Itkukohtaukset

Sun kannattaa jutella asiasta vanhemmillesi :)

Ongelmasi ei taida olla itkeminen, vaan se, mikä sen aiheuttaa... Puhu vaikka terveydenhoitajalle.

Mä oon 13v tyttö ja mul on saman tyyppinen ongelma. En tajuu sitä välil itekkää kun alan vaa vollottamaa ja äiti valittaa siitä aina kun itken, tai no nykyää äiti ei edes viitsi katsoa muhun päin :`( (ja en oo ihan oikeesti mikää jälkee jääny kakara) :DD

Itsekkin olen aika herkkä, mutta en ole oikein aikoihin itkenyt ihmisten nähden, koska se on nolottanut minua liikaa. Yleensä pidättelen sen vähän aikaa ja käyn kertomassa tekosyyn (käyn vessassa vaik) ja menen vessaan päästämään kyyneleet mahdollisimman nopeasti ja pyyhin ne ja tsemppaan itseäni pikkuisen ja menen takaisin niin että mitään ei olisi tapahtunut.
Aina on auttanut eteenpäin.
Ja nykyäänkin peleissä en enää itke jos pallo tulee silmään.
Olen silleen "ai vittu ku sattuu pikkasen"
Ja nauran aika kovaa.
Itkemisellä ei pääse aina eteenpäin.
Joskus on todella pakko pidättää tiedän kokemuksesta että se on todella vaikeata kun silmät on jo kosteat ja tuntuu vittumaiselta ja pahalta, mutta sitten kun pääset kotiin, mene vessaan ja anna kyyneleiden nopeasti tulla, puhdista, tsemppaa ja mene vaikka pitämään silmiä kiinni omaan huoneeseen.
Ei tarvitse huolehtia muista, jos he ovat nähneet useasti sinun itkeneen he kuitenkin unohtavat sen nopeasti.
Elämä ei ole pelkkää itkua ymmärrä se :)
Tsemppiä :)

Täällä on ihka oikea autisti.

Moi!

Itkeminen on normaali tunnereaktio. Siinä ei ole mitään hävettävää. Jotkut ihmiset on herkempiä liikuttumaan ja itkemään kuin toiset. Mutta jos se häiritsee sinua itseäsi olisi tärkeää puhua asiasta jollekin aikuiselle. Jos puhuminen on sinulle vaikeaa voisitko kirjoittaa vaikka kirjeen vanhemmillesi ja kertoa tunteistasi. Myös kouluterveydenhoitaja kuuntelee sinua varmasti mielellään tai paikkakuntasi nuoriso-ohjaaja.

On harmillista, että sinulle on jankattu ettei itkeminen ole sallittua tai ettet pärjäisi sen tähden elämässäsi. Se ei nimittäin pidä paikkansa. Itku ja kaikki tunteet on sallittuja ja oikeita. Eikä niillä ole mitään tekemistä sen kanssa ettet pärjäisi. Voisiko olla niinkin, että hyväksyisit itsesi sellaisen kuin olet. Herkkänä ja arvokkaana ihmisenä.

Terveisin nettisaapas ohjaajat Hanna ja Tanja

Sama juttu mulla:( en uskalla itkeä muiden nähden kaikki koulussa sanoo että mulla ei ole tunteita koska en ikinä itke ja näin sitten kaikki yrittää sada mut itkemään .jos pari kyyneltä tulee niin sanon vain että roska silmässä