan.

      Kirkkojen tulisi kieltää synnissä elävien vihkimykset. kerran vain saisi suntisen vihkiä Jumalan kasvojen edessä, sen jälkeen on kyse huorinteosta! Ja se ei kuulu Kirkkoon.

      • kirkon sis. rappio

        Kieltää? No, jos kirkot (eteenkin ev.lut.) pitäisivät Jumalan sanaa esillä ja saarnaisivat parannusta Jeesuksen nimessä. Tosin se, että kirkon homo- ja lesbopappien yms. kirkonviroissa olevien viranhaltioiden takia kirkon uskottavuus Jumalan sanan julistajana on romahtunut. ...jos syntiä ei enää julisteta synniksi eikä oikeaa uskoa Jeesukseen tarjota...

        Onneksi on ns. vapaatsuunnat (eivät jehovan todistajat kuulu niihin), missä vielä Jumalan sanaa pidetään esillä.


    • bbb1

      Minä menin naimisiin vasta "kypsällä iällä" (>40). Lapsia ei ole eikä tule :-) Minusta se vaan oli jotenkin itsestään selvää, koska ensimmäistä kertaa elämässäni tiesin, että tämän miehen kanssa vietän loppuelämäni, että kun mies kosi niin minä epäroimättä vastasin kyllä. Ei se kosinta sinänä suurena yllätyksenä tullut, koska mieheni on katolilainen, ja heidän suvussaan vaan ei ole tapana elellä avoparina loputtomiin. Ihan maistraatissa mentiin, kun tuo katolinen kirkko ei oikein diggaa meitä pakanoita...
      Alkuperäiselle kysyjälle vastaisin, että jos sitä pitää miettiä ja perustella itselleen, niin sitten ehkä ei.
      Vähän asian vierestä, mutta silloisessa asuinmaassamme oli käytäntönä katolisen kirkon järjestämä "avioliittokoulu" (Pre marital councelling), joka oli minusta tosi hyödyllinen. Sellaisen voisi jossakin muodossa (ei ehkä kirkoon liittyen) ottaa käyttöön Suomessakin. Siinä käytiin kahdestaan ja ryhmissä keskustellen läpi kunkin odotuksia avioliitolle yms. Varmasti erityisen hyödyllistä nuorena naimisiin meneville pariskunnille.

    • Tahdon, jatkaa

      Ennen eroon haettiin syyllinen, jotta eron saattoi saada. Avioliitolla oli lopullisempi merkitys siinä mielessä ja ei kosittu ketä vaan.
      Avoliitto tai avioliitto ei kumpikaan takaa onnea eikä autuutta eikä myöskään päinvastoin.
      Kyllä se on meistä ihmisistä kiinni.
      Jos avioliittoon uskoo ja sillä on suurempi merkitys kuin pelkkä hääjuhla ja tapa niin väitän silloin sen olevan kestävämmällä pohjalla ja samoilla perusteilla voi olla avoliitossakin.
      Siksi liitot ennen kesti paremmin. Aborttejakaan ei ollut joten piti ihan tosissaan yrittää ja harkita tarkoin kenen kanssa. Avioliiton ulkopuolellakin syntyi lapsia ja häpeän kantoi yksin nainen.
      Siksi kehiteltiin lakeja ja uudistuksia, jota naisellakin olisi turva ja tämä on johtanut siihen ettei avioliitolla ja avoliitolla ole paljoa eroa.
      Mutta ihan oiketa juridisia kysymyksiä kannattaa aloittajan esittää lakimiehelleen ja muistaa, että jos avioon menee ja haluaa siten täydentää perheen onnen , koska miehesi tätä toivoo. Silloin pitää muistaa, että menet naimisiin miehesi kanssa ja te kaksin keskustelette avioehtonne marginaalit, niihin ei anopilla tule olla valtaa.
      Teet kuten parhaalta tuntuu. Suojaa omaisuutesi mahdolliselta tulevalta vientiyritykseltä, mutta samalla suojaat lapsesi ja heidän oikeutensa. Kannattaa pohtia asiaa myös siltä kannalta jos joskus eroisitte tai jos miehesi saisi lapsen (tai olisi jo lapsi) jonkun toisen naisen kanssa. Vain siten suojaat nimenomaan teidän perheenne.

