!980-luvulla isäni halusi luovuttaa kotitilamme veljelleni. Pikkuveli painostettiin lähtemään, äiti oirehti etc.He molemmat asuivat siellä vielä. Minä olin vanhimpana jo pois paikalta,kun riitely oli pahimmillaan. Äiti ei olisi halunnut allekirjoittaa papereita,koska vastusti luovutusta.
Isä puhui silloin minulle "kauniisti" ja hyväksyin hänen suunnitelmansa. Kauppakirjojen mukaiset rahansiirrot eivät kuitenkaan tapahtuneet, vaan niissä venkoiltiin mm. niin, että isäni halusi, että veljeni suorittaa sisarosuuksilla kauppahintaa heille ja hän siirtää osan sisarosuuksista sitten meille. Käsitykseni mukaan mm. eläimistä määrättyä kauppahinta ei koskaan maksettu.
Äitini ( 94v) elää vielä ja hänen elämänsä on loppusuoralla. Olen yrittänyt antaa anteeksi ja unohtaa koko asian,mutta vaimoni ei pääsee siitä yli. Rahan tähden en haluaisi enää ristiriitoja elämääni! Voiko tätä pitkää epäoikeuksien vyyhtiä selvittää mitenkään sovussa?
Sukupolvenvaihdos ja sisarosuudet
44
2415
Vastaukset
- oletko nössö
Mitä tuo asia vaimollesi kuuluu?.
- muinais jäänne
Akkalle munaa luukkuun, muutaman tuhannen euron takia kannata alkaa käräjöidä, ja varmasti nekin eläimet ovat maksettu, oma mielipide sisarosuuksiin on kylmästi et ne joutas poistaa, aivan käsittämätöntä tilojen pilkkomisia, jos joku haluaa antaa kaiken vaikka yhdelle se suotakoon.
- Ön söpimyksiä
muinais jäänne kirjoitti:
Akkalle munaa luukkuun, muutaman tuhannen euron takia kannata alkaa käräjöidä, ja varmasti nekin eläimet ovat maksettu, oma mielipide sisarosuuksiin on kylmästi et ne joutas poistaa, aivan käsittämätöntä tilojen pilkkomisia, jos joku haluaa antaa kaiken vaikka yhdelle se suotakoon.
Kyl niitä söpimyksiä vöi tehdä jös hälytään söpiä.
- keskimmäinen veljes
meil meni hyvin isä möi talon ulkopuoliselle,pani rahat korkoa kasvamaan sai 16 prosenttia korkoa,ja talon rahat kasvoi.isä jakoi osinkoa 50000 jokaiselle vuosittain.ja kun isä kuoli sisko meinasi saada isän loppuomaisuuden ilmaiseksi,olisi kuulemma antaa siskolle valtakirja isän loppuomaisuuden selvittämiseen.eipä annettu velimiehen kanssa,tuomari hoiti pesän varojen julkaisun kaikkien paikalla ollessa,ja käveltiin pankkiin ja pankille valtakirja että saa myydä isän asunnon käypään hintaan muuhun ei sisko valtakirjaa tarvinnut.asunto myytiin päivän hintaan ja loppurahat jakoon.isä oli viisas kun möi talon ulkopuoliselle,ei tullut riitaa muuta kuin siskojen ja yhden veljen kanssa kun eivät saaneet isän loppuomaisuutta ilmaiseksi nyysittyä.kyllä oli hölmöt siskot ja veli möykkämässä että kyllä valtakirja tarvitaan,mutta eipä tarvinnut
- riitaa riitaa
Ön söpimyksiä kirjoitti:
Kyl niitä söpimyksiä vöi tehdä jös hälytään söpiä.
http://miestennielija.blogspot.com/2013/10/pahat-pojat.html
mukaan vaan ja otat kaikki itelles!
- Läheltä seurannut
Vastaus ainoaan kysymykseesi: tuskin voi selvittää sovussa. Mitä ei ole tehty oikeaan aikaan, on hiertänyt välejä jo noin kauan, vaikka mitä tekisitte joku jää tyytymättömäksi lopuksi ikää.
- oikea ratkaisu
Ilmeisesti tuo tilan saanut oli ainoa pojista, joka oli tosissaan paneutunut tilan hoitoon, ja tehnyt myös töitä sen eteen.
- Eipä tuo aina
noinkaan mene.
Saattaa olla se laiskin, mutta syystä tai toisesta vanhempien lellikki.
Usein kaikki on pedattu jo lapsuudesta kun yksi "saa kaiken" ja toiset maksaa kesätöistään ajokortit, opiskelut ja muut mitä tarvitsee.
