Onko kukaan nähnyt tällaista hämähäkkiä?

purtu heppu

tällainen hämähäkki puri mua kerran käydessäni Etelä-Savossa, Mäntyharjun alueella. Sen pureman väitetään olevan 2x ampiaisen piston veroinen eli allergikoille paha. >
www.les-snats.com/fiches/IM17059.html
Latinankielinen nimi on kuulemma Gibbaranea, ties mitä suomeksi. Kirjastosta löysin lajin, mutten suomenkielistä selontekoa sen elämästä. Helvetin ruma, kyhmyselkäinen ja männynkävyn kokoinen pirulainen.
Mihin sukuun tuo kuuluu, onko harvinainen?
Tapoin sen, nyt se on tallessa pirtuliemessä todisteena että Suomessakin on purevia hämppejä. Itse sain siitä puremasta allergisen pistoreaktion, tod. kipeä oli puolitoista vuorokautta.

16

1818

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • *Nilla

      yksi laji Suomessa elävistä ristilukeista.

      Itseasiassa kaikki hämikset ovat petoja ja purevat, jos sille päälle sattuvat. Pienien lajien leuat eivät edes lävistä ihoa, joten niistä ei ole sellaista "vaaraa" kuin isommista, kuten ristilukeista ja vesihämähäkistä.

      Ihmiselle myrkyllisiä lajeja Suomen luonnossaei ole. Ainoa myrkyllinen laji, jota Suomessa tavataan, on Helsingin luonnontieteellisen museon sisätilojen asukki. Tiettävästi sielläkään laji ei ole ketään purrut.

      • ärtynyt

        Miksi lukkien myrkyllisyys mitätöidään?
        Mehiläinen, ampiainen ja kimalainenkin ovat määrityksen mukaan myrkkypistiäisiä. Ne pistävät, ja ovat kivuliaita ja allergikoille pahoja.
        Samoin muutamat vesiluteet ja petopistiäiset.
        Kyllä ristihämikset ovat myös.
        Myrkyllinen ei tarkoita TAPPAVAN VAARALLISTA, mutta jos purema aiheuttaa ihmiselle poltetta, se on riittävä määritelmä myrkylliseksi. PISTE


      • *Nilla
        ärtynyt kirjoitti:

        Miksi lukkien myrkyllisyys mitätöidään?
        Mehiläinen, ampiainen ja kimalainenkin ovat määrityksen mukaan myrkkypistiäisiä. Ne pistävät, ja ovat kivuliaita ja allergikoille pahoja.
        Samoin muutamat vesiluteet ja petopistiäiset.
        Kyllä ristihämikset ovat myös.
        Myrkyllinen ei tarkoita TAPPAVAN VAARALLISTA, mutta jos purema aiheuttaa ihmiselle poltetta, se on riittävä määritelmä myrkylliseksi. PISTE

        tarkoittaa kylläkin juuri sitä, että jos myrkyllinen eläin puree tai pistää ihmistä, sen MYRKKY ITSESSÄÄN aiheuttaa ihmiselle hengenvaaran.

        Ampiaiset ovat myrkkypistiäisiä, mutta niiden myrkky ei riitä tappamaan ihmistä. Sen sijaan ihmisen elimistö voi itse reagoida allergisesti mm. ampiaisen pistoon ja tämä voi olla hengenvaarallinen tilanne. Tällöin ampiaisenpisto on ollut kuolemaan johtavan tapauksen alkutila, mutta allerginen reaktio kuolemansyy.

        Tuolla ehdottamallasi tavalla luokitellen voisi vaikka koko Suomessa yleisen vesipäästäisen luokitella myrkylliseksi, sillä se todellakin erittää myrkkyä puremassaan. Toisaalta sen suu ei aukeaisi riittävästi ottaakseen edes lapsen sormen suuhunsa, saati sitten siltä puuttuu voimaa purrakseen ihoon reikää myrkkyä varten.
        Tai vaikka kissan kynnen raapaisu, jonka seurauksena haavaan pääsee ties mitä hengenvaarallisia pöpöjä.


      • kyllinen
        *Nilla kirjoitti:

        tarkoittaa kylläkin juuri sitä, että jos myrkyllinen eläin puree tai pistää ihmistä, sen MYRKKY ITSESSÄÄN aiheuttaa ihmiselle hengenvaaran.