      Minusta ei tarvita enän yhtään enempää vapauksia, jotta liitoista tulisi yhtävertaiset, koska tämä näemmä vain heikentää avioliiton merkitystä entisestään.
      MInusta on myöskin tekopyhää mennä avioliittoon siten ettei kumpikaan usko Raamatun sanaan eikä välttämättä edes Jumalaan. Sillä usko voi olla hyvin vahva ja yhdessä pitävä side parhaimmillaan. Kun kumpikin arvostaa avioliittoa ja sillä mitä kirkossa on luvannut tai ylipäänsä Jumalan edessä luvannut on pyhää ja sillä on suuri merkitys niin se suhde ihmisen ja Jumalan välillä kantaa kun on vaikeaa.
      Sitä voisi ei uskovat verrata (jotenkin) siihen kun lpaat koko sydämestäsi esim.lapselle jotain niin pyrit sen pitämään, jotta voit katsoa lasta silmiin. Nämä on sellaisia henkisiä moraalikysymyksiä, joita valitettavan harva tänä päivänä miettii ja niin moni nainen yhä tuomitsee nimenomaan naisen siitä, että liitto ei ole kestänyt ja on jäänyt lasten kanssa yksin. Missä on miehen vastuu? Eikö olisi kaikille naisille helpompaa kun se miehen vastuu olisi selkärangassa uskon ja kasvatuksen myötä? Tällöin naista, ei ketään naista, kohdeltaisi niin kevytkenkäisesti. Nainen saisi arvoa. Sitä arvoa mitä Raamatussakin sanotaan, että mies on perheen pää (vastuu!) ja tuo upea tehtävä tulisi hoitaa siten, että kaikilla on perheessä hyvä olla eli ansaita kunnioitus kunnioittamalla vaimoaan. Vain silloin on tehnyt tehtävänsä hyvin kun on pyrkinyt aina hyvään, samoin vaimo miestään kohtaan.
      Sellainen rakkaus, ystävyys ja kunnioitus on tavoittelemisen arvoinen asia eikä se tule vain olemalla. Ja siten , esimerkillämme voimme siirtää tuota moraalia lapsiimme ja parantaa tulevaisuuden liittojen mahdollisuuksia.

      Kun muistaisimme aina miettiä lapsiamme ja heidän lapsiaan, että minkä viestin välitämme heille?
      Sen, että yksinkin pärjää ja juuri mitään ei tarvitse toiselta sietää sillä on vaan minä, minä ja minä? Senkö ettei tarvitse nähdä vaivaa? Saa vain seurata sydäntään viis muiden tunteista ja siitä mitä vahinkoa se aiheuttaa toiselle ihmiselle ja hänen tulevaisuuden ihmisiin.

      Nykyajan ihminen saisi pysähtyä vaatimuksineen miettimään, että keneltä vaatii? Elämältä? Itseltä? Toiselta?
      Vai Jumalalta?
      Mikä on todennäköisyys onnistumiselle? Kun vaatii toiselta? Itseltä? Yhteiskunnalta?
      Vai Jumalalta?
      Ja tulee muistaa, että kun odottaa Jumalalta kunnioitusta niin sitä ei voi nauttia ellei Häneen ensin usko ja uskon seurauksena myös Hänen sanaansa ja Raamattuun. Silloin huomaamattaankin noudattaa niitä hyviä asioita miten toisia kohdellaan ja saa tilalle henkisen rauhan ja tasapainon, luottamuksen ja voimaa. Silloin onnistuu moni muukin asia kun toinen voi jo luovuttaa.

