Pitää kysyä kun on niin paljon tätä väärikäsitystä

Hennes OB

Kysyn työeläkeläiseltä tässä uudessa ketjussa, kun en viitsi tuossa sonnan jauhannassa ketjussa sitä tehdä.

1. Oletko tietoinen objektiivin ja kameran vakaajan välisestä erosta?
2. Sanonnat kaksinkertainen optinen vakaaja lienee sinulle tuttu. Miten selitä niidne toiminnan?
3. Digitalainen optinen objektiivivakaus on minusta mahdottomuus. Mitä mieltä sinä olet?
4. Optinen objektiivivakaus ja digitaalinen runkovakautus on mahdollinen. Miten luulet niiden toimivan yhdessä, tahi sekoittavan toisiaan?

68

307

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Noin äkkipäätään sanoisin asiasta seuraavaa ihan sen yleiskuvan pohjalta jonka olen saanut.

      Optinen, objektiiviin rakennettu vakaaja perustuu yhden tai useamman linssin siirtoon kiihtyvyysantureiden antaman signaalin perusteella. Se on aina sovitettu juuri sille putkelle johon se on asennettu. Tuossa hommassa on tietysti toleranssit koska absoluuttista ei ole mahdollista ihmisen valmistaa.

      Kaksinkertainen vakaaja taas on ymmärtääkseni pokkarikamaa ja siinä on varsinaisen vakaajan apuna ISO automatiikka joka pitää valotusajan hyvin lyhyenä. Tästä ei ole kokemusta koskaan kertynyt mutta mielikuva mainosten perusteella. En suosittele jos se toimii täten.

      Digitaalisen vakaajan arvelen olevan videokameroiden kamaa ja siinä luettaneen kuva pienemmältä alueelta kuin koko kennolta joten kuva voi hieman huiskia ympäriinsä.

      Runkovakaaja taas, olen kokeillut vain yhtä kameraa jossa sellainen on, perustuu kennon liikuttamiseen samoin kuin linssin liikuttaminen objektiivin antamaa kuvaa vakautettaessa. Siinä ohjelma pyrkii tunnistamaan asetetun optiikan tai sille pitää antaa optiikan tiedot jos optiikka ei ole tunnistettavissa.

      Runkovakaaja auttaa, toimii lähes kaikkien optiikoiden kanssa mutta ei ole optimoitu millekään.

      Kun esim. Sigma tai Tamron julkaisee uuden putken jossa on vakaaja niin se ilmoittaa sen toimivan vain Nikonin ja Canonin rungoissa sillä niissä rungoissa joissa on runkovakaaja esim. Pentax saattaisi tulla sotkua kun kaksi vakaajaa pyrkii vakaamaan kuvaa.

      Täällä voit käydä tutustumassa noihin kahteen päämetodiin, linssin ja kennon siirtoon perustuviin. Muut metodit lienevät enemmän markkinamiesten hommia.

      http://www.digitalrev.com/article/lens-vs-sensor-shift-image/MzU4Mg_A_A

    • Kuules Hennes

      Opettele ensin vähän oikeinkirjoitusta. Millä luokalla muuten olet, yläasteella jo kuitenkin kai?

      • jymjyyjhmjy

        Fittuako sulle kuuluu toisten kirjoitukset pikkukännyllä, senkin äitisi mädäntynyt munasarja!


      • jymjyyjhmjy kirjoitti:

        Fittuako sulle kuuluu toisten kirjoitukset pikkukännyllä, senkin äitisi mädäntynyt munasarja!

        "jymjyyjhmjy

        Fittuako sulle kuuluu toisten kirjoitukset pikkukännyllä, senkin äitisi mädäntynyt munasarja! "

        jos nimi on enne, eli kuvaa mjy:llä, niin munausten sarja on ehdoton


      • "oletko samastä hutsusta syntynyt kuukautisrätin ympärille? "

        onko runkovaakaajastasi patterit loppu, vai miksi noin ahdistaa?


    • Hennes OB

      Kun objektiivi jo laukaisuhetkellä on vakaajallaan kuvan asettanut, niin mitä se kaksoisvakaaja sitten tekee? Vielä hullumpi ajatus, että kertaalleen optisesti vakautettu kuva objektiivissa vielä vakautetaan digitaalisesti rungossa.

      Peilittömän kameran kennoa ei kai mekaanisesti mitenkään liikutella 1/2000 nopeudessa, vaan pikselien sähkövarauksien info vain pysäytetään laukaisuhetkeen? Onko se muka jokin vakaaja, vai kauppamiesten keino mainostaa "jotakin olematonta"?

      Kinokameroissani 1990-luvulla oli peilivakaajat. Aina kuitenkin laitoin sen pois päältä, sain parempia, syväterävämpiä kuvia. Lähikuvauksessa se vakaaja melkein aina pilasi laukauksen. Mitään hyötyä en siitä noin 900-1 500 mk hintaa lisäävällä en koskaan löytänyt.

      • Aika pitkä putki saa olla jos aikoo vakaajasta hyötyä 1/2 millisekunnin ajalla. Vanhan säännön mukaan putken pitäisi olla noin 2000 mm (2m) optiselta pituudeltaan. En ole edes kuullut moisia olevan jos isot tähtikaukoputket jätetään laskuista. Joka tapauksessa niiden massa ja hinta lienevät eläkeläisukon kannalta liikaa.

        Kun puhutaan Fx rungosta niin se raja jossa vakaajan hyöty lisääntyy on suurin piirtein 1/pituus milleinä ajoissa eli 300 mm putkella 1/300 sek ja pidemmillä ajoilla. Jos runko on Dx laatua eli kroppi niin vastaava aika on 1/450 sek. koska sen kuvakulmaa on täyden kennon rungosta leikattu esim. 1,5x ja kuvakulma on sama kuin Fx rungon 450 mm putkella. Uusilla vakaajilla sanotaan hyödyttävän jopa 4 askelta joten 1/300 - 1/150 - 1/75 ja n. 1/40 sek ovat ne ajat joita vakaaja auttaa mutta vaikka 1/5 sek on tuolla putkella tosi haastava pelkällä optisella vakaajalla ja suosittelenkin todella järeää tripodia eli kolmijalkaa avuksi tuossa tapauksessa sekä vakaajan irtikytkemistä.

        Peilivakaaja on aivan uusi termi minun korvilleni, peilihän ei kuvaan osallistu millään muotoa vaan se käännetään syrjään ennen kuvan ottoa. Peili ainoastaan mahdollistaa juuri saman näkymän optisesti etsimeen joka myöhemmin tulee kuvatuksi jos laukaisin painetaan loppuun asti. Ennen meidän yksisilmäistä peilikameraamme oli kaksisilmäisiä joissa tähdättiin toisella eli ylemmällä ja kuvattiin alemmalla "silmällä".

        Täällä on kuva moisesta ihmeestä jota ei tänään löydy joka marketin hyllyltä

        http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Pielisen museo/14345:1?freetextSearch=lieksa&itemIndex=2038

        On vielä yksi etu optiikkaan rakennetulla vakaajalla runkovakaajaan nähden eli optiikassa oleva vakaaja vakaa kuvan jo kun painaa sen ensimmäisen vaiheen kameran laukaisimesta kun taas runkovakaaja ei sitä tee kun kyseessä on optinen etsin.

        Henneksellä tuntuu nolevan hieman villejä käsityksiä vakaajista.

        Kävi mielessä tuo sinun peilivakaajasi, se lienee tarkoittanut peilin vaimennusta jolloin se ei heilauttanut kameraa yhtä voimakkaasti kuin se ilman olisi tehnyt. Se ei kuitenkaan ole vakaaja samassa merkityksessä kuin mitä tänään puhutaan. Voin olla väärässäkin tässä asiassa. Nikon rungoissanikin on mode jossa peili nostetaan ensin ja vasta seuraava painallus avaa sulkimen, tuo lienee kehittynyt versio peilivakaajasta. Sitä voi parhaiten käyttää maisemaan ja tripodia käyttäen.

        Kävitkö Hennes tutkimassa tuolta antamani linkin takaa noiden vakaajien toimintaeroja? Kun olet kiinnostunut niin kannattaa käydä. Tuolla on varsin kansantajuisesti selostettu asia.


      • Jäi vielä sanomatta. Olkoon kamera oikea kamera tai pokkarijäljitelmä järkkärista ilman optista etsintä tai vaikka videoetsimellä niin samat vakaajaratkaisut käyvät molempiin. Niissä on molemmissa tapauksissa samat edut ja haitat mutta kuten sanoin 1/2000 sek ajalla harvoin saat etua vakaajasta ilman 2m optiikkaa.

        Vakaaja ei nykyään paljoa lisää hintaa koska komponentit ovat puolijohteita varsinaista mekaniikkaa ehkä lukuun ottamatta.


      • "Peilittömän kameran kennoa ei kai mekaanisesti mitenkään liikutella 1/2000 nopeudessa, vaan pikselien sähkövarauksien info vain pysäytetään laukaisuhetkeen?"

        Oletko mahdollisesti tieteen kuvalehden toimittaja, kun tulee noin hullunkurista tekstiä?
        "sähövarauksien info pysäytetään"
        Yeah right.

        Materiaalia Kesän upein lausahdus -signaturekilpailuun :-)


        Hienolta kuullostavaa liirumlaarumia ainakin tulee ihan ku olis ns kansan tajuisesta tiedelehdestä kotoisin.


      • jdfkajfgh
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Aika pitkä putki saa olla jos aikoo vakaajasta hyötyä 1/2 millisekunnin ajalla. Vanhan säännön mukaan putken pitäisi olla noin 2000 mm (2m) optiselta pituudeltaan. En ole edes kuullut moisia olevan jos isot tähtikaukoputket jätetään laskuista. Joka tapauksessa niiden massa ja hinta lienevät eläkeläisukon kannalta liikaa.

        Kun puhutaan Fx rungosta niin se raja jossa vakaajan hyöty lisääntyy on suurin piirtein 1/pituus milleinä ajoissa eli 300 mm putkella 1/300 sek ja pidemmillä ajoilla. Jos runko on Dx laatua eli kroppi niin vastaava aika on 1/450 sek. koska sen kuvakulmaa on täyden kennon rungosta leikattu esim. 1,5x ja kuvakulma on sama kuin Fx rungon 450 mm putkella. Uusilla vakaajilla sanotaan hyödyttävän jopa 4 askelta joten 1/300 - 1/150 - 1/75 ja n. 1/40 sek ovat ne ajat joita vakaaja auttaa mutta vaikka 1/5 sek on tuolla putkella tosi haastava pelkällä optisella vakaajalla ja suosittelenkin todella järeää tripodia eli kolmijalkaa avuksi tuossa tapauksessa sekä vakaajan irtikytkemistä.

        Peilivakaaja on aivan uusi termi minun korvilleni, peilihän ei kuvaan osallistu millään muotoa vaan se käännetään syrjään ennen kuvan ottoa. Peili ainoastaan mahdollistaa juuri saman näkymän optisesti etsimeen joka myöhemmin tulee kuvatuksi jos laukaisin painetaan loppuun asti. Ennen meidän yksisilmäistä peilikameraamme oli kaksisilmäisiä joissa tähdättiin toisella eli ylemmällä ja kuvattiin alemmalla "silmällä".

