Monenmoista syynäilyä on käyty SDP:n kannatuksen vähenemisen tulkitsemiseksi. Yksi olennainen tarkastelusuunta on ymmärtääkseni tarkastella ilmiötä vanhoihin asetelmiin juuttumisesta. Tämä todettuna sillä suurella kunnioituksella, mikä liittyy työväenliikkeen korvaamattomiin ansioihin ennen muuta sosiaalisen turvaverkon rakentamisen työssä. Ja totta kai turvaverkko on jatkuvasti pidettävä kunnossa, kun epävakaassa maailmassa huonojakin aikoja näkyy välillä ilmaantuvan.
Mitä uutta demarit sitten saattaisivat kehitellä? Vastaus voisi löytyä sillä tavalla, että tarkastellaan ihmisten omia pyrkimyksiä, äänestävän väen toiveita. Miten politiikka on vaikuttanut elämisen oloihin? Oma talous, kotitalous, perheen talous eli ihmisten taloudellinen pärjääminen kansan omalla kotikentällä on perusasioita. Kun valtio niin suoraan kuin kuntienkin kautta on ankaroituvilla veroilla, monenlaisilla maksuilla ja taksoilla kurmuuttanut tavallisen kansan talouden ahdinkoon, niin eipä siitä kansa päättäjiä kiittele. Ajatellaan vaikkapa asumista ja liikkumista eli kallista on ja yhä kalliimmaksi käy. Siinä politiikan suunta. Demarien pitäisi kehitellä poliittinen U-käännös.
Vaikea kuvitella, että SDP kykenisi semmoiseen poliittiseen U-käännökseen, jolla tavallisen kansan ja keskiluokka siinä mukaana, jotta väestön suuren enemmistön elämisen taloudellisia ehtoja tultaisiin keventämään SDP:n toimesta. Puolue lienee niin syvällä perinteisissä poteroissaan, että asennoitumisen muutos ei onnistune. Tilanne näyttää samalta kuin Keskustapuolueessakin. Tosin näinä aikoina hetkellisesti Keskusta paistattelee galluppikannatusten suosiossa, mutta ilmiö saattaa osoittautua tilapäiseksi. Keskustan syvät ongelmat ilmenevät mm. suhtautumisella Helsingin seutuun, jonka puolue hahmottaa edelleen vanhaan perinnetapaansa Ruuhka-Suomen vieroksuttavaksi ytimeksi. Demareilla vaikuttaa olevan vastaavanlaisena inhokkina kansantalouden tärkeät sektorit, jotka kuitenkin ovat Suomen taloudellisen pärjäämisen keskeistekijöitä.
Otetaanpa esim. pörssi, johon SDP suhtautuu ilmeisen kielteisesti ja näkee sillä suunnalla pelkkää pörssikeinottelua. Kuitenkin meillä Suomessa on yli 800.000 pörssisijoittajaa eli siis he ovat sitä kansaa, jolta myös SDP:n pitäisi saada kannatusta vaaleissa pärjätäkseen. Käytännössä siis kyseessä osinkojen ja myyntivoittojen verotus. Pörssirahoituksen avulla elinkeinoelämä voi hankkia pääomaa ja siinä mielessä pörssi tarjoaa vaihtoehdon pankki- eli velkarahoitukselle. Samalla kysymys on työllisyydestä ja kasvusta sekä tavallisen kansan taloudellisesta seisomisesta omilla jaloillaan, vaurastumisestakin.
SDP poteroissaan niin kuin Keskustakin
9
<50
Vastaukset
SDP:ssä suhtaudutaan epäilevän negatiivisesti sijoittamiseen ja vaurastumiseen. Sijoittaminen ja vaurastuminen olisi kuitenkin ollut mahdollista valjastaa tukemaan niitä samoja pyrkimyksiä, mitä SDP:ssä on ainakin historiallisesti tavoiteltu eli hyvinviontiyhteiskuntaa.
Vauras ja vaurastuvalla yhteiskunnalla on paremmat mahdollisuudet huolehtia kansalaistensa perusturvasta (Esim. Sveitsi, osin myös Ruotsi). Sijoitustoimintaa ja vaurastumista ei pitäisi nähdä peikkona, vaan mahdollisuutena.