    • minde5

      Aivan loistavia vastauksia taas kerran. Kiitos niistä.

      Ehkä jätämme avioliiton "paremmille" uskovaisille. Minä ja lapset kuulumme kirkkoon. Anoppi ja mies ei. Eli pohja pois vaatimuksiltaan.

      Homot saavat puolestani mennä avioon, jos haluavat. Ehkä siinä on tulevaisuus, että avioliitto on homoille ja heterot pysyvät avoliitossa. Saavat sitten pitää prinsessajuhlansa. Itse en sellaisia halua.

      Tuota, että naimisiin voi mennä maistraatissa ihan vaikka kauppareissullakin on minulle ehdoteltu. Eipä kuitenkaan paljon kiinnosta. Hyvin voin olla menemättäkin naimisiin kauppareissulla :-))

      Ihan yhtä sitoutunut voi olla avoliitossakin. Lapsiin kuitenkin sitoutuu enemmän kuin puolisoon ihan pakostakin. Lapsista ei voi erota.

      • Vanhainkodeissa on kuulemma paljon vanhuksia, joita ei omat lapset käy katsomassa. Ja nuorempanakin ne lapset voivat muuttaa kauas tai voi tulla välirikko. Eli jos tekee lapsia, että joku rakastaisi ja olisi seurana, saattaa pettyä pahasti. Vaikka vanhemman rakkaus on pyyteetöntä, lapsen rakkaus ei ole.

        Onko lapset sitten kuin avoliitto? Eroon voidaan päätyä ilman virallistakin eroa.


    • Malakia1

      Elämän muutoksissa avioliitto on paras sopimus lain edessä. Kun on kysymyksessä eläkkeelle meno, ero tai kuolema, niin avioliitto tai tasa-arvoisessa liitossa sen laillistaminen on selvin kaikin tavoin.

      Ei kai sillä liiton nimellä muuten ole väliä.

      • Malakia1 jatkoa

        Kyllä avoliitto passaa uskovillekin. Ei avioliittoon vihkimistä ole määrätty Raamatussa, mutta sen takaamat oikeudet ovat.


      • Leski

        Olen samaa mieltä MALAKIA 1 kanssa.
        Olimme 11 vuotta avoliitossa ja kun olin 49 vee,menimme maistraatissa vihille. Käytännön syistä ja päätettiin olla yhdessä aina. Ei lapsia.
        Mies sai aivoverenvuodon 67-vuotiaana.
        Olin vaimo ja sitä kysyttiin jatkuvasti sairaaloissa. Hän oli 7 kk sairaalassa ja halusin omaishoitajaksi. Taas vaimo oli kova sana. Hän nukkui pois Syys . Avioliitolla oli tosi paljon merkitystä käytännön asioissa.
        Kun on vielä syvä suru päällä,ei millään jaksaisi.
        Avioliitto on vanhanaikainen,mutta tämä yhteiskunta on rakennettu avioliiton mukaan.


    • jellin

      no avioliitosta on hyötyä jos jäät leskeksi. saat lesken eläkettä ja perit puolisosi ja yhteisen omaisuuden.

    • deqrtäö

      Jos etsit hyötyä niin unohda koko homma. Naimisiin mennään rakkaudesta ei hyötyäkseen.

    • noro-moro

      ei avioliitto ole pakollinen kellekkään. Jos se ei ole tärkeä niin se ei ole tärkeä. muut voivat sanoa ihan mitä haluavat. kyllä naimisiin pitäisi mennä vain sen takia että molemmat haluavat sitä. ei sen takia että muut haluavat teidän olevan naimisissa.

      lähisukulaiseni elelee onnellisesti avoliitossa naisensa kanssa ja heillä on yksi lapsi. keskinäiset testamentit ovat tehneet. jolloin asunto jää leskeksi jäävälle puolisolle. tuolla tavalla Avoliitosta saakin tehtyä Avioliittomaisemman.