        Täällä on kuva moisesta ihmeestä jota ei tänään löydy joka marketin hyllyltä

        http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Pielisen museo/14345:1?freetextSearch=lieksa&itemIndex=2038

        On vielä yksi etu optiikkaan rakennetulla vakaajalla runkovakaajaan nähden eli optiikassa oleva vakaaja vakaa kuvan jo kun painaa sen ensimmäisen vaiheen kameran laukaisimesta kun taas runkovakaaja ei sitä tee kun kyseessä on optinen etsin.

        Henneksellä tuntuu nolevan hieman villejä käsityksiä vakaajista.

        Kävi mielessä tuo sinun peilivakaajasi, se lienee tarkoittanut peilin vaimennusta jolloin se ei heilauttanut kameraa yhtä voimakkaasti kuin se ilman olisi tehnyt. Se ei kuitenkaan ole vakaaja samassa merkityksessä kuin mitä tänään puhutaan. Voin olla väärässäkin tässä asiassa. Nikon rungoissanikin on mode jossa peili nostetaan ensin ja vasta seuraava painallus avaa sulkimen, tuo lienee kehittynyt versio peilivakaajasta. Sitä voi parhaiten käyttää maisemaan ja tripodia käyttäen.

        Kävitkö Hennes tutkimassa tuolta antamani linkin takaa noiden vakaajien toimintaeroja? Kun olet kiinnostunut niin kannattaa käydä. Tuolla on varsin kansantajuisesti selostettu asia.

        https://www.google.se/search?q=canon 5200 mm&client=firefox-a&hs=pbF&rls=org.mozilla:sv-SE:official&channel=sb&tbm=isch&imgil=ST6-Zaq2bG4wgM:;Tcah4kDcJfuIAM;http://www.ormsconnect.co.za/2012/04/from-6mm-to-5200mm-3-bizarre-lenses/&source=iu&usg=__PdiVZL_L1yfW5EuPDfkLM4XJRSc=&sa=X&ei=FkffU72xN4bl4QT5y4CwAQ&ved=0CCUQ9QEwAQ&biw=933&bih=608#facrc=_&imgdii=_&imgrc=ST6-Zaq2bG4wgM:;Tcah4kDcJfuIAM;http://www.ormsconnect.co.za/wp-content/uploads/2012/04/Canon-5200mm.jpg;http://www.ormsconnect.co.za/2012/04/from-6mm-to-5200mm-3-bizarre-lenses/;470;173


      • Super Major
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Aika pitkä putki saa olla jos aikoo vakaajasta hyötyä 1/2 millisekunnin ajalla. Vanhan säännön mukaan putken pitäisi olla noin 2000 mm (2m) optiselta pituudeltaan. En ole edes kuullut moisia olevan jos isot tähtikaukoputket jätetään laskuista. Joka tapauksessa niiden massa ja hinta lienevät eläkeläisukon kannalta liikaa.

        Kun puhutaan Fx rungosta niin se raja jossa vakaajan hyöty lisääntyy on suurin piirtein 1/pituus milleinä ajoissa eli 300 mm putkella 1/300 sek ja pidemmillä ajoilla. Jos runko on Dx laatua eli kroppi niin vastaava aika on 1/450 sek. koska sen kuvakulmaa on täyden kennon rungosta leikattu esim. 1,5x ja kuvakulma on sama kuin Fx rungon 450 mm putkella. Uusilla vakaajilla sanotaan hyödyttävän jopa 4 askelta joten 1/300 - 1/150 - 1/75 ja n. 1/40 sek ovat ne ajat joita vakaaja auttaa mutta vaikka 1/5 sek on tuolla putkella tosi haastava pelkällä optisella vakaajalla ja suosittelenkin todella järeää tripodia eli kolmijalkaa avuksi tuossa tapauksessa sekä vakaajan irtikytkemistä.

        Peilivakaaja on aivan uusi termi minun korvilleni, peilihän ei kuvaan osallistu millään muotoa vaan se käännetään syrjään ennen kuvan ottoa. Peili ainoastaan mahdollistaa juuri saman näkymän optisesti etsimeen joka myöhemmin tulee kuvatuksi jos laukaisin painetaan loppuun asti. Ennen meidän yksisilmäistä peilikameraamme oli kaksisilmäisiä joissa tähdättiin toisella eli ylemmällä ja kuvattiin alemmalla "silmällä".

        Täällä on kuva moisesta ihmeestä jota ei tänään löydy joka marketin hyllyltä

        http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Pielisen museo/14345:1?freetextSearch=lieksa&itemIndex=2038

        On vielä yksi etu optiikkaan rakennetulla vakaajalla runkovakaajaan nähden eli optiikassa oleva vakaaja vakaa kuvan jo kun painaa sen ensimmäisen vaiheen kameran laukaisimesta kun taas runkovakaaja ei sitä tee kun kyseessä on optinen etsin.

        Henneksellä tuntuu nolevan hieman villejä käsityksiä vakaajista.

        Kävi mielessä tuo sinun peilivakaajasi, se lienee tarkoittanut peilin vaimennusta jolloin se ei heilauttanut kameraa yhtä voimakkaasti kuin se ilman olisi tehnyt. Se ei kuitenkaan ole vakaaja samassa merkityksessä kuin mitä tänään puhutaan. Voin olla väärässäkin tässä asiassa. Nikon rungoissanikin on mode jossa peili nostetaan ensin ja vasta seuraava painallus avaa sulkimen, tuo lienee kehittynyt versio peilivakaajasta. Sitä voi parhaiten käyttää maisemaan ja tripodia käyttäen.

        Kävitkö Hennes tutkimassa tuolta antamani linkin takaa noiden vakaajien toimintaeroja? Kun olet kiinnostunut niin kannattaa käydä. Tuolla on varsin kansantajuisesti selostettu asia.

        Peilivakaaja outo termi. Aikoinaan peili yksinkertaisesti nostettiin ylös ennen laukaisua. Soveltui tietysti vain liikkumattomiin kohteisiin eikä siitä ollut hyötyä jos ei käyttänyt jalustaa. Lisättäköön vanha viisaus "kamera tärähtää aina". Näillä vakaajilla tuntuu saavan kameran liike-epäterävyyttä oikeasti poistettua.


    • Rahko-Rajala

      Taas tutut sontapäät pilaa ketjua.
      Työeläkeläinen on perusasioissa melko kohdallaan teoriasta. Hennes OB kysyy aivan järkeviä asioita, joihin ei välttämättä ole mitään rationaalista ainoaa oikeaa vastausta. Sellainen on kaksoisvakaajat. En ole päässyt tarkastellessani niiden toimintaa selvyyteen, kuinka kerran vakaaksi tehty vielä toisen kerran tehdään vakaaksi.

      Peilin vakaaja oli kaikissa paremmissa kinokameroissa filmiaikaan. Sekin oli sikäli tarpeeton mekaaninen laitteisto, että se aiheutti itse pienen värähdöksen pompatessaan alas tai ylös 1/1000 vauhdissa. Kyllä se kallis lisä oli runkoon. Tonni 1990- luvulla oli paljon rahaa. Kelan työttömyyskorvaus oli kai 248 mk ja pullo Kossua 87 mk!

      Työeläkeläisen kuva ei ole kamerasta jossa olisi peilin vakaajaa. Siinä yläsilmän kautta vain käännetään 90 astetta kuvaa katsomispinnalle. Sulkimen objektiivi heijastaa suoraan negalle kuvan.
      Ei nopeus 1/2000 ole mikään taikuus. Enkä ymmärrä aivan loppuun Työeläkeläisen ensimmäisen kirjoituksen toisen kappaleen laskentaideaa. Vapaalla käsikuvaamisella ei kai kukaan yritäkään ottaa terävää kuvaa nopeuksilla hitaammin, kuin 1/40. En tosin ole varma mihin nämä oikein kalliit japsit nykyään yltää.

      • Sanotaanhan siinä selvästi kuvan olevan kaksisilmäisestäpeiliheijastuskamerasta.

        Ylemmällä tähdätään ja alemmalla kuvataan. Noissa vaan taisi tulla parallaksivirhettä kuviin koska se katsottiin eri optiikan läpi se tähtäys ja kuvaus. Siksi kehiteltiin tuo yksisilmäinen versio joka vieläkin on käytössä ja hakkaa muut versiot.

        Laskuesimerkki taas vaikka siinä onkin vain 3 askelta on siitä esimerkkinä millaista apua vakaajasta voi saada. 300mm lasilla voi uuden tyyppisellä vakaajalla ottaa tärähtämättömiä kuvia jopa 1/40 sek ajalla kun vakaaja on kytkettynä ja muutoin on vanhan laskuopin mukaan tuo 1/300 sek lyhin jota suositellaan käytettäväksi.

        Voihan tietysti kasvattaa aukkoa tuon kolmen portaan verran tai ISO arvoa mutta se on aina tilanteesta kiinni mitä haluaa. Aukon kasvatus muuttaa syvätarkkuutta ja ISO isompana kasvattaa kohinaa useasti. asia on toinen jos kohde on nopealiikkeinen, silloin pitää muuttaa jotain muuta kuin aikaa hitaammalle.


      • Kiinnitin huomiota tuohon 1/40 alarajaasi kuvauksessa Rahjo-Rajala.

        Tässä on esimerkkinä kuva parin vuoden takaa vakaajattimalla objektiivilla otettuna ajan ollessa 1/15 sek kameran muistitietojen mukaan.

        Kun tekniikka on hallussa eikä tremolo vaivaa niin aika pitkiä kuvia pienellä epätarkkuudella voi ottaa.

        https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/2012LofotitJaVahanMuuta#5775051406121232178

        Olen aiemmin ottanut vakaajallisella turistiobjektiivilla Nikon 18 - 200 mm vielä pidemmällä ajalla

        https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/EuroopanKiertoa2009AroundEurope2009#5340569503175507330

        siinä on 1/6 sek kuvausaika eikä ole käytetty muuta tukea kuin perin rauhallinen kuvaaja joka ei hetkeen hengitäkään. Siinä seinät ovat paikallaan mutta osa väestä liikkuu.

        Mitä nyt sanot 1/40 sek ajasta Rahjo-Rajala?


      • nikon_d90 kirjoitti:

        Kiinnitin huomiota tuohon 1/40 alarajaasi kuvauksessa Rahjo-Rajala.

        Tässä on esimerkkinä kuva parin vuoden takaa vakaajattimalla objektiivilla otettuna ajan ollessa 1/15 sek kameran muistitietojen mukaan.

        Kun tekniikka on hallussa eikä tremolo vaivaa niin aika pitkiä kuvia pienellä epätarkkuudella voi ottaa.

        https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/2012LofotitJaVahanMuuta#5775051406121232178

        Olen aiemmin ottanut vakaajallisella turistiobjektiivilla Nikon 18 - 200 mm vielä pidemmällä ajalla

        https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/EuroopanKiertoa2009AroundEurope2009#5340569503175507330

        siinä on 1/6 sek kuvausaika eikä ole käytetty muuta tukea kuin perin rauhallinen kuvaaja joka ei hetkeen hengitäkään. Siinä seinät ovat paikallaan mutta osa väestä liikkuu.

        Mitä nyt sanot 1/40 sek ajasta Rahjo-Rajala?