Nykyaikainen yhteiskuntajärjestelmä perustuu toimiviin pääomamarkkinoihin. Mitä heikommin toimivat pääomamarkkinat ovat, sitä haavoittuvampi on myös yhteiskunnan perusrakenteet. Toimivat pääomamarkkinat houkuttelevat ulkomaalaisia investointeja, joka edelleen vilkastuttaa pääomamarkkinoita ja luo myös työllisyyttä. Kurjistettujen pääomamarkkinoiden seuraus on pääomaköyhyys, investointien köyhyys ja työpaikkojen menetys - kuulostaako tutulta. Suomessa on valiteltu investointien vähyyttä ja työpaikkojen katoamista. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, ei myöskään ideologisesti väärä suhtatuminen asioihin muutu helpolla.
Tällä menolla SDP kuihtuu 10-12 prosentin kannatuksen puolueeksi. Se saa suurimman kannatuksensa eläkeläisistä, jotka äänestävät SDP:tä tavan ja tottumuksen vuoksi.
Keskustapuolueella on Suomessa paljon todennäköisempää pitää asemansa yhtensä ns. suurista puolueista ja se kamppailee tasapäisesti jatkossakin samantyyppisistä äänestäjistä kuin Perussuomalaiset. Perussuomalaiset tulevat saamaan ensimmäisen todellisen haasteensa, kun puolue pääsee ja joutuu hallitusasemaan. Silloin osalla äänestäjistä haihtuvat vielä tähän saakka puolueeseen liitetyt utopiat.Eduskuntavaaleihin on aikaa vajaat kymmenen kuukautta, ellei vaaleja sitten järjestetä jo aikaisemmin. Joka tapauksessa elämme kiinnostavia ja myös merkittäviä aikoja. Mitä ilmeisimmin äänestävän kansan tahto tulee vaikuttamaan seuraavan hallituksen kokoonpanoon toisella tavalla kuin kolme vuotta sitten v:n 2011 vaalien jälkeen. Aivan niin kuin sinä "Pundit" arvioit, niin ilmeisesti Perussuomalaiset ovat puolueena mukana seuraavassa hallituksessa.
Kun vertaillaan Perussuomalaisia ja Keskustaa puolueina, niin ne ovat kieltämättä toistensa kilpailijoita, mutta niillä on toisaalta myös merkittävää eroavuutta. Katsotaanpa vaikka eduskuntaryhmien koostumusta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on kolmannes eli 13 kansanedustajaa Suomenlahden rannikkoon rajoittuvista vaalipiireistä (Helsinki, Uusimaa ja Kymi), mikä seikka kertoo sen, että puolue saa vahvaa kannatusta myös "Ruuhka-Suomessa". Mistä se voisi johtua? Arvelen, että kyseessä on maaltamuuttaneen väestön ja heidän jälkeläistensä antama kannatus, mitä Keskusta ei ole onnistunut saamaan vastaavassa mittakaavassa. Maaltamuuttanut väestö on ollut ja on uusilla asuinsijoillaan kuta kuinkin kaikki palkanansaitsijoita.
Jos ajattelemme vanhoja rakenteita, niin Keskusta on aikoinaan ollut enemmän varakkaan maalaisväestön eli isojen isäntien ja mahtiemäntien puolue kun taas SMP aikaisemmin oli keskeisesti vähävaraisen maalaisväestön puolue ja se näkyi myös vahvana kannatuksessa Helsingin seudulla jo mm. v:n 1970 eduskuntavaaleissa. Leivän perässä väestökeskuksiin muuttanut rahvas koki jo tuolloin SMP:n omaksi puolueekseen.
Suhteessa sosialidemokraatteihin arvioin tilanteen niin, että maaltamuuttanut väestö on suurelta osin kannattanut myös demareita, kun muutakaan poliittista kotia ei oikein ole ollut eli Maalaisliitto-Keskustapuolue ei ole oikein luontunut heidän poliittiseksi vaikuttamiskanavakseen. SMP:n voima oli kovasti vaihtelevaista, epävakaista. Nyt näinä aikoina saamme havaita, että maaltamuuttanut väki ja heidän jälkeläisensä eivät enää koe sosialidemokraatteja asioitaan ajavaksi puolueeksi, vaan lähempänä sydäntä onkin Perussuomalaiset. Mukana kuviossa on myös kulttuurin ulottuvuus. Maaltamuuttaneella väellä on omakohtaista kokemusta maaseudusta eikä heidän taustansa halveeraaminen tunnut hyvältä, vaikka sieltä onkin poismuutettu. Perinteiset arvot ovat nekin vaikuttamassa ihmisten mielissä ja ne arvot siirtyvät usein myös sukupolvelta seuraavalle. Eikö itseään suvaitsevaisuuden tyyssijaksi luonnehtiva poliittinen konklaavi eli v:n 2011 sixpack-ryhmittymä näe ristiriitaa siinä, kun suvaitsevaisuus ja avara-asenteisuus loppuu Perussuomalaisten kohdalla?Mielenkiintoisia aikoja elämme. Kaikesta päätellen SDP:n tie kulkee oppositioon samoin kuin kävi Keskustapuolueen neljä vuotta aikaisemmin. Uuden hallituksen muodostaminen ei tule olemaan helppoa, kuten se ei ollut neljä vuotta aikaisemminkaan.
