Suomalaista fantasiaa???

Nomi

Hei!
kertokaapas minulle onko suomalaista fantasia/ scifiä niin kuin laajemmassa mittakaavassa olemassakaan. Olen lukenut muutamia ja ne ovat osoittautuneet lähinnä entisen neuvostonaapurin ja hollywoodmaisen jenkki kirjallisuuden heikoiksi plagioiksi. Onhan se kumma ettei tästä maasta lähde kunnon tulevaisuusrällätyksiä kun olemme kerran niin teknokansalaisia. Mikä siinäkin mättää vai tekeekö täällä tiedemiehet tiedettä vain toisilleen? Eivätkö ne uskalla pilata mainettaan luomalla kunnon mielikuvitusinnovaatioita jo olemassa olevan pohjalta?

15

1340

    Vastaukset 15

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • heebo

      Minustakin tuntuu, että suomalaiset eivät osaa kirjoittaa hyvää fantasiaa. Ne ovat vain tökeröjä kopioita muista. Ei se nyt niin vaikeaa ole.

      • Nomi

        Mutta mistähän se johtuu? Onko suomalaisten identiteetti oikeasti kiinni korvessa? Täällä on vähän sellainen meiniki et jos oot tiedemies niin elä pilaa mainettasi hömpällä. Miettii kuitenkin klassikoita, niinkuin Asimovia niin, tuskin sen tieteellinen uskottavuus kärsii siitä et se on kirjoittanut myös aivan loistavaa fiktiivistä tekstiä.


        Nää keskustelut täällä on aika suppeita siinä mielessä ihmiset vain kirjoittaa kirjan nimistä ja kirjailijoista, mutta ei mitään miksi joku on hyvä? Ei tee mieli lukea vain jotain kirjaa sen takia et luin netistä et se on hyvä. Makuja kuitenkin on monenlaisia. Tietääkö kukaan jotain saittia jossa ois vähän ihmisten analyysiakin lukemastaan?


      • mä&mä&mä

        no ala sitten itse kirjoittamaan fantasiaa jos se on niin helppoo!!!??!


    • Sametti

      Taru ja Tarmo Väyrysen kirjat kannattaa katsastaa, ei ihan perusfantasiaa. En suosittele homofoobikoille tai alle 12v.
      Myös Mustan Suden aika on hyvä. Muistaaksen se on suomalaisen kirjoittaja. Ei suomeksi ole tehty hirveästi fantasiaa. Anu Holopainen on hyvä kirjailija kanssa..

      • Onko hyvää settiä ?

        Ote osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainenanu-l.shtml

        ------

        Bork katsoi länteen, pohjoiseen ja itään. Epäilys alkoi kaihertaa hänen mieltään. Tähän saakka hän oli kulkenut vaiston varassa, uskoen, että kohtalo auttaisi hänet suorittamaan tämän tehtävän. Katsellessaan rannatonta, avointa jääkenttää hänen oli pakko myöntää, että hän todella saattaisi menettää henkensä yrittäessään löytää Boreaksen lapset ja Dalian.

        - Mitä luulet, pitäisikö antaa periksi kun vielä pystymme? Bork kysyi Casparilta.

        Koira haukahti terävästi ja katsoi Borkia vaativasti silmiin. Sitten se kohotti suipon kuononsa kohti taivaalle syttyviä tähtiä ja päästi pitkän, aaltoilevan ulinan. Kuin vastaukseksi ääneen kaukaa jäätikön takaa lähti kiemurtelemaan taivaan yli loistavia valorihmoja, jotka ensin välähtelivät epäröivästi, mutta leimahtivat sitten hohtavan punaisiksi ja keltaisiksi hyökyaalloiksi. Ne kiirivät kilpaa horisontista, liehuttaen valopyrstöjään kuin äänettömässä taivaallisessa leikissä. Bork sulki hetkeksi silmänsä, koska hän muisti missä oli nähnyt viimeksi yhtä raivoisat revontulet: henkien maailmassa, Pohjoistuulen vuorella. Tämä oli selvästi merkki joka käski häntä jatkamaan. Bork alkoi ihmetellä, oliko Casparin osuminen hänen tielleen pelkkä sattuma.

        - Hyvä on, mutta yön selkään emme lähde, Bork sanoi päättäväisesti.

        Caspari tuijotti häntä vaativasti ja ravasi vähän matkaa eteenpäin. Sitten se katsoi uudestaan Borkia olkansa yli ja haukahti. Bork huoahti ja pudisti päätään. Hän katkaisi veitsellään pienen puunvesan ja karsi sen laavukepiksi matkan varalle.

        - Mennään sitten, hän myöntyi ja lähti seuraamaan koiraa.
        - Sitä pikemmin pääsemme perille, jos nyt koskaan pääsemme.