        Helle varmaan kiusaa mutta silti vakaajattimalla = vakaajattomalla


      • Rahko-Rajala
        nikon_d90 kirjoitti:

        Helle varmaan kiusaa mutta silti vakaajattimalla = vakaajattomalla

        Joo olihan niitä 6x6 kameroita, joissa nopein taisi olla 125:1 ja itsekin Rolleiflexillä kuvailin 15:1 jotakin vapaalla kädellä, jopa kasin aukolla.
        Tuo katollisen Pietarikirkkokuvasi oat aika onnistuneet, vaikka symmetria taitaa tahallaan olla laukaistuna pieleen muutamassa kuvassa.
        Kävin tuolla 1975, jolloin niillä oli se katolinen pyhävuosi. Itse silloinen Pave oli pääoven yläpuolen orrella kaadinaleineen siunaamassa rahasta turisteja. Vahingossa ajauduin amerikan äänekkään lauman mukana ovesta sisään. Sain "pyhän siunauskäden liikkeen päälläni". Seuraava pyhä oli kai vuonna 2000 ja sitten tulee 2025.

        Työeläkeläiselle: Minua aikoinaan opetettiin, että kokeile aina ensin valomittarilla käykö pienin aukko, jos ei niin yksi suuremmaksi ja ellei vieläkään valo riitä niin nopeus pykälä pienemmäksi. Tämä jos ei auta, niin jätä ottamatta.
        Opettaja oli Alavudella H. Saaren valokuvausliikkeen omistaja johtaja Saari, joka 1960- luvulla rahasta meitä poikanaskaleita opetti, kun sai myytyä kalliit vehkeet.
        En minä kuvia jättänyt ottamatta, vaan aukkoa vedettiin tarvittaessa auki saakka.
        Saari oli saanut melkoisen maineen sotakuvaajana jo ennen sotaa muotokuvaajana pitkin Eteläpohjanmaata.


      • usko 125:1
        Rahko-Rajala kirjoitti:

        Joo olihan niitä 6x6 kameroita, joissa nopein taisi olla 125:1 ja itsekin Rolleiflexillä kuvailin 15:1 jotakin vapaalla kädellä, jopa kasin aukolla.
        Tuo katollisen Pietarikirkkokuvasi oat aika onnistuneet, vaikka symmetria taitaa tahallaan olla laukaistuna pieleen muutamassa kuvassa.
        Kävin tuolla 1975, jolloin niillä oli se katolinen pyhävuosi. Itse silloinen Pave oli pääoven yläpuolen orrella kaadinaleineen siunaamassa rahasta turisteja. Vahingossa ajauduin amerikan äänekkään lauman mukana ovesta sisään. Sain "pyhän siunauskäden liikkeen päälläni". Seuraava pyhä oli kai vuonna 2000 ja sitten tulee 2025.

        Työeläkeläiselle: Minua aikoinaan opetettiin, että kokeile aina ensin valomittarilla käykö pienin aukko, jos ei niin yksi suuremmaksi ja ellei vieläkään valo riitä niin nopeus pykälä pienemmäksi. Tämä jos ei auta, niin jätä ottamatta.
        Opettaja oli Alavudella H. Saaren valokuvausliikkeen omistaja johtaja Saari, joka 1960- luvulla rahasta meitä poikanaskaleita opetti, kun sai myytyä kalliit vehkeet.
        En minä kuvia jättänyt ottamatta, vaan aukkoa vedettiin tarvittaessa auki saakka.
        Saari oli saanut melkoisen maineen sotakuvaajana jo ennen sotaa muotokuvaajana pitkin Eteläpohjanmaata.

        "Saari oli saanut melkoisen maineen sotakuvaajana jo ennen sotaa "

        Tämä on helppo uskoa


      • uyjujujyujy
        usko 125:1 kirjoitti:

        "Saari oli saanut melkoisen maineen sotakuvaajana jo ennen sotaa "

        Tämä on helppo uskoa

        Jokin kehityshäiriö sinussa estää ymmärtämästä ajatusta maineen saanut muotokuvaajana ennen sotaa ja sotakuvaajana?
        Kertoiko äitisi kusseensa synnytyksessä pääsi läpi?


      • Affena
        usko 125:1 kirjoitti:

        "Saari oli saanut melkoisen maineen sotakuvaajana jo ennen sotaa "

        Tämä on helppo uskoa

        Luki näin, mölli Usko125:1 ei ymmärrä:

        "Saari oli saanut melkoisen maineen sotakuvaajana jo ennen sotaa MUOTOKUVAAJANA pitkin Eteläpohjanmaata"


      • ukkikii89
        Affena kirjoitti:

        Luki näin, mölli Usko125:1 ei ymmärrä:

        "Saari oli saanut melkoisen maineen sotakuvaajana jo ennen sotaa MUOTOKUVAAJANA pitkin Eteläpohjanmaata"

        ja sinä kehityshäiriöinen ihmismato et vieläkään ymmärrä siinä olevaa sisältöä? mene imemään isäsi aluskalsaria takapäästä!


    • sekopäät

      Ei kele, jäikö edellenen paskarepliikki keskustelu nyt sitten vain siitä saunasta kiinni.

      Vuokraan hyvän saunan isolla takapihalla, jossa on myös mahdollisuus tuudittautua hellän petäjän huomaan kunhan köysi on oma. Alaoksat on tukevat.

      Ehtona pidän tottakai etumaksua ja vain sen suorittaneille vastaan. Rantasauna on remontissa eikä siellä voi saunoa, mutta on iso takapiha ja tukeva petäjä alaoksineen. Siellä on tilaa.

      • kikiioi

        Yritä sinä saatanan savolainen lehmänpaska vain osua sontatalikkoon piikit pystyssä kunnolla! Tiedät kyllä miten kallis insestisukusi on ollut valtiolle, joten polta koko suksi sinne saunaan!


      • kikiioi kirjoitti:

        Yritä sinä saatanan savolainen lehmänpaska vain osua sontatalikkoon piikit pystyssä kunnolla! Tiedät kyllä miten kallis insestisukusi on ollut valtiolle, joten polta koko suksi sinne saunaan!

        Suosittelen sinulle sinä aakkossotkunikki sekopää hakemaan palstan jolla kaltaisesi kokoontuvat. Täällä on tarkoitus keskustella valokuvauksesta monelta taholta ja eri näkemyksistä mutta sinun virttäsi en oikein pysty yhdistämään palstan aiheisiin.

        Ole hyvä ja poistu jonnekin missä voit saada muiden kaltaistesi kanssa noita tyydytyksen hetkiäsi.


      • johan on saat
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Suosittelen sinulle sinä aakkossotkunikki sekopää hakemaan palstan jolla kaltaisesi kokoontuvat. Täällä on tarkoitus keskustella valokuvauksesta monelta taholta ja eri näkemyksistä mutta sinun virttäsi en oikein pysty yhdistämään palstan aiheisiin.

        Ole hyvä ja poistu jonnekin missä voit saada muiden kaltaistesi kanssa noita tyydytyksen hetkiäsi.

        yritätkö sekopää eläkeläinen itsellesi tätä joksikin runkkauspaikaksi perzeestä vetämilläsi jutuillasi?


      • johan on saat kirjoitti:

        yritätkö sekopää eläkeläinen itsellesi tätä joksikin runkkauspaikaksi perzeestä vetämilläsi jutuillasi?

        Mikä tässä keskustelussa on vedetty mainitsemastasi paikasta. Kannattaa hieman perustella jos alkaa moista väittämään.

        Liittyykö se jotenkin vakaajiin tai valokuvaukseen yleensä?

        Kerro ja perustele mielipiteesi niin voimme yhdessä katsoa onko jommalla kummalla meistä vääriä käsityksiä asioista!

        Muutoin suosittelen sitä mitä edellisessä kommentissani kirjoitin!

        Keskustele sinäkin aiheesta joka on edes hieman sidoksissa palstan ja keskusteluketjun aiheisiin! Nyt sinusta jää kuva jossa yrität sitä mistä muita syyttelet.


      • johan on saat kirjoitti:

        yritätkö sekopää eläkeläinen itsellesi tätä joksikin runkkauspaikaksi perzeestä vetämilläsi jutuillasi?

        Tuli mieleen vielä hyvä ajatus josta voi olla apua.

        Printtaa näitä keskusteluja, meidän kommenttejamme, sinun ja minun, paperilla ja ota aika TK:n mielenterveyshoitajaan kysyäksesi kumman kommenttien ilmiasu enemmän on kuvauksiesi mukainen.

        Tuo hoitaja sitten ohjaa sinut hoitoon ja pääset tuon kireänpipon ongelmista ehkä jopa vuosiksi. Kun se kuitenkin on luonnossa niin se tuppaa palaamaan mutta saat muutaman rauhallisen ja produktiivisen vuoden tähän väliin! Pääset ehkä jopa töihin!


      • 1:17
        kikiioi kirjoitti:

        Yritä sinä saatanan savolainen lehmänpaska vain osua sontatalikkoon piikit pystyssä kunnolla! Tiedät kyllä miten kallis insestisukusi on ollut valtiolle, joten polta koko suksi sinne saunaan!

        "Tiedät kyllä miten kallis insestisukusi on ollut valtiolle, joten polta koko suksi sinne saunaan! "

        Eikös tuo tarkoita että on s-ruotsalainen?
        Nehän maksaa valtiolle hitosti fyrkkaa.

        Jos suomen sveduja ei olisi, olisi pöpipäillekkin varaa järjestää hoitopaikka.
        (wink wink)

        Lisäksi se voi tarkoittaa että on Kaarle kustaa Korkin sukua, joka parasiittisena pissipääsukuna kyllä on kallis valtiolle, mutta onneksi ruotsin valtiolle.


    • Työeläkeläinen

      Miten arvoisa "sekopäät" ajattelit tämän oivan ajatuksesi sopivan aiheeseen? Suosittelen käyttämään tilaisuutta hyväksesi sillä kyllä sinä jostain sen narunkin löydät.

      • Kaareva Kekkonen

        mitä helettaia! eläkeläinen haastaa riitaa, vaikka tämähän on rauhan, rakkauden, tiedon ja taidon palsta, jossa pitää esiintyä hillitysti! et saa riehua kuin olisit juonut äitisi valkovuotoista mensurbaatioverta ja saanut päähäsi isältäsi puolijäykkää kyrpää!


      • sekopäät

        No se teidän tappelunne... Siitä se paska ammentaa aiheen.

        Jätätkö vastaamatta aina kaikkiin kysymyksiin, koska kysyjällä ei ole ikää/omaa "ns" kontrollia ostoihinsa, koska kysyjä on liian nuori tai hänellä on huoltaja, joka vastaa "hänen" rahan käytöstään..


    • jeopardy

      Hyvinkös se putkivakaaja toimii jos käytän telejatketta, loittorenkaita tms?

      • Jos telejatke on laatua jossa signaalit kulkevat runkoon ymmärrettävinä niin toiminee joskaan omakohtaista kokemusta en väitä omaavani.

        Loittoja taas käytettäneen makroja kuvatessa ja silloin suosittelen vakaajan irtikytkemistä ja kunnon tripodin käyttöä. En ole ymmärtänyt liottoja muussa mielessä käytettävän mutta jos käytätte niin keretokaapa meille muillekin jotka tätä lukevat.