Jos eduskuntavaalitulos on sama kuin viimeinen gallup:
Kokoomuksen kannatus pysyy ennallaan
Keskustan kannatus nousee 3,8 %-yksikköä
Perussuomalaisten kannatus laskee 1,1 %-yksikköä
SDP:n kannatus laskee 4,3 %-yksikköä
Vasemmistoliiton kannatus nousee 1,2 %-yksikköä
Vihreiden kannatus nousee 1,8%-yksikköä
RKP:n kannatus pysyy ennallaan
Kristillisdemokraattien kannatus laskee 0,2 %-yksikköä
Hallituspohjan kannatus oli alunperin noin 63,2 prosenttia. Vasemmistoliiton lähdettyä hallituksesta, sen kannatuspohjaksi jäi noin 55,1 %.
Puolueiden nykyisillä voimasuhteilla Kokoomuksen, Keskustapuolueen, Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien hallituspohja saisi noin 61,5 %:n kannatuksen.
Hallituspohjan muodostamisesta tulee todella vaikeaa. Perussuomalaisia ei saa samaan hallitukseen Vihreiden ja RKP:n kanssa. Stubb ja Perussuomalaiset eivät myöskään oikein ole luontavasti samalla puolella.
SDP:n on vaikea nähdä lähtevän hallitukseen mukaan, jos niskassa on iso tappio. Vasemmistoliitto ei lähde yksinään porvarien hallitukseen. Näin ollen vaihtoehdoksi jää joko
Vihreät RKP tai Perussuomalaiset. Siinä voi käydä kummin päin tahansa. Jos Perussuomalaiset yhä pitävät tiukkoja ehtoja osallistumiselleen, voi olla tuloksena että Perussuomalaiset jatkavat oppositiossa ja se alkaa loppujen lopuksi näivettämään heidän kannatustaan. Minun mielestäni kysymys on vähän niin kuin ota tai jätä Perussuomalaisten kannalta.- W.Leiriniekka
pundit kirjoitti:
Mielenkiintoisia aikoja elämme. Kaikesta päätellen SDP:n tie kulkee oppositioon samoin kuin kävi Keskustapuolueen neljä vuotta aikaisemmin. Uuden hallituksen muodostaminen ei tule olemaan helppoa, kuten se ei ollut neljä vuotta aikaisemminkaan.
Jos eduskuntavaalitulos on sama kuin viimeinen gallup:
Kokoomuksen kannatus pysyy ennallaan
Keskustan kannatus nousee 3,8 %-yksikköä
Perussuomalaisten kannatus laskee 1,1 %-yksikköä
SDP:n kannatus laskee 4,3 %-yksikköä
Vasemmistoliiton kannatus nousee 1,2 %-yksikköä
Vihreiden kannatus nousee 1,8%-yksikköä
RKP:n kannatus pysyy ennallaan
Kristillisdemokraattien kannatus laskee 0,2 %-yksikköä
Hallituspohjan kannatus oli alunperin noin 63,2 prosenttia. Vasemmistoliiton lähdettyä hallituksesta, sen kannatuspohjaksi jäi noin 55,1 %.
Puolueiden nykyisillä voimasuhteilla Kokoomuksen, Keskustapuolueen, Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien hallituspohja saisi noin 61,5 %:n kannatuksen.
Hallituspohjan muodostamisesta tulee todella vaikeaa. Perussuomalaisia ei saa samaan hallitukseen Vihreiden ja RKP:n kanssa. Stubb ja Perussuomalaiset eivät myöskään oikein ole luontavasti samalla puolella.