    • hhöjä

      Ehkä teidän tapauksessa se avioliitto on ohitettu etappi, joten unohda koko homma.
      Olisi pitänyt mennä ennen lasten tekemistä.

    • Menkää naimisiin

      Jos minulla olisi takana pitkä parisuhde,lapsia,ja vielä menis hyvin,en olisi täällä suomi 24 kyselemässä vierailta ihmisiltä mielipirettä naimisiin menosta.
      Jotenkin minusta tuntuu siltä että et ole kovin varma päätöksestäsi.
      En ymmärrä ollenkaan näitä feministi juttuja,minusta päinvastoin tuntui että olin miehelleni todella tärkeä kun hän halusi kanssani naimisiin ja sain vielä sormeenikin kauniin ja kalliin sormuksen.Nyt kun olen ollut vuosia naimisissa en tunne että minulta on riistetty mitään,päinvastoin me olemme ME.
      Kyllä se vaan niin on että on se sitten mitä tahansa jos ihminen jotain oikein haluaa niin siihen haluaa virallisen omistusoikeuden.
      Vuokralla,lainassa,pätkätyössä,sijainen,harkinnassa,anomus, kaikista näistä sanoista tulee sama mielikuva kuin sanasta avoliitossa,semmonen vähän turvaton olo ja minä kun haluan elämääni turvallisuutta.

    • ejakula masturbat

      en tiedä tänäkään päivänä, vaikka kaiken aikaa olenkin ollut olemassa ja menossa naimisiin, miksi kukaan ei pysäyttänyt (missä olet/olit Jumala)

    • avioliitto ja naiminen ja sex ei ole missään sanottu kelvolliseksi elämäntavaksi se on niin

    • OMG/AD. 2014

      olen olemassa ja naimisiin menossa se sanottakoon, mutta miksi on niin? naimisiin menneet ei ole välittäneet perinteistä, arvioissa miestä/naista - on näes siten, etten ole ehätänyt, vaan nainti on sujunut luotettavuustasolla niin ettei kun kukaan ole varmasti todistamassa, jossakinhan sen täytyy olla, todistamassa, tänään sain kohdata raiskaamani naisen ja hyvännäköinen on, en tiedä sen sex ja naimisiinmeno mieltymyksistä, avioliittoaikeissa, mutta mitäs enää teet, oma elämäsikin on heilahtanut raiteiltaan, näin sex pitoisen avioliittokauden kuluttua, joten pahasti on päässyt tapahtumann, kiitän kun sain tunnustaa "jos et anna naida niin raiskaan sinut" tunnuslause 1960-luvulla, mistä alkaen ja mihin päättyen, kuitenkin olen saanut käsitellä Suomalaisen asiaani ja päässyt naimattomuuden tyyneen sataman ja värinän verran onnea - en todella voi katsoa ihmisiä siihen suuntaan missä he on avioliitossa tai eronneina aiemmista ja vaihtaneen neitseellisempään

    • eivoiolla

      "Olemme keskustelleet naimisiinmenosta ja otin puheeksi, että jos menisin niin haluaisin heti avioehdon. Se ei kuitenkaan heille sovi missään nimessä. Anoppi sanoi, että sehän olisi hirveä epäluottamuksen osoitus heitä kohtaan ja ei käy."

      Nelikymppinen nainen käy avoanoppinsa kanssa keskustelua avioehdostaan, eikä anopin poika=miehesi osaa sanoa äidilleen, että asia ei tälle kuulu. Kasvakaahan nyt aikuiseksi!

      • 10+14

        Vai menikö se niin, että aloittaja on vaatinut avioehtoa mieheltään, joka sitten on valittanut ongelmasta äidilleen (! tässä tapauksessa ihan virallisestikin äitinsä).

        Äiti äiti, äiti... kuten Ratikkakuskli tuolla sanoi, anoppisi häärää vähän liikaa poikansa puolesta. Sano sille miehellesi asiasta joskus suoraan.

