Haaa haaaaa ai saakuri kun luin niitä juttuja haaa haaaaa

Haaa haaaaa ai saaku

Vieläkö täällä hilluu se 120 filmipoika, jolla on Pinkopahvia taustat ja puurullaa vain 12 ruutua 6x6 filminsä? Se on tainnut jo 4 vuotta pyrkiä kansivälisen mainos ja dokumenttikuvaamien järjestöön, että saisi ostaa halpaa metrifilmiä käyttöönsä Fuijilta. Haaa haaaaa ai saakuri kun luin niitä juttuja haaa haaaaa
Terveisiä eläkeläisellekin! On sullakin jutut haaaa haaaaaa !

44

215

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • naurattaa muakin

      Älä nyt! Toinen on niiiiin onnistuneesti terrorisoinut pahvitaustaisella diafilmillään ja puurullilla ja muulla Diamiehelle vuosia. Sitä rupee fituttamaan, kun ihmiset nyt ihmettelee nauraen.

    • turhaa teit

      Voi! Nyt se herää kohta inisemään, väkättämään ja selittämään Fuij olevan Japanissa ja ammattilaisia ei ole Suomessa ketään.... voi miksi?

    • kysy Kalelt

      Diamiehen dianegatiivifilmissä on ääniraidat reunoissa joten sen leveys on 70 mm ei sellainen mahdu 120 puolalle joka on 60 millinen.
      Sitä 70 millistä saa Kalelta eduskuntatalolta 60€/pätkä.
      Kale oli kai Kyllösen avustaja..

      • olet kussipie

        Olen lukenut täällä Diamies nyt ja aina kirjoituksia 2007 vuodesta alkaen. Tiedän niistä hänet kokeneeksi kuvaajaksi, jolla on kameratekniikka ja valokuvauksen teoria hyvin hallussaan. Joku kaltaisesi visvanaamakusipää on käyttänyt hänen nimimerkkiään ja siitä sinä typerys olet mennyt masturbointisi humalaan.


    • hauskaa on

      Nuo on varsin harmittomia höperöitä jotka ei ymmärrä mitään valokuvaamisesta.
      Enempi haittaa aloittelijoille saattaa olla työeläkeläisen ja okaron kaltaisista ”tietäjistä” joiden todisteluihin joku ajattelematon saattaa erehtyä uskomaan.

      pari esimerkkiä hölmöimmistä:
      – pokkarin kuvaa pitää suurentaa enemmän
      – valovoima on aukon halkaisijan ja polttovälin suhde
      – valovoima on etummaisen linssin halkaisijan ja polttovälin suhde

      • ndjsafhsaf

        Ei niin hölmöä.

        Jos olisit ollut filmikuvaaja joskus, niin ymmärtäisit jotakin.

        pari esimerkkiä hölmöimmistä:
        – pokkarin kuvaa pitää suurentaa enemmän
        Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
        – valovoima on aukon halkaisijan ja polttovälin suhde
        Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
        – valovoima on etummaisen linssin halkaisijan ja polttovälin suhde
        Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
        Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
        Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.

        jne.

        Kun valovoimia alat mittaamaan, niin huomaat, että valmistajat valehtelee.
        Joko valovoima, tai polttoväli on pienempi, kuin objektiivissa lukee,tai sitten molemmat. Laajakulmat taas on hieman pidempiä, kuin väitetään.

        Huijausta siis kaikki.


      • Sairaseläkeläinen
        ndjsafhsaf kirjoitti:

        Ei niin hölmöä.

        Jos olisit ollut filmikuvaaja joskus, niin ymmärtäisit jotakin.

        pari esimerkkiä hölmöimmistä:
        – pokkarin kuvaa pitää suurentaa enemmän
        Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
        – valovoima on aukon halkaisijan ja polttovälin suhde
        Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
        – valovoima on etummaisen linssin halkaisijan ja polttovälin suhde
        Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
        Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
        Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.

        jne.

        Kun valovoimia alat mittaamaan, niin huomaat, että valmistajat valehtelee.
        Joko valovoima, tai polttoväli on pienempi, kuin objektiivissa lukee,tai sitten molemmat. Laajakulmat taas on hieman pidempiä, kuin väitetään.

        Huijausta siis kaikki.

        Minä en initä, enkä väitä. Minä olen aina oikeassa!


      • kaikki "invertoitu”?
        ndjsafhsaf kirjoitti:

        Ei niin hölmöä.

        Jos olisit ollut filmikuvaaja joskus, niin ymmärtäisit jotakin.

        pari esimerkkiä hölmöimmistä:
        – pokkarin kuvaa pitää suurentaa enemmän
        Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
        – valovoima on aukon halkaisijan ja polttovälin suhde
        Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
        – valovoima on etummaisen linssin halkaisijan ja polttovälin suhde
        Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
        Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
        Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.

        jne.

        Kun valovoimia alat mittaamaan, niin huomaat, että valmistajat valehtelee.
        Joko valovoima, tai polttoväli on pienempi, kuin objektiivissa lukee,tai sitten molemmat. Laajakulmat taas on hieman pidempiä, kuin väitetään.

        Huijausta siis kaikki.

        Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
        —kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
        Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi.

        Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta.

        Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
        – tuo on järjetön väite, vaoloimaiseen objektiiviin ei edes madu niin suuri aukko.
        – mikä on objektiivin valoa läpäisevä reikä ja mitä tekemista sillä on himmentimen aukon kanssa.
        Mulla on esim Samyangin 85mm/1,4 tele. 85/1,4 = n. 61mm ja pienin aukko on f/22, 85/22 =n. 4mm.
        Missä kohtaa objektiivia on tuon kokoinen valoa läpäisevä reikä?

        Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
        Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
        Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.
        – eikö olekin hassua, että etummaisen linssin halkaisija muuttuu zoomatessa niissä objektiiveissa joissa valovoima ei muutu.

        Otetaanpa teleobjektiivi esimerkki ”polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla”:
        Sigma 120-300 mm F2.8 DG OS HSM | S
        – 120mm asenossa etulinssin halkaisija on 120/2,8 = n. 43mm?
        – 300mm asennossa etulinssin halkaisija on 300/2,8= n 107mm?

        Jos himmennän (säädän aukkoa pienemmäksi) niin pieneneekö teleobjektiivin etumaisen linssin halkaisija?
        Em Sigman pienin aukko on f/22 jolloin siis 120mm asennossa etulinssin halkaisija on n 5,5 mm?

        MItä invertoitua on normaalissa laajakulmaobjektiivissa?

        ps. aloitin filmille kuvaamisen v. 1950. Ensimmäinen oma kamerani oli Agfa Synchro box. Ensimmäisen Leican hankin vuonna 1961. Nykyinen filmille kuvaava on Toyo 45.


      • kaikki "invertoitu”?
        kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

        Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
        —kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
        Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi.

        Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta.

        Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
        – tuo on järjetön väite, vaoloimaiseen objektiiviin ei edes madu niin suuri aukko.
        – mikä on objektiivin valoa läpäisevä reikä ja mitä tekemista sillä on himmentimen aukon kanssa.
        Mulla on esim Samyangin 85mm/1,4 tele. 85/1,4 = n. 61mm ja pienin aukko on f/22, 85/22 =n. 4mm.
        Missä kohtaa objektiivia on tuon kokoinen valoa läpäisevä reikä?

        Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
        Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
        Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.
        – eikö olekin hassua, että etummaisen linssin halkaisija muuttuu zoomatessa niissä objektiiveissa joissa valovoima ei muutu.

        Otetaanpa teleobjektiivi esimerkki ”polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla”:
        Sigma 120-300 mm F2.8 DG OS HSM | S
        – 120mm asenossa etulinssin halkaisija on 120/2,8 = n. 43mm?
        – 300mm asennossa etulinssin halkaisija on 300/2,8= n 107mm?

        Jos himmennän (säädän aukkoa pienemmäksi) niin pieneneekö teleobjektiivin etumaisen linssin halkaisija?
        Em Sigman pienin aukko on f/22 jolloin siis 120mm asennossa etulinssin halkaisija on n 5,5 mm?

        MItä invertoitua on normaalissa laajakulmaobjektiivissa?

        ps. aloitin filmille kuvaamisen v. 1950. Ensimmäinen oma kamerani oli Agfa Synchro box. Ensimmäisen Leican hankin vuonna 1961. Nykyinen filmille kuvaava on Toyo 45.

        pps.
        Toyossa mulla on laajakulmana Schneider Super Angulon 75mm f/5,6 (Compur)
        Etummaisen linssin halkaisija on 67mm
        – mikä tuossa linssissä on ”invertoitu” ja miksi?
        – jos ei ole niin missä on 75mm/5,6 eli n. 13mm valoa läpäisevä reikä


      • Canonisti minäkin
        kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

        Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
        —kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
        Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi.

        Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta.

        Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
        – tuo on järjetön väite, vaoloimaiseen objektiiviin ei edes madu niin suuri aukko.
        – mikä on objektiivin valoa läpäisevä reikä ja mitä tekemista sillä on himmentimen aukon kanssa.
        Mulla on esim Samyangin 85mm/1,4 tele. 85/1,4 = n. 61mm ja pienin aukko on f/22, 85/22 =n. 4mm.
        Missä kohtaa objektiivia on tuon kokoinen valoa läpäisevä reikä?

        Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
        Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
        Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.
        – eikö olekin hassua, että etummaisen linssin halkaisija muuttuu zoomatessa niissä objektiiveissa joissa valovoima ei muutu.

        Otetaanpa teleobjektiivi esimerkki ”polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla”:
        Sigma 120-300 mm F2.8 DG OS HSM | S
        – 120mm asenossa etulinssin halkaisija on 120/2,8 = n. 43mm?
        – 300mm asennossa etulinssin halkaisija on 300/2,8= n 107mm?

        Jos himmennän (säädän aukkoa pienemmäksi) niin pieneneekö teleobjektiivin etumaisen linssin halkaisija?
        Em Sigman pienin aukko on f/22 jolloin siis 120mm asennossa etulinssin halkaisija on n 5,5 mm?

        MItä invertoitua on normaalissa laajakulmaobjektiivissa?

        ps. aloitin filmille kuvaamisen v. 1950. Ensimmäinen oma kamerani oli Agfa Synchro box. Ensimmäisen Leican hankin vuonna 1961. Nykyinen filmille kuvaava on Toyo 45.

        "...—kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
        Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi..."

        Asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Pikselin koolla on suoranaista vaikutusta sen laatuun. Pikselin käytölläkin (vrt. Fuji X) on toki vaikutusta.

        Suurempi vaikutus on kuitenkin tällä hetkellä kennon koolla, koska se vaikuttaa suoraan tarvittavaan optiikan laatuun. Pienempikennoisessa kamerassa pitäisi olla parempi optiikka, jotta saataisiin irti samasta pikselimäärästä yhtä hyvä kuva kuin suurempikennoisesta.

        Pikkarien objektiivit eivät ole pääosin kovin hyviä. Sille ei voi tehdä mitään. Pitää vain yrittää löytää pokkari, jossa on tyydyttävä optiikka. Sen sijaan croppirungon omistaja voi ostaa aina parempia objektiiveja.


      • kaikki "invertoitu”?
        Canonisti minäkin kirjoitti:

        "...—kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
        Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi..."

        Asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Pikselin koolla on suoranaista vaikutusta sen laatuun. Pikselin käytölläkin (vrt. Fuji X) on toki vaikutusta.

        Suurempi vaikutus on kuitenkin tällä hetkellä kennon koolla, koska se vaikuttaa suoraan tarvittavaan optiikan laatuun. Pienempikennoisessa kamerassa pitäisi olla parempi optiikka, jotta saataisiin irti samasta pikselimäärästä yhtä hyvä kuva kuin suurempikennoisesta.

        Pikkarien objektiivit eivät ole pääosin kovin hyviä. Sille ei voi tehdä mitään. Pitää vain yrittää löytää pokkari, jossa on tyydyttävä optiikka. Sen sijaan croppirungon omistaja voi ostaa aina parempia objektiiveja.

        Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio).
        vs
        ”Asia ei ole ihan noin yksinkertainen.”

        Nyt kyllä huitaisit hätävalheen. Digikuvan kokoon vaikuttaa vain pikselien lukumäärä. Ei ole mitään perusteita väitteelle, että pokkarin kuvaa pitää suurentaa enemmän.

        Pienikennoiseen pystytään aina samalla hinnalla rakentamaan parempi objektiivi kuin isokennoiseen.

        Kaikki pienikennoiset ei ole pokkareita myös useimmissa järjestelmäkameroissa on pieni kenno (kinokokoinen tai pienempi) ja pokkarissa voi olla yhtä iso tai isompi kenno kuin järjestelmäkamerassa.
        Harrastelijoiden kamerat on yleensä pikkukennoisia.

        Isompikennoiset (Hasselblad, PhaseOne yms) on enempi harvojen ammattilaisetn työkaluja.

        ”Suurempi vaikutus on kuitenkin tällä hetkellä kennon koolla”
        —no ei takuulla ole muuhun kuin objektiivin hintaan.
        Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja.


      • Fysikkaa
        kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

        Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio).
        vs
        ”Asia ei ole ihan noin yksinkertainen.”

        Nyt kyllä huitaisit hätävalheen. Digikuvan kokoon vaikuttaa vain pikselien lukumäärä. Ei ole mitään perusteita väitteelle, että pokkarin kuvaa pitää suurentaa enemmän.

        Pienikennoiseen pystytään aina samalla hinnalla rakentamaan parempi objektiivi kuin isokennoiseen.

        Kaikki pienikennoiset ei ole pokkareita myös useimmissa järjestelmäkameroissa on pieni kenno (kinokokoinen tai pienempi) ja pokkarissa voi olla yhtä iso tai isompi kenno kuin järjestelmäkamerassa.
        Harrastelijoiden kamerat on yleensä pikkukennoisia.

        Isompikennoiset (Hasselblad, PhaseOne yms) on enempi harvojen ammattilaisetn työkaluja.

        ”Suurempi vaikutus on kuitenkin tällä hetkellä kennon koolla”
        —no ei takuulla ole muuhun kuin objektiivin hintaan.
        Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja.

