Korkeasti koulutettu biologi kertoo miten asiat ovat - Lane Lester.
Genetiikka (perinnöllisyystiede) ja evoluutio ovat olleet vihollisia alusta alkaen. Genetiikan isä Gregor Mendel ja modernin evoluution isä Charles Darwin olivat aikalaisia. Samaan aikaan kun Darwin väitti eliöiden voivan muuttua toisenlaisiksi eliöiksi, Mendel osoitti jopa yksilöllisten ominaisuuksien pysyvän muuttumattomina. Kun Darwinin ideat perinnöllisyydestä perustuivat virheellisiin ja testaamattomiin ideoihin, Mendelin johtopäätökset perustuivat tarkkoihin kokeisiin. Evoluutiotarun säilyttäminen on ollut mahdollista vain sivuuttamalla modernin genetiikan johtopäätökset.
Kehittääksemme uutta biologiaa, joka perustuu ennemminkin luomiseen kuin evoluutioon, tarvitsemme joitain todisteita genetiikan puolelta. Luokittelemme todisteet neljään muuntelua aiheuttavaan tekijään: ympäristö, rekombinaatio, mutaatio ja luominen.
YMPÄRISTÖ
Ympäristön aiheuttamaan muunteluun kuuluvat kaikki ne ulkoiset asiat, jotka vaikuttavat eliöön sen elämän aikana. Esimerkiksi jollakin henkilöllä voi olla tummempi iho, koska hän on ollut paljon auringossa. Tai toisella voi olla isommat lihakset, koska hän harjoittaa niitä enemmän. Tällaisella ympäristön aiheuttamalla muuntelulla ei yleensä ole merkitystä elämän historiaan, koska muutokset häviävät henkilön kuollessa; ne eivät siis periydy.
1800-luvun puolivälissä jotkut tiedemiehet uskoivat, että ympäristön aiheuttama muuntelu voisi periytyä. Myös Charles Darwin hyväksyi tämän virhepäätelmän, ja epäilemättä se sai hänet uskomaan helpommin, että eliö voisi muuttua toiseksi eliöksi. Hänen mielestään kirahvin pitkä kaula oli osittain selitettävissä kaulan lisääntyneen käytön aiheuttamista periytyneistä muutoksista. Darwin ajatteli, että ravinnon ollessa vähissä kirahvit kurottelivat korkeammalla oleviin lehtiin. Tämä venytti niiden kaulaa ja näin pitempi kaula periytyi jälkeläisille.
REKOMBINAATIO
Rekombinaatiossa vanhempien perintötekijät (geenit) sekoittuvat toisiinsa. Tästä johtuu, että lapset muistuttavat paljon vanhempiaan, mutta eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia. Gregor Mendel selvitti rekombinaation periaatteet ja tälle perustalle perinnöllisyystiede syntyi. Mendel osoitti, että vaikka tietyt ominaisuudet saattoivat olla ”piilossa” sukupolven ajan, niitä ei yleensä menetetty. Vastaavasti, kun uusi ominaisuus ilmaantui, sen aiheuttavat geneettiset tekijät olivatkin olleet koko ajan olemassa. Rekombinaation ansiosta luoduilla lajeilla (engl. kind) on muuntelukykyä, joka tosin tapahtuu tietyissä rajoissa. Se on rajoitettua, koska käytännössä kaikki muuntelu johtuu jo olemassa olevien perintötekijöiden järjestäytymisestä uusiksi yhdistelmiksi.
Esimerkiksi 1800-luvulla kasvinviljelijät pyrkivät lisäämään sokerijuurikkaan sokeripitoisuutta ja onnistuivatkin siinä. Noin 75 vuoden jalostustoiminnalla saatiin lisättyä sokeripitoisuus 6 %:sta 17 %:iin. Sokeripitoisuuden kasvu pysähtyi kuitenkin tähän eikä jalostamalla saatu enää lisättyä sokeripitoisuutta. Miksi? Koska kaikki sokerituotantoa edistävät perintötekijät oli jo saatu kerättyä tähän lajikkeeseen, ei sokeripitoisuuden lisääminen ollut enää mahdollista.