      • jeopardy
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Jos telejatke on laatua jossa signaalit kulkevat runkoon ymmärrettävinä niin toiminee joskaan omakohtaista kokemusta en väitä omaavani.

        Loittoja taas käytettäneen makroja kuvatessa ja silloin suosittelen vakaajan irtikytkemistä ja kunnon tripodin käyttöä. En ole ymmärtänyt liottoja muussa mielessä käytettävän mutta jos käytätte niin keretokaapa meille muillekin jotka tätä lukevat.

        Selityksessäsi voisi olla järkeä jos vakaaja on rungossa.

        ”Jos telejatke on laatua jossa signaalit kulkevat runkoon …”
        Mutta mitä ne signaalit siellä rungossa vakaavat jos vakaaja on putkessa?
        Meneekö se niin, että runko sovitttaa objekiivissa olevan vakaajan juuri sille putkelle johon telejatke on asennettu.
        Kässä kaatuu koko hieno teoriasi, että se putkivakaajan optimointi on putkessa eikä rungossa.

        ”En ole ymmärtänyt liottoja”
        Ilmeisesti et ymmärrä mitään muutakaan. Loitto lyhentää pienintä tarkennusetäisyyttä, mutta ei muuta kuvaa makrokuvaksi.


      • jeopardy kirjoitti:

        Selityksessäsi voisi olla järkeä jos vakaaja on rungossa.

        ”Jos telejatke on laatua jossa signaalit kulkevat runkoon …”
        Mutta mitä ne signaalit siellä rungossa vakaavat jos vakaaja on putkessa?
        Meneekö se niin, että runko sovitttaa objekiivissa olevan vakaajan juuri sille putkelle johon telejatke on asennettu.
        Kässä kaatuu koko hieno teoriasi, että se putkivakaajan optimointi on putkessa eikä rungossa.

        ”En ole ymmärtänyt liottoja”
        Ilmeisesti et ymmärrä mitään muutakaan. Loitto lyhentää pienintä tarkennusetäisyyttä, mutta ei muuta kuvaa makrokuvaksi.

        Rungossa oleva "tietokone" vastaa pitkälti muusta kuin siitä mitä optiikassa erityisesti tapahtuu joten kyllä putken tietojen on kuljettava rungon varsinaiseen laskimeen.

        Et liene "jeopardy" oikein miettinyt ja sisäistänyt noiden automaattien toimintafilosofiaa, minä taas olen, olen tosin muulla alalla käyttänyt pari kymmentä vuotta niiden suunnitteluun ja käytännön toteutuksiin.

        Kirjoitan tämän nyt vielä kerran tyhmemmillekin, vakaajan liiketunnistimet eli kiihtyvyysanturit ovat putkessa. Niiden antamaa signaali pitää optimoida aina kulloisenkin optisen pituuden mukaan ja sen laskimen on saatava tieto siitä mikä se oikea optinen pituus on ja sen laskee se varsinainen laskin rungossa ja tiedottaa sille laskimelle jota kyyhöttää siellä putken kyljessä. Se telejatke pidentää näennäistä optista pituutta muuttamalla kuvakulmaa ja se pitää ottaa huomioon laskettaessa korjauslinssin/linssien liikettä..

        Näin uskon sen olevan suunnitellun vaikka se ei olekaan "kynäni jälkeä".

        Missä muussa käytännön tarkoituksessa sinä olet loittoja käyttänyt kuin makroja kuvatessasi? Minä en ole niitä muuhun käyttänyt. Makro sanaa käytettiin joskus 1:1 kuvista tai isommasta suurennoksesta (esim. 2:1) mutta nyt olen nähnyt ammattilaistenkin käyttävän sitä jopa 1:3 kuvista. Tuo raja lienee veteen piirretty viiva eli tulkinnan varainen asia.

        Kun lainaa toisen tekstiä niin aina pitää ottaa koko ajatus joka nyt jäi sinulta tekemättä.

        Toisaalta nyt kun olen asiaa hieman tutkinut on selvinnyt eräs uusi seikka. Varsinkin pitkillä putkilla on ollut vaikeuksia runkovakaajilla. Arvelen sen johtuvan antureiden sijainnista joka on varsin lähellä kuvan muodostusta ja esim. 600 mm putki on aikamoinen varsi joka heiluu. Liikkeenmatkat ja kiihtyvyydet jossain 3 - 5 sentin päässä on varsin toista kuin tuolla yli puolen metrin etäisyydellä.


      • jeopardy
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Rungossa oleva "tietokone" vastaa pitkälti muusta kuin siitä mitä optiikassa erityisesti tapahtuu joten kyllä putken tietojen on kuljettava rungon varsinaiseen laskimeen.

        Et liene "jeopardy" oikein miettinyt ja sisäistänyt noiden automaattien toimintafilosofiaa, minä taas olen, olen tosin muulla alalla käyttänyt pari kymmentä vuotta niiden suunnitteluun ja käytännön toteutuksiin.

        Kirjoitan tämän nyt vielä kerran tyhmemmillekin, vakaajan liiketunnistimet eli kiihtyvyysanturit ovat putkessa. Niiden antamaa signaali pitää optimoida aina kulloisenkin optisen pituuden mukaan ja sen laskimen on saatava tieto siitä mikä se oikea optinen pituus on ja sen laskee se varsinainen laskin rungossa ja tiedottaa sille laskimelle jota kyyhöttää siellä putken kyljessä. Se telejatke pidentää näennäistä optista pituutta muuttamalla kuvakulmaa ja se pitää ottaa huomioon laskettaessa korjauslinssin/linssien liikettä..

        Näin uskon sen olevan suunnitellun vaikka se ei olekaan "kynäni jälkeä".

        Missä muussa käytännön tarkoituksessa sinä olet loittoja käyttänyt kuin makroja kuvatessasi? Minä en ole niitä muuhun käyttänyt. Makro sanaa käytettiin joskus 1:1 kuvista tai isommasta suurennoksesta (esim. 2:1) mutta nyt olen nähnyt ammattilaistenkin käyttävän sitä jopa 1:3 kuvista. Tuo raja lienee veteen piirretty viiva eli tulkinnan varainen asia.

        Kun lainaa toisen tekstiä niin aina pitää ottaa koko ajatus joka nyt jäi sinulta tekemättä.

        Toisaalta nyt kun olen asiaa hieman tutkinut on selvinnyt eräs uusi seikka. Varsinkin pitkillä putkilla on ollut vaikeuksia runkovakaajilla. Arvelen sen johtuvan antureiden sijainnista joka on varsin lähellä kuvan muodostusta ja esim. 600 mm putki on aikamoinen varsi joka heiluu. Liikkeenmatkat ja kiihtyvyydet jossain 3 - 5 sentin päässä on varsin toista kuin tuolla yli puolen metrin etäisyydellä.

        Eli vakaaja on aina sovitettu juuri sille putkelle johon se on asennettu, mutta se ei olekaan vaan sovittamisen tekee rungossa oleva tietokone jos signaalit kulkevat runkoon ymmärrettävinä?
        Ja jos signaalit ei kulje niin ainoa toimiva ratkaisu on runkovakaaja joka toimii kaikilla objektiiveilla?
        Nyt onkin siis tärkeintä, että kiihtyvyysanturit ovat putkessa ja sovittamisen ja optimoinnin hoitaakin runko?
        Toisaalta nyt kun olen asiaa hieman googlettanut on selvinnyt eräs uusi seikka.

        ”Missä muussa käytännön tarkoituksessa sinä olet loittoja käyttänyt kuin makroja kuvatessasi?”
        – makroja en ole koskaan kuvannut digillä, minulla loittorenkaat on pelkästään lähikuvia varten. Siis niiden ainoa ”tarkoitus” minulla on objektiivin pienemmän tarkeusetäisyyden lyhentäminen so. voin kuvata kohdetta lähempää kuin ilman loittoa.
        Se on tuo järkkäridigin kenno niin pieni ettei siihen mahtuvilla makrokuvilla ole minulle mitään merkitystä ja kinokokoa suurempia kennoja en ole omistanut.

        Diafilmille olen kuvannut makroja Toyon 4x5" palkilla ja ”rajannut” niitä Gepen AN 60x60 kehyksiin, mutta se ei mitenkään liity po. asiaan. Eikä palkkikamerassa edes käytetä loittorenkaita.


      • jeopardy kirjoitti:

        Eli vakaaja on aina sovitettu juuri sille putkelle johon se on asennettu, mutta se ei olekaan vaan sovittamisen tekee rungossa oleva tietokone jos signaalit kulkevat runkoon ymmärrettävinä?
        Ja jos signaalit ei kulje niin ainoa toimiva ratkaisu on runkovakaaja joka toimii kaikilla objektiiveilla?
        Nyt onkin siis tärkeintä, että kiihtyvyysanturit ovat putkessa ja sovittamisen ja optimoinnin hoitaakin runko?
        Toisaalta nyt kun olen asiaa hieman googlettanut on selvinnyt eräs uusi seikka.

        ”Missä muussa käytännön tarkoituksessa sinä olet loittoja käyttänyt kuin makroja kuvatessasi?”
        – makroja en ole koskaan kuvannut digillä, minulla loittorenkaat on pelkästään lähikuvia varten. Siis niiden ainoa ”tarkoitus” minulla on objektiivin pienemmän tarkeusetäisyyden lyhentäminen so. voin kuvata kohdetta lähempää kuin ilman loittoa.
        Se on tuo järkkäridigin kenno niin pieni ettei siihen mahtuvilla makrokuvilla ole minulle mitään merkitystä ja kinokokoa suurempia kennoja en ole omistanut.

        Diafilmille olen kuvannut makroja Toyon 4x5" palkilla ja ”rajannut” niitä Gepen AN 60x60 kehyksiin, mutta se ei mitenkään liity po. asiaan. Eikä palkkikamerassa edes käytetä loittorenkaita.

        Pienihän se on ja kropissa vielä pienempi. Jos ajatellaan makrokuvaa niin en usko tuon kennon koon olevan este millekään makrolle. Siinähän on ratkaisevampaa se erottelukyky joka kuvasta löytyy ja Fx koossa se lienee parhaimmillaan 36 Mpix mikä takaa jo varsin suurenkin makrotulosteen valokuvaerottelulla (300pix/").


      • jeopardy
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Pienihän se on ja kropissa vielä pienempi. Jos ajatellaan makrokuvaa niin en usko tuon kennon koon olevan este millekään makrolle. Siinähän on ratkaisevampaa se erottelukyky joka kuvasta löytyy ja Fx koossa se lienee parhaimmillaan 36 Mpix mikä takaa jo varsin suurenkin makrotulosteen valokuvaerottelulla (300pix/").

        ”36 Mpix mikä takaa jo varsin suurenkin makrotulosteen valokuvaerottelulla (300pix/")”

        – sinulla se onkin ihan ikioma FX-makrosääntö (300pix/"). Tuolla ”säännöllä” mikä tahansa kuva on makro jos se tulostetaan suurikokoisena. Eli mitään loittorenkaita makrokuvaukseen ei edes tarvita.