SDP:n on vaikea nähdä lähtevän hallitukseen mukaan, jos niskassa on iso tappio. Vasemmistoliitto ei lähde yksinään porvarien hallitukseen. Näin ollen vaihtoehdoksi jää joko
Vihreät RKP tai Perussuomalaiset. Siinä voi käydä kummin päin tahansa. Jos Perussuomalaiset yhä pitävät tiukkoja ehtoja osallistumiselleen, voi olla tuloksena että Perussuomalaiset jatkavat oppositiossa ja se alkaa loppujen lopuksi näivettämään heidän kannatustaan. Minun mielestäni kysymys on vähän niin kuin ota tai jätä Perussuomalaisten kannalta.Syksymmällä lienemme viisaampia kuin nyt sydänkesällä. kun ajattelemme poliittisten puolueiten voimasuhteitten mahdollisia muutoksia seuraavissa vaaleissa. Tähän väliin sopii mainita yksi kiinnostava uutistieto eli se, että uunituore pääministeri Alexander Stubb suuntaa ensimmäisen ulkomaisen vierailuvisiittinsä pääministerinä Suomenlahden eteläpuolelle Viroon. Tähän saakkahan on ikään kuin itsestäänselvyytenä vallinnut "perinteenä" Neuvostoliiton olemassaolon aikainen tapa ensimmäiseksi vierailla Ruotsissa ja se käytäntö on koskenut sekä presidenttejä että pääministereitä. Vaikka en lukeudukaan Stubbin varsinaiseen ihailijakuntaan, annan hänelle kyllä irtopisteitä Viron laittamisesta ensimmäiseksi tärkeysjärjestyksessä. Viro olisi sopinut ensimmäiseksi vierailukohteeksi jo Ahtisaaren päästessä presidentiksi ja Lipposen pääministeriksi. Ja kaikille muillekin Suomen presidenteille ja pääministereille sen jälkeen. Toki Viro taisi olla etusijalla jo Suomen itsenäisyyden kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä.
Huomionarvoisa uutinen on ollut myös MTK:n kuhertelukaverin vaihtoviikko eli Keskustan vaihtuminen Kokoomukseen. Lieneekö uusi suhde pysyväistä sorttia? Aika näyttää ja se pätee myös mahdollisiin seurausvaikutuksiin.
Kun ounastelen Keskustalle haasteellista aikaa vaaleihin saakka, niin osasyynä siihen on puheenjohtaja Sipilän kokemattomuus politiikan saralla. Yhteiskunnallinen kyntäminen ja kylväminen ja sadonkorjuu ei mene aivan samalla tavalla kuin insinööritekniikka ja liiketoiminta. Lieneekö Sipilällä ollut aina omien puolue-elinten selustatukeakaan sinänsä runsaasti julkisuutta saaneissa lausunnoissaan, mitkä kuitenkin päällisin puolin vaikuttavat ehkä sooloiluilta?
SDP:n ja Perussuomalaisten keskinäistä asetelmaa voi verrata vaakaan eli mitä alemmaksi vaipuu SDP, sitä paremmalta näyttää Perussuomalaisten kannalta. Siinä tuloksen tekemisessä saattaa mahdollisesti käydä niinkin, että Perussuomalaiset kilvoittelee puolueena jopa mahdollisesti hyvällä menestyksellä tasavallan suurimman puolueen asemasta. Siis keskeinen kilpa saatetaan käydä Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä ensi vaaleissa. W.Leiriniekka kirjoitti:
Syksymmällä lienemme viisaampia kuin nyt sydänkesällä. kun ajattelemme poliittisten puolueiten voimasuhteitten mahdollisia muutoksia seuraavissa vaaleissa. Tähän väliin sopii mainita yksi kiinnostava uutistieto eli se, että uunituore pääministeri Alexander Stubb suuntaa ensimmäisen ulkomaisen vierailuvisiittinsä pääministerinä Suomenlahden eteläpuolelle Viroon. Tähän saakkahan on ikään kuin itsestäänselvyytenä vallinnut "perinteenä" Neuvostoliiton olemassaolon aikainen tapa ensimmäiseksi vierailla Ruotsissa ja se käytäntö on koskenut sekä presidenttejä että pääministereitä. Vaikka en lukeudukaan Stubbin varsinaiseen ihailijakuntaan, annan hänelle kyllä irtopisteitä Viron laittamisesta ensimmäiseksi tärkeysjärjestyksessä. Viro olisi sopinut ensimmäiseksi vierailukohteeksi jo Ahtisaaren päästessä presidentiksi ja Lipposen pääministeriksi. Ja kaikille muillekin Suomen presidenteille ja pääministereille sen jälkeen. Toki Viro taisi olla etusijalla jo Suomen itsenäisyyden kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä.