Darwin tarkkaili Galapagossaarilla muiden eliöiden ohella peippoja. Tässä linturyhmässä voimme nähdä monimuotoista muuntelua ulkonäköpiirteissä ja elämäntavoissa. Mielestäni Darwin antoi erittäin hyvän selityksen sille, miten peipoista tuli sellaisia kuin ne ovat. Muutama yksilö on luultavasti lentänyt tuulen mukana Galapagossaarille Etelä-Amerikan mantereelta, ja nykyään elävät peipot ovat näiden yksilöiden jälkeläisiä. Kun Darwinin mielestä peipot olivat esimerkki evoluutiosta, me ymmärrämme, että rekombinaatiota oli tapahtunut vain yhden luodun lajin puitteissa. Ensimmäisillä peipoilla oli riittävästi geneettistä muuntelukykyä, ja tämä selittää nykyisten peippojen monimuotoisuuden.
jatkuu
GENETIIKKA EI OLE EVOLUUTION YSTÄVÄ
25
122
Vastaukset
- Genetics
jatkoa
MUTAATIO
Ajatellaanpa kolmatta muuntelun aiheuttajaa, mutaatiota. Mutaatiot ovat virheitä perintötekijöiden kopiointiprosessissa. Jokaisella elävällä solulla on monimutkainen molekyylikoneisto, joka on suunniteltu kopioimaan tarkasti DNA:ta, geenitiedon sisältävää molekyyliä. Mutta kuten muissakin kopiointiprosesseissa, myös tässä tapahtuu virheitä, tosin ei kovin usein. Yhdessä 10 000 – 100 000 kopiosta on virheellinen geeni.
Solulla on koneisto, joka korjaa näitä virheitä, mutta joitakin mutaatioita pääsee silti järjestelmän läpi. Millaisia muutoksia mutaatiot aiheuttavat? Joillakin mutaatioilla ei ole mitään vaikutusta tai vaikutus on niin vähäinen, ettei sillä ole käytännön merkitystä eliöön. Monilla mutaatioilla on kuitenkin selvästi merkitystä.
Kun ajatellaan luomismallia, minkälaisia vaikutuksia olettaisimme sattumanvaraisten mutaatioiden eli geenivirheiden aiheuttavan? Olettaisimme kaikkien merkityksellisten mutaatioiden olevan haitallisia ja vaikeuttavan eliön menestymistä. Juuri näin asiat ovatkin. Otetaan aiheesta muutama esimerkki.
Perinnöllisyystutkijat alkoivat kasvattaa banaanikärpäsiä (Drosophila melanogaster) 1900-luvun alussa. Ensimmäinen mutaatio havaittiin vuonna 1910, jonka jälkeen on havaittu noin 3000 mutaatiota. Kaikki mutaatiot ovat harmittomia tai haitallisia. Yksikään mutaatioista ei ole kehittänyt parempia banaanikärpäsiä – juuri kuten luomismallin mukaan oletettaisiinkin.
Onko sitten olemassa hyödyllisiä mutaatioita? Kyllä on. Hyödyllinen mutaatio on yksinkertaisesti sellainen, jonka omistajalla on mutaation takia seuraavina sukupolvina enemmän jälkeläisiä kuin yksilöllä, jolla ei ole tätä mutaatiota.
Darwin kiinnitti huomiota Madeiran saarella eläviin siivettömiin kovakuoriaisiin. Tuulisella saarella siivet voivat olla selvä haitta, koska lentokykyiset eliöt lennähtävät todennäköisemmin mereen. Mutaatio, joka aiheuttaa lentokyvyn menetyksen voi olla siis hyödyllinen. Sokea luolakala on samantyyppinen esimerkki. Silmät ovat melko herkät vaurioille. Eliö, joka elää pilkkopimeässä, hyötyisi mutaatiosta, joka korvaisi silmän arvenkaltaisella kudoksella ja näin vähentäisi silmien vaurioitumisalttiutta. Valoisissa olosuhteissa silmien puuttuminen olisi hirveä vamma, mutta pimeässä luolassa siitä ei ole haittaa.
Samalla kun nämä mutaatiot aiheuttavat merkityksellisen ja hyödyllisen muutoksen, on tärkeää huomioida, että kyse on aina informaation menettämisestä, ei sen kehittymisestä. Koskaan ei havaita mitään päinvastaista, nimittäin siipien tai silmien kehittymistä eliölle, jolla ei ole koskaan ollut niihin tarvittavaa informaatiota.
