Oppivatko nartut uroksia helpommin sisäsiistiksi?

Oma uroskoirani oli sisäsiisti 4kk vanhana, syyspentu, joten sisäsiiteys opeteltiin loppusyksyn ei aina niin mukavissa keleissä ja alkutalven räntäsateissa: sukupuolella ei ole väliä sisäsiisteyttä opetettaessa.

Tuosta isorotuisen kastraatiosta on esim yksi epäilys että aikainen leikkaus voi aiheuttaa ongelmia luustossa ja luuston heikkenemistä: Riippuu mistä rodusta ja kuinka isosta rodusta on kyse, ja eläinlääkärihän vastaa tuohon kysymykseen parhaiten.

Ensisijaiseti rotu- ja sitten sukupuolikysymys tuo omistajarakkaus. Tietyt rodut ovat hyvinkin itsenäisiä ja näistä sitten urokset on vielä itsenäisempiä kuin nartut. Sama juttu näillä palvelushenkisillä joille omistaja on itse ukkoylijumala, eikä mikään halpa-arvoinen sijainen. Nartut näilläkin ovat pääsääntöisesti kuuliaisempia ja tuntuvat tekevän mitä tahansa jo pelkästä ajatuksesta. Urokset on näissäkin sitten enemmän itsenäisiä tyyliin pojilla on poikien jutut. Siksi useimmiten räyhäävä sakemanni on uros ja leikkaamaton. Vaatii omistajaltaan joskus jopa pientä fasistin otetta, sitä samaa jota joku itsenäisesti toimiva metsästysrotuinen vaatii sukupuolesta riippumati.

Oma shelttipoikani oli sisäsiisti jo 2 kk ikäisenä :D Uskon lämpötilan vaikuttaneen enemmän kuin rodun tai sukupuolen.

Luulisin narttujen olevan vähän sosiaalisempia. Urokset ovat seikkailuhenkisempiä ja ainakin omat shelttipojat eivät tykkää jäädä jalkoihini, vaan juoksevat kunnolla ja tutkiskelevat kauempaakin, että mitä tapahtuu. Toisaalta sheltin kohdalla "kauempaakin" on alle 15 metriä... ja urokseni innostuvat paljon enemmän jahtausleikeistä ja sellaisesta "fyysisemmästä touhusta". Vähän jos vilauttaa kepakkoa ja ottaa pari juoksuaskelta itsekin, niin saa hyvin nopeasti nekin koissut kannoilleen :D

Jossain kysyttiin aiemmin tuosta koiran varhaisesta leikkauksesta. Vastikäänhän USAssa tehtiin mittava tutkimus kultaisillanoutajilla, jotka osoittivat alle vuoden ikäisen uroskoiran kastroinnin tuplaavan lonkkavikariskin ja lisäksi nostavan joidenkin harvinaisempien ongelmien riskiä. Yritän löytää kys. ketjun sinulle...

Minun kokemuksen mukaan taas uros on paljon seurallisempi, juttelee paljon ja on riippuvaisempi. Ei ole siis jatkuvasti kyljessä, mutta mystisesti aina ilmestyy samaan huoneeseen, jos vaikka makkariin menen niin pian on joku ovella "nukkumassa" toinen silmä auki. Narttu on paljon itsenäisempi ja hiljaisempi, enemmä omissa oloissaan.

Kiitos vastauksista : )

Olen broholminkoiraa (eli ISO koiruus) hankkimassa tässä jonkin ajan päästä ja sukupuoella ei ole minulle oikeastaan muuten merkitystä, mutta uroksista olen yleensä enemmän pitänyt ihan vain sen vuoksi, että ei ole juoksuja ja leikkaus on normaaleille kiveksille halvempi ja helpompi toimenpide.