        He lähtivät suoraan kohti pohjoista, ja edestäpäin puhaltava tuuli lennätti jääkiteistä lunta Borkin kasvoille. Hän painoi päänsä ja puski eteenpäin. Casparin kullankarvainen selkä peittyi nopeasti paksuun lumikuoreen, ja eläin näytti joltakin oudolta, valkoiselta toukalta vajotessaan välillä vatsaansa myöten kinoksiin. Bork seurasi parhaansa mukaan tähtien liikettä taivaalla pitääkseen edes jonkinlaisen ajantajun. Jäälohkareiden välissä vinkuva tuuli, pimeys ja lumen narskahtelu vaivuttivat hänet horrokseen, jossa ei ollut aikaa eikä ajatuksia. Koko yön villit revontulet tanssivat taivaalla valaisten heidän kulkuaan.

        Kirjasta (Boreaksen Lapset )


      • maiden77
        Onko hyvää settiä ? kirjoitti:

        Ote osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainenanu-l.shtml

        ------

        Bork katsoi länteen, pohjoiseen ja itään. Epäilys alkoi kaihertaa hänen mieltään. Tähän saakka hän oli kulkenut vaiston varassa, uskoen, että kohtalo auttaisi hänet suorittamaan tämän tehtävän. Katsellessaan rannatonta, avointa jääkenttää hänen oli pakko myöntää, että hän todella saattaisi menettää henkensä yrittäessään löytää Boreaksen lapset ja Dalian.

        - Mitä luulet, pitäisikö antaa periksi kun vielä pystymme? Bork kysyi Casparilta.

        Koira haukahti terävästi ja katsoi Borkia vaativasti silmiin. Sitten se kohotti suipon kuononsa kohti taivaalle syttyviä tähtiä ja päästi pitkän, aaltoilevan ulinan. Kuin vastaukseksi ääneen kaukaa jäätikön takaa lähti kiemurtelemaan taivaan yli loistavia valorihmoja, jotka ensin välähtelivät epäröivästi, mutta leimahtivat sitten hohtavan punaisiksi ja keltaisiksi hyökyaalloiksi. Ne kiirivät kilpaa horisontista, liehuttaen valopyrstöjään kuin äänettömässä taivaallisessa leikissä. Bork sulki hetkeksi silmänsä, koska hän muisti missä oli nähnyt viimeksi yhtä raivoisat revontulet: henkien maailmassa, Pohjoistuulen vuorella. Tämä oli selvästi merkki joka käski häntä jatkamaan. Bork alkoi ihmetellä, oliko Casparin osuminen hänen tielleen pelkkä sattuma.

        - Hyvä on, mutta yön selkään emme lähde, Bork sanoi päättäväisesti.

        Caspari tuijotti häntä vaativasti ja ravasi vähän matkaa eteenpäin. Sitten se katsoi uudestaan Borkia olkansa yli ja haukahti. Bork huoahti ja pudisti päätään. Hän katkaisi veitsellään pienen puunvesan ja karsi sen laavukepiksi matkan varalle.

        - Mennään sitten, hän myöntyi ja lähti seuraamaan koiraa.
        - Sitä pikemmin pääsemme perille, jos nyt koskaan pääsemme.

        He lähtivät suoraan kohti pohjoista, ja edestäpäin puhaltava tuuli lennätti jääkiteistä lunta Borkin kasvoille. Hän painoi päänsä ja puski eteenpäin. Casparin kullankarvainen selkä peittyi nopeasti paksuun lumikuoreen, ja eläin näytti joltakin oudolta, valkoiselta toukalta vajotessaan välillä vatsaansa myöten kinoksiin. Bork seurasi parhaansa mukaan tähtien liikettä taivaalla pitääkseen edes jonkinlaisen ajantajun. Jäälohkareiden välissä vinkuva tuuli, pimeys ja lumen narskahtelu vaivuttivat hänet horrokseen, jossa ei ollut aikaa eikä ajatuksia. Koko yön villit revontulet tanssivat taivaalla valaisten heidän kulkuaan.

        Kirjasta (Boreaksen Lapset )

        Monet eivät oikeastaan tunne Anu Holopaisen työtä... Hienoa, että joku ottaa asiaa esille...
        Kannattaa aloittaa Kristallien valtakunnasta. Helppoa fantasiaa, hahmoihin helppo samaistua, muutenkin hyvää luettavaa. Suosittelen, varsinkin aloittelijoille.


      • Malla-k

        Kirjastosta löysin Siiri Enorannan fantasiakirjan Omenmean vallanhaltija. Ihan uusi kirjailija, tämä on esikoisteos. Olen lukenut vasta puoleen väliin, mutta tosi hyvältä tuntuu.


      • Malla-k
        Malla-k kirjoitti:

        Kirjastosta löysin Siiri Enorannan fantasiakirjan Omenmean vallanhaltija. Ihan uusi kirjailija, tämä on esikoisteos. Olen lukenut vasta puoleen väliin, mutta tosi hyvältä tuntuu.