Luonnonvalinta on selvä tosiasia, ja tietyt yksilöt menestyvät ja niillä on enemmän jälkeläisiä seuraavien sukupolvien aikana kuin toisilla. Suosittu esimerkki luonnonvalinnasta on Englannin koivumittari (Biston betularia). Tätä koivumittaria on esiintynyt aina kahdessa muodossa: mustana ja täplikkäänä. Teollistumista edeltävä aikakautena Englannissa monet puunrungot olivat vaaleita. Tämä tarjosi suojavärin täplikkäälle muodolle ja linnut saalistivat enemmän mustia koivumittareita. Koivumittarikokoelmat sisälsivät tuohon aikaan enemmän täplikkäitä koivumittareita. Kun Englanti siirtyi teollistuneeseen aikakauteen, saasteet tummensivat puunrungot. Näin mustilla koivumittareilla oli suojaväri ja vastaavasti täplikkäät yksilöt oli nyt helpompi huomata. Piakkoin mustia koivumittareita oli enemmän kuin täplikkäitä.
Kun populaatiot joutuvat kohtaamaan ympäristömuutoksia, kuten yllä olevassa esimerkissämme, tai kun populaatiot siirtyvät uudelle alueelle, luonnonvalinta suosii sellaisia ominaisuuksien yhdistelmiä, joilla eliö menestyy parhaiten uudessa ympäristössään. Tämä voidaan ajatella luonnonvalinnan positiiviseksi tehtäväksi. Luonnonvalinnan negatiivinen tehtävä on tuhota tai minimoida haitallisia mutaatioita, kun niitä ilmenee.
LUOMINEN
Kolme ensimmäistä muuntelua aiheuttavaa tekijää ovat riittämättömiä selittämään nykyään maapallolla olevaa elämän monimuotoisuutta. Olennainen osa luomismallia on, että alussa jokaiselle luodulle lajille annettiin runsas geneettinen muuntelukyky. Näin on selitettävissä mahdollinen hevosten, aasien ja seeprojen alkuperä samasta luodusta lajista, samoin kuin leijonien, tiikerien ja leopardien alkuperä samasta luodusta lajista tai 118 lemmikkikoiramuodon, sakaalien, susien ja kojoottien alkuperä samasta luodusta lajista.
Kaikki luodut lajit noudattivat Luojan käskyä olla hedelmällisiä ja lisääntyä. Näin sattumanvaraiset rekombinaatioprosessit ja enemmän tarkoituksenmukaiset luonnonvalintaprosessit synnyttivät luotujen lajien valtavan monimuotoisuuden, joka on nykyäänkin nähtävillä.
http://creation.com/genetics-no-friend-of-evolution-finnish - Epäjumalienkieltäjä
"Korkeasti koulutettu biologi kertoo miten asiat ovat - Lane Lester."
Mainiota huumoria. Kun googlaa "Lester Lane" nimellä niin saa tulokseksi jonkun koripallopelaajan. Kumma juttu, että maailmakuulua biologia ei edes Wikipedia tunne.
Kun tarkentaa hakua, niin huomaa, että kyseessä onkin hihhuleiden itse keksimä "professori" Emmanuel Collegesta, jonka tehtävä on opettaa nuorille Jeesuksen mielistelyä.
Lane Lesterin horinat ovat siis Peräsyrjälän kaatumaseura-tasoa.
Aina löytyy kuitenkin niitäkin, joille tämäntasoinenkin tuuba uppoaa.- tieteenharrastaja
Genetics kirjoitti:
Yritätkö tuossa väittää Creation Science -lehdessä julkaistua artikkelia vakavasti otettavaksi biologiatieteeksi? Itse asiassa todistat päinvastaisen.
- Puolimutkateisti
Genetics kirjoitti:
Laitatko meille listan vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista, jotka tämä "korkeasti koulutettu" biologi on saanut aikaiseksi. Erityisesti niistä, jotka millään tavoin tukevat kreationismia.