        (ehkä joku keksii paremman tavan viestiä asia, mutta tiedätte kyllä)


    • 11+11

      Minusta on mukavaa olla mieheni vaimo.

    • kaarnalaiva vesillä

      Minä kun menin naimisiin, niin sen jälkeen vaimostani tuli kodon piru. Ja jos tästä ero tulee niin en ikinä enää papin puheille. Kaikkeni olen koittanut tehdä avioliiton eteen. Viinaa ja tupakkia en käytä. En sitten tiä onko minulla huono "sapeli"? Jos olen tyrtyttänyt vaimoni tosiaankin huonolla vehkeellä?

    • Tee niinkuin haluat

      Eiköhän se ole jokaisen oma mielipide ja puolison kanssahan se on mietittävä mennäänkö naimisiin vai ei. Jokaisella olkoon oikeus mielipiteeseensä ja pareilla oikeus päättää kuinka he elämäänsä elävät. Ei ole varmaan yhtä tai kahta perustelua sille miksi joku haluaa naimisiin tai ei. Ja jos mielipiteet eivät pareilla mene yksiin, voi etsiä uuden kumppanin -sellaisen joka tahtoo samoja asioita parisuhteelta eli esim. avioitua. Näistä asioista olisi kyllä hyvä keskustella suhteen alkuvaiheessa eikä sitten 10 vuoden jälkeen. Toki mielipiteet voivat muuttua, ja siinä sitten mitataan parisuhteen lujuus, kumppanuus, yhteistyö, arvostus jne.

    • Älä sekaannu

      Vastaus aloittajan kysymykseen. Ei tarvitse, jos ei halua. Siihen ei ole kenelläkään ulkopuolisella mitään sanomista.

      Ihmiset voisivat lopettaa toisten elämisen määrittelyn!! Antaa jokaisen elää sellaista elämää kuin haluaa! Ilman ns. neuvoja, jotka yleensä ovat päin peetä ja ihan vaan sitä, että haluavat sekaantua asioihin.

      Elä elämääsi ja anna toisen elää.

      Jos sinulla on ollu unelma mennä naimisiin ja perustaa perhe - älä pidä sitä ainoana oikeana tapana elää tätä maailmaa.

      • aijaijaikaramba

        Justhan itse annoit neuvon ja sekaannuit hänen elämään!


    • ....

      Lähinnä leskeneläkkeen ja perinnön takia meni yhet tutut. Jos toinen kuolee niin ei jää lasten kanssa ihan ilman fyrkkaa. Käytännön syitä on, mutta käytännön syitä on myös olla menemättä naimisiin, ainakaan jonkun huithapelin kanssa, joka sekottaa raha-asiat ja vie perheen mennessään.

      • juridiset syyt

        Ilmeisesti aloittajan mies on juuri tällainen huithapeli, joka törsäisi koko perheen perikatoon taloudellisesti. Vain siinä tapauksessa ymmärrän aloittajan syyn olla menemättä naimisiin. Muutenhan tuollainen päätös on silkkaa tyhmyyttä.


    • Sisltä elämässä

      Se on niin vaikeaa enää miettiä mitään kun ei ole enää sitä vapautta tai vapauden tunnetta vaan kaiken keskittymä ja taskut tyhjiä. Kyllä niillä joilla normaalisti tilanne on tämä on jotain muutakin.

    • 14+11

      Kyseessä on vanhentunut tapa olla "yhdessä". Ilmeisesti parisuhde ei ole "ikuinen" (Paras vitsi kyllä), ellei sitä ole siunattu tai rekisteröity avioliitoksi.

      En ole koskaan keksinyt, mikä siinä on niin ihmeellistä että mennään naimisiin? Paitsi jos on ahne ja on rikkaat suvut kyseessä. Silloinhan siinä on kyseessä uusi konfirmaatio.