        Makrosääntösi on minusta yhtä älytön kuin ”putken optinen valovoima on putken optinen pituus jaettuna putken optisella halkaisijalla joka ei ole aivan sama kuinoptinen ympärysmitta. Löysit muistaakseni kolme googletusta harhaluulosi vahvistukseksi.

        ”Missä muussa käytännön tarkoituksessa sinä olet loittoja käyttänyt kuin makroja kuvatessasi?”
        – tuo kysymyksesi jäi askarruttamaan mieltäni ja aloin selata arkistojani. Yllätyin itsekin kun huomasin, että useimmin loitto on ollut käytössä potrettikuvissa (tämä on ”ammattisalaisuus”, älä kerro muille).
        Mulla on noita loittorenkaita vain kaksi kappaletta (EF 12 II ja EF 25 II). Arkistosta löysin vain 12 millisellä kuvattuja joten tuo 25 millinen lienee ollut turha ostos (lienen joskus turhaan kokeillu).

        Yhtään digillä kuvattua makrokuvaa en arkistoistanilöytänyt. Paitsi, että tuolla ”300pix/"-säännölläsi kaikki kuvani ovat makrokuvia jos ne tulostetaan isokokoisina. Yksi ”digimakro” onkin jo valmiina seinällä kehystettynä (”perheenpään” potretti 2:1 kokoisena).

        ”Minä en ole niitä muuhun käyttänyt. ”
        – kerroppa sinä vastavuoroisesti mihin kohteisiin sinä olet loittorenkaita käyttänyt?


      • jeopardy kirjoitti:

        ”36 Mpix mikä takaa jo varsin suurenkin makrotulosteen valokuvaerottelulla (300pix/")”

        – sinulla se onkin ihan ikioma FX-makrosääntö (300pix/"). Tuolla ”säännöllä” mikä tahansa kuva on makro jos se tulostetaan suurikokoisena. Eli mitään loittorenkaita makrokuvaukseen ei edes tarvita.

        Makrosääntösi on minusta yhtä älytön kuin ”putken optinen valovoima on putken optinen pituus jaettuna putken optisella halkaisijalla joka ei ole aivan sama kuinoptinen ympärysmitta. Löysit muistaakseni kolme googletusta harhaluulosi vahvistukseksi.

        ”Missä muussa käytännön tarkoituksessa sinä olet loittoja käyttänyt kuin makroja kuvatessasi?”
        – tuo kysymyksesi jäi askarruttamaan mieltäni ja aloin selata arkistojani. Yllätyin itsekin kun huomasin, että useimmin loitto on ollut käytössä potrettikuvissa (tämä on ”ammattisalaisuus”, älä kerro muille).
        Mulla on noita loittorenkaita vain kaksi kappaletta (EF 12 II ja EF 25 II). Arkistosta löysin vain 12 millisellä kuvattuja joten tuo 25 millinen lienee ollut turha ostos (lienen joskus turhaan kokeillu).

        Yhtään digillä kuvattua makrokuvaa en arkistoistanilöytänyt. Paitsi, että tuolla ”300pix/"-säännölläsi kaikki kuvani ovat makrokuvia jos ne tulostetaan isokokoisina. Yksi ”digimakro” onkin jo valmiina seinällä kehystettynä (”perheenpään” potretti 2:1 kokoisena).

        ”Minä en ole niitä muuhun käyttänyt. ”
        – kerroppa sinä vastavuoroisesti mihin kohteisiin sinä olet loittorenkaita käyttänyt?

        Mahtaako sinulla tökkiä pahastikin. Jokainen, ehkä sinua lukuun ottamatta, ymmärtää ettei norsun kuva ole makrokuva minkään kokoisena mutta norsun kärsän tuntokarvan kuva saattaa jo olla, entäs kärpäsen viikset nehän pystyy isommallakin kuin 1:1 suhteella kuvaamaan digikennollakin vaikka epäilit sen olevan makroihin liian pieni!

        Koska olen pääosin tyytynyt 1:1 kuviin niin olen vain muutaman kerran kokeillut loittojen käyttöä. Silloin olen kuvannyt tavallaan laboratorio-olosuhteissa eli olohuoneen pöydällä olevaa kohdetta. Noita 1:1 suhteessa kuvaavia putkia on kaksi 105 mm sekä 60 mm pituuksilla, ensimmäinen on uudempaa tekniikkaa mutta vanhempikin toimii loistavasti. Olen siis käyttänyt niitä pyrkiessäni kuvaamaan suuremmassa suhteessa kuin 1:1 ja kyllä se onnistuu kun aikansa rusnailee mutta hetken tilaisuuteen eli vikkelään kuvaamiseen kun kohde on liikkeessä en ole niitä pystynyt soveltamaan enkä edes yrittänyt.

        Ymmärrän kyllä kaiken olevan sieltä minne päivä paistaa vain miestenlehtien keskiaukeamalla jos se ei ole sinun innovaatiotasi ja palkkikameralla kuvattu!


      • jeopardy kirjoitti:

        ”36 Mpix mikä takaa jo varsin suurenkin makrotulosteen valokuvaerottelulla (300pix/")”

        – sinulla se onkin ihan ikioma FX-makrosääntö (300pix/"). Tuolla ”säännöllä” mikä tahansa kuva on makro jos se tulostetaan suurikokoisena. Eli mitään loittorenkaita makrokuvaukseen ei edes tarvita.

        Makrosääntösi on minusta yhtä älytön kuin ”putken optinen valovoima on putken optinen pituus jaettuna putken optisella halkaisijalla joka ei ole aivan sama kuinoptinen ympärysmitta. Löysit muistaakseni kolme googletusta harhaluulosi vahvistukseksi.

        ”Missä muussa käytännön tarkoituksessa sinä olet loittoja käyttänyt kuin makroja kuvatessasi?”
        – tuo kysymyksesi jäi askarruttamaan mieltäni ja aloin selata arkistojani. Yllätyin itsekin kun huomasin, että useimmin loitto on ollut käytössä potrettikuvissa (tämä on ”ammattisalaisuus”, älä kerro muille).
        Mulla on noita loittorenkaita vain kaksi kappaletta (EF 12 II ja EF 25 II). Arkistosta löysin vain 12 millisellä kuvattuja joten tuo 25 millinen lienee ollut turha ostos (lienen joskus turhaan kokeillu).

        Yhtään digillä kuvattua makrokuvaa en arkistoistanilöytänyt. Paitsi, että tuolla ”300pix/"-säännölläsi kaikki kuvani ovat makrokuvia jos ne tulostetaan isokokoisina. Yksi ”digimakro” onkin jo valmiina seinällä kehystettynä (”perheenpään” potretti 2:1 kokoisena).

        ”Minä en ole niitä muuhun käyttänyt. ”
        – kerroppa sinä vastavuoroisesti mihin kohteisiin sinä olet loittorenkaita käyttänyt?

        "– sinulla se onkin ihan ikioma FX-makrosääntö (300pix/"). Tuolla ”säännöllä” mikä tahansa kuva on makro jos se tulostetaan suurikokoisena. Eli mitään loittorenkaita makrokuvaukseen ei edes tarvita."

        Toinen meistä ei ymmärrä luettua.

        Ainakaan minä en tajua, miten tuollaiseen johtopäätelmään päästään lausahduksesta:
        "Siinähän on ratkaisevampaa se erottelukyky joka kuvasta löytyy ja Fx koossa se lienee parhaimmillaan 36 Mpix mikä takaa jo varsin suurenkin makrotulosteen valokuvaerottelulla (300pix/"). "

        Tuossahan puhutaan erottelukyvystä ja pikselimäärästä, joka ei millään tavalla liity siihen, että onko kuva makro vai ei.


      • li,lili
        ladamies_nyt_ja_aina kirjoitti:

        "– sinulla se onkin ihan ikioma FX-makrosääntö (300pix/"). Tuolla ”säännöllä” mikä tahansa kuva on makro jos se tulostetaan suurikokoisena. Eli mitään loittorenkaita makrokuvaukseen ei edes tarvita."

        Toinen meistä ei ymmärrä luettua.

        Ainakaan minä en tajua, miten tuollaiseen johtopäätelmään päästään lausahduksesta:
        "Siinähän on ratkaisevampaa se erottelukyky joka kuvasta löytyy ja Fx koossa se lienee parhaimmillaan 36 Mpix mikä takaa jo varsin suurenkin makrotulosteen valokuvaerottelulla (300pix/"). "

        Tuossahan puhutaan erottelukyvystä ja pikselimäärästä, joka ei millään tavalla liity siihen, että onko kuva makro vai ei.

        pysy sinä ladajuippi tyrkyttämässä haisevaa pehffaasi vaan torin kulmalla!


      • jeopardy
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Mahtaako sinulla tökkiä pahastikin. Jokainen, ehkä sinua lukuun ottamatta, ymmärtää ettei norsun kuva ole makrokuva minkään kokoisena mutta norsun kärsän tuntokarvan kuva saattaa jo olla, entäs kärpäsen viikset nehän pystyy isommallakin kuin 1:1 suhteella kuvaamaan digikennollakin vaikka epäilit sen olevan makroihin liian pieni!

        Koska olen pääosin tyytynyt 1:1 kuviin niin olen vain muutaman kerran kokeillut loittojen käyttöä. Silloin olen kuvannyt tavallaan laboratorio-olosuhteissa eli olohuoneen pöydällä olevaa kohdetta. Noita 1:1 suhteessa kuvaavia putkia on kaksi 105 mm sekä 60 mm pituuksilla, ensimmäinen on uudempaa tekniikkaa mutta vanhempikin toimii loistavasti. Olen siis käyttänyt niitä pyrkiessäni kuvaamaan suuremmassa suhteessa kuin 1:1 ja kyllä se onnistuu kun aikansa rusnailee mutta hetken tilaisuuteen eli vikkelään kuvaamiseen kun kohde on liikkeessä en ole niitä pystynyt soveltamaan enkä edes yrittänyt.

        Ymmärrän kyllä kaiken olevan sieltä minne päivä paistaa vain miestenlehtien keskiaukeamalla jos se ei ole sinun innovaatiotasi ja palkkikameralla kuvattu!

        ”Ymmärrän kyllä kaiken olevan sieltä minne päivä paistaa vain …”
        Et sinä mitää valkuvauksesta ymmärrä. Kunhan olet tietävinäsi mitä satut googlettamalla löytämää.
        Uskon, että olet miestenlehtien keskiaukeaman kuvituksessa minua moninverroin tietävämpi. Minulla ei ole niistä mitään käsitystä, ehkä siellä on 300pix/" makrokuvia tuntokarvoiasta jotka on kuvattu ”tavallaan laboratorio-olosuhteissa eli olohuoneen pöydällä”.


      • ladamies_nyt_ja_aina kirjoitti:

        "– sinulla se onkin ihan ikioma FX-makrosääntö (300pix/"). Tuolla ”säännöllä” mikä tahansa kuva on makro jos se tulostetaan suurikokoisena. Eli mitään loittorenkaita makrokuvaukseen ei edes tarvita."

        Toinen meistä ei ymmärrä luettua.

        Ainakaan minä en tajua, miten tuollaiseen johtopäätelmään päästään lausahduksesta:
        "Siinähän on ratkaisevampaa se erottelukyky joka kuvasta löytyy ja Fx koossa se lienee parhaimmillaan 36 Mpix mikä takaa jo varsin suurenkin makrotulosteen valokuvaerottelulla (300pix/"). "

        Tuossahan puhutaan erottelukyvystä ja pikselimäärästä, joka ei millään tavalla liity siihen, että onko kuva makro vai ei.

