Valkoinenpaimenkoira

Yksi kokemus löytyy. Ikä ehkä 3-6, en tiiä tarkkaan, asuu meidän lähellä okt:ssa. Kiva ystävällinen koira, tulee jopa hyvin toimeen meidän pikkukirpun kanssa, eikä tarvi pelätä yhteenottoja. Omistaa vanhempi pariskunta, muttei niillä ole sen kanssa mitään ongelmia.
Valkkari voi olla kuulemma vaikea mutta toi ainoa yksilö minkä minä tiedän on tosi kiva. Ei hauku eikä murise.

Sen verran iso koira että ilman johdonmukaista koulutusta tulee vaikeuksia: Meilläpäin yhellä on tekemistä että saa jo aikuisen uroksen pideltyä, kun on tuo koulutus jäänyt puolitiehen... Toinen murisee ja haukkuu aidan läpi ohikulkijoille -vaikkei koiralla pitäisi olla mitään syytä vartioida yleisiä kulkuväyliä. Jne.

Voi hyppiä pitkin seiniä, vartioida agressiivisesti ja laittaa kämpäm remonttiin jos ei huolehdi riittävästä liikunnasta, koulutuksesta ja sosiaalistamisesta. Nykypäivänä pentujen tettäminen on saanut sellaiset mittasuhteet, että taitaa olla pahasti niitä rotuja, että kannattaa katsastaa pennun vanhemmat, ovatko rauhallisia, ettei saa hermoheikkoa pentua.

Valkkaroista on kokemusta, niitä on arkoja, on suojelua omaavia koiria sekä avoimia luonteeltaan esim. meillä päin on kaksi valkari urosta mitkä ovat aina irti ihmistenkin ilmoilla, joskus harvoin omistaja pitää niitä hihnassa mitkä on mukana, mutta omistaja on kouluttannut pojat ja tottelee todella hyvin, pojaat on hyvin avoimia luonteeltaan jos omistaja antaa luvan niin kaksi ylisuurta poikaa hakee rapsuttelua vierailtakin ihmisiltä.

Mutta koirat tarvii kaikki koulutusta on arkoja avoimia tai varautuneita tai suojelua omaavia. Remmirähinä on kamalaa katsoa mitä on isoilla tai pienelläkin koirilla, pienien kanssa on helppoa viellä, mutta kun koirilla uros valkkareillakin on 50 kiloakin painoa niin siinä on tekemistä jos ovat remmissä miten sattuu.