        "Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja."
        -ei pidä paikkaansa vaan kennon koko vaikuttaa kuvanlaatuun eniten ( jos verrataan samanikäisiä ja saman valmistajan eri kokoisia kennoja keskenään).
        Tämähän on pelkkää fysiikkaa, pienempi kenno ei voi kerätä samassa aikayksissä valokvantteja samaa määrää kuin isompi kennoinen ( pinta-alaltaan) sensori. Sehän on puhdas fyysinen mahdottomuus.

        In terms of the sensor, the most important elements are its size, pixel count, a CCD’s read noise, dynamic range a.k.a. full-well capacity, color filter array (CFA) and AA filter. Assuming all else is equal, a larger sensor delivers higher IQ.

        Read more: http://www.the.me/on-image-quality-vs-quality-image-whats-more-important-sensor-lens-pixels-or/#ixzz374o6kugE


      • odotan siis
        kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

        Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio).
        vs
        ”Asia ei ole ihan noin yksinkertainen.”

        Nyt kyllä huitaisit hätävalheen. Digikuvan kokoon vaikuttaa vain pikselien lukumäärä. Ei ole mitään perusteita väitteelle, että pokkarin kuvaa pitää suurentaa enemmän.

        Pienikennoiseen pystytään aina samalla hinnalla rakentamaan parempi objektiivi kuin isokennoiseen.

        Kaikki pienikennoiset ei ole pokkareita myös useimmissa järjestelmäkameroissa on pieni kenno (kinokokoinen tai pienempi) ja pokkarissa voi olla yhtä iso tai isompi kenno kuin järjestelmäkamerassa.
        Harrastelijoiden kamerat on yleensä pikkukennoisia.

        Isompikennoiset (Hasselblad, PhaseOne yms) on enempi harvojen ammattilaisetn työkaluja.

        ”Suurempi vaikutus on kuitenkin tällä hetkellä kennon koolla”
        —no ei takuulla ole muuhun kuin objektiivin hintaan.
        Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja.

        "Pienikennoiseen pystytään aina samalla hinnalla rakentamaan parempi objektiivi kuin isokennoiseen."
        Kiitän jo etukäteen nikonia 70-200/f2.8:sta kroppikennoiseen. Puolet turhasta raahattavasta painosta pois.


      • "invertoitu”
        Fysikkaa kirjoitti:

        "Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja."
        -ei pidä paikkaansa vaan kennon koko vaikuttaa kuvanlaatuun eniten ( jos verrataan samanikäisiä ja saman valmistajan eri kokoisia kennoja keskenään).
        Tämähän on pelkkää fysiikkaa, pienempi kenno ei voi kerätä samassa aikayksissä valokvantteja samaa määrää kuin isompi kennoinen ( pinta-alaltaan) sensori. Sehän on puhdas fyysinen mahdottomuus.

        In terms of the sensor, the most important elements are its size, pixel count, a CCD’s read noise, dynamic range a.k.a. full-well capacity, color filter array (CFA) and AA filter. Assuming all else is equal, a larger sensor delivers higher IQ.

        Read more: http://www.the.me/on-image-quality-vs-quality-image-whats-more-important-sensor-lens-pixels-or/#ixzz374o6kugE

        Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja
        vs.
        ”-ei pidä paikkaansa vaan kennon koko vaikuttaa kuvanlaatuun eniten ( jos verrataan samanikäisiä …”
        – ymmärrätkö itse miten hölmöjä kirjoittelit.

        Otetaanpa pieni esimerkki noin samanikäisistä ja eri-ikäisistä/kokoisista
        – Nikon D800E, 24.0 x 35.9 mm, 36.56 Mp (julk 7.2.2012)
        – Sony A7s, 23.8 x 35.6 mm, 12.2 Mp (julk 6.4.2014)
        – Pentax 645D, 32.8 x 43.8 mm, 51.10 (julk 15.4. 2014)
        Kerroppa miten on noiden paremmuus kuvan laadussa, johtuuko se valmistajasta, iästä vai/ja kennon koosta?
        (Nikonissa on tietääkseni Sonyn valmistama kenno)


      • Fysikkaa
        "invertoitu” kirjoitti:

        Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja
        vs.
        ”-ei pidä paikkaansa vaan kennon koko vaikuttaa kuvanlaatuun eniten ( jos verrataan samanikäisiä …”
        – ymmärrätkö itse miten hölmöjä kirjoittelit.

        Otetaanpa pieni esimerkki noin samanikäisistä ja eri-ikäisistä/kokoisista
        – Nikon D800E, 24.0 x 35.9 mm, 36.56 Mp (julk 7.2.2012)
        – Sony A7s, 23.8 x 35.6 mm, 12.2 Mp (julk 6.4.2014)
        – Pentax 645D, 32.8 x 43.8 mm, 51.10 (julk 15.4. 2014)
        Kerroppa miten on noiden paremmuus kuvan laadussa, johtuuko se valmistajasta, iästä vai/ja kennon koosta?
        (Nikonissa on tietääkseni Sonyn valmistama kenno)

        Ei noita sensoreita voi oikein vertailla keskenään,esim Pentaxissa on Kodak KAF-40000 CCD sensori ,ei Sonyn valmistama CMOS.

        Sonyn valmistamia kennoja voi vertailla helposti DXO antamien kokonaispisteiden mukaan:

        - 1 tuuman CMOS Sony RX100 II, DXO 67 p
        - APS -C Sony A6000, DXO 82 p
        - kinokenno Sony A7R, 95 p

        Eli asiahan on täysin selvä, mitä isompi sensori sen parempi kuvanlaatu.


      • "invertoitu”
        Fysikkaa kirjoitti:

        Ei noita sensoreita voi oikein vertailla keskenään,esim Pentaxissa on Kodak KAF-40000 CCD sensori ,ei Sonyn valmistama CMOS.

        Sonyn valmistamia kennoja voi vertailla helposti DXO antamien kokonaispisteiden mukaan:

        - 1 tuuman CMOS Sony RX100 II, DXO 67 p
        - APS -C Sony A6000, DXO 82 p
        - kinokenno Sony A7R, 95 p

        Eli asiahan on täysin selvä, mitä isompi sensori sen parempi kuvanlaatu.

        Mikä tässä todistaa kennon koon paremmuudesta
        DXO antamien kokonaispisteiden mukaan:
        Sonyn? valmistamia kennoja:
        – Nikon D800E (v. 2012, 24x35.9mm) 96 p
        – Sony DSC-RX1 (2012, 23.8x35.8mm) 93 p
        – Nikon D4s (2014, 23.9x36) 89 p
        – Nikon Df (2013, 23.9x36mm ) 89 p
        – Sony A7s (2014, 23.8x35.6mm) 87 p

        muita:
        – Pentax 645D (2010, 33x44mm) 82 p
        – Pentax K-5 IIs (2012, 15.7x23.7mm) 82 p
        – Canon 1Dx (2011, 24x36mm) 82 p
        – Canon 6D (2012, 24x36mm) 82 p


        Johtuvatko suurehkot erot pisteissä, kennon koosta, valmistusvuodesta vai valmistajasta?
        Suurin kenno (Canon&Pentax) =pienin pistemäärä,
        Suurin pistemäärä (96)=julkaisuvuosi 2012)?.
        Suurin kenno ja pienin kenno (Pentax)=sama pistemäärä (82)?
        FF kenno (6D) ja APS kenno (K-5 IIs) = sama julkaisuvuosi ja sama pistemäärä (82 p)?