        Ampiaiset ovat myrkkypistiäisiä, mutta niiden myrkky ei riitä tappamaan ihmistä. Sen sijaan ihmisen elimistö voi itse reagoida allergisesti mm. ampiaisen pistoon ja tämä voi olla hengenvaarallinen tilanne. Tällöin ampiaisenpisto on ollut kuolemaan johtavan tapauksen alkutila, mutta allerginen reaktio kuolemansyy.

        Tuolla ehdottamallasi tavalla luokitellen voisi vaikka koko Suomessa yleisen vesipäästäisen luokitella myrkylliseksi, sillä se todellakin erittää myrkkyä puremassaan. Toisaalta sen suu ei aukeaisi riittävästi ottaakseen edes lapsen sormen suuhunsa, saati sitten siltä puuttuu voimaa purrakseen ihoon reikää myrkkyä varten.
        Tai vaikka kissan kynnen raapaisu, jonka seurauksena haavaan pääsee ties mitä hengenvaarallisia pöpöjä.

        Mites tää sienissä tai muissa myrkyissä toimii. Jos tämä kiltti aine pilaa esim. munuaiset, se ei olekaan myrkkyvaikutus, ei itsessään siihen kuollut, munuaiset vaan oli niin huonot että kuoli pois.
        Kyllä myrkyille on ihan oma määritelmä ja asteikko


      • poison
        ärtynyt kirjoitti:

        Miksi lukkien myrkyllisyys mitätöidään?
        Mehiläinen, ampiainen ja kimalainenkin ovat määrityksen mukaan myrkkypistiäisiä. Ne pistävät, ja ovat kivuliaita ja allergikoille pahoja.
        Samoin muutamat vesiluteet ja petopistiäiset.
        Kyllä ristihämikset ovat myös.
        Myrkyllinen ei tarkoita TAPPAVAN VAARALLISTA, mutta jos purema aiheuttaa ihmiselle poltetta, se on riittävä määritelmä myrkylliseksi. PISTE

        Tämä saattaa jo mennä alkuperäisen asian vierestä, mutta laitanpa kuitenkin määritelmän tynkää.

        Myrkyllinen: Jos eläimen (tai kasvin) toiminnan seurauksena välittyvän kemiallisen aineen aiheuttama reaktio
        aiheuttaa välitöntä vakavaa terveydellistä vaaraa on eläin (tai kasvi) myrkyllinen.

        Allergisia reaktioita ei voi tällaisessa määritelmässä käyttää perusteena, koska allerginen reaktio on harvoin
        yleistettävissä ts. allerginen reagointi ärsykkeeseen on yksilöllistä. Jos tuota pohdintaa jatkaa eteenpäin niin mikä
        tahansa aine riittävässä määrin väärässä paikassa on myrkyllistä ja jopa tappavan vaarallista. Nuo aiemmassa
        viestissä mainitut lukit ja myrkkypistiäiset eivät ole ihmiselle myrkyllisiä vaan niiden puremat/pistokset ovat lähinnä
        kiusallisia - toki kyllä kivuliatakin. Samankaltaista poltetta iholla aiheuttaa esimerkiksi nokkonen, jota tuskin
        kukaan tohtii väittää myrkylliseksi.


      • *Nilla
        kyllinen kirjoitti:

        Mites tää sienissä tai muissa myrkyissä toimii. Jos tämä kiltti aine pilaa esim. munuaiset, se ei olekaan myrkkyvaikutus, ei itsessään siihen kuollut, munuaiset vaan oli niin huonot että kuoli pois.
        Kyllä myrkyille on ihan oma määritelmä ja asteikko

        Ainakin mitä tulee näihin määrittelyihin. :)

        Olet toki oikeassa, että jos vaikka jotain pistiäistä katsotaan perhostoukan kannalta, niin kuolettavan myrkyllinenhän se on - mutta ei ihmiselle.

        Myrkylliset otukset ovat myrkyllisiä vain, jos niiden myrkky on ihmisille myrkyllinen.