Kerrotko miksi antamasi huuhaa-sivuston linkki on merkitty keltaisella? - taas se sama
Palstaa satunnaisesti seuranneena olen huomannu tavaramerkiksi lähes tämän:
"Korkeasti koulutettu biologi..." tms. esim. kasvatustieteilijä.
Johon vastataan jotakin tämän tapaista:
"Mainiota huumoria. Kun googlaa "Lester Lane" nimellä niin saa tulokseksi jonkun koripallopelaajan. Kumma juttu, että maailmakuulua biologia ei edes Wikipedia tunne.
Kun tarkentaa hakua, niin huomaa, että kyseessä onkin hihhuleiden itse keksimä "professori" Emmanuel Collegesta, jonka tehtävä on opettaa nuorille Jeesuksen mielistelyä."
- Genetics
"Sulattoman kukon"-mutaatiossa ei muodostu höyheniä. Tietyissä harvinaisissa tilanteissa tällaiset mutaatioista johtuvat virheet voivat olla "hyödyllisiä" (esim. jos kasvattaja haluaa valita tällaisen tyypin, jotta lintuja ei tarvitsisi kyniä ennen paistamista), vaikkakaan ne eivät koskaan kehitä mitään uutta. Ei ole olemassa mutaatiota, joka osoittaisi miten höyhen tai mikään muu samankaltainen olisi saanut alkunsa. (Lane Lester)
- Epäjumalienkieltäjä
Jaksat sitten siteerata tuota Jeesus-koulun omatekoista "professoria" edelleen ilman minkäänlaista lähdekritiikkiä. Miksi hän ei ole ikinä tehnyt mitään mutaatioihin liittyvä tutkimustyötä missään yliopistossa, mutta saarnaa niistä uskonveljilleen ja -sisarilleen?
- Genetics
Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:
Jaksat sitten siteerata tuota Jeesus-koulun omatekoista "professoria" edelleen ilman minkäänlaista lähdekritiikkiä. Miksi hän ei ole ikinä tehnyt mitään mutaatioihin liittyvä tutkimustyötä missään yliopistossa, mutta saarnaa niistä uskonveljilleen ja -sisarilleen?
Omatekoinen my ass- Lane Lester - He is a graduate of the University of Florida and holds a Ph.D. in genetics from Purdue University, and M.S. in ecology.
- Vapaa evokkiuskosta
Genetics kirjoitti:
Omatekoinen my ass- Lane Lester - He is a graduate of the University of Florida and holds a Ph.D. in genetics from Purdue University, and M.S. in ecology.
Taas evokit vain haukkuu kretuja, kun muuhun ei pysty. Näyttäkää evokit, mitä vikaa on Leisterin mietteissä.
- Epäjumalienkieltäjä
Vapaa evokkiuskosta kirjoitti:
Taas evokit vain haukkuu kretuja, kun muuhun ei pysty. Näyttäkää evokit, mitä vikaa on Leisterin mietteissä.
"Näyttäkää evokit, mitä vikaa on Leisterin mietteissä."
Niissä on se vika, että ne ovat vain uskovan henkilökohtaisia mielipiteitä. Tieteellisesti täysin perustelemattomia ja mitenkään mihinkään tieteelliseen työhön liittymättömiä uskonnollisia käsityksiä kaupataan esittäjän oppiarvolla.
Jos oppiarvot merkitsisivät, niin teidänhän pitäisi tuolla logiikalla uskoa Dawkinsia kertalukemalta, koska hän on sentään ihan oikea professori ja tohtori ja hän käyttää tieteellisiä lähteitä väitteitä perustellessaan.
Mutta teille Dawkins on "vääränlainen" professori kun on ollut professorina vain sellaisissa yliopistoissa kuin Oxford ja Berkeley, jotka säännöllisesti esiintyvät yliopistojen top-10 listoilla.
Lane Lesteri taas on oppiarvonsa takia teidän mukaan uskottava, koska hän ei ole ollut ikinä professorina missään tiedeyliopistossa, vaan on eläköitynyt jostain punaniskavyöhykkeen Jeesus-koulun opettajan virasta.
Yrittäkää olla nyt jollain tavalla johdonmukaisia suhteessanne tieteen arvovaltaan.