Sukupuolta olen kumminkin myös nartuksi alkanut harkita kun itseäni juuri tuollainen seurallisempi yksilö kiinnostaisi ja yleensä nartut ovat myös helpompia kouluttaa kuin urokset : / Mutta täytyy vielä miettiä kun onhan niitä uroksiakin jotka ovat seurallisia ja jos sisäsiiteyteenkään oppimisessa ei loppujen lopuksi eroa : )

Ei ole sukupuolieroja. Suurinvaikutus on oman kokemukseni mukaan (kuudelta koiralta) luovutuksen vuodenaika. Syksyllä luovutetuilla on päässyt hyvään vauhtiin sisäsiisteyskasvatus jo kesällä. Tammikuussa pentuja vaan ei voi samalla lailla ulkoiluttaa. Toisaalta, talven luovutuspennuilla on sosiaalistamisvaihe helpompi, pääsee jo eka kesänä kunnolla koulutushommiin ja muutenkin. Että puolensa ja puolensa on. Itse otan, jos mahdollista, ns. alkukesän/kevään luovutuspentuja. Juuri siksi, että jo ensimmäisen lämpimän kauden voi käyttää paremmin hyödykseen. Mutta se on vaan niin, että jos ei ole päässyt ulkoilemaan pakkasten vuoksi jo kasvattajalla, niin itselle se homma jää. Toisaalta,erot sisäsiisreyden saavuttamisessa ei ole niin suuria, puhutaan muutamasta viikosta, että vain sen vuoksi kannattaa etsiä vain sellaista kesällä syntynyttä pentua. Koska sen,minkä säästää toisessa asiassa, kärsii sitten toisessa. MInkäänlaisia sukupuolieroja en ole sisäsiisteydessä havainnut. Urokset ei meillä sisälle edes merkkaile. Suurin ero liittyy koulutuksellisiin asioihin. Useimmiten nartut ovat siinä suhteessa vähemmän uhmaavia ja mukautuvampia. Mutta urosket sitten sen sijaan eivät anna periksi. Eli pidän uroksia itselleni parempana vaihtoehtona sen vuoksi, että vaikka joissain asioissa ne ovat hivenen hankalampia, niin lopputulemana ne mielestäni ovat halukkaampia tekemään kaikkensa. Ts. eivät luovuta niin herkästi. Mutta ne ovat makuasioita. Viimeisimmän hormonihirviön jälkeen olen päättänyt, että seuraava on kyllä narttu, joka talooni tulee. Mutta sen jälkeen ehkä taas jaksaa paremmin uroksiakin taas ;D

Itse en huomannut mitään eroa nartulla ja uroksella,tosi nopeasti oppivat sisäsiistiksi.Mutta ero oli huomattava ns.kääpiökoiran pennun kanssa,edellinen oli uros,ja nykyinen narttu,niin oli todella tehtävä enempi harjoituksia sisäsiisteyden oppimiseen,kuin esim.noiden saksanpaimenien kanssa:)Oppihan ne sen,mutta paljon työläämpää oli kuitenkin.

Meidän nykyinen uros oppi sisäsiistiksi ennen viiden kuukauden ikää, kauan sitten edesmennyt narttu teki yli vuoden ikäisenäkin sisälle. Samoin tiedän muitakin narttuja jotka tekevät sisälle vaikka ikää on reilusti yli vuoden.

Uroksilla on reviirin merkitseminen tärkeämpää kuin nartuilla, eli kun alkavat nostamaan jalkaa, eivät välttämättä enää sisälle tee, jos siellä ei nartut haise.

Minusta ihan pelkkä yksilökysymys.Minulla esim.hitaiten oppinut/pidätyskyky muodostunut oli narttu...
Oppimiseenhan voi sanoa kaksi tekijää,omistajan ahkeruus asiassa ja pidätyskyky,joka viimekädessä on määräävä.Se taas saattaa kehittyä hyvinkin eri ajassa.