        Hiuksia voidaan halkoa vaikka siitä, mikä on petoeläimen määritelmä. Susi, leijona tai tiikeri ovat selviä tapuksia, mutta entäs hyönteisiä syövä salakka? Tai matoja syövä rastas?
        Entäpä onko lehmä petoeläin syödessään ruohoa, joka sekin on elävä organismi?

        Ei filosofiaa voi venyttää loputtomiin...! :)


      • logiikka
        *Nilla kirjoitti:

        Ainakin mitä tulee näihin määrittelyihin. :)

        Olet toki oikeassa, että jos vaikka jotain pistiäistä katsotaan perhostoukan kannalta, niin kuolettavan myrkyllinenhän se on - mutta ei ihmiselle.

        Myrkylliset otukset ovat myrkyllisiä vain, jos niiden myrkky on ihmisille myrkyllinen.

        Hiuksia voidaan halkoa vaikka siitä, mikä on petoeläimen määritelmä. Susi, leijona tai tiikeri ovat selviä tapuksia, mutta entäs hyönteisiä syövä salakka? Tai matoja syövä rastas?
        Entäpä onko lehmä petoeläin syödessään ruohoa, joka sekin on elävä organismi?

        Ei filosofiaa voi venyttää loputtomiin...! :)

        Määritelmät liittyvät aina viitekehykseen, joka nyt useinmiten sattumoisin nähdään ihmisen näkökulmasta :).

        Tuohon pistiäisen myrkyllisyyteen perhostoukan kannalta seuraava kommentti:

        Ei pistiäinen perhostoukalle ole myrkyllinen vaan päinvastoin. Pistiäinenhän munii toukkaan munan,
        josta kuoriutuu pistiäisen toukka. Pistiäisen toukka käyttää perhostoukkaa ravintonaan
        (eli kansantajuisemmin syö perhostoukkaa sisältäpäin). Pistiäistoukan etu ja myös elinehto on se, että
        perhostoukka pysyy hengissä (=tuoreena) niin kauan kuin pistiäistoukka tarvitsee ravintoa. Täysikasvuinen
        pistiäisen toukka joko koteloituu perhostoukan (tai kotelon) sisään tai tulee täysikasvuisena ulos
        loppunsyödystä perhostoukasta. Perhostoukka tietenkin kuolee tässä vaiheessa.
        Karvattomista perhostoukista erottuu usein pieni musta piste siinä kohdassa, josta pistiäinen on munanasettimensa
        perhostoukkaan työntänyt.


      • *Nilla
        logiikka kirjoitti:

        Määritelmät liittyvät aina viitekehykseen, joka nyt useinmiten sattumoisin nähdään ihmisen näkökulmasta :).

        Tuohon pistiäisen myrkyllisyyteen perhostoukan kannalta seuraava kommentti:

        Ei pistiäinen perhostoukalle ole myrkyllinen vaan päinvastoin. Pistiäinenhän munii toukkaan munan,
        josta kuoriutuu pistiäisen toukka. Pistiäisen toukka käyttää perhostoukkaa ravintonaan
        (eli kansantajuisemmin syö perhostoukkaa sisältäpäin). Pistiäistoukan etu ja myös elinehto on se, että
        perhostoukka pysyy hengissä (=tuoreena) niin kauan kuin pistiäistoukka tarvitsee ravintoa. Täysikasvuinen
        pistiäisen toukka joko koteloituu perhostoukan (tai kotelon) sisään tai tulee täysikasvuisena ulos
        loppunsyödystä perhostoukasta. Perhostoukka tietenkin kuolee tässä vaiheessa.
        Karvattomista perhostoukista erottuu usein pieni musta piste siinä kohdassa, josta pistiäinen on munanasettimensa
        perhostoukkaan työntänyt.

        nyt vastaisin, että toukkaa syövä pistiäisen toukka ei todellakaan ole myrkyllinen perhosen toukalle. Se syö sen, ei myrkytä.

        Toisaalta toisten lajien aikuisen pistiäisen pisto myrkyttää (lamauttaa) toukan, jolloin pistiäisen toukalla on elävä lihavarasto syömisenään.

        Ja vielä... Suomessakin on perhosten toukkia, jotka ovat niin myrkyllisiä, että vain jonkun yksittäisen pistiäislajin toukat pystyvät elämään sen toukissa. Toisten lajien toukat myrkyttyvät ja kuolevat.


