Ukraina on nyt melkein samassa tilanteessa kuin Suomi v.1944

URHEAT lotat

Suomalaisetkaan emme TIEDÄ läheskään kaikkea oman maamme, Suomen, vaarasta joutua venäläisten miehittämäksi.

Kesä 1944 Helsingin ilmatorjunta-
lotillekin jaettiin aseita maihinnousun varalta.

Kun neuvostojoukkojen suurhyökkäys Kannaksella 9. kesäkuuta 1944 alkoi, massiivinen tykistökeskitys helisytti ikkunaruutuja aina päämajakaupungissa Mikkelissä saakka. Myös Helsingissä ryhdyttiin valmistautumaan pahimman varalta.

Tasan 70 vuotta sitten Suomen pääkaupungin evakuointi oli hiuskarvan varassa. Tämä dramaattinen mutta vähän tunnettu episodi johtui peloista, että Karjalan kannaksen murtuessa Puna-armeija marssisi yhtä kyytiä Helsinkiin.

Painetta lisäsi neuvostojoukkojen samaan aikaan aloittama yleishyökkäys Suomenlahden eteläpuolisella kaistalla. Se kulminoitui Sinimäen taisteluihin, joissa virolaiset ja saksalaiset yksiköt torjuivat neuvostojoukkojen vahvat murtoyritykset aina syyskuuhun saakka.

– Suomessa pelättiin, että venäläiset hyökkäisivät maan etelärannikolle myös Virosta käsin, Helsingin sodanaikaista ilmapuolustusta tutkinut Martti Helminen sanoo.

Sota ehti Suomen osalta loppua ennen uhkakuvien toteutumista.

Helsingissä evakuointisuunnitelmat olivat pitkällä. Kaupunki painatti kaiken varalta tuhansittain erityisiä pakkosiirtomääräyksiä.

Niitä oli tarkoitus jakaa h-hetkellä kaupunkilaisille ja liimata julkisten tilojen seiniin. Yksityiskohtaisissa ohjeissa määriteltiin tarkasti evakuoitavat väestöryhmät, muun muassa alle 16-vuotiaat lapset, pysyväisesti sairaat ja raskaana olevat naiset.

Sodan jaloista pakenevat oli tarkoitus siirtää junilla ja autoilla ennalta varattuihin majoituspaikkoihin maaseudulle. Operaation kiireellisyyttä korosti lentolehtisen toiseksi viimeinen lause: ”Väestön pakkosiirto aloitetaan heti”.

Miehityspelot alkoivat kesän 1944 kuluessa näkyä myös Helsingin katukuvassa. Tunnettuja patsaita nostettiin kaikessa hiljaisuudessa jalustoiltaan ja siirrettiin parempaan talteen.

Tällaisia olivat esimerkiksi Topeliuksen molemmat patsaat, Kolmen sepän patsas sekä Kaisaniemessä sijaitsevat Hirvi ja Äidinrakkaus.

Patsaat siirrettiin muun muassa nykyisen Vantaan puolelle Hakkilaan, jossa ne peiteltiin paikalliseen hiekkakuoppaan.

– Lähes kaikki pienet patsaat siirrettiin. Aleksis Kiven patsaan tai Snellmannin patsaan kaltaiset isot patsaat jäivät kuitenkin paikoilleen, todennäköisesti kuljetusongelmien vuoksi, Helminen kertoo.

Valtionarkiston kokoelmia siirrettiin eri puolille Suomea kivikirkkojen kätköihin.

Helsinkiä ympäröivien ilmatorjuntapattereiden suuntauksiinkin tehtiin maihinnousua ennakoivia tarkennuksia. Piippuja käännettiin taivaalta rantaviivaan.

– Laajasalossa sijaitsevan itäpatterin edestä katkottiin puita, jotta saatiin syntymään esteetön ampuma-ala meren suuntaan, Marttinen kertoo.

Suoraa seurausta maihinnousupeloista oli poikkeuksellinen päätös ilmatorjuntalottien aseistamisesta. Asian käsittelyyn osallistui itse ylipäällikkö Mannerheim .

– Lottajärjestön piti olla täysin aseeton, mutta lopulta lottakomentaja Fanny Luukkonen suostui. Lotille jaettiin kehnot italialaiset kiväärit.

Kuten tiedetään, Helsingin pakkosiirtoa ei koskaan tarvinnut toteuttaa. Suunnitelmista muistuttaa muutama Helsingin kaupunginarkistoon taltioitu evakuointimääräys.

2

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Suomi v1939 uhattuna

      Professori: Talvisodan kynnyksellä suomalaiset uskoivat, ettei mikään voisi uhata Suomea
      Talvisotaa muistellaan monin tavoin
      Talvisodasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Sodan alkamisen merkkivuotta muistetaan Suomessa monin tavoin.