Joku saa kaiken olemalla vain "se oikea lapsi".
- näin se on
Mikäli kauppakirjat on tehty on kauppa voimassa, sitä ei voi kumota.
Se onko maksamaton kauppahinta vielä jotenkin perittävissä, on vaikea juttu, mitä se velipoika on siitä isälle maksanut ja mitä te olette siitä saaneet, kauppahan on tehty alun perin isän ja pojan välillä, eli te ette ole kaupan osapuolia.
Aika vaikea periä muiden velkoja, ei taida onnistua oikeudessa ainakaan. - oikea ratkaisu
Aloittaja kertoi, että sisarosuudet on maksettu kuten oli sovittu, joten asia heidän osaltaan on kunnossa.
Paitsi että vanhimman pojan rouva nikottelee, joka on aivan yleistä.
Vaikuttaa kuin tilalle jäänyt olisi siellä menestynyt ja hoitanut hommansa, koska kadehtijoita riittää.
Vanhimman pojan rouva luuli naivansa talon, eikä miestä itselleen.- ei hvältä näytä
Tilanne on siinä mielessä hyvin yksiselitteinen, että tässä maassa jokainen voi myydä talonsa kelle haluaa, ihan kelle vaan, jopa omalle pojalle, sitä ei laki kiellä.
Isä on talon myynyt aikanaan ja vaatinut siitä hinnan, joka on sisarosuuksien kokoinen, se että isä ei ole tilittänyt sisarosuuksia eteenpäin, on hänen omassa vallassaan ollut asia, ei kukaan voi velvoittaa sinua maksamaan mitään etukäteen omille lapsille, perintö jaetaan vasta kun äijä kuolee.
Kauppahinnan maksaja ei vastaa isänsä lupauksista, veloista tai maksuista.
Mikäli talon ostaja ei ole taloa kauppahintaa maksanut kokonaan, niin se pitäisi näkyä velkana isän kuoltua tehdyssä perunkirjoituksessa, ihmisen kuollessa pitää maksaa sen velat pois ja periä saatavat, mikäli ne ei ole missään ylhäällä niin niitä ei ole olemassa.
Noista lehmistä vielä, vaikka ne olisivatkin maksamatta, niin asia on kyllä vanhentunut, sitä olisi pitänyt vaatia maksuun tasasin väliajoin ja siltikin velka vanhenee jossakin vaiheessa, en tiedä miten oli 1994, mutta ainahan jokin vanhenemisaika on ollut. - mäensaanutmitään
ei hvältä näytä kirjoitti:
Tilanne on siinä mielessä hyvin yksiselitteinen, että tässä maassa jokainen voi myydä talonsa kelle haluaa, ihan kelle vaan, jopa omalle pojalle, sitä ei laki kiellä.
Isä on talon myynyt aikanaan ja vaatinut siitä hinnan, joka on sisarosuuksien kokoinen, se että isä ei ole tilittänyt sisarosuuksia eteenpäin, on hänen omassa vallassaan ollut asia, ei kukaan voi velvoittaa sinua maksamaan mitään etukäteen omille lapsille, perintö jaetaan vasta kun äijä kuolee.
Kauppahinnan maksaja ei vastaa isänsä lupauksista, veloista tai maksuista.
Mikäli talon ostaja ei ole taloa kauppahintaa maksanut kokonaan, niin se pitäisi näkyä velkana isän kuoltua tehdyssä perunkirjoituksessa, ihmisen kuollessa pitää maksaa sen velat pois ja periä saatavat, mikäli ne ei ole missään ylhäällä niin niitä ei ole olemassa.
Noista lehmistä vielä, vaikka ne olisivatkin maksamatta, niin asia on kyllä vanhentunut, sitä olisi pitänyt vaatia maksuun tasasin väliajoin ja siltikin velka vanhenee jossakin vaiheessa, en tiedä miten oli 1994, mutta ainahan jokin vanhenemisaika on ollut.Kait ne lehmät ovat kuolleet jo vanhuuteen. Taitaa kirjoittaja ja vaimokin olla jo aika iäkkäitä, kun äitikin on 94v.
- Mitä ihmettä????
Jos molemmat vanhempasi ovat silloin eläneet, ovat he voinneet tehdä omaisuudellaan ihan mitä ovat halunneet tehdä. Vaikka äitisi onkin vastustanut, on hän kuitenkin allekirjoittanut.
Tila on todennäköisesti ollut isäsi nimissä ja äidilläsi on ollut siihen avio-oikeus, eli hänen suostumus on tarvittu ja jos hän on nimensä paperiin laittanut, niin asia selvä.