      • logiikka
        *Nilla kirjoitti:

        nyt vastaisin, että toukkaa syövä pistiäisen toukka ei todellakaan ole myrkyllinen perhosen toukalle. Se syö sen, ei myrkytä.

        Toisaalta toisten lajien aikuisen pistiäisen pisto myrkyttää (lamauttaa) toukan, jolloin pistiäisen toukalla on elävä lihavarasto syömisenään.

        Ja vielä... Suomessakin on perhosten toukkia, jotka ovat niin myrkyllisiä, että vain jonkun yksittäisen pistiäislajin toukat pystyvät elämään sen toukissa. Toisten lajien toukat myrkyttyvät ja kuolevat.

        ,että monet pistiäislajit loisivat vain tietyn perhoslajin (tai perhossuvun) toukissa.
        Uskallan kuitenkin epäillä, että näiden pistiäislajien naaraat eivät muni sellaisten perhoslajien
        toukkiin, joilla pistiäistoukka ei pysty elämään. Siinähän ei olisi mitään 'järkeä' pistiäisen kannalta.
        Sitä mekanismia, jolla pistiäinen valitsee 'uhrin', johon munii, ei kaiketi tiedetä. Varmaankin mekanismi
        on sama(nkaltainen), jolla esimerkiksi monofagin perhoslajin naaras tunnistaa kasvin, jolle se munii.


      • *Nilla
        logiikka kirjoitti:

        ,että monet pistiäislajit loisivat vain tietyn perhoslajin (tai perhossuvun) toukissa.
        Uskallan kuitenkin epäillä, että näiden pistiäislajien naaraat eivät muni sellaisten perhoslajien
        toukkiin, joilla pistiäistoukka ei pysty elämään. Siinähän ei olisi mitään 'järkeä' pistiäisen kannalta.
        Sitä mekanismia, jolla pistiäinen valitsee 'uhrin', johon munii, ei kaiketi tiedetä. Varmaankin mekanismi
        on sama(nkaltainen), jolla esimerkiksi monofagin perhoslajin naaras tunnistaa kasvin, jolle se munii.

        toimii ehkä kahdella tavalla.
        * pistiäinen "toimii" sellaisella ekologisella lokerolla, josta omien toukkien ravinnoksi kelpaavat toukat löytyvät.
        * tai sitten perhostoukasta haihtuvat hajut (mm. pheromonit) joko houkuttelevat tai karkottavat pistiäisiä. Tässä yhteydessä on huomattava, että monasti kasvit, jotka ovat perhostoukan ruokailun kohteena, erittävät hajuja, jotka houkuttelevat perhostoukkiin loisivia pistiäisiä. Joten ehkäpä perhostoukkien omat hajut eivät merkitse mitään pistiäisille, vaan sen ekologisen lokeron hajut, josta perhosen toukat löytyvät. Josta päästäänkin takaisin tuohon ensimmäiseen kohtaan...

        Todennäköismpää on kuitenkin se, että munat sujautetaan lähes mihin tahansa sopivan kokoiseen löydettyyn toukkaan ja luotetaan sattumaan.
        Siihenhän perhosetkin luottavat, tuottaessaan pahanmakuisia tai piikikkäitä toukkia, joita predatoivat linnut maistavat ehkä vain sen yhden kerran, ja seuraavalla kerralla valitsevat jotain muuta ruuakseen.


      • Juuso
        *Nilla kirjoitti:

        toimii ehkä kahdella tavalla.
        * pistiäinen "toimii" sellaisella ekologisella lokerolla, josta omien toukkien ravinnoksi kelpaavat toukat löytyvät.
        * tai sitten perhostoukasta haihtuvat hajut (mm. pheromonit) joko houkuttelevat tai karkottavat pistiäisiä. Tässä yhteydessä on huomattava, että monasti kasvit, jotka ovat perhostoukan ruokailun kohteena, erittävät hajuja, jotka houkuttelevat perhostoukkiin loisivia pistiäisiä. Joten ehkäpä perhostoukkien omat hajut eivät merkitse mitään pistiäisille, vaan sen ekologisen lokeron hajut, josta perhosen toukat löytyvät. Josta päästäänkin takaisin tuohon ensimmäiseen kohtaan...