      • pokkari?
        "invertoitu” kirjoitti:

        Mikä tässä todistaa kennon koon paremmuudesta
        DXO antamien kokonaispisteiden mukaan:
        Sonyn? valmistamia kennoja:
        – Nikon D800E (v. 2012, 24x35.9mm) 96 p
        – Sony DSC-RX1 (2012, 23.8x35.8mm) 93 p
        – Nikon D4s (2014, 23.9x36) 89 p
        – Nikon Df (2013, 23.9x36mm ) 89 p
        – Sony A7s (2014, 23.8x35.6mm) 87 p

        muita:
        – Pentax 645D (2010, 33x44mm) 82 p
        – Pentax K-5 IIs (2012, 15.7x23.7mm) 82 p
        – Canon 1Dx (2011, 24x36mm) 82 p
        – Canon 6D (2012, 24x36mm) 82 p


        Johtuvatko suurehkot erot pisteissä, kennon koosta, valmistusvuodesta vai valmistajasta?
        Suurin kenno (Canon&Pentax) =pienin pistemäärä,
        Suurin pistemäärä (96)=julkaisuvuosi 2012)?.
        Suurin kenno ja pienin kenno (Pentax)=sama pistemäärä (82)?
        FF kenno (6D) ja APS kenno (K-5 IIs) = sama julkaisuvuosi ja sama pistemäärä (82 p)?

        Eikös tuo Sony DSC-RX1 ole pokkari jonka kuvaa joutuu suurentamaan enemmän?


      • ladamies nyt ja aina
        kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

        Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
        —kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
        Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi.

        Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta.

        Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
        – tuo on järjetön väite, vaoloimaiseen objektiiviin ei edes madu niin suuri aukko.
        – mikä on objektiivin valoa läpäisevä reikä ja mitä tekemista sillä on himmentimen aukon kanssa.
        Mulla on esim Samyangin 85mm/1,4 tele. 85/1,4 = n. 61mm ja pienin aukko on f/22, 85/22 =n. 4mm.
        Missä kohtaa objektiivia on tuon kokoinen valoa läpäisevä reikä?

        Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
        Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
        Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.
        – eikö olekin hassua, että etummaisen linssin halkaisija muuttuu zoomatessa niissä objektiiveissa joissa valovoima ei muutu.

        Otetaanpa teleobjektiivi esimerkki ”polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla”:
        Sigma 120-300 mm F2.8 DG OS HSM | S
        – 120mm asenossa etulinssin halkaisija on 120/2,8 = n. 43mm?
        – 300mm asennossa etulinssin halkaisija on 300/2,8= n 107mm?

        Jos himmennän (säädän aukkoa pienemmäksi) niin pieneneekö teleobjektiivin etumaisen linssin halkaisija?
        Em Sigman pienin aukko on f/22 jolloin siis 120mm asennossa etulinssin halkaisija on n 5,5 mm?

        MItä invertoitua on normaalissa laajakulmaobjektiivissa?

        ps. aloitin filmille kuvaamisen v. 1950. Ensimmäinen oma kamerani oli Agfa Synchro box. Ensimmäisen Leican hankin vuonna 1961. Nykyinen filmille kuvaava on Toyo 45.

        "Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
        —kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio)."

        No ei tosiaankaan tule.
        Dikikuvalla(tiedosto) ei ole mitään kokoa. Se on tiedosto, joka kertoo kunkin matriisin elementin arvon, jonka pohjalta kuva muodostetaan jollakin tavalla.
        Vaikkapa sitten tietokoneen näytölle tai paperille tai miten nyt sit tehdäänkää.


        " Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa."

        Toki voi.
        Pikseleiden määrä ei ole oleellinen tässä asiassa.
        Pikseleitä saa olla vaikka ääretön,
        mutta kyllä vaan, pienikennoisen kameran kuvaa suurennetaan enemmän, kuin isokennoisen, jos lopullinen kuva, jota katsellaan, on saman kokoinen.


        "Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi."

        Tallennustavalla ei ole merkitystä tässä asiassa tyhmyyteesi tai älykkyyteesi.



        "Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta."

        Kyllä, mutta tallennustavalla ei ole merkitystä asiassa.

        Tosin kennolla kyllä on kuva.
        Se kuva, jonka optiikka siihen projisoi.
        (vai etkö tajunnut?)


        Miksi edes sössötät digitaalisuudesta kun et edes tajua mistä tässä puhutaan?


      • uikiiki
        ladamies nyt ja aina kirjoitti:

        "Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
        —kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio)."

        No ei tosiaankaan tule.
        Dikikuvalla(tiedosto) ei ole mitään kokoa. Se on tiedosto, joka kertoo kunkin matriisin elementin arvon, jonka pohjalta kuva muodostetaan jollakin tavalla.
        Vaikkapa sitten tietokoneen näytölle tai paperille tai miten nyt sit tehdäänkää.


        " Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa."

        Toki voi.
        Pikseleiden määrä ei ole oleellinen tässä asiassa.
        Pikseleitä saa olla vaikka ääretön,
        mutta kyllä vaan, pienikennoisen kameran kuvaa suurennetaan enemmän, kuin isokennoisen, jos lopullinen kuva, jota katsellaan, on saman kokoinen.


        "Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi."

        Tallennustavalla ei ole merkitystä tässä asiassa tyhmyyteesi tai älykkyyteesi.



        "Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta."

        Kyllä, mutta tallennustavalla ei ole merkitystä asiassa.

        Tosin kennolla kyllä on kuva.
        Se kuva, jonka optiikka siihen projisoi.
        (vai etkö tajunnut?)


        Miksi edes sössötät digitaalisuudesta kun et edes tajua mistä tässä puhutaan?

        mikset ladahyypiö pysy vain ladan kampiakseleissa?


      • lakkaa nillittämästä
        "invertoitu” kirjoitti:

        Mikä tässä todistaa kennon koon paremmuudesta
        DXO antamien kokonaispisteiden mukaan:
        Sonyn? valmistamia kennoja:
        – Nikon D800E (v. 2012, 24x35.9mm) 96 p
        – Sony DSC-RX1 (2012, 23.8x35.8mm) 93 p
        – Nikon D4s (2014, 23.9x36) 89 p
        – Nikon Df (2013, 23.9x36mm ) 89 p
        – Sony A7s (2014, 23.8x35.6mm) 87 p

        muita:
        – Pentax 645D (2010, 33x44mm) 82 p
        – Pentax K-5 IIs (2012, 15.7x23.7mm) 82 p
        – Canon 1Dx (2011, 24x36mm) 82 p
        – Canon 6D (2012, 24x36mm) 82 p


        Johtuvatko suurehkot erot pisteissä, kennon koosta, valmistusvuodesta vai valmistajasta?
        Suurin kenno (Canon&Pentax) =pienin pistemäärä,
        Suurin pistemäärä (96)=julkaisuvuosi 2012)?.
        Suurin kenno ja pienin kenno (Pentax)=sama pistemäärä (82)?
        FF kenno (6D) ja APS kenno (K-5 IIs) = sama julkaisuvuosi ja sama pistemäärä (82 p)?

        http://www.lensrentals.com/blog/2014/07/sensor-stack-thickness-part-iii-the-summary

        Samalla kennollakin voi saada eri pisteitä.