Näitä iltalypsyjä tulee aina ja yrityksiä. Tiedän tapauksen jossa vanhin veli kävi perimään nuoremman veljensä maatilaa, joka oli ostettu tämän nuoremman veljen appivanhemmilta. Siis aivan mieletön kuvio, vailla mitään järkeä, mutta katkeroitunut isoveli kateellisena oli osilla nuoremman veljen kuoleman jälkeen, vaikka mitään juridista syytä ei ollut.
Oma setäni kävi tekemässä leimikon metsäämme, vaikka vanhemmillani oli ollut tilamme omistuksessa varmaan yli 5 vuotta ja lainhuudot aikaa sitten. Riitahan siitä tuli ja puut jäivät metsään. Setä otti vielä lainaakin pankista jollain vanhoilla papereilla tilaamme vastaan oja-auran ostoa varten, vaikka ei ollut enään mitenkään omistajana, eikä ollut koskaan ollutkaan. Tästä lainasta löytyivät pankista paperit vasta, kun minä ostin tilan vanhemmiltani, aivan uskomaton juttu.- niimpäniin
Se on kyllä pankin virhe, jos hyväksyvät vakuuksiksi mieheltä tilan, jota se ei edes omista, tämmöiset asiat tarkistetaan aina rekistereistä.
Pankin pitää aina tarkistaa kaikki asiakirjat, muutenhan kuka tahansa voisi huijata miten tahansa, näiden asioiden kanssa.
Oli täälläkin yksi tapaus, jossa poika sai äidiltään metsäpalstan lahjaksi, niillä oli toinen tila kotitilana ja äiti antoi oman perintönä tulleen metsäpalstan pojalleen, mutta jättivät sen kotitilan vielä omiin nimiinsä.
No poikahan meni palstaa sitten katsomaan, niin se oli hakattu, eikä kukaan tiedä kuka sen on hakannu, palsta oli toisessa kunnassa eli siellä äidin kotikunnassa, eikä siellä oltu käyty vuosikymmeniin, äiti ei ollut hakannu ja hakkaamattoman palstan saanut perintöosuutena.
Näin voi käydä kun metsäpalstoja on satojen kilometrien päässä sieltä missä asutaan, jotenkin itse mietin, etteikö noista sitten jää mitään dokumentteja millä asiaa voisi tutkia. - Lehmärouvalle
No on tosiaan uskomatonta että pankki antaa lainaa kiinteistöä vastaan joka ei ole velanhakijan omistuksessa. Vieläkö on niin höhliä pankinjohtajia että puheen perusteella toimivat kuten kerroit?
Aloittajan tapaus on yhtä merkillinen. Vanhimman veljen akka vaatii parinkymmenen vuoden takaisia häntärahoja joihin hänellä ei ole ollut koskaan minkäänlaisia oikeuksia. Miehensä on valmis unohtamaan mutta kun tuo rouvan kutale vielä vaatii rahoja. Antaisi arvon rouva asian lakimiesten hoidettavaksi. Voitto olisi taattu - lakimiehelle - Jäljet löytyvät
niimpäniin kirjoitti:
Se on kyllä pankin virhe, jos hyväksyvät vakuuksiksi mieheltä tilan, jota se ei edes omista, tämmöiset asiat tarkistetaan aina rekistereistä.
Pankin pitää aina tarkistaa kaikki asiakirjat, muutenhan kuka tahansa voisi huijata miten tahansa, näiden asioiden kanssa.
Oli täälläkin yksi tapaus, jossa poika sai äidiltään metsäpalstan lahjaksi, niillä oli toinen tila kotitilana ja äiti antoi oman perintönä tulleen metsäpalstan pojalleen, mutta jättivät sen kotitilan vielä omiin nimiinsä.
No poikahan meni palstaa sitten katsomaan, niin se oli hakattu, eikä kukaan tiedä kuka sen on hakannu, palsta oli toisessa kunnassa eli siellä äidin kotikunnassa, eikä siellä oltu käyty vuosikymmeniin, äiti ei ollut hakannu ja hakkaamattoman palstan saanut perintöosuutena.
Näin voi käydä kun metsäpalstoja on satojen kilometrien päässä sieltä missä asutaan, jotenkin itse mietin, etteikö noista sitten jää mitään dokumentteja millä asiaa voisi tutkia.Varmasti löytyy dokumentit jos tosissaan ryhtyy selvittämään. Yksikään yhtiö ei osta puita ilman hakkuu-/metsänkäyttöilmoitusta, joka on viranomaisella eli nykyisellä metsäkeskuksella.