        Todennäköismpää on kuitenkin se, että munat sujautetaan lähes mihin tahansa sopivan kokoiseen löydettyyn toukkaan ja luotetaan sattumaan.
        Siihenhän perhosetkin luottavat, tuottaessaan pahanmakuisia tai piikikkäitä toukkia, joita predatoivat linnut maistavat ehkä vain sen yhden kerran, ja seuraavalla kerralla valitsevat jotain muuta ruuakseen.

        "Todennäköismpää on kuitenkin se, että munat sujautetaan lähes mihin tahansa sopivan kokoiseen löydettyyn toukkaan..."

        Tuohon väitteeseen en usko vähääkään. Kyllä pistiäiset tunnistavat tarkasti oman loisisäntänsä ja munivat ensisijaisesti ja lähes ainoastaan vain siihen. Vain hätätilassa, eli silloin kun omaa loisisäntää ei löydy, voidaan ehkä munia vieraaseen lajiin. Luonto ei tuhlaile näissä asioissa vaan toimii hyvin tarkoituksenmukaisesti. Eiköhän ne hajuista tunnista isäntänsä.

        Vertaa vaikka hirvikärpäseen. Enin osa niistä ei yritä imeä ihmisestä verta, vaikka ne erehtyvätkin suurin joukoin ihmiseen. Todennäköisesti nekin erottavat ihmisen hajun hirven hajusta ja vasta nälkäkuoleman uhatessa pistävät ihmistä. Muutenhan ne tuon sinun teoriasi mukaan imisivät mielihyvin ihmistä - Verta mikä verta, kokeillaanpas tuota...Se vaan ei mene luonnossa noin.

        Tai vaikkapa jotkut toukkia tai hämähäkkejä omien toukkiensa syötäväksi saalistavat pistiäiset: kun niitä seuraa pitempään, näkee miten ne tuovat luoliinsa likimain vain yhtä ainoaa saalislajia, pistiäisestä toiseen vaihdellen. Tässä tosin on virhetulkinnan mahdollisuus, ehkäpä juuri tätä saalista on sillä alueella tarjolla runsain määrin. Toisaalta, ei se luultavasti olisi aina niin vaan laji vaihtelisi. Mutta kyllä saunan hirren rei'issäni pesivät pistiäiset vaan vuodesta toiseen kantavat koloihin yhtä ja samaa perhostoukaa. Ja toisella mökilläni saman näköiset pistiäiset varastoivat samannäköisiä perhostoukkia. Ei vaikuta kovinkaan satunnaiselta touhulta.

        Myrkyllisyys on suhteellinen käsite. Yhden ampiasen pisto ei ole myrkyllinen ja näin ollen vaarallinen ihmiselle (allergiset poislukien). Satojen ampiasten pisto taas aikaansaa ei allergisellekin ihmiselle hengenvaarallisen myrkytystilan.


      • *Nilla
        Juuso kirjoitti:

        "Todennäköismpää on kuitenkin se, että munat sujautetaan lähes mihin tahansa sopivan kokoiseen löydettyyn toukkaan..."

        Tuohon väitteeseen en usko vähääkään. Kyllä pistiäiset tunnistavat tarkasti oman loisisäntänsä ja munivat ensisijaisesti ja lähes ainoastaan vain siihen. Vain hätätilassa, eli silloin kun omaa loisisäntää ei löydy, voidaan ehkä munia vieraaseen lajiin. Luonto ei tuhlaile näissä asioissa vaan toimii hyvin tarkoituksenmukaisesti. Eiköhän ne hajuista tunnista isäntänsä.

        Vertaa vaikka hirvikärpäseen. Enin osa niistä ei yritä imeä ihmisestä verta, vaikka ne erehtyvätkin suurin joukoin ihmiseen. Todennäköisesti nekin erottavat ihmisen hajun hirven hajusta ja vasta nälkäkuoleman uhatessa pistävät ihmistä. Muutenhan ne tuon sinun teoriasi mukaan imisivät mielihyvin ihmistä - Verta mikä verta, kokeillaanpas tuota...Se vaan ei mene luonnossa noin.