Huomionarvoisa uutinen on ollut myös MTK:n kuhertelukaverin vaihtoviikko eli Keskustan vaihtuminen Kokoomukseen. Lieneekö uusi suhde pysyväistä sorttia? Aika näyttää ja se pätee myös mahdollisiin seurausvaikutuksiin.
Kun ounastelen Keskustalle haasteellista aikaa vaaleihin saakka, niin osasyynä siihen on puheenjohtaja Sipilän kokemattomuus politiikan saralla. Yhteiskunnallinen kyntäminen ja kylväminen ja sadonkorjuu ei mene aivan samalla tavalla kuin insinööritekniikka ja liiketoiminta. Lieneekö Sipilällä ollut aina omien puolue-elinten selustatukeakaan sinänsä runsaasti julkisuutta saaneissa lausunnoissaan, mitkä kuitenkin päällisin puolin vaikuttavat ehkä sooloiluilta?
SDP:n ja Perussuomalaisten keskinäistä asetelmaa voi verrata vaakaan eli mitä alemmaksi vaipuu SDP, sitä paremmalta näyttää Perussuomalaisten kannalta. Siinä tuloksen tekemisessä saattaa mahdollisesti käydä niinkin, että Perussuomalaiset kilvoittelee puolueena jopa mahdollisesti hyvällä menestyksellä tasavallan suurimman puolueen asemasta. Siis keskeinen kilpa saatetaan käydä Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä ensi vaaleissa.Perussuomalaisten kannatuksen este on sama, mikä takaa sille myös vähintään keskisuuren puolueen aseman. Perussuomalaisten kuumin ydin muodostuu hommafoorumilaisten ympärille muodostuneesta Halla-Aholaisuudesta, jotka pitävät Halla-Ahoa korkeimpana johdatuksena. Näiden uskovaisten mielestä Halla-Aho vetää vertoja suurille ajattelijoille.
Itse olen valitettavasti joutunut tutustumaan tähän uskovaisten aatteeseen yhden lähipiirin henkilön vuoksi. Olen todennut käännytystyön vaikeaksi, vaikka asteittaista etenemistäkin on tapahtunut. Ainakin tämän yhden lähipiiriini kuuluvan uskovaisen ongelma on vähän sama kuin lahkolaisten ylipäätänsäkin. Opit ja dogmit on iskostettu hyvin syvään tajuntaan ja ne ovat syrjäyttäneet kyvyn kyseenalaistamiseen ja omaehtoiseen ajatteluun.
Halla-Aholaisuus takaa puolueelle peruskannatuksen, mutta karkottaa katseen siintymättömiin kaltaiseni kyseenalaistajat ja keskustelijat.
Halla-Aho, Hakkarainen, Hirvisaari yms. Olen huomannut Soinin ymmärtävän saman kuin minäkin. Jos puolueen ääriaineksia ei rajoiteta, on puolueen kasvulle luonnollinen kokoluokka saavutettu.
Hyvä Leiriniekka pyydän sinua tutustumaan paremmin Halla-Aholaisuuden pyhään dogmiin. Tuossa dogmissa asiat ovat yhtä paljon tasapainossa kuin norsu ja hiiri.pundit kirjoitti:
Perussuomalaisten kannatuksen este on sama, mikä takaa sille myös vähintään keskisuuren puolueen aseman. Perussuomalaisten kuumin ydin muodostuu hommafoorumilaisten ympärille muodostuneesta Halla-Aholaisuudesta, jotka pitävät Halla-Ahoa korkeimpana johdatuksena. Näiden uskovaisten mielestä Halla-Aho vetää vertoja suurille ajattelijoille.
Itse olen valitettavasti joutunut tutustumaan tähän uskovaisten aatteeseen yhden lähipiirin henkilön vuoksi. Olen todennut käännytystyön vaikeaksi, vaikka asteittaista etenemistäkin on tapahtunut. Ainakin tämän yhden lähipiiriini kuuluvan uskovaisen ongelma on vähän sama kuin lahkolaisten ylipäätänsäkin. Opit ja dogmit on iskostettu hyvin syvään tajuntaan ja ne ovat syrjäyttäneet kyvyn kyseenalaistamiseen ja omaehtoiseen ajatteluun.
Halla-Aholaisuus takaa puolueelle peruskannatuksen, mutta karkottaa katseen siintymättömiin kaltaiseni kyseenalaistajat ja keskustelijat.
Halla-Aho, Hakkarainen, Hirvisaari yms. Olen huomannut Soinin ymmärtävän saman kuin minäkin. Jos puolueen ääriaineksia ei rajoiteta, on puolueen kasvulle luonnollinen kokoluokka saavutettu.