        Tuossahan puhutaan makrokuvasta joten sitä ei tarvinne joka yhteydessä korostaa ladamies!

        Kun kuva on kuvattu suurella suurennussuhteella kuten 2:1, 1:1 tai 1:2 tai jollain muulla jolla nyt makroja kuvataan niin sen Fx kennonkin 36 Mpix hyva kun printataan vaikka A2 tai A3 kokoon niin kyllä siinä on tarkasteltavissa vaikka hyttysen torahampaat jos sillä niitä sattuu olemaan. Kärpäsen karvat voi laskea ynnä muuta mitä nyt sitten onkin kuvattu makroksi määritettävällä kuvaussuhteella.

        Jos nyt joku ei tiedä niin tuossa 1:1 tarkoittaa sitä, että kuva on siinä kennolla saman kokoinen kuin luonnossa, 2:1 kuvassa se on tupla kokoinen luontoon verrattuna joten yli 15 mm (2:1 kuvassa 30 mm) kohdetta ei juurikaan voi kuvata kuin hieman diagonaalisuunnassa.

        Hyvä erottelu takaa sen koon missä kuva on julkaistavissa, kun valokuvalaatuna pidetään 300 pix/" joka on n. 118 pix/cm niin 36 Mpix kuvan pitkän sivun 7360 pixeliä riittää reilun 60 cm levyiseen kuvaan. Kuvaa voi aina jatkaa jos tyydytään pienempään tarkkuuteen. Jos ajatellaan ja hyväksytään erottelu jossa pikseli on millin mittainen niin kuva on 7,36 m leveä eli saadaan kohtuulliseen huoneeseen tapettia koko seinään.

        Hyvä erottelu on hyvä niin maisemassa kuin makrossa mutta ei tee kuvasta kumpaakaan.


      • diagonaali?
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Tuossahan puhutaan makrokuvasta joten sitä ei tarvinne joka yhteydessä korostaa ladamies!

        Kun kuva on kuvattu suurella suurennussuhteella kuten 2:1, 1:1 tai 1:2 tai jollain muulla jolla nyt makroja kuvataan niin sen Fx kennonkin 36 Mpix hyva kun printataan vaikka A2 tai A3 kokoon niin kyllä siinä on tarkasteltavissa vaikka hyttysen torahampaat jos sillä niitä sattuu olemaan. Kärpäsen karvat voi laskea ynnä muuta mitä nyt sitten onkin kuvattu makroksi määritettävällä kuvaussuhteella.

        Jos nyt joku ei tiedä niin tuossa 1:1 tarkoittaa sitä, että kuva on siinä kennolla saman kokoinen kuin luonnossa, 2:1 kuvassa se on tupla kokoinen luontoon verrattuna joten yli 15 mm (2:1 kuvassa 30 mm) kohdetta ei juurikaan voi kuvata kuin hieman diagonaalisuunnassa.

        Hyvä erottelu takaa sen koon missä kuva on julkaistavissa, kun valokuvalaatuna pidetään 300 pix/" joka on n. 118 pix/cm niin 36 Mpix kuvan pitkän sivun 7360 pixeliä riittää reilun 60 cm levyiseen kuvaan. Kuvaa voi aina jatkaa jos tyydytään pienempään tarkkuuteen. Jos ajatellaan ja hyväksytään erottelu jossa pikseli on millin mittainen niin kuva on 7,36 m leveä eli saadaan kohtuulliseen huoneeseen tapettia koko seinään.

        Hyvä erottelu on hyvä niin maisemassa kuin makrossa mutta ei tee kuvasta kumpaakaan.

        ”niin kuva on 7,36 m leveä eli saadaan kohtuulliseen huoneeseen tapettia koko seinään”
        —tuohon kai mahtuu se norsukin makrokuvana?

        ”kohdetta ei juurikaan voi kuvata kuin hieman diagonaalisuunnassa.”
        —innostuin kokeilemaan tuollaista makrokuvaa fortuna-pelin (marmori)kuulasta. Mikähän mahtaa olla tuollaisen kohteen ”hieman diagonaalisuunta”?


      • Diego_Anaali
        diagonaali? kirjoitti:

        ”niin kuva on 7,36 m leveä eli saadaan kohtuulliseen huoneeseen tapettia koko seinään”
        —tuohon kai mahtuu se norsukin makrokuvana?

        ”kohdetta ei juurikaan voi kuvata kuin hieman diagonaalisuunnassa.”
        —innostuin kokeilemaan tuollaista makrokuvaa fortuna-pelin (marmori)kuulasta. Mikähän mahtaa olla tuollaisen kohteen ”hieman diagonaalisuunta”?

        "”niin kuva on 7,36 m leveä eli saadaan kohtuulliseen huoneeseen tapettia koko seinään”
        —tuohon kai mahtuu se norsukin makrokuvana?"

        älä nyt sekoile

        sun täytyy tulostaa seinällesi 7,36m makrokuva norsun anaalista,
        anaalikarvoista
        ja kakkikikkareesta, joka roikkuu niissä karvoissa, koska norsuilla ei ole oikeasti mitään imukykyistä talouspaperia käytettävissään.

        Ettäs tirerät


      • diagonaali? kirjoitti:

        ”niin kuva on 7,36 m leveä eli saadaan kohtuulliseen huoneeseen tapettia koko seinään”
        —tuohon kai mahtuu se norsukin makrokuvana?

        ”kohdetta ei juurikaan voi kuvata kuin hieman diagonaalisuunnassa.”
        —innostuin kokeilemaan tuollaista makrokuvaa fortuna-pelin (marmori)kuulasta. Mikähän mahtaa olla tuollaisen kohteen ”hieman diagonaalisuunta”?

        Kuka hittolainen nyt marmorikuulaa kuvaisi? Onko kuulasi edes marmoria? Viimeksi kun joku puhui marmorikuulasta niin se oli jotain muovia.

        Vaikka nyt haluatkin v-tuilla niin sanopa mikä suunta pallossa on se diagonaalisuunta?

        Kuitenkin koppakuoriaisen voi asetella siihen kuvaan diagonaalisuuntaan, harva kun niistä on pallonmuotoinen. Jotkut hämähäkit ison pehvansa kanssa alkavat tosin lähestyä palloa.

        Kumma jutta tällä kuten niin monella palstalla on kaltaistesi änkyröiden esiinmarssi, pitää jotain kirjoittaa vaikka asiaa ei edes ymmärretä. Olisit oikeaa asiaa kirjoittanut!

        Tuolle jälempänä olevalle norsun pehvakarvojen ihailijalle sanoisin hieman samoja sanoja kuin edellisellekin. Jos ei ole mitään oikeaa sanottavaa niin miksi pilata maineensa jaskanpuhujana.

        Useimmat täällä ottavat makronsa ihan muista aiheista mitä sinä haaveilet.

        PS. ei taida teillä vitsiniekoilla olla edes kameraa jossa sen norsun saisitte siihen kennolle kuvattua 1:1 kuvaksi sillä viime aikoinakaan en ole kuullut yli 5 x 5 m kennoja olevan kaupan edes kroppina.


      • diegoanaali
        diagonaali? kirjoitti:

        ”niin kuva on 7,36 m leveä eli saadaan kohtuulliseen huoneeseen tapettia koko seinään”
        —tuohon kai mahtuu se norsukin makrokuvana?

        ”kohdetta ei juurikaan voi kuvata kuin hieman diagonaalisuunnassa.”
        —innostuin kokeilemaan tuollaista makrokuvaa fortuna-pelin (marmori)kuulasta. Mikähän mahtaa olla tuollaisen kohteen ”hieman diagonaalisuunta”?

        ”hieman diagonaalisuunnassa”
        diagonaali tarkoittaa kuvan sommittelussa lävistäjän suuntaista vinoa viivaa. Sillä pyritään sommittelussa dramaattisuuteen.

        Sen muovisen marmorikuulan diagonaali tarkoittaa kuulan lävistäjää. Se on suora joka kulkee pallonmuotoisen kuulan keskipisteen kautta. ”hieman diagonaalisuuntnassa” tarkoittaa siis sitä, että kuvataan hieman keskipisteen kautta kulkevan suoran suunnassa. Suomeksi sanottuna kuula on kuvassa hieman vinossa asennossa.

        ”kohdetta ei juurikaan voi kuvata kuin hieman diagonaalisuunnassa”
        Voi tarkoittaa myös, että työeläkeläinen on kohdetta kuvatessaan hieman ”diagonaalisuunnassa”. Tai siten hän vain luulee että diagonaali kuulostaa paljon viisaammalta kuin vino.


      • hieman diego
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Kuka hittolainen nyt marmorikuulaa kuvaisi? Onko kuulasi edes marmoria? Viimeksi kun joku puhui marmorikuulasta niin se oli jotain muovia.

        Vaikka nyt haluatkin v-tuilla niin sanopa mikä suunta pallossa on se diagonaalisuunta?

        Kuitenkin koppakuoriaisen voi asetella siihen kuvaan diagonaalisuuntaan, harva kun niistä on pallonmuotoinen. Jotkut hämähäkit ison pehvansa kanssa alkavat tosin lähestyä palloa.

        Kumma jutta tällä kuten niin monella palstalla on kaltaistesi änkyröiden esiinmarssi, pitää jotain kirjoittaa vaikka asiaa ei edes ymmärretä. Olisit oikeaa asiaa kirjoittanut!

        Tuolle jälempänä olevalle norsun pehvakarvojen ihailijalle sanoisin hieman samoja sanoja kuin edellisellekin. Jos ei ole mitään oikeaa sanottavaa niin miksi pilata maineensa jaskanpuhujana.

        Useimmat täällä ottavat makronsa ihan muista aiheista mitä sinä haaveilet.

        PS. ei taida teillä vitsiniekoilla olla edes kameraa jossa sen norsun saisitte siihen kennolle kuvattua 1:1 kuvaksi sillä viime aikoinakaan en ole kuullut yli 5 x 5 m kennoja olevan kaupan edes kroppina.

        ”Kuitenkin koppakuoriaisen voi asetella siihen kuvaan diagonaalisuuntaan, harva kun niistä on pallonmuotoinen.”
        —joo ne on nuo koppakuoriaiset enempi puolipallon muotoisia. Vähän niinkuin fortunapelin pallon puolikas. Sellaista puolipalloa ei juurikaan voi kuvata kuin hieman diagonaalisuunnassa.
        Jos nyt vahingossa käy niin, että se koppakuoriainen ei suostu pysymään paikoillaan esetetussa suunnassa tai se tulee vahingossa kuvattua esim vaakasuorassa niin nou hätä. Kohdetta voi kääntää kuvankäsittelyssä niin, että se on hieman diagonaalisuunnassa.
        Jos kääntää kuvaa niin, että suunat on ns. laskeva diegonaali (vasemmalta ylhäältä oikealle alas) niin sommiitelua nimitetään dramaattiseksi, sillä kuvataan esim synkkää tulevaisuutta ja väkivaltaa.
        Nousevaa diagonaalista sommittelua (vasemmalta alhaalta oikealle ylös nimiteään lyyriseksi. Sillä kuvataan mm. hyvää tulevaisuutta.