        Tai vaikkapa jotkut toukkia tai hämähäkkejä omien toukkiensa syötäväksi saalistavat pistiäiset: kun niitä seuraa pitempään, näkee miten ne tuovat luoliinsa likimain vain yhtä ainoaa saalislajia, pistiäisestä toiseen vaihdellen. Tässä tosin on virhetulkinnan mahdollisuus, ehkäpä juuri tätä saalista on sillä alueella tarjolla runsain määrin. Toisaalta, ei se luultavasti olisi aina niin vaan laji vaihtelisi. Mutta kyllä saunan hirren rei'issäni pesivät pistiäiset vaan vuodesta toiseen kantavat koloihin yhtä ja samaa perhostoukaa. Ja toisella mökilläni saman näköiset pistiäiset varastoivat samannäköisiä perhostoukkia. Ei vaikuta kovinkaan satunnaiselta touhulta.

        Myrkyllisyys on suhteellinen käsite. Yhden ampiasen pisto ei ole myrkyllinen ja näin ollen vaarallinen ihmiselle (allergiset poislukien). Satojen ampiasten pisto taas aikaansaa ei allergisellekin ihmiselle hengenvaarallisen myrkytystilan.

        ole silti noin yksioikoinen. Perhosia on tutkittu paljon ja myös niillä loisivia pistiäislajeja.

        On olemassa loispistiäisiä, jotka hakeutuvat jollekin tietylle perhoslajin toukalle, mutta vielä enemmän on sellaisia, joita tavataan hyvinkin monelta perhoslajin toukalta.
        Vastaavasti jotain tiettyä perhoslajia loisii vain ehkä yksi loispistiäislaji, mutta jotain toista perhoslajia loisii useat pistiäislajit.

        Tähän valintaan vaikuttaa paitsi perhostoukan elinympäristö kuin myös sen käyttämä (myrkyllinen) ravinto. Myös loispistiäisten lentoaika vaikuttaa loisittavien perhoslajien kirjoon. Aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä eläviä perhostoukkia ei loisita lähes ollenkaan, kun taas kesän ja syksyn toukkia vaanivat useat loispistiäislajit.

        Jos pistiäisen "ekologinen lokero" on hakea ravintoa esim. pensaiden oksien päätylehdiltä, ne useimmiten törmäävät mittarien toukkiin. Lentoaikanaan (noin pari viikkoa) ne todennäköisesti löytävät melkoisen samankokoista toukkaa omien toukkiensa ravinnoksi, aivan kuten kerroit. Mutta onko kyse tarkasta valinnasta vai vain ajankohtaan sattuvasta satunnaisesta muuttujasta? Perhosten toukat ovat keskenkasvuisina hyvinkin vaikea erottaa toisistaan ja epäilenkin havaintojesi empiiristä varmuustasoa.

        Generalistinen loispistiäinen taas hakee munilleen toukkia maasta, pensaiden tai puiden lehvästöstä, joka paikasta... Niinpä niiden toukkia voi sitten ilmestyä puiden lehdillä elävien kiitäjien tai suurten yökkösten toukista tai maassa elävien kehrääjien toukista. Nämä pistiäislajit elävät loppukesästä ja niiden saaliiksi jää useimmiten suuria perhostoukkia ja aikanaan kuoriutuvia loispistiäisiä voi olla kymmeniä. Näille välttämättä laji ei ole tärkeä vaan loisittavan toukan iso koko.


      • Juuso
        *Nilla kirjoitti:

        ole silti noin yksioikoinen. Perhosia on tutkittu paljon ja myös niillä loisivia pistiäislajeja.

        On olemassa loispistiäisiä, jotka hakeutuvat jollekin tietylle perhoslajin toukalle, mutta vielä enemmän on sellaisia, joita tavataan hyvinkin monelta perhoslajin toukalta.
        Vastaavasti jotain tiettyä perhoslajia loisii vain ehkä yksi loispistiäislaji, mutta jotain toista perhoslajia loisii useat pistiäislajit.

        Tähän valintaan vaikuttaa paitsi perhostoukan elinympäristö kuin myös sen käyttämä (myrkyllinen) ravinto. Myös loispistiäisten lentoaika vaikuttaa loisittavien perhoslajien kirjoon. Aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä eläviä perhostoukkia ei loisita lähes ollenkaan, kun taas kesän ja syksyn toukkia vaanivat useat loispistiäislajit.