Oletkos pölvästi koskaan kuullut synteettisestä evoluutioteoriasta, ja siitä mitä se sanoo genetiikasta ja Darwinin evoluutioteoriasta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Synteettinen_evoluutioteoria- Genetics
Biokemian emeritusprofessori Franklin Harold: “Meidän täytyy myöntää, että tällä hetkellä ei ole yksityiskohtaista darvinististä selitystä minkään biokemiallisen- tai solujärjestelmän evoluutiosta, on vain erilaisia toiveikkaita spekulaatioita.”
Harold F., The way of the cell: molecules, organisms and the order of life, Oxford University Press, New York, p. 205, 2001.
Mutta arvailut eivät ole tieteellisiä tosiasioita. Genetics kirjoitti:
Biokemian emeritusprofessori Franklin Harold: “Meidän täytyy myöntää, että tällä hetkellä ei ole yksityiskohtaista darvinististä selitystä minkään biokemiallisen- tai solujärjestelmän evoluutiosta, on vain erilaisia toiveikkaita spekulaatioita.”
Harold F., The way of the cell: molecules, organisms and the order of life, Oxford University Press, New York, p. 205, 2001.
Mutta arvailut eivät ole tieteellisiä tosiasioita.Ihan hauska mielipide, mutta se vaan ei liity avauksen aiheeseen tai kommenttiini.
Jotenkin minusta paistaa läpi, ettet ollut edes kuulut synteettisestä evoluutioteoriasta :-)
Ihmekös tuo, eihän se ole ollut valitseva evoluutioparadigma kuin vasta n., 90 vuotta.illuminatus kirjoitti:
Ihan hauska mielipide, mutta se vaan ei liity avauksen aiheeseen tai kommenttiini.
Jotenkin minusta paistaa läpi, ettet ollut edes kuulut synteettisestä evoluutioteoriasta :-)
Ihmekös tuo, eihän se ole ollut valitseva evoluutioparadigma kuin vasta n., 90 vuotta."valitseva" p.o "vallitseva"
- Genetics
illuminatus kirjoitti:
Ihan hauska mielipide, mutta se vaan ei liity avauksen aiheeseen tai kommenttiini.
Jotenkin minusta paistaa läpi, ettet ollut edes kuulut synteettisestä evoluutioteoriasta :-)
Ihmekös tuo, eihän se ole ollut valitseva evoluutioparadigma kuin vasta n., 90 vuotta.Pelle Dna:n rakenne on tunnettu vasta noin 60 vuotta ja se muutti koko tieteellisen ymmärryksen biologiasta joten jos pitäydyt 90 vuotta vanhaan tietoon niin olet pihalla kuin lumiukko todellisista tieteen havainnoista.
Se on kyllä tiedossa ettei evolutionistit pysty hylkäämään pinttyneitä uskomuksiaansa edes todisteiden osoittaessa toiseen suuntaan. Genetics kirjoitti:
Pelle Dna:n rakenne on tunnettu vasta noin 60 vuotta ja se muutti koko tieteellisen ymmärryksen biologiasta joten jos pitäydyt 90 vuotta vanhaan tietoon niin olet pihalla kuin lumiukko todellisista tieteen havainnoista.
Se on kyllä tiedossa ettei evolutionistit pysty hylkäämään pinttyneitä uskomuksiaansa edes todisteiden osoittaessa toiseen suuntaan.Genetiikka tieteenalana ja geenien käsite nyt vaan on paljon vanhempaa perua kuin itse DNA:n rakenteen tunteminen. Synteettinen evoluutioteoria yhdisti genetiikan ja Darwinin evoluutioteorian jo 1920-luvulla, joten avauksesi oli jälleen kerran tahattoman koominen.
Evoluutiobiologiaa on toki päivitetty tarpeen mukaan näihin päiviin asti ja tarvittaessa päivitetään jatkossakin. Synteettinen evoluutioteoria on kuitenkin olennaisilta osiltaan sama kuin nykyinenkin evoluutioparadigma.
Hauska muuten, että fundamentalisti-idiootti, jonka tiedekäsitys nojaa pronssikautisiin myytteihin, edes yrittää urputtaa muiden käsitysten ajanmukaisuudesta.- Genetics
illuminatus kirjoitti:
Genetiikka tieteenalana ja geenien käsite nyt vaan on paljon vanhempaa perua kuin itse DNA:n rakenteen tunteminen. Synteettinen evoluutioteoria yhdisti genetiikan ja Darwinin evoluutioteorian jo 1920-luvulla, joten avauksesi oli jälleen kerran tahattoman koominen.