- Mitä ihmettä????
niimpäniin kirjoitti:
Se on kyllä pankin virhe, jos hyväksyvät vakuuksiksi mieheltä tilan, jota se ei edes omista, tämmöiset asiat tarkistetaan aina rekistereistä.
Pankin pitää aina tarkistaa kaikki asiakirjat, muutenhan kuka tahansa voisi huijata miten tahansa, näiden asioiden kanssa.
Oli täälläkin yksi tapaus, jossa poika sai äidiltään metsäpalstan lahjaksi, niillä oli toinen tila kotitilana ja äiti antoi oman perintönä tulleen metsäpalstan pojalleen, mutta jättivät sen kotitilan vielä omiin nimiinsä.
No poikahan meni palstaa sitten katsomaan, niin se oli hakattu, eikä kukaan tiedä kuka sen on hakannu, palsta oli toisessa kunnassa eli siellä äidin kotikunnassa, eikä siellä oltu käyty vuosikymmeniin, äiti ei ollut hakannu ja hakkaamattoman palstan saanut perintöosuutena.
Näin voi käydä kun metsäpalstoja on satojen kilometrien päässä sieltä missä asutaan, jotenkin itse mietin, etteikö noista sitten jää mitään dokumentteja millä asiaa voisi tutkia.Pankin mokahan tuo lainajuttu tietty oli ja siksi pankki piilotteli näitä lainapapereita vuosikymmeniä holvissaan ja ne "löytyivät" sieltä vasta, kun minä olin ostanut tilan vanhemmiltani. Ovat nyt muistona ja joskus kyllä näytän ne, kun serkkuni pitävät isäänsä aivan pyhimyksenä...
Tuo puiden häviäminen metsästä erilliseltä metsätilalta on ihan mahdollista ja vaikea on lähteä sitä selvittämään, Metsäkeskuksen kautta voi yrittää setviä, mutta olen ollut kahdessakin pakkohuutokaupassa, missä kummassakin on myyty n. 40ha metsää puhtaaksi, eikä Metsäkeskuksella ollut asiasta mitään tietoa, ihmettelivät vain tapahtunutta ja esittivät vaatimuksiaan uudelle omistajalle uudistamisvelvoitteista.
Oli muuten aika surullisen näköistä jälkeä, kun puut oli vain "otettu" nopeasti koneilla, toisen tilan kokonaispinta-ala oli 57ha ja sieltä löytyi vain 2m3 tukkipuuta arvion mukaan, muutama hehtaari peltoa ja jonkinmoista taimikkoa, sekä tuo 40ha aukkohakkuu. Toisen tilan aukkohakkuu oli 38ha. Joku nekin puut osti! - niimpäniiin
Mitä ihmettä???? kirjoitti:
Pankin mokahan tuo lainajuttu tietty oli ja siksi pankki piilotteli näitä lainapapereita vuosikymmeniä holvissaan ja ne "löytyivät" sieltä vasta, kun minä olin ostanut tilan vanhemmiltani. Ovat nyt muistona ja joskus kyllä näytän ne, kun serkkuni pitävät isäänsä aivan pyhimyksenä...
Tuo puiden häviäminen metsästä erilliseltä metsätilalta on ihan mahdollista ja vaikea on lähteä sitä selvittämään, Metsäkeskuksen kautta voi yrittää setviä, mutta olen ollut kahdessakin pakkohuutokaupassa, missä kummassakin on myyty n. 40ha metsää puhtaaksi, eikä Metsäkeskuksella ollut asiasta mitään tietoa, ihmettelivät vain tapahtunutta ja esittivät vaatimuksiaan uudelle omistajalle uudistamisvelvoitteista.
Oli muuten aika surullisen näköistä jälkeä, kun puut oli vain "otettu" nopeasti koneilla, toisen tilan kokonaispinta-ala oli 57ha ja sieltä löytyi vain 2m3 tukkipuuta arvion mukaan, muutama hehtaari peltoa ja jonkinmoista taimikkoa, sekä tuo 40ha aukkohakkuu. Toisen tilan aukkohakkuu oli 38ha. Joku nekin puut osti!Tässä tapauksessa puita oli hävinnyt aika vähän, eli hakattu alue oli pieni, ei koko palsta, mutta niitä oli kumminkin viety sieltä, asiaa ei ole selvitetty sen kummemin, kun siitä oli kulunut jo vuosikymmeniä.