      • lakkaa nillittämästä
        kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

        Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
        —kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
        Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi.

        Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta.

        Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
        – tuo on järjetön väite, vaoloimaiseen objektiiviin ei edes madu niin suuri aukko.
        – mikä on objektiivin valoa läpäisevä reikä ja mitä tekemista sillä on himmentimen aukon kanssa.
        Mulla on esim Samyangin 85mm/1,4 tele. 85/1,4 = n. 61mm ja pienin aukko on f/22, 85/22 =n. 4mm.
        Missä kohtaa objektiivia on tuon kokoinen valoa läpäisevä reikä?

        Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
        Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
        Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.
        – eikö olekin hassua, että etummaisen linssin halkaisija muuttuu zoomatessa niissä objektiiveissa joissa valovoima ei muutu.

        Otetaanpa teleobjektiivi esimerkki ”polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla”:
        Sigma 120-300 mm F2.8 DG OS HSM | S
        – 120mm asenossa etulinssin halkaisija on 120/2,8 = n. 43mm?
        – 300mm asennossa etulinssin halkaisija on 300/2,8= n 107mm?

        Jos himmennän (säädän aukkoa pienemmäksi) niin pieneneekö teleobjektiivin etumaisen linssin halkaisija?
        Em Sigman pienin aukko on f/22 jolloin siis 120mm asennossa etulinssin halkaisija on n 5,5 mm?

        MItä invertoitua on normaalissa laajakulmaobjektiivissa?

        ps. aloitin filmille kuvaamisen v. 1950. Ensimmäinen oma kamerani oli Agfa Synchro box. Ensimmäisen Leican hankin vuonna 1961. Nykyinen filmille kuvaava on Toyo 45.

        "Jos himmennän"
        Älä enää enempää. Juttusi oli jo tarpeeksi pimeä.


      • kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

        Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
        —kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
        Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi.

        Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta.

        Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
        – tuo on järjetön väite, vaoloimaiseen objektiiviin ei edes madu niin suuri aukko.
        – mikä on objektiivin valoa läpäisevä reikä ja mitä tekemista sillä on himmentimen aukon kanssa.
        Mulla on esim Samyangin 85mm/1,4 tele. 85/1,4 = n. 61mm ja pienin aukko on f/22, 85/22 =n. 4mm.
        Missä kohtaa objektiivia on tuon kokoinen valoa läpäisevä reikä?

        Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
        Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
        Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.
        – eikö olekin hassua, että etummaisen linssin halkaisija muuttuu zoomatessa niissä objektiiveissa joissa valovoima ei muutu.

        Otetaanpa teleobjektiivi esimerkki ”polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla”:
        Sigma 120-300 mm F2.8 DG OS HSM | S
        – 120mm asenossa etulinssin halkaisija on 120/2,8 = n. 43mm?
        – 300mm asennossa etulinssin halkaisija on 300/2,8= n 107mm?

        Jos himmennän (säädän aukkoa pienemmäksi) niin pieneneekö teleobjektiivin etumaisen linssin halkaisija?
        Em Sigman pienin aukko on f/22 jolloin siis 120mm asennossa etulinssin halkaisija on n 5,5 mm?

        MItä invertoitua on normaalissa laajakulmaobjektiivissa?

        ps. aloitin filmille kuvaamisen v. 1950. Ensimmäinen oma kamerani oli Agfa Synchro box. Ensimmäisen Leican hankin vuonna 1961. Nykyinen filmille kuvaava on Toyo 45.

        Kun asiaa tarkastaa optiikan kannalta on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille. Kun halutaan kahdella kameralla samankokoinen kuva, pitää sen kameran kuvaa, jossa on pienempi kenno tai filmi suurentaa enemmän.

        Käsite aukkoluvusta polttovälin ja aukon halkaisijan suhteena on jokaiselle asioita edes hieman tuntevalle tuttu. Se ei viittaa fyysiseen aukkoon himmentimen kohdalla vaan malliin, jossa objektiivia vastaisi kupera linssi. Olen sanonut tämän monta kertaa, mutta joillekin ei mene jakeluun. Oletko huomannut, miten valovoima ilmaistaan jakolakina, esim. f/2,8? Tuossa f on nimenomaan polttoväli.

        Ymmärrätkö eron käsitteiden aukkoluvuku ja valovoima välillä?

        On aina helpompaa arvostella toisen yksittäisiä sanamuotoa tai ilmaisuja kuin on itse tehdä jotain. Miten itse määrittelisit aukkoluvun?


      • "invertoitu”
        okaro kirjoitti:

        Kun asiaa tarkastaa optiikan kannalta on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille. Kun halutaan kahdella kameralla samankokoinen kuva, pitää sen kameran kuvaa, jossa on pienempi kenno tai filmi suurentaa enemmän.

        Käsite aukkoluvusta polttovälin ja aukon halkaisijan suhteena on jokaiselle asioita edes hieman tuntevalle tuttu. Se ei viittaa fyysiseen aukkoon himmentimen kohdalla vaan malliin, jossa objektiivia vastaisi kupera linssi. Olen sanonut tämän monta kertaa, mutta joillekin ei mene jakeluun. Oletko huomannut, miten valovoima ilmaistaan jakolakina, esim. f/2,8? Tuossa f on nimenomaan polttoväli.

        Ymmärrätkö eron käsitteiden aukkoluvuku ja valovoima välillä?

        On aina helpompaa arvostella toisen yksittäisiä sanamuotoa tai ilmaisuja kuin on itse tehdä jotain. Miten itse määrittelisit aukkoluvun?

        Digikuvan koko on aina sama kuin pikselien lukumäärä. Mitään muuta digikuvan kokoa kuvaavaa ei ole olemassa. Digikuvaa suurennetaan siten, että pikseleitä lisätään kuvaan.

        ”Kun asiaa tarkastaa optiikan kannalta on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille”
        —jos kuvittelet, että kuva tallennetaan ”lennolle” (kennolle?) niin se kertoo vain sinusta, ei mitään kuvasta.