Evoluutiobiologiaa on toki päivitetty tarpeen mukaan näihin päiviin asti ja tarvittaessa päivitetään jatkossakin. Synteettinen evoluutioteoria on kuitenkin olennaisilta osiltaan sama kuin nykyinenkin evoluutioparadigma.
Hauska muuten, että fundamentalisti-idiootti, jonka tiedekäsitys nojaa pronssikautisiin myytteihin, edes yrittää urputtaa muiden käsitysten ajanmukaisuudesta.Pelle ethän sinäkään vielä tänään tahdo ymmärtää mikä geeni edes on.
Geenivalintateorian luoja George C Williams sanoo asian näin:
"Geeni on informaatiopakkaus ei esine. Emäsparien järjestys DNA-molekyylissä määrää geenin. Mutta DNA-molekyyli on välikappale se ei ole viesti. Eron säilyttäminen välikappaleen ja viestin välillä on ehdottoman välttämätöntä ajatusten selkiyttämiseksi evoluutiosta. Kun biologiassa puhutaan geeneistä, perimästä ja geenistöstä niin silloin on kyse informaatiosta ei fyysisestä, objektiivisesta todellisuudesta".
In your dreams tämän fundiksen tiedekäsitys nojaa kaikkitietävän Jumalan sanaan. Genetics kirjoitti:
Pelle ethän sinäkään vielä tänään tahdo ymmärtää mikä geeni edes on.
Geenivalintateorian luoja George C Williams sanoo asian näin:
"Geeni on informaatiopakkaus ei esine. Emäsparien järjestys DNA-molekyylissä määrää geenin. Mutta DNA-molekyyli on välikappale se ei ole viesti. Eron säilyttäminen välikappaleen ja viestin välillä on ehdottoman välttämätöntä ajatusten selkiyttämiseksi evoluutiosta. Kun biologiassa puhutaan geeneistä, perimästä ja geenistöstä niin silloin on kyse informaatiosta ei fyysisestä, objektiivisesta todellisuudesta".
In your dreams tämän fundiksen tiedekäsitys nojaa kaikkitietävän Jumalan sanaan.Ei tuo liity edelleenkään alkuperäiseen asiaan, oi idiootti. Totta kai geeni on informaatiopakkaus, tai itseasiassa niin on mikä tahansa DNA sekvenssi.
Ryssit vaan täydellisesti avauksesi kanssa ihan silkkaa tietämättömyyttäsi, joten koeta nyt vaan kestää sinulle päin naamaa nauraminenkin.
- >=3
Varokaa, tällä palstalla esiintyy syöpää kirjoitetussa muodossa! Syöpävaara! Suosittelen erityistä varovaisuutta. Älkää lähestykö sitä, ellei ole pakko. Erittäin myrkyllinen.
- >=3
"Esimerkiksi jollakin henkilöllä voi olla tummempi iho, koska hän on ollut paljon auringossa. Tai toisella voi olla isommat lihakset, koska hän harjoittaa niitä enemmän. Tällaisella ympäristön aiheuttamalla muuntelulla ei yleensä ole merkitystä elämän historiaan, koska muutokset häviävät henkilön kuollessa; ne eivät siis periydy."
Mitä jos kuolee solariumiin...? xD Vitsi vitsi.
Ja miten henkilön kuoleminen estää geenien periytymisen? Jos väitöksesi olisi totta, eikä geenit periytyisi, niin kertoisitko miksi sinulla, minulla ja kaikilla muilla on vanhempiemme geenejä? Näytän yhä isältäni, vaikka isäni on kuollut.