Täällä meilläpäin on palstoja myös ruotsalaisten omistuksessa, eli lapset on aikanaan menneet Ruotsiin ja perineet vanhempiensa omaisuutta, sitten ei ole käyty maassa vuosi kausiin, joten tuskin nykyiset omistajat edes tarkasti tietää palstojensa sijainteja, joten jos sieltä joku vie, niin kuka sitä edes tajuaa vuosikausiin. - Mitä ihmettä????
niimpäniiin kirjoitti:
Tässä tapauksessa puita oli hävinnyt aika vähän, eli hakattu alue oli pieni, ei koko palsta, mutta niitä oli kumminkin viety sieltä, asiaa ei ole selvitetty sen kummemin, kun siitä oli kulunut jo vuosikymmeniä.
Täällä meilläpäin on palstoja myös ruotsalaisten omistuksessa, eli lapset on aikanaan menneet Ruotsiin ja perineet vanhempiensa omaisuutta, sitten ei ole käyty maassa vuosi kausiin, joten tuskin nykyiset omistajat edes tarkasti tietää palstojensa sijainteja, joten jos sieltä joku vie, niin kuka sitä edes tajuaa vuosikausiin.Mielenkiintoisia tilanteitahan tässä on ollut vuosien varrella, kun muualla asuvat ovat perineet näitä metsäpalstoja, joissa ei ole käyty vuosikymmeniin. Puita ei ole välttämättä myyty tarkoituksella, mutta rajoja on ylitetty tahattomasti hakkuiden yhteydessä.
Lisäksi omistajilla ei ole hajuakaan, että missä metsäpalsta sijaitsee, kun vanhat rajapyykit ovat hukkuneet maastossa ja rajalinjat ovat kasvaneet umpeen. Löytyyhän ne rajat maanmittauksilla toimituksilla, mutta monet eivät osaa kääntyä ammattilaisten puoleen palstojensa sijantia varmistaakseen.
Itselläni on miyös erikoinen tilanne, olen ostanut erilaisista pakkohuutokaupoista useampia tiloja, joihin kuuluu erillisiä palstoja ja muita alueita. Minä vielä tiedän niiden sijainnin jotenkin, vaikka en ole kaikissa paikoissa edes käynnyt, eräskin saari tuli pakkohuutokaupan kylkiäisenä, en ole koskaan siellä käynnyt, vaan lapseni ja vaimokaan ei tiedä niiden sijaintia. Viimeisimmällä metsätilalla meidän perheestä kukaan muu ei ole käynnyt, kuin minä ainoastaan. Olen toki koettanut koota asiapaperit ja kartat yhteen mappiin, mutta sen päivitys on jäännyt viime vuosina... Tuosta saaresta vaimo jaksaa minulle viisastella, että kävisit edes katsomassa, että millainen se on, kun olet liki 20 vuotta sen omistanutkin. Pitänee joskus mennä... - Mitä ihmettä????
Lehmärouvalle kirjoitti:
No on tosiaan uskomatonta että pankki antaa lainaa kiinteistöä vastaan joka ei ole velanhakijan omistuksessa. Vieläkö on niin höhliä pankinjohtajia että puheen perusteella toimivat kuten kerroit?
Aloittajan tapaus on yhtä merkillinen. Vanhimman veljen akka vaatii parinkymmenen vuoden takaisia häntärahoja joihin hänellä ei ole ollut koskaan minkäänlaisia oikeuksia. Miehensä on valmis unohtamaan mutta kun tuo rouvan kutale vielä vaatii rahoja. Antaisi arvon rouva asian lakimiesten hoidettavaksi. Voitto olisi taattu - lakimiehelleJos minua takoitat kysymykselläsi; "No on tosiaan uskomatonta että pankki antaa lainaa kiinteistöä vastaan joka ei ole velanhakijan omistuksessa. Vieläkö on niin höhliä pankinjohtajia että puheen perusteella toimivat kuten kerroit?"
Tapaus on tosiaan aivan uskomaton, mutta ei mitenkään harvinainen edes tänä päivänä, että pankista annetaan lainaa olemattomia vakuuksia vastaan. Tässä meidän tapauksessa on varmasti ollut kyse selkeästi virka-aseman väärinkäytöstä, sillä setäni toimi varsin vastuullisessa virassa ja käytti sitä muutenkin joskus härskisti hyväkseen.