    • Play it again

      No minä en tajua sitä, että miksi yleensä pitää yrittää olla yhden partnerin kanssa, kun ei se useimmilta kuitenkaan onnistu :D. Nykytiedon valossa naiset hyppäävät vieraissa vähintäänkin saman verran kuin miehet. Voisko ajatella niin, että jokaisella sukukypsällä aikuisella naisella on oma kämppä, jossa sitten partnerit pomppivat miten kullekin sopii. Kun jälkeläisiä alkaa syntyä, rauhoitetaan elämää ja muualla asuvat vanhemmat osallistuvat lapsien elatukseen. Muutoin sama meno voi jatkua taas loputtomiin. Miehien kohdalla tosiaan loputtomiin, kun voivat valita yhä uudestaan nuoren naisen kantamaan lapsiaan.

    • jjifjijijriji

      Siinä olet aivan oikeassa, että esimerkiksi suvun painostus ei ole syy mennä naimisiin. Teidän tilanteessa kannattaa kuitenkin miettiä, löytyykä vähän henkilökohtaisempiakin syitä.

      Ensinnäkin kysymys, miksi ette halua naimisiin? Sehän kertoo jo aika paljon. Siis sanot ettet keksi syitä mennä naimisiin, mutta keksitkö myöskään syitä olla menemättä?

      Yleensäkin liitto kuin liitto, niin rakkaus ja sitoutuminen ovat niitä oleellisia syitä. Mutta miten sitten avo- ja avioliitto eroavat...

      Raha ja turva. Ensinnäkin kerrot, että omaisuus on erikseen hankittua. Koetko siis, että omaisuutenne ei ole yhteinen? Se on hassua, kun jaatte niin unelmat, arjen, lapset, juhlan... Mutta ette siis rahojanne? No, sekin on toki teidän valinta. Naimisiin mennessähän voi tehdä avioehdon, joka on voimassa, mikäli liitto loppuu eroon.

      Mutta entäpä jos toinen kuolee? Koetko sittenkin, että puolisosi ei ole se ihminen, jolla on mitään oikeuksia? Tai jos puoliso kuolee, niin sinulla ei ole mitään oikeuksia? Oletteko hankkineet kodin yhdessä? Ymmärräthän että toisen kuollessa koti menee vaihtoon, ellei jälkeen jääneeltä löydy maksukykyä ostaa toista puolikasta itselleen. Avioliitto korjaisi tämän asian, ilman erillisiä kuluja.

      Kannattaa myös miettiä, haluaako todella pitää omaisuudet erillisinä. Eikös toisen panostus vaikuta toisenkin omaisuuden kertymiseen? Jos vaikkapa toinen hoitaa lapsia kotona ja toinen käy töissä, niin avioliittolain mukaan kotona olevan panostus katsotaan omaisuuden kerryttämiseksi yhtä tärkeäksi, koska toinen ei olisi voinut muuten tienata.

      Myös esimerkiksi toisen joutuessa onnettomuuteen, sairastuessa vakavasti tms olisitten toistenne lähiomaisia avioliitossa, jolloin voisitte vaikuttaa toistenne hoitoihin yms.

      Minä olen sen verran feministi, että ehdottomasti koen että naimisiin meno on järkevää.

      Mitään häitähän ei ole pakko juhlia. Me menimme naimisiin ruokatunnilla maistraatissa.

    • Kommentoija69

      Avioleski saa leskeneläkettä. Avoleski ei saa. Avioliiton tulee olla alle 50-vuotiaana solmittu, jotta avioleski saisi leskeneläkettä.

    • Totuus on tämä

      Avioliitosta ei ole miehelle mitään hyötyä. Naiselle se on vakuutus. Eron tullessa nainen putsaa miehen ja jättää tämän käsittämättömään velkavankeuteen ja nainen rikastuu.

      Näin se menee. Kaikki naiset ovat huoria, ihan kaikki. Laskutustapa vain vaihtelee. Toiset laskuttavat teeskentelystään samantien ja kohtuullisesti, toiset odottavat 10..20 vuotta ja vievät kaiken.