"omistajarakas "ilmeisesti tullaan tässä laumaviettiin?Se taas on rotukohtaista,toki aina yksilökohtaistakin,mutta eri rodut sisältää sitä tyypiltään enemmän tai vähemmän.Yksilöllistä tuokin sitten osaltaan miten "liimaantuu" omistajaan.Siihenkin sitten pohjan lisäksi vaikuttaa koiran ja omistajan suhde.Varsinkin vanhempana tulokset näkyy niilläkin roduilla,joilla ei laumaviettiä pahemmin ole...

"kun taas urokset..."Nuorilla varsinkin tuon voi tehdä osaltaan hormoonit :D Ne helposti vie,siitä tulee rohkeuttakin ja mamin helpommin unohtuu :D

Tuo haittaako,niin jaa-a.Siitä on ollut tapetilla,mutta taitaa olla tilanne se,että täysin varmaa ei ole.Itse en myöskään osaa sanoa sen enempää.Muistaakseni Koiramme-lehdessäkin oli juttua tuosta ja jos oikein muistan,niin olisiko ollut sensuuntaista jossain tutkittu,että haittaa olisi.En muista varmaksi,jos joku muistaa jutun?Olisiko se ollut juuri täällä mainittu kultsien kohdalla tehty?

Täytyy kuitenkin sanoa,että jos olisi leikattava,niin itse suosisin kyllä vähän vanhempana,kun koira on jo kehittynyt.

Sukupuolista,itse olen enemmän sellainen narttuihminen :D Vaikka noita sekajoukkojakin on ollut eli urosta myös.


Ps.aloittajalle onnea pennun etsintään ja pennusta.Hieno rotu on tulossa :)

Emä 9v joka pukkas 7 koirulia joista jäi ittelle pari poikaa,nyt 1v9kk poijaat ,tappelevat keskenään ,jos antaa tapella ,eivät oikein voi olla yhdessä,oli alussa vaikee saada opetettua pissaaminen ulos ,mut melko nopeesti ne oppi ,mut myöhemminkin saa olla valppaana jos toinen koira käy sisällä tai kissa ettei pissi nurkkaan ,mut kait se onkin reviirin takia et merkkais .Mut joo emä vaan on pirtissä ja pyörii jaloissa hyvä että ei jää jalanalle ,semmonen lapatossa et vihaksi pistää jo .Aina tiellä tai sellaseseen paikkaan menee et saa tosissaan kattoo mihin astuu,sit se hakkaa nukkuvaa miestä päähän tassulla ,nukkuu sängyn vieressä,jalat levällään ja jalat katossa selällään ,tulee perässä mihin ikinä meneekin .Ei tykkää ukkosesta,vesisateesta eikä kaikista kävelyttäjistäkään lyö jarrut pohjaan jos lähtee lenkille ,on lintujen perään porosta ei välitä ,oravasta kyllä .Ohan se lepponen ja kiltti toi emä ,jos noihin poikiin vertaa niin iso on ero vaikka toki onhan ne nuoria poikia loppuun palaneen emään nähden .On ne vaan sulosii kun niitä kattelee mitä kaikkea oikkuja ne tekee ja miten ne yrittää eleillään houkuttaa ,tai jos ne haluaa jononkin tai haluaa jotain .

Koira oppii sisäsiistiksi ennen kuin se on sukupuolikypsä, joten tuskin sukupuoli siihen vaikuttaa. Mutta onhan noita yksilöllisiä eroja ihmisissäkin; joku lirauttaa pöksyihinsä vielä 4 -5 -vuotiaana, toinen oppii kuivaksi ennen kuin täyttää kahta vuotta. No, riippuu tietysti opettamisestakin. Yleensä koira oppii isiäsiistiksi nelikuisena ihan luonnostaan. Sitten ovat nämä kääpiörodut: niiden urokset tuppaavat "merkkailemaan" sisälläkin koko ikänsä. Ainut mikä siihen auttaa, on leikkaaminen.
Kyllä uroskoiran voi leikata puolivuotiaana, mutta silloin se jää "narttumaiseksi" eli se ei juuri uroskoiraa rakenteeltaan muistuta.