      Yleisölle avoimia seminaareja järjestetään syksyn ja talven mittaan yliopistokaupungeissa. Seuraavat luennot ovat 29. marraskuuta Turun yliopistossa, 1. joulukuuta Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa ja 12. joulukuuta Oulun yliopistossa.

      Talvisotayhdistys järjestää myös talvisotahiihtojen sarjan, jonka avajaishiihto on sodan syttymisen vuosipäivänä 30. marraskuuta Saariselällä.

      Merkkivuosi huipentuu sodan päättymisen vuosipäivänä 13.3.2015 Helsingin Kasarmitorilla talvisodan muistomerkin peruskiven muuraukseen. Samalla avataan talvisodan virtuaalinen tietokeskus.

      Talvisodan alkaminen vuonna 1939 pudotti valoisaan tulevaisuuteen uskovat suomalaiset korkealta, sanoo professori Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopistosta.

      Lähteenmäki puhui torstaina yli satapäiselle yleisölle Suomi talvisodan kynnyksellä -yleisöseminaarissa Helsingin yliopistossa.

      Lähteenmäen mukaan historiallisista dokumenteista ennen ja jälkeen talvisodan löytyy paljon väitteitä siitä, että valtiovallan syytämä propaganda oli saanut suomalaiset vankasti uskomaan, ettei mikään voisi uhata Suomea.

      "Talvisodan alkaminen oli siksi kauhea järkytys. Myöhemmin rintamalla miehet ihmettelivät, että miten tässä näin kävi, että hävittiin, vaikka koko ajan kerrottiin Suomen aseman olevan hyvä. Todennäköisesti optimismia syötettiin ihmisille siksi, etteivät he tule levottomiksi ja panikoidu", Lähteenmäki kertoo.

      Sodan aikana mielialat sahasivat eestaas. Aina kun Suomi oli häviöllä, ihmiset romahtivat ja alkoivat miettiä pakomahdollisuutta. Kun tuli pienikin uutinen voitosta, riemu oli rajaton.

      "Ihmiset olivat epävarmoja, mutta päällimmäinen tunne oli silti optimismi, koska hallitus ja tiedotusvälineet pitivät sitä yllä. Loppuvaiheessa hallitusta syytettiin suoraan tilanteen kaunistelusta."


      KOTIMAA 21.8.2014
      Petra Sneck
      HELSINGIN SANOMAT

      • 13. päivä ONNENpäivä

        13. päivä siis osoittautui ONNENpäiväksi tässäkin.

        Ihmiset eivät TIEDÄ kaikkea.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaksi kuollut ulosajossa lauantai-iltana Loimaalla

      On tainnut olla melkoinen ylinopeus kun on tuollaista jälkeä tullut. Onneksi ei kuitenkaan sivullisia menehtynyt https://viranomaisuutiset.fi/ulosajo-
      Loimaa
      122
      4670
    2. Kerro jotain kaivatustasi

      jotain mitä teille on sattunut keskenään? Ei silmiin katsomista kun sitä on kaikilla. Jotain mistä hän voisi tietää että olet täällä...
      Ikävä
      122
      1804
    3. Sofian kylppärikuva.

      Pyllistys! Miten voi tuon ikäinen nainen olla noin pissis ja lapsellinen? Hoh hoijaa...
      Kotimaiset julkkisjuorut
      116
      1570
    4. 436
      1256
    5. Haittaako se, että olen sua nuorempi?

      Mulle ikäerolla ei ole mitään väliä, mutta voiko naista se haitata, jos on vanhempi miestä?
      Ikävä
      112
      1194
    6. Illat ilman sua (mies)

      ovat niin turhia! Toivittavasti sulla on kaikki hyvin. Miettii yksi pieni sydän ikävissään!
      Ikävä
      103
      961
    7. Jos meistä tulis jotain,

      niin sulle mies pitäis eka opettaa hieman käytöstapoja. Mut ootkohan sä liian vanha oppimaan yhtään mitään? 🤔
      Ikävä
      61
      923
    8. Rikoin sun sydämen.

      Se oli silti sulle oikein.
      Tunteet
      68
      833
    9. Kysymys haavemaihin

      Hei haaveileva mukava nainen, miten meni viikonloppu?
      Ikävä
      224
      826
    10. Iso vaalee vauhdissa

      Onko hyvä vai paha jotta tällä muutamalla taitaa olla aika huono itsetunto kun pitää jokapaikassa ja tilanteessa tuoda oma erinomaisuutensa ja muiden
      Suomussalmi
      14
      816
    Aihe