Hyvä Leiriniekka pyydän sinua tutustumaan paremmin Halla-Aholaisuuden pyhään dogmiin. Tuossa dogmissa asiat ovat yhtä paljon tasapainossa kuin norsu ja hiiri.Vaikuttaa siltä, että ainakin me eli Sinä Pundit ja meikäläinenkin osaamme ainakin kyseenalaistamisen jalon taidon sekä toivon mukaan myös omaehtoisen ajattelun. Kirkkojen taholla semmoinen käytös on kerettiläisyyttä ja politiikassa tunnetaan mm. ilmaus aatteellinen hoipertelu.
Horjumattomina omilla uskomuksillaan vankkoina pysyväistä horjumatonta väkeä riittää ja heitä on tosiaan muuallakin kuin "halla-aholaiset". Siinäpä asennoitumista ja tekemistä. Ylipäätään suomalaisen poliittisen kulttuurin ja ilmapiirin yhtenä piirteenä voitaneen pitää jyrkkyyden yleisyyttä. Osataan sitä jyrkistellä muuallakin ja vielä meitä enemmänkin. Toisaalta osataan myös katsoa asioita puolelta ja toiselta sekä kolmanneltakin tarkastelukulmalta. Vaikka en todellakaan ole suoranaisesti halla-aholaisuuden asiantuntija, niin päntäpäisyyden kanssa minulla on ollut kunnia olla tekemisissä useastikin.
Ruotsiakaan en kaikissa yhteyksissä jaksa ihannoida, mutta länsinaapureillamme on positiivisena käytännön taitona diskuteeraamisen osaamisen ja arvostus. Meillä sitä eivät osaa edes Ylen toimittajat. "Hyvä" esimerkki siitä tahallisesta osaamattomuudesta oli Sakari Kilpelän suorittama Paavo Arhinmäen haastattelu eli teilaus. Sinänsä Jussi Halla-aho on esiintynyt suorastaan viilipyttymäisen rauhallisesti omissa televisiossa näkemissäni esintymisissään. Ärsyttävämpiäkin esityksiä olen havainnut kuten mm. nuo toimittajien suorittamat päällepuhumiset ja ajatusten vaihtotilaisuuksien tuhoamiset.
Onko norsulla ja hiirellä yhtälainen elämisen oikeus, vaikka ne ehkä eivät keskenään onnistuisi menestyksellisesti diskuteeraamaan?Leiriniekka kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että ainakin me eli Sinä Pundit ja meikäläinenkin osaamme ainakin kyseenalaistamisen jalon taidon sekä toivon mukaan myös omaehtoisen ajattelun. Kirkkojen taholla semmoinen käytös on kerettiläisyyttä ja politiikassa tunnetaan mm. ilmaus aatteellinen hoipertelu.
Horjumattomina omilla uskomuksillaan vankkoina pysyväistä horjumatonta väkeä riittää ja heitä on tosiaan muuallakin kuin "halla-aholaiset". Siinäpä asennoitumista ja tekemistä. Ylipäätään suomalaisen poliittisen kulttuurin ja ilmapiirin yhtenä piirteenä voitaneen pitää jyrkkyyden yleisyyttä. Osataan sitä jyrkistellä muuallakin ja vielä meitä enemmänkin. Toisaalta osataan myös katsoa asioita puolelta ja toiselta sekä kolmanneltakin tarkastelukulmalta. Vaikka en todellakaan ole suoranaisesti halla-aholaisuuden asiantuntija, niin päntäpäisyyden kanssa minulla on ollut kunnia olla tekemisissä useastikin.
Ruotsiakaan en kaikissa yhteyksissä jaksa ihannoida, mutta länsinaapureillamme on positiivisena käytännön taitona diskuteeraamisen osaamisen ja arvostus. Meillä sitä eivät osaa edes Ylen toimittajat. "Hyvä" esimerkki siitä tahallisesta osaamattomuudesta oli Sakari Kilpelän suorittama Paavo Arhinmäen haastattelu eli teilaus. Sinänsä Jussi Halla-aho on esiintynyt suorastaan viilipyttymäisen rauhallisesti omissa televisiossa näkemissäni esintymisissään. Ärsyttävämpiäkin esityksiä olen havainnut kuten mm. nuo toimittajien suorittamat päällepuhumiset ja ajatusten vaihtotilaisuuksien tuhoamiset.