Emme asiaa olisi varmaan tienneetkään, mutta nuo pankista löytyneet velkakirjat puhuivat karua kieltään dokumentteina. Ymmärrän hyvin pankinjohtajaamme, ettei hän niitä "löytänyt" aiemmin, kun hän on edeltäjänsä töppäysiä alkanut setvimän. Näin siis pienellä paikkakunnalla osuustoiminnallinen pankki... Vaan samainen temppu kävi tien toisellakin puolella isännistön pankissa, jossa erään kartanon isäntä oli taloudellisessa ahdingossaan kiikuttanut aikaa sitten myymänsä tilan papereita lainan vakuudeksi, oli luotettu niin paljon, mutta myöhemmin selvisi todellisuus. - Veljellisessä henges
Mitä ihmettä???? kirjoitti:
Jos minua takoitat kysymykselläsi; "No on tosiaan uskomatonta että pankki antaa lainaa kiinteistöä vastaan joka ei ole velanhakijan omistuksessa. Vieläkö on niin höhliä pankinjohtajia että puheen perusteella toimivat kuten kerroit?"
Tapaus on tosiaan aivan uskomaton, mutta ei mitenkään harvinainen edes tänä päivänä, että pankista annetaan lainaa olemattomia vakuuksia vastaan. Tässä meidän tapauksessa on varmasti ollut kyse selkeästi virka-aseman väärinkäytöstä, sillä setäni toimi varsin vastuullisessa virassa ja käytti sitä muutenkin joskus härskisti hyväkseen.
Emme asiaa olisi varmaan tienneetkään, mutta nuo pankista löytyneet velkakirjat puhuivat karua kieltään dokumentteina. Ymmärrän hyvin pankinjohtajaamme, ettei hän niitä "löytänyt" aiemmin, kun hän on edeltäjänsä töppäysiä alkanut setvimän. Näin siis pienellä paikkakunnalla osuustoiminnallinen pankki... Vaan samainen temppu kävi tien toisellakin puolella isännistön pankissa, jossa erään kartanon isäntä oli taloudellisessa ahdingossaan kiikuttanut aikaa sitten myymänsä tilan papereita lainan vakuudeksi, oli luotettu niin paljon, mutta myöhemmin selvisi todellisuus.Tällainen on hyvinkin mahdollista maalaispaikkakunnalla, jossa kepulla on/ tai oli ylivalta, joka ulottui kaikille elämänaloille. Jos paikkakunnalla vallitsee vielä kepu-lestadiolainen kaksiyhteys, voi tapahtua ihan mitä hyvänsä.
- ARSKAJUMALANO,:)
Veljellisessä henges kirjoitti:
Tällainen on hyvinkin mahdollista maalaispaikkakunnalla, jossa kepulla on/ tai oli ylivalta, joka ulottui kaikille elämänaloille. Jos paikkakunnalla vallitsee vielä kepu-lestadiolainen kaksiyhteys, voi tapahtua ihan mitä hyvänsä.
JOPA ARSKA TULOHON USROON, NIIR PALJRON VOIR TAPAHRUA,,:)))))
- saaretonjametsätön
Mitä ihmettä???? kirjoitti:
Mielenkiintoisia tilanteitahan tässä on ollut vuosien varrella, kun muualla asuvat ovat perineet näitä metsäpalstoja, joissa ei ole käyty vuosikymmeniin. Puita ei ole välttämättä myyty tarkoituksella, mutta rajoja on ylitetty tahattomasti hakkuiden yhteydessä.
Lisäksi omistajilla ei ole hajuakaan, että missä metsäpalsta sijaitsee, kun vanhat rajapyykit ovat hukkuneet maastossa ja rajalinjat ovat kasvaneet umpeen. Löytyyhän ne rajat maanmittauksilla toimituksilla, mutta monet eivät osaa kääntyä ammattilaisten puoleen palstojensa sijantia varmistaakseen.
Itselläni on miyös erikoinen tilanne, olen ostanut erilaisista pakkohuutokaupoista useampia tiloja, joihin kuuluu erillisiä palstoja ja muita alueita. Minä vielä tiedän niiden sijainnin jotenkin, vaikka en ole kaikissa paikoissa edes käynnyt, eräskin saari tuli pakkohuutokaupan kylkiäisenä, en ole koskaan siellä käynnyt, vaan lapseni ja vaimokaan ei tiedä niiden sijaintia. Viimeisimmällä metsätilalla meidän perheestä kukaan muu ei ole käynnyt, kuin minä ainoastaan. Olen toki koettanut koota asiapaperit ja kartat yhteen mappiin, mutta sen päivitys on jäännyt viime vuosina... Tuosta saaresta vaimo jaksaa minulle viisastella, että kävisit edes katsomassa, että millainen se on, kun olet liki 20 vuotta sen omistanutkin. Pitänee joskus mennä...Myy se saari!
- Suomalainen elämänmu
Miten oleellisesti elämäänne (erityisesti asiaan mitenkään kuulumattoman akkasi) vaikuttaisi vaikka saisitte kantturoiden tuonaikaisen hinnan vaikka kokonaan?