        ” Se ei viittaa fyysiseen aukkoon himmentimen kohdalla vaan malliin, jossa objektiivia vastaisi kupera linssi.”
        —tuo on ylivoimaisesti typerin luulo asiasta. Jos luulet, että nykyaikaisten objektiivien aukkoarvojen tulevan kuperaan linssiin vrtaamisesta, niin sääliksi käy.
        Aikuisten oikeasti aukkoarvo tarkoittaa polttovälin ja etulinssin pinnalle muodostuvan aukon valekuvan halkaisijan suhdetta.
        Aukkoarvo (myös valovoima) on teoreettinen murtoluku joka ei esiinny todellisuudessa sillä objektiivin valonläpäisyyn vaikuttaa myös mm. valon aaltopituus, heijastumat linssien pinnoilta, lasilaatu ja määrä jne. Yleensä todellisempana pidetään arvoa johon viitataan T-kirjaimella (esim T/2,8)

        ”Ymmärrätkö eron käsitteiden aukkoluvuku ja valovoima välillä?”
        —ymmärrän hyvinkin ”aukkoluvuku” tulee sinun päästäsi.
        Aukkoarvolla ja valovoimalla ei ole mitään eroa. Valovoima on yksi po. objektiivin aukkoarvoista (suurin mahdollinen).

        Aukko (himmennin) ei välttämättä ole objektiivin sisällä vaan se voi olla erillinen laite. Mulla on kahdessa kamerassa erillinen himmennin (suljin/himmennin yhditelmä) joka liitetään objektiivin taakse. Näissä tapauksissa objektiivin valovoima ei ratkaise yhdistelmän valovoimaa käytännössä (objektiivin teoreettinen valovoima voi olla paljon suurempi kuin yhdistelmän).

        ”Olen sanonut tämän monta kertaa”
        —olet ilmeisesti yksi niistä säälittävistä typeryksistä joka uskoo, että väärä muuttuu oikeaksi jos sen toistaa ”monta kertaa”.


      • "invertoitu”
        "invertoitu” kirjoitti:

        Digikuvan koko on aina sama kuin pikselien lukumäärä. Mitään muuta digikuvan kokoa kuvaavaa ei ole olemassa. Digikuvaa suurennetaan siten, että pikseleitä lisätään kuvaan.

        ”Kun asiaa tarkastaa optiikan kannalta on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille”
        —jos kuvittelet, että kuva tallennetaan ”lennolle” (kennolle?) niin se kertoo vain sinusta, ei mitään kuvasta.

        ” Se ei viittaa fyysiseen aukkoon himmentimen kohdalla vaan malliin, jossa objektiivia vastaisi kupera linssi.”
        —tuo on ylivoimaisesti typerin luulo asiasta. Jos luulet, että nykyaikaisten objektiivien aukkoarvojen tulevan kuperaan linssiin vrtaamisesta, niin sääliksi käy.
        Aikuisten oikeasti aukkoarvo tarkoittaa polttovälin ja etulinssin pinnalle muodostuvan aukon valekuvan halkaisijan suhdetta.
        Aukkoarvo (myös valovoima) on teoreettinen murtoluku joka ei esiinny todellisuudessa sillä objektiivin valonläpäisyyn vaikuttaa myös mm. valon aaltopituus, heijastumat linssien pinnoilta, lasilaatu ja määrä jne. Yleensä todellisempana pidetään arvoa johon viitataan T-kirjaimella (esim T/2,8)

        ”Ymmärrätkö eron käsitteiden aukkoluvuku ja valovoima välillä?”
        —ymmärrän hyvinkin ”aukkoluvuku” tulee sinun päästäsi.
        Aukkoarvolla ja valovoimalla ei ole mitään eroa. Valovoima on yksi po. objektiivin aukkoarvoista (suurin mahdollinen).

        Aukko (himmennin) ei välttämättä ole objektiivin sisällä vaan se voi olla erillinen laite. Mulla on kahdessa kamerassa erillinen himmennin (suljin/himmennin yhditelmä) joka liitetään objektiivin taakse. Näissä tapauksissa objektiivin valovoima ei ratkaise yhdistelmän valovoimaa käytännössä (objektiivin teoreettinen valovoima voi olla paljon suurempi kuin yhdistelmän).

        ”Olen sanonut tämän monta kertaa”
        —olet ilmeisesti yksi niistä säälittävistä typeryksistä joka uskoo, että väärä muuttuu oikeaksi jos sen toistaa ”monta kertaa”.

        ps.
        Keeno ei siis ole media jolle voi tallentaa kuvia.
        Myöskään filmille ie tallennu mitään kuvaa kamerassa vaan kuva muodostuu vasta filmin kehityksessä.
        Kenno on mittalaite joka mittaa suotimien läpäisemän, pikseliin kohdistuvan valon vaikutusta kennolle syötettävään jännitteeseen.

        Se mitä filmille ja kameran muistivälineelle (kortti tms) tallentuu on ikäänkuin kuvan raaka-aine/valmistusohje ei kuva


      • "invertoitu”
        "invertoitu” kirjoitti:

        ps.
        Keeno ei siis ole media jolle voi tallentaa kuvia.
        Myöskään filmille ie tallennu mitään kuvaa kamerassa vaan kuva muodostuu vasta filmin kehityksessä.
        Kenno on mittalaite joka mittaa suotimien läpäisemän, pikseliin kohdistuvan valon vaikutusta kennolle syötettävään jännitteeseen.

        Se mitä filmille ja kameran muistivälineelle (kortti tms) tallentuu on ikäänkuin kuvan raaka-aine/valmistusohje ei kuva

        pps.
        oops kirotusvihre

        ”Keeno” po. Kenno


      • ladamies nyt ja aina
        uikiiki kirjoitti:

        mikset ladahyypiö pysy vain ladan kampiakseleissa?

        "mikset ladahyypiö pysy vain ladan kampiakseleissa? "

        se on niin tylsää, kun suurin osa valokuvausalan hyypistä ei osaa käyttää sitäkään :-)


      • kuva lennolle
        "invertoitu” kirjoitti:

        ps.
        Keeno ei siis ole media jolle voi tallentaa kuvia.
        Myöskään filmille ie tallennu mitään kuvaa kamerassa vaan kuva muodostuu vasta filmin kehityksessä.
        Kenno on mittalaite joka mittaa suotimien läpäisemän, pikseliin kohdistuvan valon vaikutusta kennolle syötettävään jännitteeseen.

        Se mitä filmille ja kameran muistivälineelle (kortti tms) tallentuu on ikäänkuin kuvan raaka-aine/valmistusohje ei kuva

        ”tallennetaan kuva lennolle”

        Ei objektiivin piirtämä kuva tule kennolle. Kennon edessä on yleensä kolme suodatinta (IR, Antialias ja Bayer) joiden jälkeen kennolle pääsee vain valoa josta on poistetu lyhyet aallot, sumennettu ja ajettu kolmeen väriin (RGB). Pelkistäen voisi sanoa, että kennolle ”piirtyy” Bayer-matriisin kuva jossa RGB pisteiden kirkkaus vaihtelee valon määrän mukaan.


      • "invertoitu” kirjoitti:

        Digikuvan koko on aina sama kuin pikselien lukumäärä. Mitään muuta digikuvan kokoa kuvaavaa ei ole olemassa. Digikuvaa suurennetaan siten, että pikseleitä lisätään kuvaan.

        ”Kun asiaa tarkastaa optiikan kannalta on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille”
        —jos kuvittelet, että kuva tallennetaan ”lennolle” (kennolle?) niin se kertoo vain sinusta, ei mitään kuvasta.