Onko norsulla ja hiirellä yhtälainen elämisen oikeus, vaikka ne ehkä eivät keskenään onnistuisi menestyksellisesti diskuteeraamaan?Hah, tuo aatteellinen hoipertelu onkin hyvä sanapari kuvaamaan tilannetta :)
Diskuteeraaminen Ruotsissa menee sillä tavoin, että asia on jo kabineteissa päätetty, mutta sitten diskuteeraamisen tuloksena näyttää ikään kuin päätös olisi tehty yhteisellä päätöksellä porukassa.
Ainakin tällä yhdellä lähipiiriini kuuluvalla henkilöllä on vaikea ymmärtää, että on eri asia puhua vaikeista asioita, kuin solvata ja herjata. Halla-Aho sai minun mielestäni ihan oikeista syistä tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Asoista olisi voinut kirjoittaa ja keskustella asiallisesti, mutta Halla-Aho joko ymmärtämättömyyttään tai tahallisesti halusi loukata ja panetella kohdettaan. Samantyyppiset syyt johtivat hänen eroamiseensa myös valiokunnan puheenjohtajuudesta.
Sakkoja Halla-Aho ei riittävästi maksanut, vaan piti omana tietonaan sen, että tulot olivat merkittävästi suuremmat kuin paperiin merkityt tulot. Näin ollen sakkojen määrä jäi vähäiseksi. Hänestä on kuitenkin toimintansa johdosta tullut messias isolle joukolle ns. kotikutoisia maahanmuuttokriitikkoja.pundit kirjoitti:
Hah, tuo aatteellinen hoipertelu onkin hyvä sanapari kuvaamaan tilannetta :)
Diskuteeraaminen Ruotsissa menee sillä tavoin, että asia on jo kabineteissa päätetty, mutta sitten diskuteeraamisen tuloksena näyttää ikään kuin päätös olisi tehty yhteisellä päätöksellä porukassa.
Ainakin tällä yhdellä lähipiiriini kuuluvalla henkilöllä on vaikea ymmärtää, että on eri asia puhua vaikeista asioita, kuin solvata ja herjata. Halla-Aho sai minun mielestäni ihan oikeista syistä tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Asoista olisi voinut kirjoittaa ja keskustella asiallisesti, mutta Halla-Aho joko ymmärtämättömyyttään tai tahallisesti halusi loukata ja panetella kohdettaan. Samantyyppiset syyt johtivat hänen eroamiseensa myös valiokunnan puheenjohtajuudesta.
Sakkoja Halla-Aho ei riittävästi maksanut, vaan piti omana tietonaan sen, että tulot olivat merkittävästi suuremmat kuin paperiin merkityt tulot. Näin ollen sakkojen määrä jäi vähäiseksi. Hänestä on kuitenkin toimintansa johdosta tullut messias isolle joukolle ns. kotikutoisia maahanmuuttokriitikkoja.Eipä minusta ole neuvonantajaksi tilanteessa, jossa lähipiiriläisen kanssa kommunikointi on solmussa. Jos nyt jotain mieleenjuohtuvaa tässä muisteleisin omien kokemusten pohjalta, niin hienotunteinen tahdikkuus saa aikaan vähättelyreaktion, jotta eipä ole toisella kanttia eikä särmää. Jos taas asettuu itsekin tiukalle kannalle ja pitää puolensa, niin siitä toinen saattaa äityä yhä vaan aggressiivisemmaksi. Jos ja kun entisiakaan jossain pienyhteisössä ilmeni hankalia tapauksia, niin porukalla istutettiin esim. muurahaispesään pylly paljaana, mutta nykyisinhän semmoinen olisi täysin sopimatonta ja tuomittavaa käyttäytymistä.
Minun taitaa olla viisainta luopua Jussi Halla-ahon ymmärtämisestä. Varmaankin hän taaplailee taipaleellaan ihan itsekin omin avuin ja kavereitten kanssa.
Noista sakoista ja niitten määristä putkahtaa mieleen eräs vanha tapaus. Kun Virolaisen Jussi oli kuulemma aika vauhdokas poika autoilemaan ja ylinopeussakkojen määristä tuli joskus näkemyserojakin. Kun sitten taas kerran virkavalta pysäytti Vironperän isännän tien päällä ylinopeudesta ja alkoi kyselemään tuloja, niin aikaisemman kokemuksensa perusteella Jussi tokaisi: "Mie en sano mittään, kysykää evuskunnasta!".