        Enorannan kirja on Finlandia Junior-ehdokkaana!


    • ..
    • on sama

      Suomalainen fantasia tosiaan tuntuu olevan hieman kiven alla. Nyt on hirveästi ollut esimerkiksi Kalevalaan liittyviä juttuja, olen nähnyt ainakin parilla kolmelle suomalaisella kirjoittajalla sen kaltaista fantasiaa. Harmi kun ei ole vielä ehtinyt tutustumaan. Totta puhuen karsastan hieman suomalaista fantasiaa, koska en ole onnistunut vielä törmäämään kamalan hyvään sellaiseen; metsästys jatkuu siis.
      Hollywood-tyyppiseen suomalaiseen fantasiaan en ole onnistunut vielä törmäämään, onko mitään esimerkkejä?
      Itseäni kun taas sen tyyppinen hieman kiinnostaa kun outo lapsi olen. Toisaalta taas ei saa mennä liikaa mässäilemään moisella tai on edessä polttoämpärikamaa.

      Itse olen kirjoittamassa kunnon fantasiapläjäystä, mutta saa nähdä milloin mokoma valmistuu sellaiseen kuntoon, että sitä uskaltautuu kustantamoon lähettää esiteltäväksi. Tällä hetkellä neljättä kertaa kirjoittamassa uusiksi niinsanotusti valmiiseen muotoon, mutta sen jälkeen tulee vielä iloinen muokkaamisen ja korjaamisen aikakausi. Ehkä kahden vuoden sisällä jotain on kasassa.

      • on kirjoittanut

        jonkun Aikakirjan, Mikkasten kirjat, Marjatta Savolainen, Ritva Toivola, jne


    • vähän fantasiatyyppistä

      ovat Johanna Sinisalon kirjat, joita voin suositella. Varsinkin Sankarit ja Ennen päivänlaskua ei voi ovat erittäin hyviä lajityypissään. Samoin esimerkiksi scifi-tyyppinen Maarit Verrosen Karsintavaihe oli hieno kokemus. Nämä kirjailijat eivät kirjoita aivan perinteistä fantasiaa, mutta kannattaa silti lukea. Väyrysten kirjat lastenpuolella ovat tosiaan sitten ihan sitä perinteistä fantasiaa.

      • Mäkin suosittelen tota Ennen päivänlaskua ei voi. Ei todellakaan ensin tuntunut hyvältä kirjalta mutta loppujen lopuksi pidin paljon vaikka se olikin aivan erilaista fantasiaa mitä olen tottunut lukemaan.


    • tulevaisuus hämärän peirossa

      Hänen kirjoihinsa on hyvä tutustua.

      • R. Latimer

        Matti Näsälän Alais. Parhautta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomi meni ihan itse sössimään peruskoulunsa

      Nyt syytellään maahanmuuttoa, vaikka ihan itse lopetettiin vaatimaan oppilailta koulunkäynnin tarkoitus eli opiskelu ja
      Maailman menoa
      248
      1060
    2. Tuli paha mieli miten kaikki meni meillä

      Harmittaa myönnän sen, kun molemmilla oli selvästi toiveita ennen kuin sukset meni ristiin. Olen jäässä. 😔
      Ikävä
      49
      880
    3. Miksi vanhusraiskaajaa ei ole palautettu?

      Ukkola kysyy Rantaselta, vaikka perussuomalaiset ovat olleet hallituksessa kolme ja puolivuotta. Rantasen vastaus on "
      Maailman menoa
      223
      822
    4. Mitä sä teet

      Juuri nyt?
      Ikävä
      98
      821
    5. Onko ikäerolla väliä?

      Mitä mieltä ootte? Meillä on 14 vuotta ikäeroa.
      Ikävä
      69
      706
    6. Mitä kirjainta kaipaat?

      🤣🤣🤣🤣🤣
      Ikävä
      56
      648
    7. Uusioperhe vai salasuhde?

      Mitä ensisijaisesti haluat? Pelkään, että menetän järjen sun kanssa 😉
      Ikävä
      91
      581
    8. Miten vaikuttaa

      Jos kaivatustasi on moni muukin kiinnostunut?
      Ikävä
      64
      566
    9. Anni Ihamäki ja Ilkka-rakas vetivät tiukan rajan TTK:ssa: "Kyllä spekuloitiin"

      Anni Ihamäki on naimissa Ilkka Ihamäen kanssa. Aviopuoliso tunnetaan myös nimellä Hovimuusikko Ilkka. Heillä on kaksi yh
      Suomalaiset julkkikset
      2
      528
    10. Rekkawelinehkä

      Vitunvelin ehkä...miten rekka auto voi jatkaa pysähtymättä vaikka tappaa mopoilijan,tänään tapahtunut pmäelle vievällä 2
      Varkaus
      37
      509
    Aihe