      Miksi sanotaan miestä, joka on menettänyt 90% keräämästään? Eronneeksi. Miksi sanotaan naista, joka on menettänyt 90% selkärangastaan? Eronneeksi.

    • _Tittelit_

      Öh... no. Itselläni painoi sekin vaa'assa, että en halunnut olla neiti lopun ikääni :). Kun sitähän nainen on, jos ei edes yhtä kertaa pääse naimisiin. Eli kukaan mies ei ole ollut riittävän hullaantunut mennäkseen hänen kanssaan avioliittoon. Sitten ollaan hamaan loppuun asti neiti-ihmisen statuksella. Vaikka avioliitto loppuisi eroon, on status "eronnut" mutta neiti-ihmisillä se on aina "naimaton". Hassultahan se kuulostaa, jos Tiina Virtasella on vaikka 5 lasta eri miesten kanssa, mutta titteli on NEITI Virtanen :D

    • OnneaON...

      Menimme mieheni kanssa naimisiin nuorimmaisen lapsemme kastejuhlassa. Saimme kirkkohäät ja lähimmät ihmiset juhlimaan kanssamme kakkukahvin merkeissä. Kutsuissamme luki: Tervetuloa todistamaan kun rakkautemme sinetöidään avioliitoksi. Sitä se ihan konkreettisesti meille tarkoitti. Avioliitto on mielestäni kahden ihmisen rakkaudenliitto. Naimisiin tulee mennä rakkaudesta ja siitä ajatuksesta että hei tämän ihmisen kanssa tahdon elää elämäni ja jakaa ilot ja surut hänen kanssaan. Ei suvun miellyttämiseksi tai sen takia että saadaan prameat juhlat ja voidaan näyttää tai todistaa jotakin suvulle tai kavereille. Avioliitto on tehnyt mieheni ja minun suhteesta entistäkin syvemmän. Meillä näin:)

      • Juu niinpä tietysti

        Tässä vaan väkisin herää ajatus, että miksi ette ole _ensin_ naineet ja sitten lapsia hankkineet. Vähän kuin että laittaa astiat pöytään, kutsuu muut syömään ja sitten lähtee ruokaa kaupasta hakemaan. Kun hääjuhlassa vipeltää mukuloita, yhteisiä tai kuten nykyään molempien aiemmista suhteista syntyneitä, se ei vaan ole sama kuin ensimmäisissä häissä.


    • OnneaON

      Lisäksi teimme mieheni kanssa avioehdon. Eli jos eroamme meillä ei siinä tapauksessa ole oikeutta toistemme omaisuuksiin, vain ja ainoastaan kuolemantapauksessa on oikeus. Näin siksi että emme menneet naimisiin rahasta vaan rakkaudesta. Onhan näitäkin avioliittoja joissa riidellessä uhataan erolla ja sillä että viedään sit erossa puolet kaikesta omaisuudesta. Sillon varmaan ihan jees jos toinen on tyhjätasku ja toisella paljon rahaa:) Minun henkilökohtainen mielipiteeni on että avioehto on viisasta tehdä ja myös mieheni on samaa mieltä. Minulla ja miehellä on yhteistä ja myös omaakin omaisuutta molemmilla.

    • uckbmj

      Vähän sama asia kuin lukea ylioppilaaksi, mitä sillä lajilla teet. No, maine ja muutama muu asia.

    • suurinrakkaus

      Itse ainakin ajattelen asian näin että avioliitto tavallaan symbolisoi sitä yhteistä rakkautta ja sitä lupausta olla toisen kanssa koko loppuelämän. Kaunis ajatus siis, ei sen kummempaa. Käytännöss avolittot varmasti kestävät ihan yhtälailla kuin avioliitotkin.

      Mutta joillekin ihmisillä tällaiset symboliset asiat ja ehkä perinteetkin ovat tärkeitä, eikä heitä voi siitä soimata. Niinkuin ei myöskään ihmisiä joiden mielestä se on vain paperin pala ja metalli rinkula sormessa.
      Toki joillakin voi olla myös yhteisön paine takana, mutta silloin ei avioidu oikeista syistä.