        ” Se ei viittaa fyysiseen aukkoon himmentimen kohdalla vaan malliin, jossa objektiivia vastaisi kupera linssi.”
        —tuo on ylivoimaisesti typerin luulo asiasta. Jos luulet, että nykyaikaisten objektiivien aukkoarvojen tulevan kuperaan linssiin vrtaamisesta, niin sääliksi käy.
        Aikuisten oikeasti aukkoarvo tarkoittaa polttovälin ja etulinssin pinnalle muodostuvan aukon valekuvan halkaisijan suhdetta.
        Aukkoarvo (myös valovoima) on teoreettinen murtoluku joka ei esiinny todellisuudessa sillä objektiivin valonläpäisyyn vaikuttaa myös mm. valon aaltopituus, heijastumat linssien pinnoilta, lasilaatu ja määrä jne. Yleensä todellisempana pidetään arvoa johon viitataan T-kirjaimella (esim T/2,8)

        ”Ymmärrätkö eron käsitteiden aukkoluvuku ja valovoima välillä?”
        —ymmärrän hyvinkin ”aukkoluvuku” tulee sinun päästäsi.
        Aukkoarvolla ja valovoimalla ei ole mitään eroa. Valovoima on yksi po. objektiivin aukkoarvoista (suurin mahdollinen).

        Aukko (himmennin) ei välttämättä ole objektiivin sisällä vaan se voi olla erillinen laite. Mulla on kahdessa kamerassa erillinen himmennin (suljin/himmennin yhditelmä) joka liitetään objektiivin taakse. Näissä tapauksissa objektiivin valovoima ei ratkaise yhdistelmän valovoimaa käytännössä (objektiivin teoreettinen valovoima voi olla paljon suurempi kuin yhdistelmän).

        ”Olen sanonut tämän monta kertaa”
        —olet ilmeisesti yksi niistä säälittävistä typeryksistä joka uskoo, että väärä muuttuu oikeaksi jos sen toistaa ”monta kertaa”.

        Usko jo, se optiikka muodostaa kennolle kuvan. Tällä kuvalla on tietty koko millimetreissä. Optiikka muodostaa kuvan riippumatta siitä, mille se muodostetaan. Varmaan penskana leikit suurennuslasilla. Se perustuu siihen, että suurennuslasi muodostaa kuvan auringosta. Sana polttoväli tulee tästä. Kuvaa ei tallenneta kennolle. Silti kuvalla kennolla on koko.

        Kunnon objektiivissa valohäviöt ovat niin pieniä, ettei juuri ole tarvetta tehdä eroa F ja T lukujen välillä. Sinä ilmaisit vain saman asian toisin sanoin. Nyt jo alat puuttuman kirjoitusvirheisiin. MInä en ala kanssasi leikkimään.


      • en ala kanssasi
        okaro kirjoitti:

        Usko jo, se optiikka muodostaa kennolle kuvan. Tällä kuvalla on tietty koko millimetreissä. Optiikka muodostaa kuvan riippumatta siitä, mille se muodostetaan. Varmaan penskana leikit suurennuslasilla. Se perustuu siihen, että suurennuslasi muodostaa kuvan auringosta. Sana polttoväli tulee tästä. Kuvaa ei tallenneta kennolle. Silti kuvalla kennolla on koko.

        Kunnon objektiivissa valohäviöt ovat niin pieniä, ettei juuri ole tarvetta tehdä eroa F ja T lukujen välillä. Sinä ilmaisit vain saman asian toisin sanoin. Nyt jo alat puuttuman kirjoitusvirheisiin. MInä en ala kanssasi leikkimään.

        ”Usko jo, se optiikka muodostaa kennolle kuvan”
        Yritäppä tai kuvittele silmäsi kennon tilalle. Katsot ”objektiivin piirtämää kuvaa kolmen suotimen takaa (IR, anti alias ja Bayer) mitä näkyy? Onko se mitä näet optiikan muodostama kuva vai punaisia, vihreitä ja sinisiä valopisteitä?

        ”on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille”
        vs.
        ”Kuvaa ei tallenneta kennolle.”
        —onko tuossa kirjoitusvirhe? Vai muuttuiko mielipiteesi asiasta? Jos muutui niin miksi?


      • en ala kanssasi kirjoitti:

        ”Usko jo, se optiikka muodostaa kennolle kuvan”
        Yritäppä tai kuvittele silmäsi kennon tilalle. Katsot ”objektiivin piirtämää kuvaa kolmen suotimen takaa (IR, anti alias ja Bayer) mitä näkyy? Onko se mitä näet optiikan muodostama kuva vai punaisia, vihreitä ja sinisiä valopisteitä?

        ”on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille”
        vs.
        ”Kuvaa ei tallenneta kennolle.”
        —onko tuossa kirjoitusvirhe? Vai muuttuiko mielipiteesi asiasta? Jos muutui niin miksi?

        Sinulla menee kuva ja valekuva sekaisin. Valekuvan näkee, kun panee suoraan silmällä. Kuva taas piirtyy jollekin tasolle, jolla sen voi nähdä. Se kuva muotosuu kennolle aivan samalla tavalla kuin filmillekin. Se vain tallennetaan eri tavalla.


      • kuva lennolle kirjoitti:

        ”tallennetaan kuva lennolle”

        Ei objektiivin piirtämä kuva tule kennolle. Kennon edessä on yleensä kolme suodatinta (IR, Antialias ja Bayer) joiden jälkeen kennolle pääsee vain valoa josta on poistetu lyhyet aallot, sumennettu ja ajettu kolmeen väriin (RGB). Pelkistäen voisi sanoa, että kennolle ”piirtyy” Bayer-matriisin kuva jossa RGB pisteiden kirkkaus vaihtelee valon määrän mukaan.

        "”tallennetaan kuva lennolle”

        Ei objektiivin piirtämä kuva tule kennolle. Kennon edessä on yleensä kolme suodatinta (IR, Antialias ja Bayer) joiden jälkeen kennolle pääsee vain valoa josta on poistetu lyhyet aallot, sumennettu ja ajettu kolmeen väriin (RGB). Pelkistäen voisi sanoa, että kennolle ”piirtyy” Bayer-matriisin kuva jossa RGB pisteiden kirkkaus vaihtelee valon määrän mukaan. "


        Mun tiarojektoorikaan ei rojisoi kuvaa kankaalle, koska optiikassaon monitoimisudatin erilaisille aalloille :-)


      • ladamies_nyt_ja_aina kirjoitti:

        "”tallennetaan kuva lennolle”

        Ei objektiivin piirtämä kuva tule kennolle. Kennon edessä on yleensä kolme suodatinta (IR, Antialias ja Bayer) joiden jälkeen kennolle pääsee vain valoa josta on poistetu lyhyet aallot, sumennettu ja ajettu kolmeen väriin (RGB). Pelkistäen voisi sanoa, että kennolle ”piirtyy” Bayer-matriisin kuva jossa RGB pisteiden kirkkaus vaihtelee valon määrän mukaan. "


        Mun tiarojektoorikaan ei rojisoi kuvaa kankaalle, koska optiikassaon monitoimisudatin erilaisille aalloille :-)

        Tuo on saivartelua. Ne suodattimet ovat osa sitä kennoa. Tällaisella saivartelulla ei ole mitään tekemistä sen itse asian kanssa, joka oli se, että pienen kennon kuvaa pitää suurentaa enemmän, jotta saadaan sama kuvakoko kuin suurella kennolla.


