Tyttö-kissan leikkaus

Muistaakseni 7kk olisi sopiva ikä leikkaukseen. Nuoremmilla kohtu ja munasarjat ovat niin pienikokoiset, että leikkaaminen on vaikeampaa. Eläinlääkäriltä kannattanee kuitenkin asia varmistaa.

Turha tuota on jännittää tai murehtia. Samana iltana meillä neidit jo leikkivät leikkauksen jälkeen. Kipulääkkeet ovat sitä varten ettei satu.

Ei tyttökissaa välttämättä ole leikattava jos sitä ei päästä ulos vapaasti.
Kissamme on 12 vuotias eikä ole leikattu eikä ole tullut mitään harmia, kun ehkä mouruamista muutamana päivänä kiimassa, sitähän emäntäkin tekee.
Leikkauksen jälkeen kissa ei anna koskettaa vatsaa, aina tulee käymään kiinni tosissaan, kannattaa ottaa huomioon.

Asiantuntevia vastauksia saat eläinlääkäriltä sekä kissasi kasvattajalta. Joskus myös google voi auttaa.

http://www.elainlaakariin.fi/kissan-sterilisaatio-ja-kissan-kastraatio/

http://papuandthecats.blogspot.fi/2013/03/naaraskissan-sterilisaatio.html

http://www.ouluek.fi/index.php?page=kissan-sterilaatio

http://www.elainlaakari.fi/klinikat/kissaklinikka/hoito-ohjeet/kastraatio-ja-sterilisaatio-leikkauttaminen/

http://miumaumiukas.blogspot.fi/2010/11/hanin-sterilisaatio-ja-toipuminen.html

Se RIIPPUU eläinlääkäristä, mikä ikäisenä/painoisena leikkaa. Meillä oli ett 6kk vanhana.

Onkohan kellään positiivisia kokemuksia siitä, ettei ole narttukissa leikannutkaan. Esim. sisäkissana. Jos ei tuliskaan niin kauheita kohtauksia.

Minulla oli persialaiskissanarttu, joka eli 15-vuotiaaksi leikkaamattomana sisäkissana. Ei teetetty pentuja. Pari kertaa vuodessa oli juoksu, joilloin vähän mourusi, mutta ei kovin paljoa.

Nykyinen kissa on maatiainen ja auta armias kun ensimmäisen juoksun sai! Sellaista ääntä ei lähde leijonastakaan. Hyvin äkkiä leikkautettiin. Koko kerrostalo olisi kärsinyt, jos ei olisi leikkautettu.

Tosin leikkauksesta toipuminen oli vaikea. Jouduimme auttamaan syömisessä, juomisessa ja laatikolla käymisessä useita päiviä.

Vaikka noin viiden päivän kuluttua kissa oli jo selvästi paremmassa kunnossa, niin hän ei kuitenkaan halunnut oikein tehdä mitään itse niin kauan kun oli se tötterö päässä. Eikä sitä tötteröä voinut ottaa poiskaan, kun kissa yritti heti ruveta repimään leikkausarpea.

Mutta vaikka toipuminen oli vaikea, niin leikkaus oli silti ehdottomasti oikea ratkaisu.

Mä oon aina ollu siinä uskossa, että ekan kiiman jälkeen leikataan. Toki kannattaa eläinlääkäriltä kysyä, mutta yleensä aika kannattaa varata, kun ensimmäinen killa alkaa. Silloin lääkäri osaa arvioida kiiman kestoa, ja koska kannattaa yrittää leikkausta. KISSAA EI KANNATA leikata kiiman ollessa päällä, silloin paikat turvoksissa ja verenvuotoriski korkeampi - ts. myös toipuminen hitaampaa.. Toisaalta nuorilla nartuilla kiima saattaa kestää muutaman päivän, olla muutaman pois ja alkaa taas..

mutta ehdottomasti kannattaa leikata, kun aika on oikea :) säästyy kissuparan hermot, kun killat jää pois ja ainakin omistajan.

Jotkut lääkärit voivat jo leikata 3-4kk vanhan kissanpennun, mutta ymmärtääkseni se vaatii lääkäriltä erikseen kouluttautumista asiaan.

Riippuu yksilöstä miten kestää nukuttamista ja sattuuko anestesia-aineet sopimaan sille; oma poikakissa 8kk oli huonovoitinen vielä seuraavana aamuna, narttukissalla 3 tikkiä, kalsarinlahkeesta haavapuku päälle, ja paineli samana iltana jo silkasta elämänilosta pitkin seiniä.

Kannattaa odottaa 6kk ikäiseksi ainakin. Mutta leikkaus kannattaa ehdottomasti toisin kuin täällä jotkut väittää! ensinnäkin, Jos kissa joskus karkaa niin ei sitten tee lisää pentuja kun tässä maailmassa on niitä ihan liikaa.Suomessakin hylätään joka vuosi 20000 kissaa. toiseksi, nuorena leikattu naaras kissa pysyy yleensä leikkaamatonta terveempänä.