Talon tai tilan saanti ei ole pelkästään varojen vaan samalla vastuun ja tehtävien siirto seuraavalle sukupolvelle. Tietysti joku (sivullinen akka) haluaisi ahneuksissaan estää jatkajan taloudellisen selviytymisen. Monesti puolisolla ei ole mitään intressiä menetettävänä vaikka maat ja talot menisivät eniten tarjoavalle ulkopuoliselle. Jatkaja huolehtii suomalaisen elämänmuodon säilymisestä. Monissa tapauksissa hänelle ei kerry sellaista "vapaata pääomaa", jota sisaruksilla saattaa olla vaikka perinnönjako ei olisi mennytkään prikulleen matemaattisen kaavan mukaan. - oikea ratkaisu
Ja tuo sama akka ei takuulla hoitaisi miehensä vanhempia siinä tilalla hautaan saakka, kuten nykyinen isäntäväki.
Varsinkin karjatilan hoitaminen vaatii sellaista aloitekykyä, jota ei löydy vanhanemännän suosikkipojan akalta.- maalattutalo
Myöhäistä tehdä muutoksia. Maalata talon toki voi.
- oikea ratkaisu
Puheet hakatuista puista "minun omistamastani metsästä" ovat metsänomistajille aivan arkipäivää.
Ellei ole hoitanut rajapyykkejään kuntoon, saa syyttää itseään.
Jos on hoitanut asiansa, voi syyttää muita.
Jokainen hoitakoon omaisuuttaan, omistaa sen vaikka tuhannen kilometrin päässä.
Aivan tyypillinen huolimattomuus on, että palstan omistaja jättää hoitamatta tieoikeutensa.
Kun sitten myrsky kaataa puita, vaaditaan MHY:tä korjaamaan puut muutaman päivän aikana ymmärtämättä, onko metsäpalstalla edes rasiteoikeutta puiden kuljettamiseen.
Haluatteko lisää asian tiimoilta?.- kerro vaan
Mielellään kuulosti niin ammatti taidottoman sepitykselle, ja rasite eli tie oikeus on joka metsälöllä, sen perustaminen vain vie aikaa.
Ja todellakin mikäli raja kasvaisi vaikka palmuja se on silti raja , ja korvaus velvollisuus on aina rajan rikkojalla. - näin se on
kerro vaan kirjoitti:
Mielellään kuulosti niin ammatti taidottoman sepitykselle, ja rasite eli tie oikeus on joka metsälöllä, sen perustaminen vain vie aikaa.
Ja todellakin mikäli raja kasvaisi vaikka palmuja se on silti raja , ja korvaus velvollisuus on aina rajan rikkojalla.Ei ole kaikilla vanhoilla palstoilla rasitetta, itsekkin ostin sellaisen palstan ja halusin siiihen kulkuoikeuden, siitä pidettiin erikseen kokous ja kulkuoikeus määrättiin sen kokouksen perusteella, niitäkin piti pitää kaksi kappaletta kun laitettiin se kulkuoikeus kulkemaan semmoisia väyliä, joiden omistajat ei olleet kutsuttuna ensimmäisessä kokouksessa.
Eli kierrettiin pahimmat jängät ja suot. - Mitä ihmettä????
Ostin juuri sellaisen metsätilan, jolla ei ole mitää virallista tietä taikkaa tieoikeutta muutenkaan. Lohkottu joskus vuonna miekka ja kivi. Ostin myös pakkohuutokaupasta yhden pienemmän metsätilan, joka on lohkottu joskus 1800-luvulla perinnönjaossa, jonka jälkeen tilalla ei ole juurikaan tapahtunut mitään, ei myöskään minkäänlaista kulkuoikeutta.
No, niitä tieoikeukssia on alettava tässä nyt hoitamaan... Rajapyykit olenkin saannut lähes hoidetuksi kaikille tiloilleni kuntoon, mutta muutamia vielä hoitamatta, pitää hoitaa nekin sopivan tilaisuuden tullen.
Hieman näsistelyltä kirjoituksesi vaikuttaa; "Jokainen hoitakoon omaisuuttaan, omistaa sen vaikka tuhannen kilometrin päässä." Viimeksi kun rajapyykkejä kuvattiin ilmasta käsin yhdessä kunnassa, kävin merkitsemässä 60 rajapyykkiä omien maitteni osalta, joten olen ainakin yrittänyt niitä hoitaa. Tiluksiani on kolemssa kunnassa...
- oikea ratkaisu
Kerrotaan sitten.