Joo, rusketus tai treenatut lihakset ei tietenkään periydy, joten miten ne nyt liittyvät aiheeseen, kun aihe on ympäristön vaikutus perimään? Puhut ihan asian vierestä. - Fiksu kreationisti
"Ympäristön aiheuttamaan muunteluun kuuluvat kaikki ne ulkoiset asiat, jotka vaikuttavat eliöön sen elämän aikana. Esimerkiksi jollakin henkilöllä voi olla tummempi iho, koska hän on ollut paljon auringossa. Tai toisella voi olla isommat lihakset, koska hän harjoittaa niitä enemmän. Tällaisella ympäristön aiheuttamalla muuntelulla ei yleensä ole merkitystä elämän historiaan, koska muutokset häviävät henkilön kuollessa; ne eivät siis periydy."
Tämä on väärin.. tumma ihonväri kyllä periytyy.
"Esimerkiksi 1800-luvulla kasvinviljelijät pyrkivät lisäämään sokerijuurikkaan sokeripitoisuutta ja onnistuivatkin siinä. Noin 75 vuoden jalostustoiminnalla saatiin lisättyä sokeripitoisuus 6 %:sta 17 %:iin. Sokeripitoisuuden kasvu pysähtyi kuitenkin tähän eikä jalostamalla saatu enää lisättyä sokeripitoisuutta. Miksi? Koska kaikki sokerituotantoa edistävät perintötekijät oli jo saatu kerättyä tähän lajikkeeseen, ei sokeripitoisuuden lisääminen ollut enää mahdollista."
Tämä on oikein, ja tähän evoluutiosatu kaatuukin täysin. Sokerijuurikkaasta ei saada 18% vaikka evokki kuinka miten yrittäisikin. Ja on muuten jälleen hyvä esimerkki "hyperevoluutiosta" tuo 75 vuoden aikana tapahtunut "evo."- Come on
Jos rusketut auringossa niin ei rusketuksesi periydy lapsillesi.
Eli mikäli sokerijuurikkaasta tulevaisuudessa saadaan 18% sokeripitoisuuden sisältävä versio (esim. siirtämällä siihen geenejä muualta), niin luovut kreationistisista haahuiluistasi ja ryhdyt järkeväksi ihmiseksi? Voi kyllä olla vaikeaa aloittaa ajattelua tuolla iällä...
- Epäjumalienkieltäjä
"Noin 75 vuoden jalostustoiminnalla saatiin lisättyä sokeripitoisuus 6 %:sta 17 %:iin. Sokeripitoisuuden kasvu pysähtyi kuitenkin tähän eikä jalostamalla saatu enää lisättyä sokeripitoisuutta. Miksi? Koska kaikki sokerituotantoa edistävät perintötekijät oli jo saatu kerättyä tähän lajikkeeseen, ei sokeripitoisuuden lisääminen ollut enää mahdollista."
Tuohon sokeripitoisuuteen ei liity mitään mystiikkaa.
Jos et ole huomannut, niin sokeri on suurina pitoisuuksina myös säilöntäaine. Säilöntäaine on tyypillisesti haitallinen biologisille prosesseille. Suomessakin on sata vuotta keitetty hilloja, jossa säilöntäaine on sokeri, mehiläisten hunaja on joitakin kymmeniä mijoonia vuosia vanhempi konsepti.
Niinpä elävän solun sokeripitoisuus ei voi kasvaa taivaaseen saakka. Etenkin vettä täytyy olla riittävästi biologisten prosessien ylläpitämiseksi. Sokeriruoko sisälktää sokeria 10-15% ja sokerijuurikas 13-18%. Loppu on enimmäkseen vettä (noin 75%).
Kun solussa nyt täytyy veden lisäksi olla vähän selluloosaa ja valkuaisaineitakin, niin sokerijuurikkaassa on niin paljon sokeria kuin sinne ikinä mahtuu. Jos siinä olisi oleellisesti enemmän se ei enään olisi kasvi, vaan jotain muuta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nyt tajusin mitä haet takaa
En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä433793- 382578
Naiselle mieheltä
Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?362082- 231822
- 171729
Ihmetteletkö, mihin sinussa ihastuin?
Pikkuhiljaa huomasin, että olet ainutlaatuinen luonne, plussana tietysti ulkoiset avut. Toista ei taida löytyä koko maai1001662- 231608
Mitä yhteistä on sulla ja kaivatulla?
Onko teillä samantyyppinen olemus tai luonne? Vai muistuttaako vartalonne toisiaan? Tai kasvot? Entä pukeutuminen? Onko991486- 241467
- 251464