      Itse haluaisin naimisiin joku päivä, kuulun juuri tuohon ryhmään jonka mielestä se symbolisoi kestävää parisuhdetta ja ikuista rakkautta toiseen =) Mutta vasta sitten kun aika on hyvä ja tunteet varmoja. Tai no, varmahan ei voi koskaan olla, mutta haluan uskoa tämän kaltaiseen romantisoituun ajatukseen.

    • Näinpäin

      Mitä hyötyä on avoliitosta kerropa se. Hyötysuhde, sekö sinulla on mielessä? Hyödyt ja haluat hyötyä toisesta ihmisestä. Avioliitto lienee oma valinta jota on haluttu, hyötymättä toisesta sen enempää. Eikö vaan liittojen pitäisi olla enemmän antamista, samalla saa itselle. Kun rakastaa haluaa sitoutua ihmisten ja Jumalan edessä, siis naimisiin hänen kanssaan jota rakastaa, se riittänee. Lasten etukin se on.

    • Arvostakaa itseänne

      Useimmiten, kun synnyttänyt nainen väheksyy avioliittoa, syynä on: häntä ei ole kosittu lasten isän toimesta tai mies on suoraan sanonut, ettei kiinnosta mennä naimisiin. Jos ei mies halua avioliittoa, se tarkoittaa että se ei ole tarpeeksi rakastunut tai kiinnostunut. Semmoisen miehen kanssa ei kannata ruveta lapsentekoon, koska hänellä on aina takaportti auki, jos sattuu parempi ja timmimpi mimmi kävelemään vastaan. Etenkin jos vauvaperheen arki alkaa kypsyttää. Naisina meidän tulisi säilyttää arvostus itseämme kohtaan ja hylätä isäkandidaatit, jotka vaativat "kevytperhettä" ilman mitään oikeita sitoumuksia.

    • OnneaON

      Kun mieheni kosi minua olin todella otettu:) Kaikkien niiden valvottujen öiden ja muun jälkeen hän rakastaa minua yhä edelleen ja on valmis sitoutumaan juuri minun kanssani. Hän sanoi että ei haluaisi ketään muuta tässä maailmassa vaimokseen:) Täytyy myöntää että olen onnentyttö, tuollaisia miehiä ei kävele joka päivä vastaan.:) Parempi näin, on paljon pienten lasten vanhempia (meidänkin lähipiiristä näitä löytyy) joille on käynyt toisin, onni ei ole lasten myötä kestänyt ja on erottu:(

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Alahan tulla paikkaamaan tekojas

      Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.
      Suhteet
      31
      5196
    2. Ei tunnu, että välität yhtään

      Tuntuu, että et edes muista minua koko ihmistä. 😢
      Ikävä
      36
      3601
    3. Onko kenellekään muulle käynyt niin

      Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk
      Ikävä
      183
      3233
    4. Ketä tietää

      Missä ammuttiin pyssyllä.
      Kotka
      11
      2375
    5. Veikeä Satu

      Tuu jutteleen, kaipaan sua. Oot kuuma nainen.
      Ikävä
      28
      1986
    6. Näytitpä taas niin hyvältä!

      Nautit tilanteesta täysin rinnoin. Sinä olet kuin
      Tunteet
      12
      1907
    7. Tietääkö kaivattusi että

      olet häneen ihastunut? 🤠
      Ikävä
      163
      1826
    8. Terveiset kaivatullesi

      kesän aluksi tähän ketjuun.
      Ikävä
      105
      1332
    9. Onko kaipaamallasi

      Naisella silikonit 🤔
      Ikävä
      14
      1218
    10. Nainen, vaikka olen ja asun yksin

      Saan silti seksiä aina kun tahdon. :/
      Ikävä
      137
      1134
    Aihe