      • kun panee?
        okaro kirjoitti:

        Sinulla menee kuva ja valekuva sekaisin. Valekuvan näkee, kun panee suoraan silmällä. Kuva taas piirtyy jollekin tasolle, jolla sen voi nähdä. Se kuva muotosuu kennolle aivan samalla tavalla kuin filmillekin. Se vain tallennetaan eri tavalla.

        ”Valekuvan näkee, kun panee suoraan silmällä.”
        —jotain tällaista osasinkin jo odottaa :) Sinulta taisi päästä taas kirjoitusvirhe?

        ”tallennetaan kuva lennolle – Kuvaa ei tallenneta kennolle.”

        ”Se kuva muotosuu kennolle aivan samalla tavalla kuin filmillekin.”
        —oletko nähnyt kametan jossa on Bayer-matriisi filmin edessä ja filmille muodostuu RGB pisteitä?


    • hii osaaa se hiii

      Hiii hiiiii pinkopahvia puurullassa diafilmin takana hiiiii hiii .... hiii kyll ase osaa... hiiiiin

    • hörhöt?

      tiedetoimittaja Susanne Björkholm:
      ”netistä löytyvät myös huruisimmat hörhöt, joten vaatii ennakkotietoja erottaa jyvät akanamerestä.”

      • noi niin

        tämäkö hutsu? haa haaa


      • hörhöt?
        noi niin kirjoitti:

        tämäkö hutsu? haa haaa

        Ymmärrätkö mitä voi seurata tuollaisesta julkisesta herjaamisesta?


      • ladamies nyt ja aina
        hörhöt? kirjoitti:

        Ymmärrätkö mitä voi seurata tuollaisesta julkisesta herjaamisesta?

        "Ymmärrätkö mitä voi seurata tuollaisesta julkisesta herjaamisesta? "

        Ei tiedetoimittajaksi sanominen ole herjausta.
        Se on kunnianosoitus.

        Katsos kun toimittaja on lähes jumala.
        kirkko ja kaupunki -lehden toimittaja on jumala ja päivi räsänen ei ole pian edes puolueensa johtaja.

        Siksi toimittaja on ylistystä, ei haukkumista, koska toimittajuus tarkoittaa kaikkivoipaisuutta, jota edes p. räsäsellä ei piakoin enään ole.

        Erityisesti urheilutoimittajuus on oma laatuvaatimuksensa.

        urheilutoimittajan tulee olla maailman paras kysymään, et miltä nyt tuntuu,
        silleen et mökin mammakaan ei tajua katselevansa uusintaa.

        Tämä on rankkaa hommaa.


        Mutta lopulta pääsemme tiedetoimittajan tontille.

        Se on vähän ku S24-palstalla oleilu.
        Katsos kun kukaan ei varsinaisesti tiedä mistään mitään, mutta on kova tarve ölistä, pätee myös tiedetoimittajan työhön.
        Suuri osa ihmiskunnasta ei tajua tieteestä mitään, mutta ei se mitään, koska suuri osa väestöstä ei tajua myöskään valokuvauksesta mitän.

        Siksi kyseessä ei ole rienaus vaan tasolla oleilu.


      • hörhöt?
        ladamies nyt ja aina kirjoitti:

        "Ymmärrätkö mitä voi seurata tuollaisesta julkisesta herjaamisesta? "

        Ei tiedetoimittajaksi sanominen ole herjausta.
        Se on kunnianosoitus.

        Katsos kun toimittaja on lähes jumala.
        kirkko ja kaupunki -lehden toimittaja on jumala ja päivi räsänen ei ole pian edes puolueensa johtaja.

        Siksi toimittaja on ylistystä, ei haukkumista, koska toimittajuus tarkoittaa kaikkivoipaisuutta, jota edes p. räsäsellä ei piakoin enään ole.

        Erityisesti urheilutoimittajuus on oma laatuvaatimuksensa.

        urheilutoimittajan tulee olla maailman paras kysymään, et miltä nyt tuntuu,
        silleen et mökin mammakaan ei tajua katselevansa uusintaa.

        Tämä on rankkaa hommaa.


        Mutta lopulta pääsemme tiedetoimittajan tontille.

        Se on vähän ku S24-palstalla oleilu.
        Katsos kun kukaan ei varsinaisesti tiedä mistään mitään, mutta on kova tarve ölistä, pätee myös tiedetoimittajan työhön.
        Suuri osa ihmiskunnasta ei tajua tieteestä mitään, mutta ei se mitään, koska suuri osa väestöstä ei tajua myöskään valokuvauksesta mitän.

        Siksi kyseessä ei ole rienaus vaan tasolla oleilu.

        ”Siksi kyseessä ei ole rienaus vaan tasolla oleilu”
        —ahaa siis kaksi samantasoista joista toinen herjaa toista hutsuksi?


      • ladamies nyt ja aina
        hörhöt? kirjoitti:

        ”Siksi kyseessä ei ole rienaus vaan tasolla oleilu”
        —ahaa siis kaksi samantasoista joista toinen herjaa toista hutsuksi?

        "”Siksi kyseessä ei ole rienaus vaan tasolla oleilu”
        —ahaa siis kaksi samantasoista joista toinen herjaa toista hutsuksi? "

        en osaa sanoa, koska en kommentoinut mitään tollaista.


      • mitään tollaista?
        ladamies nyt ja aina kirjoitti:

        "”Siksi kyseessä ei ole rienaus vaan tasolla oleilu”
        —ahaa siis kaksi samantasoista joista toinen herjaa toista hutsuksi? "

        en osaa sanoa, koska en kommentoinut mitään tollaista.

        No mitä sinä kommentoit ja miksi?


    • Riittää jo

      Älä lue enempää. On ilmiselvä vaara, että liika hiihaa tuo pihaan piipaa-auton ja valkotakkiset vievät.

    • Haaa haaaaa ai saaku

      Haaa haaaaa ai saakuri kun luin niitä juttuja haaa haaaaa
      Terveisiä eläkeläisellekin! On sullakin jutut haaaa haaaaaa !

    • tierättekös mitä?

      Kyllä nykytekniikalla satellistakin saa sen laatusta kuvaa jotta näköö lukee jos ei
      vaan oo pilvinen sää.
      Kaikki ei oo vaan nähneet sitä.
      Ja kaikilla ei oo semmosia vehkeitä.
      Joillekkin ei edes näytetä tota.
      Ei kannata hankkia tuvan seinälle ilmakuvaa valvontakamerasta.
      Nykyää nähää seinienkin sisäpuolelle kameralla, siis mitä siellä tapahtuu minne ei näje. Ainaakin Ameriikkalissa elävissäkuvissa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      73
      5196
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      17
      2376
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      26
      1897
    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      44
      1588
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1561
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1358
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1277
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      4
      1216
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      7
      1197
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1173
    Aihe