Jatkan vielä arviointia maaltamuuttaneen väen näkökulmasta katseltuna. Ehkä ei ole liiaksi yleistettyä todeta, että maaseudulta kaupunkiin muuttaminen merkitsee samalla elämisen tavan muuttumista. Kaupungeissa, aikaisemmissa kauppaloissa ja pienemmissäkin taajamissa väki on ollut perinteisesti palkanansaitsijoiat. Muuton pontimena on ollut kohennuksen saaminen henkilkohtaisiin ja yleensä kotitalouden elämisen oloihin. Osa maaltamuuttaneista on suunnannut matkansa suoraan ukomaille ja varsinkin Ruotsiin. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin palkkatyön avulla on myös toimeentulo parantunut.
Vaikka maaltamuuttaneet ovat enimmäkseen olleet "vain" palkanansaitsijoita, heillä on varsin yleisesti ollut taustalla ajatuksena, toiveena ja pyrkimyksenä henkilökohtainen vaurastuminen, taloudellisesti omille jaloilleen ponnistautuminen. Palkka-ansioista säästämisen avulla se on voinut onnistua vähän kerrassaan ajan myötä, vuosikymmenien mitatan. Kun arvioidaan muuttoliikkeen väestömääriä, niin silloin puhutaan suurista väestömääristä eli miljoonasta, kahdesta miljoonasta suomalaisesta. Yksin Ruotsiin on muuttanut satojatuhansia suomalaisia. Huomattavan iso osa maaltamuuttaneesta vähävaraisesta kansasta on pärjännyt sen verran hyvin, että sosiaalitieteilijät määrittelevät heitä keskiluokkaan kuuluviksi.
Kun vasemmisto yrittää edelleen ylläpitää rikkaitten porvareitten ja heidän armoillaan olevan työväen välistä ristiriitaa, niin ei se oikein luonnu nykyiseen maailmaan ainakaan maaltamuuttaneitten kohdalla. Vapaavalintaiseen sosiaaliseen nousuun ja vaurastumiseen ei oikein sovellu taloudellinen vastakkainasettelu. Vaurastuminen toimii enemmänkin jatkumona, liukuvana asteikkona, kehityksenä, joka muistuttaa amerikkalaista "Self Made Man"-unelmaa. Moni suomalainen on sen tavoitteen onnistunut toteuttamaankin.
Kun Suomen vallanpitäjät imuroivat veroina, maksuina ja taksoina kansalta ylitehokkaasti rahaa julkisen vallan budjetteihin ties minne kylvettäväksi ja siroteltavaksi, niin tavallinen kansa tulkitsee sen asetelman omalla tavallaan eli kriittisesti ja se kriittisyys lienee mitä oikeaanosuvinta arviointia. Ei tarvitse erityisemmin ihmetellä, kun kansan kritiikki kohdistuu tasavallan vallanpitäjiin ja niitä ovat hallituspuolueitten päällepäsmärit. SDP ei ole ainoa kohde. Kenties myös Kokoomus saa todeta jossain vaiheessa olevansa haavoittuvainen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskallanko vielä kaivata sinua?
Siitä on niin kauan aikaa. Harmi, kun kaikki meni niin kuin meni. Elämässä oli aika raskasta silloin, ja näen sen sinun284463- 663147
Uskallatko katsoa pitkään silmiin
kaivattuasi, jos olette samassa tilassa? Alkaako sydän jyskyttää, jos katseet jumittuvat? Pelkäätkö ulkopuolisten huomaa813091Jani Mäkelä ihmettelee työministeri Satosen matkaa Aasiaan hoitajia rektyroimiseksi sieltä Suomeen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cfba6abc-f871-4ce2-b327-41aa5819934c Kokoomus on lähtenyt omin päin ilman hallitus3052534- 412212
- 542161
Hymyilyttää
Kun mietin, että kun vielä kohdataan, niin nauretaan tälle meidän palstasuhteelle 😅. Ihanaa päivää sulle mies. Olet mi211361Missä meetwursti on keksitty?
Tapasin hiljattain erikoisen rouvan Prisman leikkelehyllyjen välissä pälyilemässä. Kun tulin kohdalle, rouva alkoi raivo111318- 451255
Riku Rantala OUT, Matti Rönkä IN - Hengaillaan visailuohjelmaan astuu kova nimi: "Olen kasvanut..."
Matti Rönkä jäi eläkkeelle yli 30 vuoden työuran jälkeen loppuvuodesta 2024. Uutistenlukija-toimittaja-kirjailija ei kui261177