        Jos ei juurikaan voi kuvata kuin hieman diagonaalisuunnassa niin sille koppiaiselle käy hieman hyvin tai hieman huonosti diagonaalin suunnasta riippuen. Ja toisaalta siis koppiaista ei juurikaan voi kuvata hieman suorassa suunnassa. Sama koskee tietysti myös stä muovikuulaa


      • diagonaali?
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Kuka hittolainen nyt marmorikuulaa kuvaisi? Onko kuulasi edes marmoria? Viimeksi kun joku puhui marmorikuulasta niin se oli jotain muovia.

        Vaikka nyt haluatkin v-tuilla niin sanopa mikä suunta pallossa on se diagonaalisuunta?

        Kuitenkin koppakuoriaisen voi asetella siihen kuvaan diagonaalisuuntaan, harva kun niistä on pallonmuotoinen. Jotkut hämähäkit ison pehvansa kanssa alkavat tosin lähestyä palloa.

        Kumma jutta tällä kuten niin monella palstalla on kaltaistesi änkyröiden esiinmarssi, pitää jotain kirjoittaa vaikka asiaa ei edes ymmärretä. Olisit oikeaa asiaa kirjoittanut!

        Tuolle jälempänä olevalle norsun pehvakarvojen ihailijalle sanoisin hieman samoja sanoja kuin edellisellekin. Jos ei ole mitään oikeaa sanottavaa niin miksi pilata maineensa jaskanpuhujana.

        Useimmat täällä ottavat makronsa ihan muista aiheista mitä sinä haaveilet.

        PS. ei taida teillä vitsiniekoilla olla edes kameraa jossa sen norsun saisitte siihen kennolle kuvattua 1:1 kuvaksi sillä viime aikoinakaan en ole kuullut yli 5 x 5 m kennoja olevan kaupan edes kroppina.

        ”Kuka hittolainen nyt marmorikuulaa kuvaisi?
        —jossakin lienee pitkiä matoja kun sinun pitää tuollaista kysyä.
        Kuka hittolaisia lienee mm netti pullolansa. Sinä kun olet mestari googlettaja niin varmaan löydät noita hittolaisia kysymättäkin.

        tässä sinulle varmuuden maksimoimiseksi pari esimerkkiä:
        http://juhojussilafi.virtualserver18.nebula.fi/images/products/715_fortunan_lasipallot.jpg
        https://sites.google.com/site/finpachi/pachinko_ball-medium-init-.jpg
        http://1.bp.blogspot.com/-b6mhrK4gycQ/UmwldWkqe_I/AAAAAAAACxM/5PGM8zUJ6U0/s1600/Lasikuulat.JPG

        … Onko kuulasi edes marmoria?”
        —et varmaan pysty ymmärtämään miksi laitoin (marmori) -sanan sulkuihin?


      • vähän vinossa
        diegoanaali kirjoitti:

        ”hieman diagonaalisuunnassa”
        diagonaali tarkoittaa kuvan sommittelussa lävistäjän suuntaista vinoa viivaa. Sillä pyritään sommittelussa dramaattisuuteen.

        Sen muovisen marmorikuulan diagonaali tarkoittaa kuulan lävistäjää. Se on suora joka kulkee pallonmuotoisen kuulan keskipisteen kautta. ”hieman diagonaalisuuntnassa” tarkoittaa siis sitä, että kuvataan hieman keskipisteen kautta kulkevan suoran suunnassa. Suomeksi sanottuna kuula on kuvassa hieman vinossa asennossa.

        ”kohdetta ei juurikaan voi kuvata kuin hieman diagonaalisuunnassa”
        Voi tarkoittaa myös, että työeläkeläinen on kohdetta kuvatessaan hieman ”diagonaalisuunnassa”. Tai siten hän vain luulee että diagonaali kuulostaa paljon viisaammalta kuin vino.

        Tässä esimerkki ”hieman diagonaali”-suunnassa kuvatusta koppakuoriaisesta joka on hieman puolipallon muotoinen.

        Eli koppiainen ei ole ihan vaakasuorassa asennossa. Vino asento kuvassa voi johtua myös siitä, että kamera on ollut hieman diagonaalissa jos koppiainen oli vakasuorassa asennossa.
        http://www.koleopterologie.de/gallery/FHL09B/linaeidea-aenea-foto-tanner.jpg

        Hieman diagonaali = vähän vinossa


      • vähän vinossa kirjoitti:

        Tässä esimerkki ”hieman diagonaali”-suunnassa kuvatusta koppakuoriaisesta joka on hieman puolipallon muotoinen.

        Eli koppiainen ei ole ihan vaakasuorassa asennossa. Vino asento kuvassa voi johtua myös siitä, että kamera on ollut hieman diagonaalissa jos koppiainen oli vakasuorassa asennossa.
        http://www.koleopterologie.de/gallery/FHL09B/linaeidea-aenea-foto-tanner.jpg

        Hieman diagonaali = vähän vinossa

        Mahtaako olla edes itse ottamasi kuva? En suosittele muiden kuvien käyttämistä! ainakaan ilman kuvaajan kanssa sopimista!

        Lisäksi tuo on käytännössä vaakakuva, ei diagonaali.


      • sairaseläkeläinen
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Mahtaako olla edes itse ottamasi kuva? En suosittele muiden kuvien käyttämistä! ainakaan ilman kuvaajan kanssa sopimista!

        Lisäksi tuo on käytännössä vaakakuva, ei diagonaali.

        Olen aina oikeassa! En milloinkaan initä tai väitä! Olen oikeassa silloinkin, kun olen väärää väittämässä!


      • anal-int-äjä
        sairaseläkeläinen kirjoitti:

        Olen aina oikeassa! En milloinkaan initä tai väitä! Olen oikeassa silloinkin, kun olen väärää väittämässä!

        "Olen aina oikeassa! En milloinkaan initä tai väitä! Olen oikeassa silloinkin, kun olen väärää väittämässä! "

        hyvä.
        niin minäkin.


      • Työeläkeläinen kirjoitti:

        Mahtaako olla edes itse ottamasi kuva? En suosittele muiden kuvien käyttämistä! ainakaan ilman kuvaajan kanssa sopimista!

        Lisäksi tuo on käytännössä vaakakuva, ei diagonaali.

        "Mahtaako olla edes itse ottamasi kuva?"

        Onko sillä (edes) mitään väliä?

        " En suosittele muiden kuvien käyttämistä! ainakaan ilman kuvaajan kanssa sopimista!"
        Kuvaa on käytetty?
        Miten?

        Mun mielestä tuossa oli osoite kuvaan.
        Ei siis että kuvaa olisi käytetty yhtään mitenkään.


        "Lisäksi tuo on käytännössä vaakakuva, ei diagonaali. "

        vaakakuva on meillä päin ollut yleensä kuva jonka pitköä sivu on alakerrassa.
        Pystykuvassa taas lyhyt sivu on alakerrassa.

        Näin ollessa, ei ole olemassa mitään diagonaalikuvaa.
        Kuvassa oleva kohde toki voi olla kuvassa(oli se sitten pysty tai vaakakuva) diagonaalisesti asettunut kuvaan.


        Mutta kun en minä oikeasti tiedä.


      • vähän vinossa
        ladamies_nyt_ja_aina kirjoitti:

        "Mahtaako olla edes itse ottamasi kuva?"

        Onko sillä (edes) mitään väliä?

        " En suosittele muiden kuvien käyttämistä! ainakaan ilman kuvaajan kanssa sopimista!"
        Kuvaa on käytetty?
        Miten?

        Mun mielestä tuossa oli osoite kuvaan.
        Ei siis että kuvaa olisi käytetty yhtään mitenkään.


        "Lisäksi tuo on käytännössä vaakakuva, ei diagonaali. "

        vaakakuva on meillä päin ollut yleensä kuva jonka pitköä sivu on alakerrassa.
        Pystykuvassa taas lyhyt sivu on alakerrassa.

        Näin ollessa, ei ole olemassa mitään diagonaalikuvaa.
        Kuvassa oleva kohde toki voi olla kuvassa(oli se sitten pysty tai vaakakuva) diagonaalisesti asettunut kuvaan.


        Mutta kun en minä oikeasti tiedä.

        Työeläkeläinen on kai ensimmäisen kerran oikeassa. Tuo kuva oli vaakakuva. Kaikki muu menikin sitten reisille eli hätävalheeksi kuten tavallista.

        Se menee kai niin, että vaakakuvassa (landscape) kuvan pitempi sivu on vaakasuorassa. Neliön muotoinen kuva ei tietenkään voi olla vaaka eikä pystykuva
        Jos kuva on hieman diagnaalisuunnassa niin se tarkoittaa, että kuva on hieman vinossa. Eli jos kallistat hieman näyttöä niin sitten tuo kuva on hieman diagonaalissa. Jos kallistat näyttöä reippaasti lisää niin sitten kuva on paljon diagonaalissa.
        Käytännössä meillä harrastajilla kohteet on kuvassa aina hieman diagonaalisuunnassa (horisontti vinossa) kun emme innoissamme huomaa pitää kameraa vaakasuorassa.

        ”tuo on käytännössä vaakakuva, ei diagonaali”
        Todellisuudessä tässä lienee käynyt niin, että työeläkeläinen on vahingossa googlettanut mielestään hienon sanan ”diagonaali” ja halusi käyttää sitä vaikuttaakseen viisaalta. Nyt hän sitten sortuu surkeisiin hätävalheisiin ja sotkeentuu omaan näppäryyteensä ja väittääkin, että kysymyksessä onkin kuvan asento ei kohteen diagonaalinen asento.

        ”Mahtaako olla edes itse ottamasi kuva? En suosittele muiden kuvien käyttämistä! ainakaan ilman kuvaajan kanssa sopimista!”
        —tuo on lähinnä säälittävää typeryyttä. Tuskin kuvan nettiin laittanut on käyttänyt sitä ilman lupaa. Luulen pikemminkin, että kuvan on julkaissut kuvaaja joka ei tarvitse kenenkään lupaa itse ottamaansa kuvaan.
        Kuva ”Linaeidea aenea (Chrysomelidae) lepänlehtikuoriainen” on nettijulkaisussa ”Puutarha.net”. Sieltä löytty paljon muitakin koppiaisia hieman diagonaalissa ja vaakakuvissa.

        Toisaalta juuri työeläkeläinen lienee se joka eniten tänne kopioi googlettamiaan tietoja luvatta ja julkaisee typeriä linkkejä uskotellakseen olevansa oikeassa.

        On surullista, että meistä voi tulla työeläkeläisen kaltaisia jos elämme vanhaksi. Internetin (somen) kirous on se, että tuollaisenakin saa runsaasti julkisuutta.


      • heee hiiihaaa
        vähän vinossa kirjoitti:

        Työeläkeläinen on kai ensimmäisen kerran oikeassa. Tuo kuva oli vaakakuva. Kaikki muu menikin sitten reisille eli hätävalheeksi kuten tavallista.