        Jos pistiäisen "ekologinen lokero" on hakea ravintoa esim. pensaiden oksien päätylehdiltä, ne useimmiten törmäävät mittarien toukkiin. Lentoaikanaan (noin pari viikkoa) ne todennäköisesti löytävät melkoisen samankokoista toukkaa omien toukkiensa ravinnoksi, aivan kuten kerroit. Mutta onko kyse tarkasta valinnasta vai vain ajankohtaan sattuvasta satunnaisesta muuttujasta? Perhosten toukat ovat keskenkasvuisina hyvinkin vaikea erottaa toisistaan ja epäilenkin havaintojesi empiiristä varmuustasoa.

        Generalistinen loispistiäinen taas hakee munilleen toukkia maasta, pensaiden tai puiden lehvästöstä, joka paikasta... Niinpä niiden toukkia voi sitten ilmestyä puiden lehdillä elävien kiitäjien tai suurten yökkösten toukista tai maassa elävien kehrääjien toukista. Nämä pistiäislajit elävät loppukesästä ja niiden saaliiksi jää useimmiten suuria perhostoukkia ja aikanaan kuoriutuvia loispistiäisiä voi olla kymmeniä. Näille välttämättä laji ei ole tärkeä vaan loisittavan toukan iso koko.

        No joo. Eipähän se tosiaan noin yksioikoista ole kuin sanoin, sen toki tiesin. Sitä oli tarkoitus sanoa, että ei ne pistiäiset silti muniaan ihan sattumanvararaisesti roiski, kuten ennen minua kirjoittanut väitti. Kyllä ne erottaa itselleen sopimattomat isäntäeläinlajit siinä missä missä itsensä sopimattomiksi myrkyillä ladanneet muuten sopivan lajin toukat. Yleensä luonto toimii tässä suhteessa hyvin rationaalisesti ;D Ja osa lajeistahan on sopeutunut hyvin monenkirjavaan ravintoon, ihminen itse yhtenä parhaista esimerkeistä. Toki myös oppimista kantapään kautta tapahtuu, melko alkeellisillakin olioilla.


      • Melko
        Juuso kirjoitti:

        No joo. Eipähän se tosiaan noin yksioikoista ole kuin sanoin, sen toki tiesin. Sitä oli tarkoitus sanoa, että ei ne pistiäiset silti muniaan ihan sattumanvararaisesti roiski, kuten ennen minua kirjoittanut väitti. Kyllä ne erottaa itselleen sopimattomat isäntäeläinlajit siinä missä missä itsensä sopimattomiksi myrkyillä ladanneet muuten sopivan lajin toukat. Yleensä luonto toimii tässä suhteessa hyvin rationaalisesti ;D Ja osa lajeistahan on sopeutunut hyvin monenkirjavaan ravintoon, ihminen itse yhtenä parhaista esimerkeistä. Toki myös oppimista kantapään kautta tapahtuu, melko alkeellisillakin olioilla.

        Melko alkeellisilla ei oo kantapäätä. :=)


      • juho

        vaikka paljon tiedätkin luonnosta niin silti en voinut olla huomaamatta hamaa jutussasi. Puhuit ristilukeista. Lukit ja ristihämähäkit ovat kuitenkin eri asioita. Lukit ovat niitä jotka pitkine raajoineen ja pallomaisine ruumineen juoksevta eivätkä tee verkkoja, sen sijaan hämähäkkien ruumis on kaksiosainen, pääosa ja takaosa. Ihan tiedoksi, sellainen laji kuin Hobo spider on tavattu muutamissa paikoin Suomessa (ilm. kotoisin Amerikasta), jonka purema aiheuttaa iholla vaikean tulehduksen (ei aina),


    • hakoteillä

      Alkaa olemaan hämähäkki väärinpäin. Puhutaan jo pikkulintujen ruokinnasta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      646
      7936
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      466
      2220
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      229
      2124
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      144
      1696
    5. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1229
    6. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1218
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      99
      1103
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      834
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      751
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      727
    Aihe