Aivan tyypillinen tilanne sodan jälkeen perustettujen siirtoväen metsäpalstojen omistajille (ja muidenkin) on, että kun nykyään välttämättömän tiekunnan perustamisen yhteydessä ilmoitetaan, me ei liitytä kun kuljetaan toista kautta.
Siis, vaikka rasite on, ilmoitetaan, että me emme käytä sitä, vaan jotain toista.
Tämä on aivan Yksitystielain mukaista, se vain siirtää vastuun asiasta palstan omistajalle.
Oliko muuta?.- Tila Sotkamosta
Meilläpä näin. 3 veljestä asui samalla tilalla. Tila meni konkkaan ja yhden veljen vaimo pelasti tilan omalla perinnöllään antaen pesän hoitajalle rahat. Mitä teki toiset veljet? Vaativat laki osat pelloista ja metsistä? Toiselle veljelle piti vielä luovuttaa navetan rakennus tukit .
- näin se on
Tila Sotkamosta kirjoitti:
Meilläpä näin. 3 veljestä asui samalla tilalla. Tila meni konkkaan ja yhden veljen vaimo pelasti tilan omalla perinnöllään antaen pesän hoitajalle rahat. Mitä teki toiset veljet? Vaativat laki osat pelloista ja metsistä? Toiselle veljelle piti vielä luovuttaa navetan rakennus tukit .
Vaimo voi periä saatavansa niiltä velipojilta.
- sotka.
Lain mukaanhan tuo meni.
Niinpä, veljen vaimon olisi kannattanut ostaa tila pakkohuutokaupassa. - verenvähyyttä
Metsäläisten menoa
- Kantatilallinen
Tuon Sotkamolais tilan nykyomistajana olen joutunu puolustamaan vieläkin kantatilaa kun toisen veljen jälkeläiset on koettaneet vyöryttää asioita edelleen niskaamme. Sitkaita pirut ovat mutta alan lopussakin päästä niskan päälle. Tieoikeuksia niiden pitäisi saada enemmänkin kuin lainmukaiset kulkuoikeudet.
- Hanne 33
Ei ne ole sinun ja EI etenkään
vaimosi rahoja,anna olla koko jutun ja
elä omillasi,lapsellista tapella sellaisesta
mikä ei ole sinun ansaitsemaasi.
Aikuistu ja ennenkaikkea miehisty! - vouti paikalle heti
palkkaa asianajaja niin ei tarvitse riidellä ja rahaa tulee korkojen kera.johan se raha on kasvanut korkoa korolle.menköön vaikka myyntiin,jos menee ulosottoon otat maata sen veraan kuin on mahdollista ja myyt sen vaikka sergeille.johan on asiat kunnossa ja voit huokaista helpotukseta.
- Kyllä asia
on jo vanhentunut, olisi silloin pitänyt asiat hoitaa,kun oli vielä mahdollisuus.
- Tabula Rasa
Paras tapa hoitaa se on poistaa koko aloitus suomi24 sivulta.
- PUMMI OLET
PUMMI mitä olet tehnyt tienataksesi isällesi tai äidillesi ne omaisuudet. HÄPEÄ
- 11111111111111111
Kyllä on parempi kun kuolee ilman omaistuutta.Ei periliset tarvitse tapella rahoista.Itse kulutan mahdollisimman paljon.On ulkomaa reissuja useamman kerran vuodessa.Ja taksilla ajella mahdollisimman paljon.On ollut hauskaa!!
- terv. yks vaimo
En ymmärrä, mitä se asia vaimollesi kuuluu ? Sano sille suoraan, ettei asia kuulu hänelle ollenkaan.
- AKKA VAIHTOON!
Anna sille akalles monoo, niin tilanne asettuu kuin itsestään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman491526Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!761355- 201026
Olen päivä päivältä vain varmempi siitä että rakastan sinua
Onhan se tällä tuntemisen asteella jokseenkin outoa, mutta olen outo ja tunne on tunne. 😊871026- 86946
Ai miehillä ei ole varaa maksaa
Treffejä naiselle johon on ihastunut? Ihanko totta dusty miehet? Tekosyy. Haluatko laittaa 50/50 kaikki kulut parisuhtee187886Olet mielessäni
viimeisenä illalla ja ensimmäisenä aamulla. Ihastuin sinuun enkä voi tunteilleni mitään. Jos uskaltaisin, tunnustaisin s20841Verovähennysten poisto syö veronkevennykset pieni- ja keskituloisilta
Kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat jakavat kilvan postauksia, jossa kerrotaan miten kaikkien työssäkäyvi99825- 82811
Hei rakas mies. Olisi yksi kysymys, mielellään rehellinen vastaus edes täällä..
Mitä sinä minusta haluat?70759