        Se menee kai niin, että vaakakuvassa (landscape) kuvan pitempi sivu on vaakasuorassa. Neliön muotoinen kuva ei tietenkään voi olla vaaka eikä pystykuva
        Jos kuva on hieman diagnaalisuunnassa niin se tarkoittaa, että kuva on hieman vinossa. Eli jos kallistat hieman näyttöä niin sitten tuo kuva on hieman diagonaalissa. Jos kallistat näyttöä reippaasti lisää niin sitten kuva on paljon diagonaalissa.
        Käytännössä meillä harrastajilla kohteet on kuvassa aina hieman diagonaalisuunnassa (horisontti vinossa) kun emme innoissamme huomaa pitää kameraa vaakasuorassa.

        ”tuo on käytännössä vaakakuva, ei diagonaali”
        Todellisuudessä tässä lienee käynyt niin, että työeläkeläinen on vahingossa googlettanut mielestään hienon sanan ”diagonaali” ja halusi käyttää sitä vaikuttaakseen viisaalta. Nyt hän sitten sortuu surkeisiin hätävalheisiin ja sotkeentuu omaan näppäryyteensä ja väittääkin, että kysymyksessä onkin kuvan asento ei kohteen diagonaalinen asento.

        ”Mahtaako olla edes itse ottamasi kuva? En suosittele muiden kuvien käyttämistä! ainakaan ilman kuvaajan kanssa sopimista!”
        —tuo on lähinnä säälittävää typeryyttä. Tuskin kuvan nettiin laittanut on käyttänyt sitä ilman lupaa. Luulen pikemminkin, että kuvan on julkaissut kuvaaja joka ei tarvitse kenenkään lupaa itse ottamaansa kuvaan.
        Kuva ”Linaeidea aenea (Chrysomelidae) lepänlehtikuoriainen” on nettijulkaisussa ”Puutarha.net”. Sieltä löytty paljon muitakin koppiaisia hieman diagonaalissa ja vaakakuvissa.

        Toisaalta juuri työeläkeläinen lienee se joka eniten tänne kopioi googlettamiaan tietoja luvatta ja julkaisee typeriä linkkejä uskotellakseen olevansa oikeassa.

        On surullista, että meistä voi tulla työeläkeläisen kaltaisia jos elämme vanhaksi. Internetin (somen) kirous on se, että tuollaisenakin saa runsaasti julkisuutta.

        Jaahas Diamies pääsi iskemään puukon takaapäin haudottuaan kostoa 8 kuukautta eläkeläiselle.


      • 8kk haudonta-aika
        heee hiiihaaa kirjoitti:

        Jaahas Diamies pääsi iskemään puukon takaapäin haudottuaan kostoa 8 kuukautta eläkeläiselle.

        erimies se diamies


      • godii
        8kk haudonta-aika kirjoitti:

        erimies se diamies

        Suomi24 on varmaan tämän keskustelun päätteeksi siirtänyt Valokuvauksen -> Tiede ja teknologia aihealueen alle.
        Siirto tuntuu kyllä osuvalta teidän "diagonaalejen" ja "Linaeidea aenea (Chrysomelidae)" kanssa.


      • vähän vinossa kirjoitti:

        Työeläkeläinen on kai ensimmäisen kerran oikeassa. Tuo kuva oli vaakakuva. Kaikki muu menikin sitten reisille eli hätävalheeksi kuten tavallista.

        Se menee kai niin, että vaakakuvassa (landscape) kuvan pitempi sivu on vaakasuorassa. Neliön muotoinen kuva ei tietenkään voi olla vaaka eikä pystykuva
        Jos kuva on hieman diagnaalisuunnassa niin se tarkoittaa, että kuva on hieman vinossa. Eli jos kallistat hieman näyttöä niin sitten tuo kuva on hieman diagonaalissa. Jos kallistat näyttöä reippaasti lisää niin sitten kuva on paljon diagonaalissa.
        Käytännössä meillä harrastajilla kohteet on kuvassa aina hieman diagonaalisuunnassa (horisontti vinossa) kun emme innoissamme huomaa pitää kameraa vaakasuorassa.

        ”tuo on käytännössä vaakakuva, ei diagonaali”
        Todellisuudessä tässä lienee käynyt niin, että työeläkeläinen on vahingossa googlettanut mielestään hienon sanan ”diagonaali” ja halusi käyttää sitä vaikuttaakseen viisaalta. Nyt hän sitten sortuu surkeisiin hätävalheisiin ja sotkeentuu omaan näppäryyteensä ja väittääkin, että kysymyksessä onkin kuvan asento ei kohteen diagonaalinen asento.

        ”Mahtaako olla edes itse ottamasi kuva? En suosittele muiden kuvien käyttämistä! ainakaan ilman kuvaajan kanssa sopimista!”
        —tuo on lähinnä säälittävää typeryyttä. Tuskin kuvan nettiin laittanut on käyttänyt sitä ilman lupaa. Luulen pikemminkin, että kuvan on julkaissut kuvaaja joka ei tarvitse kenenkään lupaa itse ottamaansa kuvaan.
        Kuva ”Linaeidea aenea (Chrysomelidae) lepänlehtikuoriainen” on nettijulkaisussa ”Puutarha.net”. Sieltä löytty paljon muitakin koppiaisia hieman diagonaalissa ja vaakakuvissa.

        Toisaalta juuri työeläkeläinen lienee se joka eniten tänne kopioi googlettamiaan tietoja luvatta ja julkaisee typeriä linkkejä uskotellakseen olevansa oikeassa.

        On surullista, että meistä voi tulla työeläkeläisen kaltaisia jos elämme vanhaksi. Internetin (somen) kirous on se, että tuollaisenakin saa runsaasti julkisuutta.

        Kuukelista löytytvä on julkista tietoa ja sitä saa lainata ihan laillisesti. Yleensä pyrin vielä mainitsemaan mistä lainaus on kotoisin joten alkuperäinen on helppoa löytää.

        Olkoon kuvan muoto mikä hyvänsä niin se koppakuoriainen oli varsin vaakasuorassa ja siitähän oli kyse.

        Noin huonoilla hermoilla varustettu tuskin elää tähän ikään vaan hermostuksissaan tippuu vaikkapa portaissa ja saa sanoa hyvästit elämälleen.

        PS. minun vaakakuvani voi olla myös nelikulmio! Se riippuu kohteen suunnasta/asettelusta.


      • oli kyse
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Kuukelista löytytvä on julkista tietoa ja sitä saa lainata ihan laillisesti. Yleensä pyrin vielä mainitsemaan mistä lainaus on kotoisin joten alkuperäinen on helppoa löytää.

        Olkoon kuvan muoto mikä hyvänsä niin se koppakuoriainen oli varsin vaakasuorassa ja siitähän oli kyse.

        Noin huonoilla hermoilla varustettu tuskin elää tähän ikään vaan hermostuksissaan tippuu vaikkapa portaissa ja saa sanoa hyvästit elämälleen.

        PS. minun vaakakuvani voi olla myös nelikulmio! Se riippuu kohteen suunnasta/asettelusta.

        ”koppakuoriainen oli varsin vaakasuorassa ja siitähän oli kyse”
        —juuri niin melkein vaakasuorassa = hieman diagonaalissa =vähän vinossa.
        Eli koppiainen ei ollut kuvassa aivan vaakasuorassa asennossa vaan hieman diagonaalissa, ei siis paljon diagonaalissa.

        ”PS. minun vaakakuvani voi olla myös nelikulmio! Se riippuu kohteen suunnasta/asettelusta.”
        —olemme erilaisia. Minulla ihan kaikki kuvat on nelikulmioita. Se ei riipu kohteen suunnasta eikä asettelusta. Siis myös kaikki pystykuvani ovat nelikulmioita silloinkin kun ne on hieman diagönaalissa.

        Et ilmeisesti ymmärrä sitäkään mikä ero on neliöllä ja nelikulmiolla ”a siitähän oli kyse.”?


      • diamiäs nyt ja aina
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Kuukelista löytytvä on julkista tietoa ja sitä saa lainata ihan laillisesti. Yleensä pyrin vielä mainitsemaan mistä lainaus on kotoisin joten alkuperäinen on helppoa löytää.

        Olkoon kuvan muoto mikä hyvänsä niin se koppakuoriainen oli varsin vaakasuorassa ja siitähän oli kyse.

        Noin huonoilla hermoilla varustettu tuskin elää tähän ikään vaan hermostuksissaan tippuu vaikkapa portaissa ja saa sanoa hyvästit elämälleen.

        PS. minun vaakakuvani voi olla myös nelikulmio! Se riippuu kohteen suunnasta/asettelusta.

        "PS. minun vaakakuvani voi olla myös nelikulmio! Se riippuu kohteen suunnasta/asettelusta. "

        Minun vaakakuvani voi olla ympyrä tai ellipsi, se riippu vaan N.N.:n kehariusasteesta


      • Olet varas
        diamiäs nyt ja aina kirjoitti:

        "PS. minun vaakakuvani voi olla myös nelikulmio! Se riippuu kohteen suunnasta/asettelusta. "

        Minun vaakakuvani voi olla ympyrä tai ellipsi, se riippu vaan N.N.:n kehariusasteesta

        Nimimerkkivarkaalle
        Onhan ne molemmat rekisteröityneet Tom of Finlandin seuraan Se Avara ja EmakkoPoikakin!
        Emakko lisäksi Suomen kuseskelijat ry:n varapuheenjohtaja ja Avara vielä Panemme lampaita ry rahastonhoitaja


      • Olet tyhmä?
        Olet varas kirjoitti:

        Nimimerkkivarkaalle
        Onhan ne molemmat rekisteröityneet Tom of Finlandin seuraan Se Avara ja EmakkoPoikakin!
        Emakko lisäksi Suomen kuseskelijat ry:n varapuheenjohtaja ja Avara vielä Panemme lampaita ry rahastonhoitaja

        "Panemme lampaita ry rahastonhoitaja "

        taidat olla melko tyhmä jos maksat lampaiden paneskelusta.


    • Karjaliitosta päivää

      Onhan ne molemmat rekisteröityneet Tom of Finlandin seuraan Se Avara ja EmakkoPoikakin!
      Emakko lisäksi Suomen kuseskelijat ry:n varapuheenjohtaja ja Avara vielä Panemme lampaita ry rahastonhoitaja

      • OB -se varma Hennes

        "Onhan ne molemmat rekisteröityneet Tom of Finlandin seuraan Se Avara ja EmakkoPoikakin!"

        hyvä teille.


    • juurikaan

      Tuo nikon_d90 on toinen työeläkeläisen veroinen ”neropatti”:

      ”aika pitkiä kuvia pienellä epätarkkuudella voi ottaa”
      —lieneeköhän tuossa kysymys työeläkeläisen seinän pituisista (7,36m 300pix/") vai joistakin vielä paljon pitemmistä?

    • kuin hieman

      ”kohdetta ei juurikaan voi kuvata kuin hieman diagonaalisuunnassa.”

      Tuo työeläkeläisen ”viisaus” pitää erityisesti paikkanassa kai suosituimmassa kohteessamme auringonlasku, vaikka se ei kai ole makrokuva. Lähes jokaisessa auringonlaskukuvassa horisontti on ”kuin hieman diagonaalisuunnassa”

    • Työeläkelläinen

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3195
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      27
      2243
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1829
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      25
      1677
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1391
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1351
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1256
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1230
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1167
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1147
    Aihe